VANHUUDEN K ÄSITEMUUTTUU

Janne Pelkonen:

ERILAISUUS TERÄSTÄÄ

TYÖYHTEISÖÄMATKAILUNAINEN

JATKAISI PIDEMPÄÄN

PALAUTE ON HUOMIOIMISTA

JÄRJESTÄ ITSELLESI KULTAISET ELÄKEPÄIVÄT

NUKKEKOTI – EI MITÄÄN LASTEN LEIKKIÄ

DIABETESTYÖ ON TÄYNNÄ SISÄLTÖÄ

SINUSTAKO TEIDÄN KEITTIÖN HUIPPUKOKKI?

LOPETA PAINOPUHEET TYÖPAIKALLA TÄHÄN!

JÄSENLEHTI

7 TAPAA SOVITTAA PERHE JA TYÖ YHTEEN

PAREMM AN T YÖPÄIVÄN PUOLESTA 4 -14

ELÄKKEET KUULUVAT

KAIKILLENOSTA PÄÄSI

PENSAASTA JA AVAA SILMÄSI

TOIMIN J U T U T16 Eläkeammattilainen

Eläkkeiden erityisasiantuntija Janne Pelkonen kiinnostui eläkeasioista jo 25-vuotiaana. Vuonna 1977 syntyneenä hän jää näillä näkymin eläkkeelle vasta 69-vuotiaana. ”Käsitys siitä, kuka on vanha tai mitä se tarkoittaa, muuttuu varmasti.”

28 Epätavallisuus innostaaTasapäisyys voi koitua organisaation kohtaloksi. Yhdenmukaisuus tylsistyttää, mutta erilaisuus kiinnostaa. Asiakkaatkin ovat toisistaan poikkeavia, joten miksi asiakaspalvelijoiden pitäisi olla keskenään samanlaisia.

34 Palaute on lahjaYksinkertaisimmillaan palaute on sitä, että työntekijää tervehditään työpaikalla ja ollaan kiinnostuneita tämän tekemästä työstä. Kiittäminen ja kehuminen ovat ihaninta palautetta. Myös kritiikki on huomionosoitus.

Eläkkeelle ehkä joskusLeila Mikkonen, 77, jää nyt mahdollisesti eläkkeelle. Hän yritti sitä jo aiemmin, mutta palasi töihin, koska tylsistyi, pitää työstään ja hänen ammattitaitoaan tarvitaan. Eläkeuudistuksessa eläkeikää nostettiin, koska ihmisten elinikä nousee. Jokainen sukupolvi ehtii olla eläkkeellä suhteellisesti yhtä kauan.

TOIMIN VA K IOT3 PÄÄKIRJOITUS & JURIN JUTTU

8 TYÖ & PARI

Johanna ja Seija, uran eri vaiheissa.

12 PARASTA TYÖSSÄNI

Eila Taurén.

13 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas ja tietoinen läsnäolo.

14 OMAT RAHAT

Turvaa tulevaisuutesi.

31 7 TAPAA

yhdistää perhe ja työ.

32 VAPAATA AIKAA

Marja Laakso rakentaa nukkekotia.

33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA

ja toimistoihmiset.

43 UUSI ALKU

Ulla Ranttila, 8, miettii eläkeläisen elämää.

TOIMIN PA LSTAT4 TOIMI OIKEIN

Asiantuntijat vastaavat.

5 URA & IHMISET

Perhe-elämän joustot helpottavat. Työttömänäkin voi opiskella. Järjestä vaihteeksi nettikokous.

6 TYÖ & TERVEYS

Lopeta puheet painon-hallinnasta työpaikalla. Talviuinti piristää. Saat lujat luut pomppimalla. Hyvinvointi tuo tulosta. Elä upeasti tähtitanssijan vinkein.

9 MYÖS NAISILLE

Ole oman elämäsi huippukokki.

10 TRENDI & TÖRMÄYS

Mestari uskaltaa epäonnistua. Kahvitauko ei ole Suomessa sivuseikka. Jouluruokaile oman tyylin mukaan. Tuo tantraa työpaikoille.

37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

20

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTON JÄ SENLEHTI

PÄ ÄTOIMITTA JA

KRISTIINA AHONEN

TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ

SUSANNA CYGNEL /

FONDAMENTA MEDIA OY

ULKOA SU

MARKO VON KONOW

KIR JOITTA JAT

SARI ALHAVA

TERHI FRIMAN

JUKK A HEMIL Ä

MIA HEMMING

ANTTI ISOK ANGAS

VIRVE JÄRVINEN

K ATARIINA KR ABBE

VIRPI MELLERI

KIRSI POIKOL AINEN

TIINA TORPPA

KUVA A JAT JA KUVITTA JAT

JONNA KOSKI

JUHA MYLLYMÄKI

SAK ARI PIIPPO

TOIMITUKSEN

YHTEYSTIEDOT

FONDAMENTA MEDIA OY

FREDRIKINKATU 24 A 300120 HELSINKI

P. 040 554 7780

SUSANNA .CYGNEL@

FONDAMENTA .FI

W W W.TOIMILEHTI.FI

HTTP://ISSUU.COM/ TOIMI

SÄHKÖPOSTI

TOIMI@ERTO.FI

JULK AISIJA

ERITYISALOJEN

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTO RY

MEDIAMY YNTI

KRISTIINA AHONEN

P. (09) 6132 3267

PAINOPAIKK A

FORSSA PRINT 2014

AIK AK AUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

JUHA MYLLYMÄKI

KUVASI K ANTEEN

JANNE PELKOSEN.

sisältö 4-2014

2 | TOIMI | 4-2014

ON TÄRKEÄ Ä OLL A T YÖTTÖMIENKIN A SIALL A . Toimihenkilöliitto ERTO ja muut palkansaajajärjestöt ovat tehneet paljon töitä työttömien aseman parantamiseksi. Työtä on tehty sekä työllisyyttä että työttömien toimeentuloa parantamalla.

Työllisyyttä on tuettu muun muassa maltillisilla palkankorotuksilla. Voimassa olevassa työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin äärimaltillisista palkankorotuksista nimenomaan tarkoituksena turvata mahdollisimman monta työpaikkaa.

Työttömien toimeentuloa on parannettu esimerkiksi lomarahauudistuksella. 1.1.2013 lukien työttömyyspäivärahaa ei ole enää estänyt työsuhteen päättyessä maksetut lomarahat, vaan korvauspäivät alkavat heti.

ERTON PUHEENJOHTA JA JURI A ALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA.Jurin Juttu

ERTOn ammatillinen koulutus nimettiin vuosi sitten Emma-akatemiaksi. Tarkoi-tuksena oli ja on tarjota laadukasta sekä edullista lisä- ja täydennyskoulutusta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus ylläpitää ja sy-ventää taitojaan työuran kaikissa vaiheissa.

Emma-akatemia perustettiin, koska ERTOn jäsen-kyselyistä nousi esiin vahvasti tarve saada omaan ammattiin liittyviä täsmäkursseja ja erityisesti ohjelmis-tokoulutusta. Emma-akatemia on suora ja käytännönläheinen vastaus jäsenten toiveisiin.

Vuoden aikana Emma-akatemia on järjestänyt noin 60 kurssia, joihin on osallistunut satoja opinhaluisia, niin jäseniä kuin ei-jäseniäkin, työs-sä olevia ja työttömiä. Koulutukset ovat saaneet loistavaa palautetta. Erityisesti on kiitet-ty kouluttajia, sisältöä ja järjestelyjen sujuvuutta. Keh-noimmat arvosanat on saanut opiskelijalounas, sekin kuitenkin 4,07 pistettä viidestä. Emma-akatemia on siis oikealla tiellä. Vuoden 2015 yhtenä kehittämiskoh-teena ovat kurssikuvaukset. Ne laitetaan entistä tar-kemman luupin alle, jotta jokainen osaa ilmoittautua tasoaan vastaavalle kurssille.

Emma-akatemia toimii yhteistyössä ammattikor-keakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa eri puolilla Suomea. Osalla paikkakunnista kurssit ovat täyttyneet vilauksessa, osalla vetovoimaa on ollut vä-hemmän. Koulutussuunnittelijat kiinnittävät erityis-tä huomiota maantieteelliseen kattavuuteen ja moni-puoliseen kurssitarjontaan. Kurssien toteutumisen

ehtona on kuitenkin riittävä osallis-tujamäärä.

ERTOn päätehtävä on valvoa jä-sentensä etuja työelämässä. Erin-omainen ammatillinen osaaminen turvaa ja parantaa jäsentemme mah-dollisuuksia menestyä työelämässä, joten Emma-akatemia kuuluu jatkos-sakin luontevana osana ertolaiseen palvelupakettiin. Tähän mennessä Emma-akatemian kurssitarjottimel-

la on ollut ohjelmisto-, esiintymis- ja esimiestaitoja sekä muutamia täsmäkoulutuksia esimerkiksi Tulli-lainsäädännöstä. Kevään 2015 koulutuskalenterin löy-dät osoitteesta www.emma-akatemia.fi.

Rauhaisaa joulun aikaa ja onnea vuodelle 2015!

Kristiina Ahonen päätoimittaja

SAATAVISSA VAIN ERTOSTA

EMMA-AK ATEMIA TARJOILEE

LISÄPALOJA TYÖELÄMÄÄN.

pääkirjoitus

TOIMI | 4-2014 | 3

Oman palkan taso kiinnostaa

?Mikä olisi järkevä tapa päätellä, onko oma palkkataso kohdallaan? Mistä saisi tietoa palkkojen yleisestä tasosta?

Keinoja on monia, mutta mikään ei välttämättä johda aukottomaan tietoon. Yleisestä palkkatasosta saa tie-toa tilastokeskuksen sivuilta (www.stat.fi). Informaatio on tosin melko yleisellä tasolla. Monet ammattiliitot julkaisevat sivuillaan tietoja alan palkoista, joilta löy-tyy kattavasti alan alimmat mahdolliset palkkatasot eli taulukkopalkat. Myös työnantajajärjestöt julkaisevat palkkatilastoja, joista suuntaa-antavia tietoja löytää.

Muutamat sivut tuottavat kokoavasti palkkavertai-luja. Esimerkiksi hakusanalla ”palkkavertailu” löytyy lukuisia selvityksiä yleisestä palkkatasosta eri amma-teissa.

Apu voi löytyä myös läheltä: oman työpaikan luotta-musmiehellä on tietoa oman yrityksen palkkatasosta.

Ralf Sund

Fiksuja urahaaveita

?Mille alalle kannattaisi hakeutua nyt, että töitä riittäisi? Mietin opiskelupaikkaa, ja olisi hyvä valintaperuste, että valmistuisin töihin, en kortistoon.

Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän lähivuosina etenkin palvelualoille, jolla tulevaisuudessa työllistä-viä aloja lienevät sosiaali- ja terveysala, liiketalouden ja kaupan ala sekä muun muassa tekniikan ala. Teolli-suudessa työpaikat vähenevät, mutta teollisuudenkin aloilla uutta työvoimaa tarvitaan korvaamaan eläk-keille siirtyvien työpanosta.

Hyvinvointiala on kasvava ala, jossa perusosaajista on jo nyt pulaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella alaan kuuluvat mm. ravitsemuksen ja liikunnan paris-sa työskentelevät. Alalla tarvitaan lähihoitajia, kodin-hoitajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä, liikunnanohjaajia, terapeutteja jne. Kaupan ja liiketalouden alalla tarvi-taan jatkuvasti tekijöitä ja ala tarjoaa perustehtävistä lähtien paljon etenemismahdollisuuksia ja monipuo-

lisia tehtäviä liiketoiminnan eri osa-alueilla (myynti, markkinointi, laskentatoimi, rahoitus jne.)

Työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja lähes kaikkiin tehtäviin vaaditaan koulutuksen kautta han-kitut ammatilliset perusvalmiudet. Mutta mikään työ ei pysy samanlaisena vuodesta toiseen, joitain am-matteja häviää kokonaan ja uusia ammatteja syntyy lisää. Työelämä edellyttää alasta huolimatta jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja uuden opettelua. Opiske-lupaikan valinta ei kuitenkaan onneksi määrää koko loppuelämää, vaan osaamisen karttuessa voi myös myöhemmin suuntautua uusiin tehtäviin.

Marjukka Mikola

Karhunpoika sairastaa

?Kuinka paljon voin olla pois töistä, kun lapseni ovat kipeänä? Pitääkö hankkia lääkärintodistus? En haluai-si jättää kuumeista lasta yksin kotiin.

Useimmat työnantajat suhtautuvat onneksi ymmär-täväisesti sairastuneen lapsen hoitoon. Lain mukaan on oikeus olla poissa enintään neljä työpäivää lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi.

Laissa ei puhuta mitään poissaolon palkallisuudes-ta, mutta useimmat työehtosopimukset takaavat kol-men päivän palkallisuuden sairauden alusta lukien. Näin ollen lapsen sairastuessa perjantaina, maanantai voi jo olla palkaton, jos edelleen joutuu olemaan pois. Palkkasäännökset määräytyvät hiukan eri tavoin eri työehtosopimuksissa, mutta erääseen takavuosien tu-lopoliittiseen ratkaisuun perustuen tuo kolme päivää on pääsääntö.

Lääkärintodistuksen vaatiminen vaihtelee työ-paikoittain, mutta aina ilmoittaessaan töihin esi-miehelleen, kannattaa varmistaa, tarvitaanko lääkärintodistusta. Silloin on tietysti kyse lapsen lää-kärintodistuksesta.

Jos kyse ei ole omasta lapsesta, poissaolo-oikeus on silti, mikäli kyse on vakituisesti samassa taloudes-sa asuvasta lapsesta. Lapsen pitää kuitenkin olla alle 10-vuotias.

Matti Orkovaara

Marjukka MikolaKTK,uravalmentaja,UP! Partners

Ralf Sund VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

toimi oikeinKysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

ura&ihminen

Matti Orkovaaravaratuomari, ERTOn edunvalvonta johtaja

4 | TOIMI | 4-2014

Eka maalissa saa duunin!T YÖNHAKUPELI on lautapeli, joka auttaa nuorta selvittämään oman potentiaalinsa ja omat odotuksensa. Pelatessa selviää myös mm., millainen on hyvä CV. Ensimmäinen maaliin ehtinyt saa pelissä työpaikan, mutta jokainen oppii. Mahtava joululahjaidea! Lisää tietoa: www.tyonhakupeli.fi

T YÖTTÖMÄNÄ ON JÄRKEÄ lähteä opis-kelemaan, ja sen voi tehdä työttömyyse-tuuden turvin. Etuuden maksaa Kela tai työttömyyskassa, mutta tietyin rajoituksin: esimerkiksi jatkotutkintona suoritettavia li-sensiaatin tai tohtorin opintoja ei sillä tueta.

TE-toimisto ei hanki koulutusta tai va-litse opiskelijoita, mutta arvioi, täyttyvät-kö edellytykset opiskelua suunnittelevan koulutustarpeelle ja omaehtoisen opiske-lun tukemiselle.

Työttömyysetuutta opiskelun ajalta voi saada, jos on ilmoittautunut TE-toimis-toon työnhakijaksi ja työnhaku on voi-massa. Ikää pitää olla vähintään 25 vuotta

ja lisäksi henkilön pitää olla TE-toimiston arvion mukaan koulutuksen tarpeessa ja ti-lanteessa, jossa opiskelu parantaa ammatti-taitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

Opintojen pitää johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Myös sellaiset opinnot kelpaavat, jotka tähtäävät alem-paan tai ylempään korkeakoulututkintoon yliopistossa tai korkeakoulussa.

Alempaan tai ylempään korkeakoulutut-kintoon johtavia opintoja yliopistossa tue-taan vain, jos on aiempia opintoja ja niiden keskeytymisestä on vähintään vuosi. Lähde: www.te-palvelut.fi

Työtön opintielle

TYÖELÄMÄ 2020 -hankkeen tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. STTK:n tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa muistuttaa Työelämä 2020 -blo-gissaan, että työelämä paranee esimerkiksi sillä, että työ- ja perhe-elämä saadaan sovi-tettu nykyistä paremmin yhteen.

Vaikka pienen lapsen hoitoon tarkoi-tetut vapaat voisi lain mukaan jakaa van-hempien kesken, äiti useimmiten pitää ne. ”Tarvetta isien pidemmille perhevapaille

perustellaan usein sillä, että se parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja palkka-kehitystä. Yhtä tärkeä perustelu on isälle vapaiden pitämisestä koituva hyöty ja ilo”, Lahermaa kirjoittaa.

Myönteiset vaikutukset heijastuvat työ-paikoille työhyvinvoinnin lisääntymisenä.

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin asiantuntija Veli-Matti Taskila kirjoittaa omassa blogissaan pienistä asioista, joilla työ- ja perhe-elämän voi yhdistää.

Eronneen Taskilan Eero-poika asuu joka toinen viikko äitinsä ja joka toinen viikko isänsä luona. Onneksi työaika liukuu ja etä-työt luonnistuvat: isä voi teh-dä lyhyempiä työpäiviä silloin, kun Eero on hänen luonaan ja muuten vastaavasti pidempää päivää.

– Etäpäivinä vien Eeron aamulla päiväkotiin ja pääsen kotiin palattuani suoraan töi-den pariin. Työpäivän lopuksi kipaisen hakemaan Eeron. Näin isi ja poika saavat mo-lemmat lyhyemmän päivän.

Lyhyt työpäivä – aikaa lapselle

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVA JUHA MYLLYMÄKI ura&ihminen

Kuinka…

VÄHENNÄ MATKUSTELUA järjestämällä välillä

nettikokouksia perinteisten kokousten sijaan. Huolellista perehtymistä se tosin vaatii.

1. Aloittakaa nettikokousten pitäminen järjestämällä lyhyt kokous netissä. Esimerkiksi

sellainen, jossa kopautetaan päätökset päätetyiksi ilman sen perusteellisempia keskusteluja.

2. Maksuttoman Skypen käyt-täminen on monille jo entuu-

destaan tuttua. Jos se helpottaa nettikokouksen kokeilua, sitä on

hyvä käyttää ensimmäiseksi.

3. Jonkun täytyy olla vastuussa nettikokoukseen osallistuvien perehdyttämisestä nettiväli-neen käyttöön. Osallistujille

kannattaa etukäteen lähettää kirjalliset ohjeet nettikokouksen

teknisistä asioista. Olisi hyvä järjestää harjoituskokous, jossa

käydään läpi tekniikka.

4. Voitte toteuttaa yhdistyk-sen johtokunnan kokoukset

verkkokokouksina, jos jäsenillä on nettiyhteys, eivätkä säännöt

kiellä verkkokokouksia.

5. Myös yhdistyksen viralliset kokoukset, kuten vuosikokouk-

set, voi järjestää etänä, jos se on säännöissä mahdollistettu.

6. Jos kokouksessa on odo-tettavissa paljon äänestyksiä

tai kiistakysymyksiä, kannattaa kokoustaa perinteisellä tavalla.

7. Nettikokouksien järjestämi-sestä pidetään koulutuksia.

Juttuun haastateltiin koulutussuunnittelija Eija Majosta

Kansalaisfoorumista

Veli-Matti Taskila ehtii tehdä Eero-poikansa kanssa paljon työaikajärjestelyiden ansiosta.

JÄRJESTÄN NETTIKOKOUKSEN

TOIMI | 4-2014 | 5

Työpaikoilla painonhallinta ja laihduttaminen ovat yleisiä puheenaiheita. Ne kuulostavat kovin har-mittomilta aiheilta. Mutta tutkijatohtori Hannele

Harjusen mielestä ne eivät sitä suinkaan ole.”Painoon liittyvä puhe on kontrollia, jolla alistetaan ulkonä-

könormiin”, muistuttaa Harjunen Jyväskylän yliopiston yhteis-kuntatieteiden ja filosofian laitokselta.

Hoikkuutta kuuluu ihannoida, sillä hoikkuus on itseisarvo. Painonhallinnasta ja laihduttamisesta puhuminen kertoo sii-tä, että henkilö haluaa pysyä kauneusihanteen mukaisena tai muuttua sellaiseksi.

”Kauneusihanne määrittää erityisesti naisten suhtautumista vartaloonsa.”

Laihdutuspuhe ylläpitää alituista mielenkiintoa vartalon ko-

koa kohtaan. Itseään pitää kontrolloida lihomisen välttämiseksi tai haukkua vartaloaan, kunnes piiskaaminen saa laihdutta-maan. Lapset oppivat, että lihavuus on epämiellyttävää. Alati läsnä oleva painostus hoikkuuteen pilaa suhtautumisen ruokaan – ruoka on aina jotain epäilyttävää.

”Lisäksi oikeasti lihavat kokevat loukkaavaksi viiden kilon kans-sa kamppailevien puheet laihduttamisesta.”

Laihduttamisesta tai painonhallinasta puhuva ei välttämättä tavoittele hyvää kuntoa ja terveellistä ruokavaliota vaan vain hoikkuutta. Hyvä kunto ja terveellinen ruokavalio olisivat Har-jusen mielestä kuitenkin parempia tavoitteita kuin hoikkuus.

”Jos miellän terveyden kauneusihannetta paremmaksi tavoit-teeksi, puhun enemmän hyvästä kunnosta ja terveellisestä ruo-kavaliosta kuin laihduttamisesta.”

Ei enää puhetta laihduttamisesta!

työ&terveys

POHJOLAN MERENNEITO”TALVIUINTI kannattaa aloittaa turvallisessa seurassa”, neuvoo Maarit Sihvonen, 10-kertainen avantouinnin SM-kultamitalisti ja 8-kertainen talviuinnin MM-kultamitalisti. ”Paikallisen talviuintiseuran kokeneet talviuimarit opastavat lajin pariin, ja Suomen Ladun talviuintitapahtumissa saa tietoa.” Ylle tarvitaan uikkarit ja pipo. Voi myös käyttää sukkia ja hanskoja. ”Talviuinti vaikuttaa myönteisesti unen laatuun, rentouttaa lihaksia, vilkastuttaa verenkiertoa ja tuottaa hyvän olon tunteen sekä ehkäisee flunssaa. Se on myös iloisen sosiaalista”, mestari ylistää.

6 | TOIMI | 4-2014

Kuinka…O S ATA E L Ä Ä H Y V I N

TÄHTITANSSIJA MINNA TERVAMÄKI

kukoistaa ja pursuaa energiaa. Näin hän sen tekee.

1. Piirrä elämänjana. Sijoita sinne tärkeäksi kokemasi etapit. Pohdi, mitä olet niistä oppinut.

2. Tarkastele uskomuksiasi. Täydennä lauseita: ”Pidän

itseäni…..” tai ”Muut yleensä ajattelevat minusta….”

3. Kirjoita ylös kaikki haaveesi. Minkä niistä voit toteuttaa heti

ja minkä ehkä myöhemmin?

4. Mieti, mitkä asiat saavat sinut nauramaan ja iloiseksi. Lisää

niitä elämääsi!

5. Kirjaa, mihin kaikkiin tiimeihin kuulut. Mikä on roolisi niissä ja millaista energiaa tuot niihin?

6. Mieti viikon ajan kohtaamiasi ihmisiä. Valitse yksi, joka

ansaitsee kiitoksen, ja kiitä häntä.

7. Tunnista itsessäsi kielteinen puhe. Saatko katkaistua sen tekemällä jotain myönteistä?

8. Listaa, mitä olet halunnut opiskella. Ota ensimmäinen askel: selvitä kurssitarjonta.

9. Pohdi, vietätkö liikaa aikaa mukavuusalueellasi

tai epämukavuusalueellasi. Keksi ratkaisuja tilanteen

tasapainottamiseksi.

10. Tarkista kalenteristasi, onko siellä joka päivä tilaa lounaalle. Älä paahda koko päivää ilman

hengähdystaukoa.

Lisää vinkkejä: Minnan Metodit

(Minna Tervamäki ja Anna Takala)

STR ATEGISELL A HY VINVOINNILL A tar-koitetaan työhyvinvointia, joka siivittää organisaatiota yhä parempiin tuloksiin. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen tar-koittaa sitä, että huolehditaan henkilöstön

USKO JO: HYVINVOINTI TUO TULOSTA

Ole kova luuSIELL Ä SE PIILOTTELEE ihon ja lihasten alla. Tukee meitä ja estää lysähtämästä ka-saan. Pidetään luustosta huolta!

Luiden vähittäinen haurastuminen kuu-luu ikääntymiseen, mutta luustokin voi ihan oikeasti sairastua. Vaihdevuotensa ohittaneet naiset ovat osteoporoosin ris-kiryhmässä, mutta muutkaan eivät ole im-muuneja. Osteoporoosi ei varoita itsestään yleensä mitenkään, vaan ensimmäinen sai-rauden merkki on murtuma esimerkik-si ranteessa vähäpätöisen tuntuisessa tilanteessa, kuten kompastumisessa.

Taudin ehkäisyä kuuluu tehdä koko ikä liikkumalla ja syömällä oikein sekä pysyä savuttomana. Osteoporoosin ris-kitekijöitä voidaan kartoittaa ja arvioi da. Sairaus todetaan luuntiheysmittauksella ja lääkehoitoa on saatavilla.

Luita vahvistava liikunta sisältää hyppyjä, pomppuja ja suunnan muutok-sia. Maila- ja pallopelit tekevät siis ku-taa tukirangalle. Iskevä ryhmäliikun-ta, tanssiminen ja saliharjoittelu ovat myös luuston lempiliikuntaa. Juoksu ja kävely tuovat sopivaa tärähtelyä kehol-le, kun taas esimerkiksi uinti – muuten oivallinen monipuolinen laji – ei vahvis-ta luita, koska vesi kannattaa kehoa ja vaimentaa kaikki tärähdykset ja iskut.

Luuystävällinen ravinto sisältää kal-siumia, D-vitamiinia ja riittävästi pro teii-nia. Kalsium on luustolle välttämätön ki-vennäisaine, ja sen avulla rakennetaan ja ylläpidetään luuston lujuutta. D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin imeytymiseksi suolis-tosta ja luuston rakennusaineiden saannin turvaamiseksi. Proteiini taas toimii luuku-doksessa rakennusmateriaalina, johon mi-neraalit kiinnittyvät.

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVITUKSET JUHA MYLLYMÄKI KUVA VALMISTA JA työ&terveys

jaksamisesta ja luovuudesta. Tavoitteena on kehittää organisaation tuloksellisuutta pitkäjänteisesti ja varmistaa uudistumis-kyky – eli ylläpitää organisaation kestävää tuloskehitystä.

Strateginen hyvinvointi koostuu neljästä osa-alueesta: hyvinvoinnin strateginen perus-ta, hyvinvointi johdon toiminnoissa, esimies-työ ja HR:n toiminnot sekä työhyvinvoinnin tukitoiminnot, kuten työterveyshuolto.

Työhyvinvointi kuuluu siis hyvään ja jär-kevään johtamiseen. Se onkin otettu yhä useammin mukaan strategiatyöhön, esi-mieskoulutuksiin ja kehityskeskusteluihin.

Esimiehillä tuntuu olevan hyvä motivaa-tio hyvinvoinnin johtamisessa, mutta osaa-mista pitäisi vielä kehittää. Suurin haaste on kuitenkin ajanpuute. Työhyvinvoinnin johtamista tutki TTL.

Heitä arkihuolesi!KIR JOITA HUOLET ja pohdinnat paperille. Mieti, mikä niissä erityisesti pelottaa ja vaivaa. Kirjoita, miten ja milloin ryhdyt ratkomaan pulmia. Toimi! Jos töissä jää tehtäviä kesken, kirjoita niistä aiheutuvat huolet pape-rille työpäivän lopuksi ja jätä töihin.

TOIMI | 4-2014 | 7

JOHANNA TOROPAINEN: Huomasin kaksi vuotta sit-ten, että Diabeteskeskuksessa oli projektisuunnittelijan paikka auki, enkä empinyt hetkeäkään. Olen ammatilli-sesti kiinnostunut diabeteksesta ja pidän työstäni.

Diabeteskeskus on mukava työpaikka, koska tääl-lä puhalletaan yhteen hiileen. Diabetesliittoa ja sen asiantuntemusta arvostetaan. Tämä ei ole kovinkaan hierarkkinen työyhteisö, mikä on hyvä.

Teen työtä Yksi elämä -hankkeessa, jossa mukana ovat myös Sydänliitto ja Aivoliitto. Suunnittelen muun muassa hoidosta kertovaa materiaa-lia diabeetikoille ja ammattilaisille.

Diabetes on moniulotteinen sai-raus, mikä luo monia haasteita sen hoitamiseen. Joskus diabetes on vähemmän kuormittava sairaus, kun taas joskus ihminen saattaa saada sen mukana kaikki lisäsai-raudet ja ongelmat – diabetes on epäreilu sairaus. Dia-beteshoitajia on kunnissa tällä hetkellä vähän, mikä on ikävä asia, sillä diabeetikkoja on paljon.

Sirpan kanssa teemme yhteistyötä, koska hän myy ja postittaa niitä materiaaleja, joita me tuotamme Yksi elämä -hankkeessa. Sirpan pitkä kokemus järjestö-työstä on hieno asia! Olemme uran eri vaiheissa ja se on rikastuttavaa.

SIRPA QURESHI : Tulin tänne Diabetesliittoon töihin jo vuonna 1973 ja olen viihtynyt hyvin. Olen sielultani järjestöihminen ja koen, että järjestö on hyvä työpaik-ka. Olen järjestöihminen myös vapaalla.

Työni on hyvin monipuolista. Osan päivästä olen puhelinvaihteessa, jossa ohjaan ja opastan kurssilaisia. Samassa yhteydessä on pieni Diabetes-kauppa, jota hoidan. Kurssilaiset saavat ostaa sieltä keittokirjoja ja muuta materiaalia. Puolilta päivin siirryn materiaa-livälitykseen, jossa laskutan, pakkaan ja lähetän dia-

betestunnuksia, keittokirjoja sekä muuta Diabetesliiton tuottamaa materiaalia.

Teemme Johannan kanssa eri-laista työtä ja meillä on erilainen koulutus. Täällä arvostetaan kaik-kien työpanosta. Minulla ei ole hoitajakoulutusta, kuten Johan-

nalla, mutta silti minulta välillä kysytään sairauteen liittyviä asioita

Johannalla on uudenlainen, nuorekas ote diabetes-työhön. Olen nähnyt sen valtavan kehityksen, joka diabeteksen hoidossa on tapahtunut. Keskeistä mei-dän kaikkien työssä on se, että olemme diabeetikko-jen edunvalvojia ja haluamme parantaa heidän ase-maansa yhteiskunnassa. Työllämme on sisältö.

Työtä, jossa on sisältöDiabeteskeskus on mukava työpaikka, koska siellä puhalletaan yhteen hiileen.

työ&pari TEKSTI TERHI FRIMAN KUVA SAK ARI PIIPPO

Johanna Toropainen, 35, projektisuunnittelija, Diabeteskeskus

(Diabetesliiton kurssikeskus Tampereella)

Seija Qureshi, 58, toimistosihteeriDiabeteskeskus

”OLEMME URAN ERI VAIHEISSA JA SE ON RIK ASTUTTAVAA.”

8 | TOIMI | 4-2014

OLE OMAN ELÄMÄSI HUIPPUKOKKI

KOONNUT JUKK A HEMIL Ä KUVA JUHA MYLLYMÄKI myösnaisille

Televisiossa kokki nostelee pöydän alta valmiiksi silputtuja raaka-aineita lie-delle porisemaan. Hän surauttaa mais-tuvan keiton blenderillä ja jäädyttää nestemäisellä typellä sorbetin käden käänteessä.

Ahertaako sinun keittiössäsi todellinen Top Chef? Näin se tehdään: Poimi television kokkiohjelmista talteen mieleisesi reseptit ja lue ideoita ruokaleh-distä. Netin ruokasivustoilta ja ruokablogeista saat pikaisella vilkaisulla käsityksen kuumimmista ruo-katrendeistä.

Ensimmäisenä ei kannata lähteä laiteostoksille ja ostaa sitä markkinoiden tehokkainta härveliä, vaikka teeveekokki sitä niin kehuikin. Vanhalla sauvasekoittimella saat ihan riittävän tehokkaasti soseutettua tai silputtua raaka-aineita. Pystyt hel-posti vatkaamaan ja vaivaamaan käsin ilman suuria monitoimikoneita. Pääset kokkailussa pitkälle keit-tiön perusvälineillä ja kokemuksen kasvaessa voit so-veltaa ohjeita sekä luoda omia makukokonaisuuksia.

Suunnittele mitä teet, noudata reseptejä ja niissä annettuja valmistusohjeita. Raaka-aineiden muodol-la ja koolla vaikutat annoksen ulkonäköön. Terävällä

veitselläsi pilkot porkkanatikut täsmälleen yhdenpi-tuisiksi ja -paksuisiksi – tällaisilla pikku jutuilla yllä-tät kanssaruokailijat.

Kokkaillessa voi tulla olo, että jotain unohtui. Täl-löin on aika tuumailla, lukea ohjetta uudelleen ja ot-taa kulaus kokkailujuomaa. Vasta ohjeen viimeisellä rivillä lukee: ”tarjoile riisin kanssa”. Ei se mitään, ehtii sen vieläkin. Tarkista lopuksi, että ruokasi ha-pokkuus ja suolaisuus ovat tasapainossa, sillä maku ja ulkonäkö yhdessä tekevät ruuasta elämyksen. Kirjoittaja pitää Sillä sipuli -ruokablogia.

Muista ainakin nämä1. Hae ideoita ja ruokatrendejä televisiosta, lehdistä ja netistä.2. Suunnittele ateria tai kokonainen menu.3. Satsaa raaka-aineissa laatuun, älä määrään.4. Lue ensin ohjeet loppuun asti. 5. Pilko raaka-aineet huolellisesti, esim. vihannekset tasaisiksi paloiksi.6. Lämmitä lautaset uunissa, uunin alaosassa tai lämpimässä vesihauteessa.7. Tarkista ruokien maku, jotta suolaisuus ja hapokkuus ovat tasapainossa.8. Kiinnitä huomiota annoksen ulkonäköön ja raaka-aineiden asetteluun.9. Kutsu muut syömään ja ota kehut kiitellen vastaan.10. Siivoa jäljet.

PYSTYT HELPOSTI VATK AAMAAN

JA VAIVAAMAAN K ÄSIN.

TOIMI | 4-2014 | 9

trendi&törmäys

ELÄMISEN TAITO

Virheet tekevät mestarin MESTARIN JA ALOITTELIJAN ERO on, että mestari on epäon-nistunut useammin kuin aloittelija on edes yrittänyt.

Mutta ei käy kieltäminen: omat mokat kirveltävät, hatutta-vat, ketuttavat, kaihertavat ja mietityttävät pitkään. Kun lunta tulee tupaan ja muut maksimoivat kurjuutta antamalla kitke-rää palautetta, tekee mieli nakata hanskat naulakkoon. Heittää pyyhe kehään. Vaihtaa maisemaa. Luovuttaa.

Ihan turhaan, sillä virheitä siis pitää uskaltaa tehdä pääs-täkseen elämässä eteenpäin eikä niitä voi tai kannata turhaan välttää.

Joten toimi näin, kun seuraavan kerran mokaat – siis ihan pian:

Syyttelemisen sijaan ota selvää ja pohdi, miksi epäonnistuit. Älä syyttele muita tai itseäsi.

Ota opiksi. Virheiden tekeminen ei ole ongelma vaan se, jos niistä ei ikinä opi. Älä juutu menneisiin vaan toimi heti: lue kir-ja, kysy kysymyksiä ja osallistu kurssille.

Kun tulee tunne, että ”nyt riitti”, usko tunnettasi. Kun kipua on tarpeeksi, ilmaantuu motivaatio toimia.

Pohdi, mitä sinä tarkoitat menestymisellä. Miltä menestys näyttää, tuntuu, maistuu ja haisee? Minkä taas koet epäonnis-tumiseksi ja miksi?

Nauti matkasta. Älä tyydy ajattelemaan, että ”sitten olen onnellinen, kun…” vaan ole kiitollinen kaikesta siitä, mitä opit tavoitellessasi unelmiasi.

Ole kiitollinen myös siksi, että kiitollisuus tuo mukanaan me-nestyksen ja menestys tuo mukanaan lisää kiitollisuutta. Lähteet: hidastaelämää.fi, studio55.fi

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON vallaton ja valloittava pörröpää, joka näyttää juuri heränneeltä. Ensi vuoden hiustrendi nostaa luonnollisuuden jalustalle. Nyt ylistetään hiusten omaan luonnollista olotila – millaiseksi kampaus nyt sitten sattuukin asettumaan suihkun tai myrsky jäljiltä. Meikissä pätee sama: sen voi jättää poiskin.

…JA SUKELTA A veistokselliset kampaukset, luonnottomat värjäykset ja liika yritys.

RUOKAMAAILMA

Naminami jouluJoulu ei ole suoritus, jossa pitää saavuttaa kaikki ruokaetapit. Teen joulusta itsesi näköinen.

1. Jos olet hulluna jouluruokiin, aloita jo adventtina. Ota joulu vastaan ruoka kerrallaan, ei kertarysäyksellä. Jouluaattona ei ole pakko enää syödä joulutorttuja.

2. Kaikkea ei tarvitse laittaa kerralla pöytään. Jaa jouluruuat eri päiville: keskiviikkona kinkkua ja torstaina laatikoita.

3. Perinteiset jouluruuat ovat kasvispitoisia, eivätkä lainkaan raskaita. Mutta jos lisäät niihin paljon voita ja kermaa, keveys katoaa. Lisää makua joulumuorin tapaan neilikalla, inkiväärillä, kanelilla, muskottipähkinällä ja ripauksella siirappia.

4. Syö sopivasti, lautasmallin mukaan. Ähky tulee määrästä.

5. Kevennä salaatilla. Punakaali, kuivatut karpalot ja punajuuri tuovat joulun salaattiin. Öljykastikehuntu kruunaa.

6. Kokkaa itse. Kaupasta jaksaa ostaa seitsemää sorttia, mutta kun tekee itse, ei veny kaikkeen vaan valitsee sen tärkeimmän herkun.

7. Konvehti, rusina, pähkinä, karkki, suklaa – jos ne olisivat välillä piilossa, niitä ei tulisi koko ajan naposteltua.

8. Kokeile laatikoiden tilalla uunijuureksia, jotka maustat neilikal-la. Kinkun sijaan käy kalkkuna, broileri, poro tai riista – ja syntyy se herkullinen joulu ilman lihaakin.

9. Suosi joulupöydän viineissä ja oluissa laatua ennen määrää – tai valitse kuplavesi alkoholin sijaan.

10. Ja hei - joulunpyhät kestävät kolme päivää. Voi sitä muuta-man päivän ottaa vähän löysemmin ja nauttia ilman stressiä.

Vinkkejä kevyempään jouluun antoi kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä Martoista.

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVAT SHUTTERSTOCK

KAHVI KUULUU SUOMALAISEEN arkeen, myös työpaikoil-la. Kahvitauot on jopa kirjattuina työehtosopimuksiin ja työnantaja takaa ne. Työvuoron pituus määrittää sen, onko lakisääteisiä kahvipausseja yksi vai kaksi.

Suomi on itse asiassa maailman ainoa maa, jossa kahvi-tauot työpaikoilla on turvattu säännöksin. Monissa maissa työaikoja toki säädellään tauoilla, mutta virallisia kahvi-taukoja on vain meillä.

Kahvi on suomalaisille tärkeintä aamuisin. Sitten tule-vat aamupäiväsumpit, ja lounaan kruunaa taas uusi kuppo-nen. Kahvipöytään istahdetaan jälleen iltapäivisin, noin kello 14.

Kahvitauko on ennen kaikkea tärkeä sosiaalinen tapah-tuma, vaikka toki monen kahvihammasta kolottaa: vain 10 prosenttia suomalaista pärjää yhdellä kupilla päivässä tai täysin ilman kahvia. Lähde: Petri Nieminen, Terho Puustinen: Kahvi suuri suomalainen intohimo

(Kustannusosakeyhtiö Tammi)

PITÄISKÖ USKOA

RAK AS K ALLIS K AHVITAUKOMME

10 | TOIMI | 4-2014

M illainen olisi työpaikka, jossa ihmi-sillä olisi lupa olla oma itsensä? Jossa ei pelätä vaan uskalletaan sanoa asi-oita ääneen eikä tuhlata energiaa ky-räilyyn, vaan tehdään työt rennosti ja tehokkaasti?

”Se olisi hyvin tantrinen työpaikka”, kertoo hyvinvointival-mentaja, tantraopettaja Kirsi Salo. Hänen mukaansa sekä yksi-lön että työyhteisön menestys tukeutuu kahteen asiaan: Työn-tekijä on kosketuksissa siihen kuka on – omiin tunteisiinsa, toiveisiinsa ja kykyihinsä – ja töissä on mahdollisuus ilmentää niitä.

”Työpaikka ei tietenkään voi olla emotionaalinen leikkikent-tä, mutta myös töissä pitäisi olla tilaa avoimuudelle.”

Kirsi Salo ehdottaa kokeilemaan esimerkiksi seuraavanlaista

harjoitusta. Istukaa parin kanssa vastakkain ja katsokaa toi-sian ne silmiin. Ensimmäinen henkilö puhuu mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti kolmesta aiheesta, kustakin viisi mi-nuuttia. ”Kuka minä olen työpaikan ulkopuolella”, ”Kuka minä olen töissä” ja ”Miltä minusta tuntuu juuri nyt”. Hänen parin-sa istuu hiljaa vastapäätä ja kuuntelee. Hän ei kommentoi tai reagoi kuulemaansa vaan antaa puhujalle täyden hyväksynnän, läsnäolonsa ja tilan kertoa, mitä tällä on sydämellään. Vartin ku-luttua vaihdetaan osia.

”Ensimmäisten minuuttien aikana tulee kerrottua ne tutut pinnalliset ajatukset, mutta harjoituksen edetessä puhe menee yhä syvemmälle. Ymmärrys ja yhteisöllisyys lisääntyvät, kun ihmiset pysähtyvät kuulemaan toisiaan ja näkemään toisensa kokonaisina ihmisinä.” TEKSTI VIRPI MELLERI

Näe työkaveri kokonaisena ihmisenä

RAUHA JA HYVÄ TAHTOHY VÄT YSTÄVÄT, syöminen ei ole ainoa asia, jota voi tehdä jouluna yhdessä. Kokoa perhe tai ystävät pöydän ääreen pelaamaan lautapeliä tai käpertykää sohvalle katsomaan yhdessä elokuvaa.

Ja joulunakin voi ulkoilla – tehdä vaikka jäälyhtyjä ja poltella niitä. Joulu syntyy siivotusta kodista, joulukukista, koristeista, joulukuusesta – ihan pienikin puu riittää –

ja joululaululuista.

TOIMI | 4-2014 | 11

trendi&törmäys

VAPAUS on työssäni parasta. Työskentelen Lappeenran-nassa matkatoimisto Matka-Vekassa ryhmämyyntipääl-likkönä alueenani Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja palanen Pohjois-Karjalaa. Tehtäväni on ryhmien uusasiakashankinta.

Suunnittelen oman aikatauluni ja päätän työni kokonai-suuden. Olen jatkuvasti menossa, koska en ole toimistossa istuvaa tyyppiä.

Minua pyydetään kertomaan matkustamisesta erilaisiin tilaisuuksiin. Käyn tapaamassa ihmisiä heidän työpaikoillaan ja kodeissaan. Suunnittelen ryhmäasiakkaiden kanssa mat-koja ja kerron kohteista. Saan koko ajan tavata uusia ihmisiä. Ensimmäisen yhteyden ottaminen asiakkaaseen puhelimit-se on kiinnostavaa: miten hän reagoi. En jää miettimään, jos ei tule kauppaa, vaan jatkan eteenpäin.

Tuloksen tekeminen on työssäni nykyään hyvin raakaa. Myyntiä pitää tehdä tietty määrä kuukaudessa ja kaikille on laskettu henkilökohtaiset tavoitteet.

Olen työskennellyt matkailualalla vuodesta 1973, ja urani aikana ala on muuttunut valtavasti.

Olen nyt jäämässä eläkkeelle. Mielelläni olisin jatkanut työuraani, koska olen hyvässä työiässä. Uusia suunnitelmiakin on: työllistän itseni jollain tavalla matkailualan lähettiläänä.

Eila Taurén, 63

Parasta työssäni on…

1973 – 1986

Matkatoimistoharjoittelija ja -virkailija, Savonlinnan Matkailutoimisto

1987 – 1993

Toimitusjohtaja-työntekijä, Rantasalmen Matkailu Oy

1993 – 2000

Aluepäällikkö, Suomen Matkailutoimisto, Savonlinna

2000 – 2012

Aluepäällikkö, Matka-Vekka

2006

Toimiston perustaminen, Matka-Vekka Eesti, Viro

2012 - 2014

ryhmämyyntipäällikkö, Matka-Vekka

2014 –

Teen jonkinlaisia hommia matkailualalla. Olen ehkä matkanjohtajana kotimaassa tai Baltiassa. En suunnittele eläkepäivien reissuja Espanjaan,

koska olen matkustanut työni kautta jo niin paljon. Työn lisäksi vaalin ihmissuhteita ja

opettelen elämisen taitoja.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVA MIKKO NIKKINENparastatyössäni

12 | TOIMI | 4-2014

VIESTINTÄKONSULTTI ANTTI ISOK ANGA S LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA PUOLESTASI.

Mindfulness eli tietoinen läsnäolo on itämaisista mietiskelyopeista kehitetty tekniikka, joka opettaa ”tietoisuustaitoja” erilaisilla keskit-tymisharjoituksilla. Taustalla on ajatus siitä, että ihmismieli on kuin

lihas, jota voi harjoittaa vahvemmaksi. Harjoitettu mieli kykenee harjoittamatonta paremmin keskit-tymään kulloiseenkin tilanteeseen ja käsittelemään myös stressin kaltaisia häiriötekijöitä.

Ei ole ihme, että tietoisen läsnäolon harjoittamisesta on tullut pieni muoti-ilmiö kiristyvien työpaineiden, levottomien avokonttoreiden ja joka ruudulla peuku-tuksia kerjäävien kissa vi deoiden aika kaudella. Mikä olisikaan sen houkuttelevampaa kuin olla aidosti läsnä sen sijaan että olisi jatkuvasti vain fyysisesti paikalla mutta henki-sesti jossain muualla?

Erityisen helposti markkinoita-vaksi tekniikan tekee se, että se on ikään kuin itämaista hengellisyyt-tä, josta on karsittu kaikki kiusallinen itämaisuus ja hengellisyys. Mindfulness esitetään rationaalisuutta palvoville länsimaisille ammattilaisille ennen kaikkea stressinhallinnan välineenä ja tienä tehokkaisiin työ-suorituksiin.

ANTTI-JUHANI WIHURIN kirja Mindfulness työssä – Tietoinen läsnäolo vapauttaa onnistumaan on sanan-mukaisesti oppikirjaesimerkki tästä. Juristitaustainen tietoisuustaitojen opettaja ei houkuttele lukijoitaan tarjoamalla matkaa kosmiseen tietoisuuteen vaan uralla eteenpäin. Wihuri viittaa jatkuvasti mindful-nessin tehosta todistaviin tutkimustuloksiin ja kirjan takakannessakin muistutetaan, että Googlen kaltai-set jättiyritykset panostavat nyt työntekijöidensä tie-toisuustaitoihin.

Käytännönläheisyydessä on se hyvä puoli, että se on, öh, käytännönläheistä. Wihuri käy kirjassaan läpi tietoisuustaitojen perusteet kytkemällä jokaisen vai-heen konkreettisiin harjoituksiin ja aitoihin työelä-män tilanteisiin. Yksilökeskeisestä keskittymiskyvyn parantamisesta edetään lopulta koko työyhteisön vuo-rovaikutustaitojen kehittämiseen.

Wihuri on taitava kielenkäyttäjä, joka kirjoittaa suoraviivaista ja selkeää suomen kieltä. Hänellä ei

myöskään ole taipumusta haltioitua omista ajatuk-sistaan, vaan hän muistaa perustella jokaisen väittä-mänsä vetoamalla tutkimustuloksiin tai vähintäänkin muihin alan kirjoittajiin. Molemmat asiat tekevät hä-nestä harvinaisuuden henkisten taitojen kehittämistä käsittelevien kirjoittajien joukossa.

JA ARITTELUN PUOLELLE Wihuri lipsuu ainoastaan esimerkkitarinoissa, joissa ”kokeneen markkinoinnin asiantuntijan Tainan” tai ”Brasiliassa projektia joh-tavan 38-vuotiaan Timon” kaltaiset huippuammat-tilaiset saavat toimia mindfulnessin mannekiineina. Tarinoiden ilmeisenä tarkoituksena on kuvittaa kir-

jan oppeja todellisesta työelämästä muistuttavalla tavalla – ja vakuuttaa takapenkkiläisillekin, että nyt pu-hutaan tärkeissä asemissa toimivista ihmisistä. Paljon vakuuttavammilta tarina kuulostaisivat kuitenkin, jos esimerkki-ihmiset esiintyisivät niissä oikeilla nimillään.

Suorastaan ärsyttävä on Wihurin tapa kosiskella lukijaansa tuttavallisella me-muodolla, jota voisi kutsua vaikkapa halipassiiviksi. Wihurin tekstissä ei koskaan sanota, että ”useimmat tekevät” tai ”monet ajattelevat”, vaan hän yleistää aina räi keästi sa-nomalla, että ”me teemme” tai ”me ajattelemme”. Ihan-ko totta? Mindfulness kehittää epäilemättä monenlai-sia taitoja, mutta tuskin se sentään opettaa lukemaan ajatuksia ja kertomaan minulle, mitä minä ajattelen tai mitä minä teen.

Kyse on kuitenkin vain pienis-tä tyyliseikoista. Todellisuudessa kirjan keskeisin heikkous on se, että käytännönläheisyydestään huolimatta on sittenkin vain kir-ja. Vaikka kirjan opit voivatkin toimia innoittajina, pelkäs-tään niitä lukemalla ei voi kehittää tietoisuustaitojaan sen enempää kuin pelkällä juoksuoppaan lukemisella voi valmistautua maratonille. Todellisiin tuloksiin tarvitaan myös niitä mielen lihaksia.

Tietoinen läsnäolo on länsimaisen työelämän mietiskelyä.

Mieleni minun tekevi

kotiläksyt

TUTTAVALLISTA ME-MUOTOA

VOISI KUTSUA HALIPASSIIVIKSI

TOIMI | 4-2014 | 13

LIHOTA ELÄKEPÄIVIEN PALKK APUSSIAAjattele tulevaa eläkettäsi ajoissa. Sitä ei kukaan muu tee puolestasi.

Eläke ei monestakaan kolmikymp-pisestä tunnu kovin kiinnosta-valta saati ajankohtaiselta asialta, vaikka sen pitäisi. Kehnoon elä-keturvaansa vasta viisikymppise-nä havahtuneella ei ole ehkä enää mahdollisuutta korjata tilannetta.

Tuoreen eläkeuudistuksen ta-voitteena on pidentää työuria:

se nostaa varhaisinta eläkeikää 63:sta 65 vuoteen ja palkitsee myös alle parikymppisenä tehdystä työstä. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka varhaisin eläkeikä on 65 vuotta. Lisäksi tulevai-suudessa eläkeikä nousee automaattisesti eliniänodot-teen noustessa.

Eläkeuudistuksen tavoite on järkevä tulevien eläk-keiden rahoitusta ajatellen, mutta se ei käy kovin hy-vin yksiin työelämän muutosten kanssa. Yhä harvem-pi pystyy paiskimaan töitä yhtäjaksoisesti 40 vuotta, vaikka se yksi uudistuksen tavoitteista on ollutkin.

Opiskeluajat venyvät, pätkätyöt yleistyvät, työelä-män vaatimukset kasvavat ja etenkin naisten työuraa katkovat hoitovapaat. Monen ura päättyy myös vas-tentahtoisesti YT-neuvottelujen tuloksena iässä, jol-loin työllistyminen ei enää onnistu. Joillain aloilla jo nelikymppiset kokevat ikäsyrjintää. Tämä lisää yksi-lön omaa vastuuta eläketurvastaan.

TÄLL Ä HETKELL Ä SUOMAL AISEN keskimääräinen eläke on noin 1 550 euroa kuukaudessa ja noin puolet lopputyössäoloajan palkasta. Tulevaisuudessa nuo-remmissa ikäluokissa on vaarana, että taso on tätäkin alhaisempi. Se ei aivan vastaa ihannekuvaa kultaisista päivistä, jolloin terveet ja aktiiviset eläkeläiset mat-kustelevat, satsaavat hyvinvointiinsa ja harrastavat kaikkea, mitä eivät työssä käydessään ehtineet.

Siksi kannattaa ajoissa uhrata hiukan aikaa ja aja-tuksia eläkkeen riittävyydelle. Oman kertyneen eläkkeensä ja eläke-ennusteensa voi tarkistaa hel-posti milloin tahansa pankkitunnuksilla osoitteessa

omatrahat TEKSTI KIRSI POIKOL AINEN KUVITUS JONNA KOSKI

14 | TOIMI | 4-2014

tyoelake.fi. Mitä pidempi aika eläkkeelle siirtymiseen on, sitä epävarmempi ennuste luonnollisesti on, koska työuraa on enemmän jäljellä ja eläkejärjestelmään voi tulla muutoksia. Joka tapauksessa eläkeote on hyödyl-listä tietoa ja saattaa antaa terveellisen sysäyksen tule-vaisuuteen varautumiseen.

EL ÄKETTÄ ÄN VOI OMATOIMISESTI kartuttaa sääs-tämällä ja sijoittamalla. Pankit ja vakuutusyhtiöt tar-joavat ratkaisuksi muun muassa tätä varten kehitettyjä eläkevakuutuksia ja pitkäaikaissäästötilejä.

Valtio tukee eläkevakuutuksia sekä niin sanottuja PS-tilejä veroeduin, mutta linjaa tässä on radikaalisti kiristetty viime vuosina. Uusien, verovähennykseen oikeuttavien eläkevakuutusten ja PS-tilien varhaisin mahdollinen nostoikä on nyt 68 vuotta, mikä on vä-hentänyt niiden kiinnostavuutta. Niiden maksuja voi vähentää vero-tuksessa pääomatuloista enintään 5 000 euroa vuodessa ja vähennys on 30 prosenttia maksuista. Jollei pääomatuloja ole, vähennys tehdään ansiotuloista.

Jos on vasta aloittamassa eläke-säästämistä, kannattaa miettiä ve-roetuihin oikeuttavan eläkevakuutuksen ohella tai sijasta muita vaihtoehtoja.

Yksi vaivaton ja tällä hetkellä suosittu eläkesäästä-misen muoto on vakuutusmuotoinen tavoitesäästä-minen, jossa talletetaan kuukausittain tietty summa vakuutustilille. Summan voi itse valita, joskin yleensä niissä on määritelty minimisijoitus. Vakuutussäästön varat sijoitetaan rahastojen kautta erilaisiin sijoitus-muotoihin.

SIJOITUSSALKUN KOOSTUMUS räätälöidään sääs-täjän tavoitteiden ja riskinsietokyvyn mukaan. Nuo-rempi voi sijoittaa suuremman osan osakkeisiin, joi-den tuotto on pitkällä aikavälillä ollut parempi kuin muiden sijoitusmuotojen. Iän myötä riskiä kannattaa vähentää ja ohjata suurempi osa korkosijoituksiin.

Varat ovat nostettavissa koska tahansa eli sijoitus-vakuutus sopii muuhunkin kuin eläkesäästämiseen ja mahdollistaa samalla virallista eläkeikää varhaisem-man eläkkeelle siirtymisen säästöjen turvin.

Huono puoli tällaisessa säästämisessä on, että raha saattaa tulla käytetyksi ennen aikojaan johonkin ihan muuhun kuin eläkkeeseen, jollei säästäjä ole kurin-alaista sorttia.

Etuna puolestaan on, että tallettaja voi muuttaa si-joitussalkkunsa koostumusta ilman, että joutuu mak-samaan matkan varrella kertyneistä myyntivoitoista veroja. Toisaalta pankki ja rahastot perivät näistä tuot-teistaan hallinnointipalkkioita. Se, onko tämä tapa edullisempi kuin sijoittaminen omin neuvoin osak-keisiin tai rahastoihin, vaihtelee sen mukaan, kuinka

aktiivinen sijoittaja on. Jos sijoitusstrategia on mallia ”osta ja pidä”, on edullisempaa tehdä se ilman välikäsiä – etenkin jos uskoo lisäksi osaavansa valita yhtä hyvät sijoituskohteet kuin rahoituslaitosten ammattilaiset.

Suomessa vain neljänneksellä kotitalouksista on osake- tai rahastosijoituksia, mikä on selvästi vähem-män kuin muissa pohjoismaissa. Ilmeisesti olemme kansaa, joka ei halua vaurastua tai sitten uskoo van-kasti jonkun muun huolehtivan asioista puolestamme.

OMISTUSA SUNTO ON SUOMESSA tavallisin säästä-misen muoto. Asunnot ovatkin osoittautuneet oikein hyviksi sijoituskohteiksi arvonnousun valossa, mutta nekään eivät ole riskittömiä. Omasta asunnosta ei liioin tule säännöllisiä tuottoja, kuluja kylläkin.

Jossain on kuitenkin asuttava. Aina ei pienempään vaihtaminen onnistu eläkkeen kyn-nyksellä niin kuin oli suunniteltu. Omakotitalo taantuvalla teollisuus-paikkakunnalla voi menettää ar-voaan paljonkin. Kerrostaloasujan kauhu taas on kohdalle sattuva put-ki- tai julkisivuremontti. Nykyään arvoasunnon voi muuttaa rahaksi myös niin sanotun käänteisen asun-

tolainan avulla ja siten nostaa eläkeajan elintasoaan ilman, että kotoa tarvitsee muuttaa.

Eläketurvaa ei kuitenkaan missään tapauksessa kannata rakentaa pelkästään oman asunnon tai edes sijoitusasunnonkaan varaan. Kaikkia munia ei kanna-ta laittaa yhteen koriin. Asiantuntijana jutussa toimi johtaja Risto Kuoppamäki Nordeasta.

omatrahat

ELÄKETTÄÄN VOI K ARTUTTAA

SÄÄSTÄMÄLLÄ JA SIJOITTAMALLA.

Eläkesäästäjän muistilista

• Tarkista eläkekertymäsi ja -ennusteesi työeläkeotteestasi osoitteessa www.tyoelake.fi• Arvioi, paljonko täydennystä eläkkeesi tarvitsee ja paljonko voit kuukaudessa sijoittaa. • Pankkien ja vakuutusyhtiöiden sivuilla on laskureita, joiden avulla voit arvioida säästöjen vaikutuksen kuukausieläkkeeseen.• Veroeduin tuettuja säästöjä ei voi nostaa ennen säädettyä ikää. Uusissa sopimuksissa se on 68 vuotta. Eläkeikä voi tulevaisuudessa muuttua. • Eläkesäästöjä ei veroteta säästämisaikana, vaan vasta noston yhteydessä pääomatulona. Myös verotus voi tulevaisuudessa muuttua.• Vertaile eri palveluntarjoajien säästämis- ja sijoitustuotteita ja niistä perittäviä maksuja.• Sijoituskohteita valitessasi mieti, kuinka riskipitoisia ne ovat ja kuinka paljon riskiä haluat ottaa.

TOIMI | 4-2014 | 15

16 | TOIMI | 4-2014

Elinajan kasvaessa työuria on pakko pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Janne Pelkosen tavoite-

eläkeikä on 69 vuotta.

VIELÄ 32 VUOTTA

TÖISSÄTEKSTI K ATARIINA KR ABBE KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

TOIMI | 4-2014 | 17

Janne Pelkonen kiinnostui eläke asiois-ta 25-vuotiaana opiskellessaan Turun yliopistossa taloustiedettä ja sosiaali-politiikkaa. Vuosi oli 2002, ja silloin suunniteltiin edellistä, vuoden 2005 eläkeuudistusta.

”Huomasin, että vaikka isoja muu-toksia suunniteltiin, eläkeuudistuk-

sesta puhuttiin julkisesti todella vähän. Se oli outoa, sillä eläkkeet ovat merkittävä osa sosiaaliturvaa ja suu-rin tulonsiirto. Järjestelmästä maksetaan vuosittain eläkkeitä noin 25 miljardilla.”

Tästä ajatuksesta urkeni Pelkoselle ura. Viimeiset seitsemän vuotta hän on työskennellyt työeläkevakuut-tajien etujärjestö Telassa, missä hän käväisi ensimmäi-sen kerran tekemässä gradun ja toistamiseen jatkamas-sa tutkimusta. Välillä hän työskenteli tutkijana muun muassa Eläketurvakeskuksessa, mutta huomattuaan, ettei täyspäiväiseen tutkimustyöhön ollut todellista paloa, hän hakeutui töihin Telan eläketiedotukseen. Nyt tittelinä on erityisasiantuntija, ja työhön kuuluu EU-vaikuttamista Brysselissä sekä edunvalvontaviestin miettimistä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuu-den kannalta kotimaassa. Aiempi tehtävä Telan eläke-tiedotuksessa merkitsi reissaamista ympäri Suomen.

”Kävimme kouluissa, työpaikoilla ja liitoissa ker-tomassa eläkkeistä lähes kaikissa Suomen nykyisissä kunnissa. Tällä hetkellä puhumme eläkejärjestelmäs-tä nykyisille ja tuleville päättäjille ja aktiiveille, kuten opiskelija- ja nuorisojärjestöissä toimiville vaikuttaja-nuorille. Viestinnän painopiste on siirtynyt verkkoon ja mediaan.”

Eläkeasiat voivat tuntua nuorista kaukaisilta, mut-ta Pelkonen on yrittänyt tartuttaa omaa innostustaan muihinkin.

”Olen käynyt työkseni aktivoimassa nuoria ja toi-vonut, että he kiinnostuisivat eläkeasioista. Uutta elä-keratkaisua neuvoteltaessa kaikki opiskelijajärjestöt ottivatkin kantaa. Nuoret kävivät myös omat varjo-eläkeneuvottelunsa.”

Nuorten näkemys oli Pelkosen mukaan realistinen. ”Työurien pidentämistä oli mietitty alusta, keskeltä

ja lopusta. Nuoret ehdottivat jopa järeämpiä keinoja kuin työmarkkinaosapuolten ratkaisu – he olisivat muun muassa nostaneet alimman eläkeiän 65 vuoteen heti, eikä vasta siirtymäajan jälkeen.”

EL ÄKEJÄR JESTELMÄN PITÄ Ä OLL A rahoitukselli-sesti kestävällä pohjalla ja eläketurvan riittävällä ta-solla. Eläkemaksut eivät myöskään saa aiheuttaa koh-tuuttomia työvoimakustannuksia sivukuluina. Koska elinikä pitenee ja huoltosuhde heikkenee, yhtälö saa-daan kasaan vain työuria pidentämällä.

Pelkosen mielestä eläkeratkaisu tuo tähän hyvin konkreettisia keinoja. Tavoitteena oli nostaa vuo-teen 2025 mennessä keskimääräistä eläkkeellejäämi-sikää nykyisestä 60,9:stä 62,4 vuoteen. Lisäksi valtion kestävyysvajeesta piti saada prosentti pois.

”Näyttää siltä, että näihin tavoitteisiin päästään”, hän puntaroi. ”Edellisessä ratkaisussa oli vapaaehtoi-suutta, kannustinkarttuma ja elinaikakerroin, mutta

nyt eläkkeelle siirtymiseen tuodaan pakkoa, kun jous-tavia rajoja työnnetään eteenpäin. Myös työssäoloajan ja eläkkeelläoloajan suhteen pitäisi pysyä samana. Il-man työurien pidentämistä monien eläkkeet uhkasi-vat jäädä todella pieniksi.”

Eläkeikä nousee 65–70 vuoteen, ja jokaiselle ikäluo-kalle lasketaan oma tavoite-eläkeikä. Vanhuuseläk-keellä ehtii silloin olla noin 20 vuotta.

”Olen itse syntynyt vuonna 1977, ja tavoite-eläkeikä-ni on noin 69 vuotta. Sen mukaan jäisin leikkaamat-tomalle eläkkeelle vuonna 2046. Sekä asenteilla että työelämällä on hyvin aikaa muuttua ennen sitä. Kä-sitys siitä, kuka on vanha tai mitä se tarkoittaa, tulee varmasti muuttumaan”, Pelkonen pohtii.

”Elän todennäköisesti viisi–kuusi vuotta pitempään kuin nyt eläkkeelle jäävät. Jos elinikä ei pitenekään odotetusti, tavoiteikä on alhaisempi. Tähän mennessä eliniän piteneminen on arvioitu aina alakanttiin.”

Uudessa järjestelmässä superkarttuman tilalle tulee lykkäyskorotus. Se on 4,8 prosenttia eläkeiän alaikä-rajaan mennessä kertyneestä eläkkeestä, joten lyk-käysajan palkalla ei ole enää mitään väliä.

”Töissä voi siis jatkaa pienemmälläkin satsauksella, eikä tarvitse enää painaa täysillä.”

Enemmän kuin raha, halukkuuteen jatkaa työssä vaikuttavat terveys sekä työelämätekijät: työhyvin-vointi, työilmapiiri, joustot ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön.

”Totta kai työuria pidentää myös hyvä työllisyysti-lanne. Töitä tehdään, jos niitä on mahdollisuus tehdä.”

T YÖLLISY YSTIL ANNE VAIKUTTA A työuriin myös alkupäässä.

”Opiskelijat miettivät hyvin tarkkaan, miten ajoit-tavat valmistumisensa. Jos töitä ei ole tarjolla, ei yksin-kertaisesti kannata valmistua”, Janne Pelkonen sanoo.

Hyvässä työtilanteessa opiskelijat siirtyvät työelä-mään vauhdikkaammin.

”Yli puolet korkeakouluopiskelijoista on töissä nytkin. Vaikka opiskeluaikojen venymistä pidetään ongelmana, on todettu, että tutkinnon suorittaminen nopeasti heikohkoin arvosanoin ja ilman työkokemus-ta on tulevan työuran kannalta huonoin vaihtoehto.”

Janne Pelkonen suoriutui itse korkeakouluopinnois-taan esimerkillisesti kuudessa vuodessa ja siirtyi työ-elämään jo graduvaiheessa.

”Lähetin tänne Telaan avoimen hakemuksen verk-kosivujen kautta, ja aiheeni eli eläkeuudistus 2005 osui ja upposi.”

Aivan toinen problematiikka liittyy niihin alle 25-vuotiaisiin, jotka ovat sekä opintoputken että työ-elämän ulkopuolella.

”60 000 nuorta on sekä työelämän että opintojen ulkopuolella. Osa kuuluu tähän ryhmään vain vähän aikaa, mutta osa ei ole vielä kuuden vuoden jälkeen-kään löytänyt työ- tai opiskelupaikkaa. Tätä ryhmää on aika vaikea auttaa.”

HARVA TEKEE KOKO T YÖUR A ANSA samassa työ-paikassa tai edes ammatissa. Suunnanmuutokset ovat usein välttämättömiä työuran jatkon kannalta.

18 | TOIMI | 4-2014

”Nivelvaiheet ovat hyvin tärkeitä, ja yhteiskunnan tulisi tarjota niihin tukea ja joustoja. Siitä ei saisi ran-gaista, että ihmiset lähtevät aidosti etsimään uutta suuntaa”, Pelkonen sanoo.

Hän on itsekin parhaillaan eräänlaisessa nivelkoh-dassa.

”Olen valmistunut kymmenen vuotta sitten, enkä ole sen jälkeen opiskellut juuri mitään. Nyt olen he-rännyt siihen, että olisi aika jatkaa kouluttautumista.

Pelkonen lähtee Turun yliopistoon tekemään so-siaa livakuutuksen asiantuntijoiden tieteellistä jatko-tutkintoa. Lisensiaatintutkinnon pitäisi valmistua neljässä vuodessa työn ohessa opiskellen. Kun koto-na on puolitoistavuotias lapsi, oma ajankäyttö täytyy suunnitella tarkkaan.

Jatkokouluttautuminen omalla alalla oli Pelkoselle suunnitelma A. B-suunnitelma olisi vaihtaa kokonaan alaa.

”Mieluummin kuin downshiftauksesta puhuisin horizontalshiftauksesta. Aina voi tehdä jotain muuta, mutta se pitäisi tehdä koko sillä potentiaalilla, joka on.”

Jos työkyky on alentunut, uudelle uralle on mahdol-lista päästä ammatillisen kuntoutuksen kautta. Se on aina parempi ratkaisu kuin sinnitellä työkyvyttömyy-teen asti.

T YÖKY V Y TTÖMY YS ON työurien pidentämisen kannalta suurin ja vaikein ongelma, mutta työky-vyttömyyteen puuttuminen on myös tehokkain tapa pidentää työuria. Noin 30 prosenttia eläkkeelle siir-tyvistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Yhteensä työ-

”SIITÄ EI SAISI RANGAISTA, ETTÄ IHMISET LÄHTEVÄT

AIDOSTI ETSIMÄÄN UUTTA SUUNTAA.”

Janne Pelkonen, 37erityisasiantuntija

3 tapaa… PIDENTÄÄ TYÖURIA

1. Eläkeratkaisu 2017 kokonaisuutena, jos se menee läpi. Seuraava eduskuntahan vielä äänestää

neuvottelutuloksesta.

2. Uuden uran etsimisen nivelvaiheet. Niihin pitäisi löytyä yhteiskunnalta joustoja ja tukea.

3. Työllisyys ja mahdollisuus osittaiseen työntekoon myös silloin, kun työkyky on alentunut.

kyvyttömyyseläkkeellä on noin 250 000 suomalaista. ”Eri suunnilla on satsattu paukkuja siihen, että

työterveyshuolto tavoittaisi nopeammin ihmiset, joi-den työkyky on alentunut. Mitä nopeammin heidät tavoitetaan, sitä tehokkaammin työkyvyttömyyttä pystytään ehkäisemään. Työkyvyttömyyden alkavuus onkin saatu vähenemään.”

Vaikka suurin osa työkyvyttömyyseläkeläisistä on täydellä eläkkeellä, moni heistä haluisi tehdä osa-aikatyötä.

”Siellä on merkittävä työvoimapotentiaali”, Pelko-nen sanoo. ”

TOIMI | 4-2014 | 19

54 %ON KIIN NOS TU N UT EL Ä KE A S IOI S TA A N .

20 | TOIMI | 4-2014

Kohti tasa-arvoisempaa eläkejärjestelmääIhmisten työurat ovat yhä moninaisempia. Muun muassa siksi tarvittiin eläkeuudistus.

83 %SA NOO, ET TÄ KIIN NOS TUS

EL Ä KE A S IOIH IN ON K A S VA N UT

IK Ä Ä NT YESSÄ .

TEKSTI SARI ALHAVA KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

TOIMI | 4-2014 | 21

Vieläkö sinä olet töissä?”. Näin kysyvät jyväskyläläisen Anna Liisa Mikkosen, 77, ystävät yleensä tämän nähdessään.

”Kun vastaan myöntävästi, alkaa päivittely”, kuulontutkijana työsken-televä Mikkonen kertoo.

Eivätkä ystävät ole ainoita, jotka hämmästelevät. Juuri haas-tattelupäivänä oli Mikkosen vastaanotolla käynyt mies, joka oli arvellut Mikkosen olleen töissä keskussairaalassa jo parikym-mentä vuotta. ”Mies meni hiljaiseksi, kun vastasin olleeni täällä tasan 50 vuotta.”

Tuon ikäisten työnteko on Suomessa toki harvinaista. Vuo-delle 2017 sovitussa eläkeuudistuksessa eläkeikärajaa nostetaan vähitellen, niin että vuonna 2025 se on 65 vuotta.

”Jos elinikäennuste jatkaa nousuaan, nostetaan eläkeikärajaa edelleen. Jos elinajanodote ei nouse, ei eläkeikärajaa nosteta”, selittää ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

SAK ja STTK sopivat nykyistä järjestelmää, jonka tarkoituk-sena oli kannustaa pysymään töissä vielä eläkeiän saavutettu-aankin ja pidentämään näin työuria. Niin ei kuitenkaan tapah-tunut. Aaltosen mielestä olikin järkevä muuttaa systeemiä, joka ei toiminut toivotusti.

Eläketurvakeskuksen tilastoista, tutkimuksesta ja suunnit-telusta vastaava johtaja Mikko Kautto toteaa karttumamuutos-ten vievän kohti yhdenvertaisia sääntöjä. Myös Aaltosen mie-lestä kyseessä on monin tavoin oikeudenmukainen uudistus. ”Yleisesti voi myös todeta, että kerrankin nuoret olivat jossa-kin uudistuksessa voittajia, eivätkä maksajia”, Aaltonen sanoo.

Vaikka eläkeikäraja nousi, työssäoloajan ja eläkkeelläolo-ajan välinen suhde pysyy samana, sillä ihmisten elinikä nousee. Jokainen sukupolvi on eläkkeellä suhteellisesti yhtä kauan. Karkeasti ottaen suhde on sellainen, että kolmasosa aikuisiästä ollaan eläkkeellä ja kaksi kolmasosaa töissä.

YKSI MERKITTÄVIMMISTÄ MUUTOKSISTA on se, että elä-kettä kertyy yli 17-vuotiaana tehdystä työstä samalla karttu-maprosentilla koko palkasta.

Tämä tarkoittaa myös eri koulutustasojen tasa-arvon parane-mista. Monet korkeasti koulutetut aloittavat työuransa melko myöhään ja tekevät työtä, jota on mahdollista jatkaa vanhem-maksi kuin fyysisesti raskaiden töiden tekemistä.

”Nyt myös ne, jotka aloittavat työuransa vaikka 18-vuotiaa-na, saavat oikeudenmukaisemman kohtelun. Ei ole enää väliä, milloin teet työt. Tämä sopii myös nykyiseen pätkätöiden maa-ilmaan”, Aaltonen lisää.

Vuonna 1937 syntynyt Anna Liisa Mikkonen eli nuoruuten-sa jälleenrakennuksen aikakaudella. Vaikkei nuorena tehdystä

TOIMI-LEHDEN ELÄKEKYSELY

Toimi-lehden marraskuiseen kyselyyn vastasi 373 ERTOn jäsentä, joista 87 % oli naisia ja 14 % miehiä. Vastanneista 37 % asuu pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 35 prosenttia oli alle 44-vuotiaita. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard-lahjakortti, ja tällä kertaa voitto meni Lappeenrantaan.

58 %S EU R A S I EL Ä KEU U DI S TU K S EN

S YNT YÄ PUOLI - KORVA LL A .

”JOK AINEN SUKUPOLVI ON ELÄKKEELLÄ SUHTEELLISESTI YHTÄ K AUAN,

ELI NOIN KOLMASOSAN AIKUISIÄSTÄ.”

Miten olet varautunut eläkepäiviisi?

TEEN TÖITÄ JA EL ÄKE K ARTTUU. 45 %

MINULL A YKSITYINEN EL ÄKEVAKUUTUS. 11 %

MINULL A ON SIJOITUSASUNTO. 4 %

SÄ ÄSTÄN SUK ANVARTEEN. 7 %

SIJOITAN, MUTTEN EL ÄKEVAKUUTUKSIIN. 4 %

ODOTAN PERINTÖÄ. 4 %

LUOTAN, ETTÄ EL ÄMÄ K ANTA A . 4 %

MUULL A TAVOIN. 7 %

Tiedätkö oman eläkeikäsi?

KYLL Ä TIEDÄN. 39 %

AIK A NÄYTTÄ Ä . 26 %

SE EHTII NOUSTA VIEL Ä MONEEN KERTA AN. 28 %

EN TIEDÄ . 7 %

22 | TOIMI | 4-2014

”En ole lykännyt unelmien toteuttamista eläkevuosille. Kyllä asioita pystyy tekemään ja niistä nauttimaan työurankin aikana. Esimerkiksi ylioppilaaksi kirjoitin 58-vuotiaana”, 77-vuotias kuulontutkija Anna Liisa Mikkonen toteaa.

TOIMI | 4-2014 | 23

54 %EPÄ ILEE , ET TÄ

EL Ä KET TÄ EI RI ITÄ K A IKILLE .

24 | TOIMI | 4-2014

työstä eläkekarttumaa ollut luvassa, sitä ei mietitty ja mureh-dittu. Työttömyystukea ei ollut, eikä sellaista haviteltukaan.

”Töihin piti lähteä heti, kun kynnelle kykeni. Meidän suku-polvelle se oli itsestään selvää. Sitä työtä tehtiin, mitä satuttiin saamaan.”

Nuoret eivät useinkaan tule pohtineeksi eläkevuosiaan ja ansiotaan tuolloin – eikä Juri Aaltosen mukaan liikaa tarvitse-kaan.

”Nuoret voivat luottaa, että uusi eläkejärjestelmä tuottaa hä-nelle reilun eläkkeen. Mutta silloin kun uudistuksia tehdään, pitää nuortenkin herätä. Tätä eläkeuudistusta valmisteltaessa STTK:n opiskelijajärjestöt tekivätkin hyvää työtä ja ratkaisuis-ta näkee, että heitä on myös kuunneltu.”

Sen verran nuortenkin tulisi Mikko Kauton mielestä olla eläkkeestä kiinnostuneita, että ymmärtävät työnteon merki-tyksen eläkevuosille.

”On paljon keskustelua, ettei työtä kannata ottaa vastaan, koska mitään tekemättä saa lähes saman verran rahaa. Olisi tärkeää ymmärtää, että toimeentulo- tai työmarkkinatukeen verrattuna ansiotyöstä saa sekä palkkaa että eläkeoikeuden. Joskus on hyvä miettiä ratkaisujensa seurauksia ja millaista elä-mää haluaa viettää eläkeikäisenä”, Kautto toteaa.

MIK Ä ÄN PAKKO EI EDELLEENK Ä ÄN ole jäädä eläkkeelle alaikärajan saavutettuaan. Kannustimetkin säilyvät sen jälkei-seen työntekoon.

”Eläkettä karttuu edelleen 1,5 prosenttia siitä hyvästä, että jatkaa työntekoa. Lisäksi jokaisesta kuukaudesta, jonka jatkaa töissä eläkeiän saavutettuaan, saa lykkäyskorotuksen 0,4 pro-senttia. Eläketasoa on mahdollista korottaa, koska se rahoite-taan sillä, ettei työkuukausien aikana nosteta eläkettä”, Kautto selittää.

Monille suurin syy työuran jatkamiseen eläkeiän jälkeen onkin parempi taloudellinen tilanne. Mikkoselle raha ei ollut perusteena työelämään paluulle. ”En voi kieltää, etteikö sillä olisi ollut jonkin verran vaikutusta. Tärkeämpää ovat kuiten-kin sosiaaliset kontaktit. Työyhteisössä kuuluu porukkaan. Ja läpi elämän mukana on kulkenut vahva halu auttaa muita.”

Mikkonen jäi eläkkeelle vuonna 1997. ”Aluksi oli sellainen tunne, kuin olisi lomalla. Aika pian huomasin, että viikonloput menettävät merkityksensä. Piti ihan katsoa sanomalehdestä, mikä päivä on.”

Hän kyllästyi aika nopeasti siihen, ettei hänellä ollut riittä-västi tekemistä. Eläkkeelläolo sai jäädä.

MIELEKK Ä ÄN JA ITSELLE sopivan työn tekeminen saattaa jopa ehkäistä muistisairauden puhkeamista huomauttaa Muistiliiton työikäisten muistisairaiden hoito- ja palvelujärjestelmän asiantuntija sekä ERTOn ja YSTEAn hallituksen jäsen Virva Ryynänen.

”Toisaalta muistisairauksien esiintyvyys kasvaa merkittävästi, kun ihminen täyttää 65 vuotta. Tämäkin on huomioitava eläke-ikää nostettaessa.”

Ryynänen lisää, että yleensä mietitään, miten työntekijä selviää työelämän vaati-muksista ja pystyy joustamaan.

”Voisiko työelämää miettiä sen sijaan kognitiivisen ergonomian kannalta eli miten työelämä pystyy joustamaan työntekijän mukaan”, hän kysyy.

Muisti työvälineenä

ANSIOTYÖSTÄ SAA SEK Ä

PALKK AA ETTÄ ELÄKEOIKEUDEN,

TOIMEENTULOTUESTA SEN SIJAAN EI.

Eläkeasiat kiinnostavat minua koska...

• HALUAN TIETÄ Ä, MITÄ SITTEN, KUN JÄ ÄN EL ÄKKEELLE.

• JÄ ÄN EL ÄKKEELLE ENSI VUONNA .

• OLISI MUK AVA TIETÄ Ä, MISSÄ IÄSSÄ VOI JÄ ÄDÄ EL ÄKKEELLE JA KUINK A PAL JON TULOJA SILLOIN SA A SEK Ä VOI TEHDÄ SA ADAKSEEN ENEMMÄN.

• JOK APÄIVÄISTEN ASIOIDEN HOITO ON HELPOMPA A, KUN TIETÄ Ä, MINK Ä SUMMAN SA A EL ÄKETTÄ .

• ODOTAN EL ÄKKEELL Ä JÄ ÄMISTÄ JO KOVASTI.

• OLEN EL ÄKESÄ ÄSTÄ JÄ JA NYT VIIME AIKOINA EL ÄKE ON OLLUT PAL JON ESILL Ä MEDIASSA .

• VAIKUTTA A K ANSANTALOUTEEN JA SIIHEN, MITEN EL ÄKEMAKSUT KEHITTY VÄT JA MITÄ TYÖNTEKIJÄLTÄ PERITÄ ÄN.

• L ÄHESTYN TYÖTTÖMYYTTÄ ELI EL ÄKEIK Ä ÄN IK Ä ÄN ASTI TUSKIN SA AN OLL A TYÖSSÄ .

• TYÖPAIK ASSANI ON MENEILL Ä ÄN YT:T.

• HALUAN JÄ ÄDÄ EL ÄKKEELLE HETI, KUN SE VAIN ON MAHDOLLISTA .

Eläkeasiat eivät kiinnosta minua koska...

• OLEN VIEL Ä NIIN NUORI.

• EN USKO KOSK A AN PÄ ÄSEVÄNI EL ÄKKEELLE.

• OLEN JO TARPEEKSI PERILL Ä NIISTÄ .

• EL ÄKEIK Ä ÄN ON VIEL Ä PITK Ä AIK A JA KUN EI TIEDÄ MILL AISET EL ÄKEKUVIOT SILLOIN ON.

• MA AILMA MUUTTUU KOKO A JAN.

TOIMI | 4-2014 | 25

”Lähdin Englantiin, jossa tyttäreni asui perheineen. Vein lastenlasta kouluun ja hain hänet koulusta sekä tein vähän koti-töitä. Olimme siellä vuoden verran. Suomeen palattuani päätin melko pian lähteä au pairiksi Yhdysvaltoihin. Olin philadel-phialaisperheen isoäitinä pari vuotta”, Mikkonen kertaa työ-historiaansa.

Ympyrä sulkeutui, kun häntä pyydettiin palaamaan vanhaan työhönsä Keski-Suomen keskussairaalaan. ”Kuulontutkijois-ta oli pulaa. Olen luvannut olla töissä tämän vuoden loppuun saakka, kunnes uusi polvi on valmis aloittamaan työuransa.”

Mikkoselle hyvä terveys on ollut yksi syy pitkään työuraan.”Olen sattunut perimään hyvät geenit. Minulla ei ole mitään sairauksia. Toki omilla valinnoilla pystyy vaikuttamaan asiaan myös. Pyrin liikkumaan säännöllisesti, mutta en pakon-omaisesti.”

Mikkonen ymmärtää hyvin, ettei työuraa pysty aina jatka-maan, vaikka itse haluaisikin. ”Monilla on sairauksia tai työ on niin raskasta, ettei sitä pysty enää tekemään. ”

NOIN PUOLET STTK:N jäsenistä jää eläkkeelle ennen eläke-ikää. Juri Aaltosen mielestä on tärkeää, että eläkeuudistukses-sa säilyy mahdollisuus jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. ”Se osoittaa myös, että tunnustetaan, etteivät kaikki työllisty kuu-denkympin korvilla.”

Viime vuonna vanhuuseläkkeelle jäi 52 000 ja työkyvyttö-myyseläkkeelle 20 000 ihmistä. Pelkästään eläkeiän nosta-minen ei lisää työllisten määrää, vaan täytyy miettiä muitakin mahdollisuuksia. ”Järjestelmän on pidettävä huolta myös hei-koimmista. Meillä on oltava inhimillinen ote ihmisten ongel-miin ja jaksamiseen”, Aaltonen painottaa.

Työkyvyttömyyseläkkeen määrään lasketaan myös niin sa-nottua tulevaa aikaa. Tämä tarkoittaa, että jos jää työkyvyt-tömyyseläkkeelle esimerkiksi 55-vuotiaana, laskutetaan eläke toteutuneelta työhistorialta. Siihen lisätään vakiintuneella palkalla tuleva aika eli se oletettu aika, joka olisi ollut jäljellä. Tästä syystä työkyvyttömyyseläke tulee paranemaan.

”Oletamme, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä nousee eläkeiän noustessa jonkin verran, mutta jos nousu ei ole radikaali, on parannettu työkyvyttömyyseläke varaa rahoit-taa”, Kautto toteaa.

OSA-AIK AEL ÄKE POISTUU ja sen tilalle tulee osittainen van-huuseläke. Silloin voi tehdä työtä osa-aikaisesti ja saada muun ajan eläkettä. Ansio koostuu työtulosta ja eläketulosta. Toisin kuin osa-aikaeläkkeen jälkeen, osittaisen vanhuuseläkkeen päätyttyä ei saa täyttä vanhuuseläkettä.

”Jos osittaisen vanhuuseläkkeen nostaa varhennettuna, sii-hen tehdään pysyvä varhennusvähennys. Tämä tekee järjes-telyn oikeudenmukaisemmaksi, koska eläkettä maksetaan pidemmän aikaa. Osittaisen vanhuuseläkkeen valinnalla ja ajoituksella on siis nyt seurauksensa eläketasoon. Jokaisen on mietittävä itse, onko itsellään taloudelliset mahdollisuudet jäädä osittaiselle vanhuuseläkkeelle ennen eläkeikärajan täyt-tymistä: riittääkö eläke aikanaan tai onko muuta tulovirtaa tai säästöjä, joiden avulla selviää pienemmälläkin eläkkeellä”, Mikko Kautto selventää.

Naisten työeläke on tällä hetkellä 79 prosenttia miesten eläkkeestä. Tämä on Aaltosen mukaan vakava epäkohta, johon ei uudistuksessa saatu parannusta.

”Eläkejärjestelmän edustajat toteavat, että naiset elävät van-hemmiksi ja ehtivät siten saada eläkettä miehiä kauemmin.

39 %TIETÄ Ä OMAN EL ÄKEIK ÄNSÄ .

Mitä mieltä olet eläkeuudistuksesta?

• SE ON PAKKO TEHDÄ JOSSAIN MUODOSSA, KOSK A R AHAT EI RIITÄ JOS K AIKKI JATKUU ENNALL A AN.

• RISTIRIITAISTA . TYÖSSÄ PITÄISI JATK A A ENTISTÄ PIDEMPÄ ÄN VAIKK A NUORILLE EI OLE TARJOTA TÖITÄ JA K ARU TOTUUS LIENEE ETTÄ YLI 50-KYMPPISEN ON VAIKEA TYÖLLISTYÄ, JOS JOUTUU IRTISANOTUKSI.

• EN OLE TYYTY VÄINEN, KOSK A EL ÄKKEELLE PITÄISI PÄ ÄSTÄ SEN IK ÄISENÄ, JOTTA PYSTYY VIEL Ä ITSEKIN NAUTTIMA AN EL ÄKEPÄIVISTÄ.

• ON PIDETTÄVÄ ITSENSÄ KUNNOSSA SEK Ä FYYSISESTI ETTÄ PSYYKKISESTI, ETTÄ JAKSA A TEHDÄ TÖITÄ 70-VUOTIA ANA!

• TODELL A HUONO ASIA, KOSK A NYKYINEN TYÖTAHTI ON NIIN KOVA, ETTEN VARMA AN EDES SELVIÄ EL ÄKKEELLE.

• MIELESTÄNI EL ÄKEIÄN TULISI MYÖS PERUSTUA SIIHEN MINK ÄL AISTA TYÖTÄ TEKEE. ESIMERKIKSI PALOMIEHEN TYÖ ON ERITTÄIN R ASK ASTA JA FYYSISESTI R ASITTAVA A . ON TODENNÄKÖISTÄ, ETTÄ ESIMERKIKSI PALOMIEHET OVAT AIVAN RIKKI JO 55 VUODEN IK ÄISINÄ .

• AIVAN JÄRJETÖN, MIKSI NOSTA A EL ÄKEIK Ä Ä KUN TYÖTTÖMIÄ ON MA A TÄYNNÄ, ENÄ Ä EI JAKSAISI MAKSA A HEIDÄN OLEILUA AN TYHJÄN PANTTINA, EI TAHDO JAKSA A ENÄ Ä MOTIVOITUA TYÖN TEKOON. KYSE TAITA A OLL A PELK ÄSTÄ ÄN SIITÄ ETTEI EL ÄKKEITÄ TARVITSISI MAKSA A . AMMATTILIITOT SAISIVAT KYLL Ä ENEMMÄN A JA A TYÖNTEKIJÖIDEN ASIOITA .

• PAKOLLINEN PAHA, NUOREMMAT SUKUPOLVET K ÄRSIVÄT VANHEMPIEN ITSEKKYYDESTÄ .

Mikä edistää työssä jatkamista pidempään?

TÖISSÄ VIIHTYMINEN. 45 %

PITK ÄN TYÖKOKEMUKSEN ARVOSTAMINEN. 5 %

HY VÄ IK Ä JOHTAMINEN. 6 %

TYÖK AVERIT. 3 %

TUNNE SIITÄ, ETTÄ ON VIEL Ä PAL JON ANNETTAVA A . 6 %

SUPERK ARTTUMA TAI SUPERPALKK A, SIIS R AHA . 7 %

R AUTAINEN TERVEYS. 8 %

KOTONA EI OLISI MITÄ ÄN TEKEMISTÄ . 1 %

MYÖNTEINEN EL ÄMÄNASENNE. 14 %

JOKIN MUU. 4 %

26 | TOIMI | 4-2014

Se fakta ei kuitenkaan tuo leipää pöytään. Tämä oli erittäin vaikea ratkaisu, mutta koska sekä miesten että naisten eläke kuitenkin parani euromääräisesti, hyväksyin tämän”, Aaltonen kommentoi.

SDP:N PUHEENJOHTA JA , valtiovarainministeri Antti Rinne pitää vuoden 2017 eläkeuudistusta hienona saavutuksena.

”Mikä tärkeintä, ratkaisu syntyi osapuolten kesken yhdes-sä sopimalla, ei sanelemalla. Ratkaisu on kuitenkin nimensä mukaisesti vain eläkeratkaisu. Se ei ratkaissut työelämään ja työhön liittyviä muita ongelmia, eikä yksin takaa työurien riit-tävää pidentymistä. Tarvitsemme myös työelämäuudistuksen”, ERTOn entisenä puheenjohtajanakin muistettu Rinne mainit-see.

Tuottaakseen kestäviä vaikutuksia eläkeuudistus vaatii rin-nalleen kaksi tärkeää asiaa: työelämän laadun määrätietoista kehittämistä ja lisää työtä – niin työttömille kuin eri tavoin vajaatyöllistetyillekin. Lisäksi nuoret on myös saatava entistä tehokkaammin ilman turhia katkoja koulun penkiltä jatko-opintoihin ja sitä kautta edelleen työelämään.

”Ilman etenemistä näissä asioissa on vakavana vaarana, että eläkeratkaisun myötä syntyy lisää erityisesti ikääntyneitä työt-tömiä. Nyt meidän on tehtävä kaikkemme, ettei näin käy.”

TUOTTAVUUDEN TAVOITTELUSSA tarvitaan uusia näkökul-mia.

”Nyt asiaa lähestytään liian mekaanisesti: väkeä vähenne-tään, mutta samat työt säilyvät. Yhä pienemmän joukon on suoriuduttava niistä. Tämän jälkeen ajan puute ja liiallinen pai-ne tappaa luovuuden työpaikalta, sekä syrjäyttää osan porukas-ta työkyvyttömiksi.”

Henkilöstöllä on oltava mahdollisuus palautua työstään, valmistella asioita kunnolla, ajatella asioita eri näkökulmista, kokeilla vaihtoehtoisia toimintamalleja sekä vaikuttaa niin omaan työhön kuin koko organisaation kehittämiseenkin.

”Olen luottavainen, että ajattelutapojen murros näkyisi yri-

EL ÄKEUUDISTUS OLI PAKKO tehdä nyt. Suomen julkinen talous on heikossa kunnossa. Samalla yhä suurempi osa väestöstä on yli kuusikymppisiä, ja julkisten palveluiden tarve kasvaa.

”Kun väki on eläkkeellä eikä tuottavassa työssä, on pakko pidentää työuria. Tällä uudistuksella palkansaajajärjestöt hoita-vat osansa vastuullisesti. Näin korjataan julkisen talouden kestävyysvajetta noin prosenttiyksikön verran. Nyt on hallituksen vuoro hoitaa omat uudistuksensa”, ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen toteaa.

ETK:n tilastoista, tutkimuksesta ja suun-

nittelusta vastaavan johtajan Mikko Kauton mukaan eläkeuudistuksen tekoa vauhditti paine tasapainottaa julkista taloutta.

”Eläkejärjestelmän näkökulmasta yksi tärkeimmistä eläkeuudistusta vaatineista syistä on ihmisten elinajan nousu. Vain osa tästä noususta voidaan käyttää eläkeai-kaan. Työuran ja eläkeajan suhde ei saisi heikentyä.”

Uudistuksen ansiosta eläkemenot kasvavat hitaammin ja niiden rahoittami-seen tarvitaan vähemmän rahaa. Näin ollen eläkemaksut voidaan pitää suunnilleen sillä tasolla, kuin ne nyt ovat. Yleinen talousti-

lanne kohenee myös, kun eläkkeelle siirry-tään myöhemmin. Ihmisten eläketaso on puolestaan suurempi eläkkeellä ollessa, kun he ovat ansiotöissä pari vuotta pidempään.

Entisistä, iästä riippuvista 1,5:n, 1,9:n ja 4,5:n prosentin karttumista luovutaan. Ny-kyisessä eläkejärjestelmässä on merkitystä milloin työtä tehdään, mutta uudessa sen merkitys vähenee asteittain vuoteen 2025 mennessä. Sen jälkeen kaikki tehty työ on yhtä arvokasta, ja eläkettä karttuu jatkossa ilman eläkemaksujen vähennystä aina koko palkasta 1,5 prosenttia.

Eläkeuudistus tasapainottaa taloutta

74%AIKOO 70-VUOTIA ANA

NAUTTIA EL ÄKEPÄIVISTÄ .

”NYT VÄKEÄ VÄHENNETÄÄN, MUTTA SAMAT TYÖT SÄILYVÄT.

YHÄ PIENEMMÄN JOUKON ON

SUORIUDUTTAVA NIISTÄ.”

tyksissä myös siinä, mitä jää viivan alle. Heikon työhyvinvoin-nin kustannukset ovat merkittäviä. Tämä tulisi sisäistää entis-tä syvällisemmin.”

Myös 77-vuotias Mikkonen korostaa työhyvinvoinnin mer-kitystä pitkälle työuralle. Hän on itse myös oiva esimerkki siitä, kuinka mielekäs työ auttaa pysymään iän karttuessakin virkeänä ja aikaansaavana.

”Enhän olisi näin pitkään jaksanut töissä, jos en olisi tykän-nyt työstäni.”

Mikkosen eläkepäiviin ei ole monta viikkoa, mutta vielä hän ei ole tehnyt suunnitelmia niiden varalle.

”Pitää pysähtyä ensin hetkeksi ja kuulostella, mitä sitä ha-luaisi tehdä. Yksityissektorille olisi vielä kysyntää”, hän lausah-taa jättäen eläkkeelle siirtymisen vielä hieman avoimeksi.

TOIMI | 4-2014 | 27

Erilaisuus on usein valttia, kun ollaan tekemisissä muiden ih-misten, esimerkiksi asiakkaiden kanssa. Jos työpaikka vaatii yh-denmukaisuutta työntekijöiltään, normista poikkeava asiakas voi tuntea itsensä epätoivotuksi. Jos taas työntekijät eivät ole samasta puusta veistettyjä, asiakasmäärä

voi lisääntyä tai asiakaspalvelu helpottua. Monesti työpaikoilla varjellaan organisaation mai-

netta vahtimalla työntekijöiden julkikuvaa organisaa-tion edustajina. Se on suorastaan ajattelematonta.

”Saattaa nimittäin olla haitaksi, jos organisaation liikkumavara on hyvin kapea”, psykologi Vesa Neva-lainen sanoo. Hän työskentelee oppilashuollon pääl-likkönä Helsingin kaupungin opetusvirastossa ja on kiinnostunut normaaliuden käsitteestä työelämässä.

Organisaation julkikuva saatetaan esimerkiksi pyr-kiä pitämään hyvin nuorekkaana. Nuoruutta pidetään arvona sinänsä, vaikkei se varsinaisesti hyödyttäisi organisaatiota millään tavalla. ”Nuoruusmuottia tu-kee yleisempi kulttuurinen ilmiö: kaikki haluavat olla nuoria.”

Ikänormi näkyy myös niin, että moni vähättelee omia kykyjään ja mahdollisuuksiaan ikäänsä vedoten: Nuorilla kaikki on edessä ja ikääntyneillä kaikki ta-kana – ei kannata edes yrittää aloittaa mitään uutta. ”Monet antavat iän turhaan rajoittaa tekemisiään, mikä on vähän surullista”, Nevalainen harmittelee.

Yliarvostettu normaalius

TEKSTI MIA HEMMING KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Ikäpelko on myös täysin aiheellista ja työelämän opettamaa. Ikääntyvät työntekijät pelkäävät työpaik-kansa puolesta YT-neuvottelujen alla. He epäilevät - syystäkin - ettei kukaan ota heitä enää töihin.

MONI TUNNISTA A NORMA ALIUDEN määritelmistä painoihanteet. Ylipaino on yleistä, mutta silti ei-suo-tavaa.

”Ylipainoiset kokevat usein huonommuutta ja yrit-tävät tehdä jotain tilanteen muuttamiseksi. Ja tunte-vat itsensä vielä huonommiksi, jos epäonnistuvat. Kun puhutaan painonhallinnasta ja laihduttamisesta, yl-läpidetään painonormia. Ylipainoisten on hyvä antaa sellainen kuva, että tiedostavat ́ ongelmansa’ ja aikovat tehdä sille jotain.”

Ikävimpiä ovat tilanteet, jos jonkin synnynnäisen ominaisuuden tähden henkilö määrittyy epänormaa-liksi suhteessa työpaikan normeihin. Sellaisena, jota ei haluta joukkoon, koska ”me” emme ole tuollaisia. ”Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset henkilöt eivät pääse yhtä helposti työpaikkahaastatteluihin kuin suomalaistaustaiset tai saa haastattelun tuloksena töi-tä.”

K AIKKI NORMIT, JOTK A HEIKENTÄVÄT yhteisön mahdollisuuksia olla hyvä, vahingoittavat organisaa-tiota.

”Jos työntekijät eivät uskalla esittää hulluimpia ideoitaan tai niitä ei kuunnella, organisaatio hukkaa luovuuden voimavaran”, Nevalainen huomauttaa.

Organisaatiolle olisi hyväksi, jos siellä työskentelisi sekä tavallisia että epätavallisia ihmisiä, sillä väljät normit ruokkivat luovuutta, huomauttaa psykologi Vesa Nevalainen.

28 | TOIMI | 4-2014

”Normaaliuden normit eivät ole työyhteisössä ääneen lausuttuja edellytyksiä. Ne ovat erilaisia eri työpaikoissa. Jos vaihtaa työpaikkaa, pitää olla tarpeeksi joustava mukautuakseen taas uusiin normeihin”, psykologi Vesa Nevalainen toteaa.

TOIMI | 4-2014 | 29

Jos työntekijät yrittävät olla mahdollisimman huo-maamattomia, saattavat uudet, ennen kokemattomat tilanteet lamauttaa työyhteisön. Yksi ei keksi ratkai-sua, eikä toinenkaan - koska luovuus on hukassa.

Erilaisuuden suosiminen tuo osaamista erilaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisella henkilöllä saattaa olla enemmän ymmärrystä kansain-välisestä työskentely-ympäristöstä kuin ikänsä Suo-messa asuneella työntekijällä.

”Eräällä liberialaisella heimolla on sanonta, että äly-käs on se, joka tietää jotain, mitä muut eivät. Tuollai-nen henkilö tuo yhteisöön jotain uutta, mikä edistää yhteisön selviämistä.”

VAIKK A NORMA ALIUDEN määritelmät eivät ole työ-huoneiden seinillä huoneentauluina, kukin tuntee ne. Työntekijät tietävät, mitä asioita ei pidä tuoda itses-tään julki, miten pitää pukeutua ja miten käyttäytyä. Vesa Nevalainen on havainnut, että normeista poik-keaminen mielellään kerrotaan poikkeavalle.

”Joko vihjaillen kuten ’sinäpä olet ollut aamulla to-della luovalla mielellä miettiessäsi, miten pukeudut tänään’. Tai sitten sanotaan suoraan, että ’tuollainen pukeutuminen ei meille sovi’.”

Aika usein juuri pukeutumisesta käydään työpai-koilla rajan vetoa. Saako romaninainen pukeutua kult-tuuriperinteensä mukaisesti ja islamilainen nainen käyttää kulttuurisista tai uskonnollisista syistä hun-tua? Tai saako työntekijä pukeutua niin, että se häirit-see muutamaa työyhteisön jäsentä?

”Työntekijä näyttää punkkarilta tai naisasiakaspal-velijalla on liian avonainen kaula-aukko. Pukeutumi-nen tällaisissa tapauksissa koetaan joskus liian provo-soivaksi”, Nevalainen miettii.

Kun normista poikkeamisesta huomautetaan taval-la tai toisella, poikkeavaa hävettää. ”Hän tuntee itsen-sä huonommaksi kuin muut.”

Jos ihminen alkaa hävetä itseään tai pitämään jota-kin oleellista piirrettään epänormaalina, hän ajautuu ahdistavaan kehään. Hän esimerkiksi yrittää kaikin keinoin tulla normaaliksi, vaikka hänen poikkeava piirteensä ei vahingoittaisi ketään. Hän esimerkiksi laihduttaa, vaikka paino ei uhkaa hänen terveyttään.

”Tai ulkomaalaistaustainen saattaa olla niin super-suomalainen, ettei kukaan suomalaistaustainen kyke-ne vastaavaan.”

NEVAL AINEN KEHOTTA A ottamaan avoimesti kes-kusteluun työyhteisössä ärtymystä aiheuttavat asiat. Lisäksi itse kunkin tulisi aika ajoin katsoa peiliin.

”Kun miettii omaa suhtautumistaan harmittomaan asiaan, keksii aika usein taustalta jonkin omastakin mielestään typerän asenteen. Ei omien asenteiden läpikäyminen ole helppoa, mutta ne ovat oppimisen

paikkoja. Ihminen ei halua myöntää, että itsellä olisi järjenvastaisia asenteita, ja lisäksi niillä on tai on ollut jokin tarkoitus. Esimerkiksi muita ihmisiä halveksi-vien asenteiden taustalla saattaa olla heikko itsetun-to.”

Esimiehien kannattaisi Nevalaisen mukaan suhtau-tua vapaamielisesti normeista poikkeamisiin, jos ne eivät ole haitaksi organisaatiolle. Jos esimies heittää ensimmäisen kiven, työyhteisö saattaa kangistua kaa-voihinsa ja kohta on ilo työpaikalta kadonnut.

”Työntekijöillä on rennompi olo, jos esimies suhtau-tuu rennosti asioihin.”

Psykologi Vesa Nevalainen – persoonallisesti poikkeava”TUNNEN ITSENI T YÖKUVIOISSA toisinaan hieman poikkeavaksi, kos-ka ajattelen tai suhtaudun joskus asioihin toisin kuin muut. Olen mennyt persoonani mukaan, vaikka olen tiennyt, etten nyt näin toimimalla herä-tä myönteistä vastakaikua.

Olen muutaman kerran katunut esimerkiksi ironista huumoriani, jota jotkut eivät voi aina tai koskaan sietää. Toinen piirre, joka minussa muita silloin tällöin ärsyttää, on tapani välillä oikoa mutkia suoriksi. Minusta asiat hoituisivat vähän suurpiirteisemmällä otteella kuin pilkun paikkoja tarkasti noudattaen. Tähän piirteeseeni on joskus reagoitu suoraan huutamalla, että ’mitä hemmettiä oikein meinaat’. Jos ironinen huumorini menee ohi, näen kulmia rypistyvän. Minut tuntevat osaavat jo kysyä, että ’oliko tuo lausahdus taas sitä sinun omintakeista huumoriasi’.

Poikkeavat piirteeni vaikuttavat kuitenkin enemmän myönteisesti kuin kieltei-sesti työkavereihini. Koska olen esimies, rento otteeni asioiden hoitamiseen antaa muillekin vapauden pohtia esimerkiksi parempia toimintatapoja. Ironinen huu-mori puolestaan tukee jaksamista, sillä se helpottaa tilanteiden purkamista. Olen joskus tarkistanut liiallista ylimalkaisuuttani suhteessa sääntöihin, mutta ironiasta en luovu. Se on niin hyvä keino avata asioita ja ylläpitää mielenterveyttä.

Toivon todella, että työn ulkopuolellakaan minun ei ajateltaisi lähinnä edus-tavan jotakin tyyppiä, esimerkiksi keski-ikäistä miestä. En pyri olemaan jonkun tyyppinen, vaan oma itseni. Haluan mennä Tavastialle pikkutakki päällä punk-konserttiin minun tai muiden - siis normien - sitä estämättä.”

”ÄLYK ÄS ON SE, JOK A TIETÄÄ JOTAIN, MITÄ

MUUT EIVÄT. TUOLLAINEN HENKILÖ EDISTÄÄ

YHTEISÖN SELVIÄMISTÄ.”

30 | TOIMI | 4-2014

1 PERHE + TYÖ = KOKONAINEN EL ÄMÄ . Läheisten ihmisten tuoma ilo ja rakkaus siirtyvät työhön, ja onnistuminen työssä heijastuu

hyväntuulisuutena kotona. Helppo yhtälö.

2 POISTA RIITTÄMÄTTÖMY YDEN TUNNE. Työn ja perhe-elämän ristiriidoista saattaa seurata unettomuutta, ärtyisyyttä ja

masentuneisuutta. Työn uuvuttamaa vanhempaa stressaa lapsiperheen arki. Tai töissä voi kalvaa tunne, että kotiasiat jäivät taas rempalleen. Mieti, miten tilanne helpottuisi.

3 A JATTELE TASA-ARVOISESTI. Perhe kuuluu sekä naiselle että miehelle. Samoin työ. Useimmin kotia hoitavat yhä naiset, mutta on

hienoa, että lastenhoito jakautuu entistä tasapuolisemmin naisten ja miesten kesken. Lakisääteiset perhevapaat ymmärretään silti yhä usein naisten asiaksi, joten herätys isukit: ne ovat yhtä lailla miestenkin ulottuvilla.

4 TIEDOSTA , ETTET OLE YKSIN. Suurimmat paineet kasautuvat ruuhkavuosiin, kun lapset ovat pieniä. Keski-iässä moni taas huolehtii

ikääntyvistä vanhemmistaan tai lapsenlapsistaan. Erilaiset hoivavastuut koskettavat ihmisiä eri-ikäisinä ja eri tavoin, joten vertaistukea on työpaikka täynnä. Keksikää ratkaisuja yhdessä!

5 SUOSI JOUSTAVA A TYÖAIK AKULTTUURIA . Mahtavia asioita: liukuva työaika, työaikapankki ja vaihteleva työaika. Yhdessä

sovitut työaikajoustot hyödyttävät sekä työantajaa että työntekijää. Reiluun työpaikkaan ihmiset sitoutuvat mielellään ja ovat itsekin valmiita joustamaan organisaation tarpeiden mukaan.

6 EDISTÄ SUJUVA A UR AKEHITYSTÄ . Perhevapaiden aiheuttamina kuoppia tiessä voi tasoittaa esimerkiksi tukemalla työhön paluuta

äitiysloman, isyysloman tai vanhempainvapaan jälkeen. Perhevapaista ei pitäisi aiheutua turhaa haittaa urakehitykselle.

7 YLISTÄ FIKSUJA POMOJA . Älykkäät johtajat ja esimiehet asennoituvat myönteisesti esimerkiksi miesten perhevapaisiin. He

suosivat joustavia käytäntöjä, kuten osa-aikatyötä, ositettua hoitovapaata, etätyötä ja sairastuneen lapsen hoitojärjestelyjä. Elämäänsä tyytyväiset työntekijät levittävät organisaation hyvää mainetta ja tekevät tulosta.

Lähde: Työterveyslaitos, Työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

7 TA PA A Y HDISTÄ Ä T YÖ JA PER HEIhminen tarvitsee sekä läheisiään että työtä.

Ne pitää saada sovitettua kivasti yhteen.

SEITSEMÄN TAPAA

TOIMI | 4-2014 | 31

Marja Laakso työstää ihastuttavaa kartanotyylistä nukke-taloa, jonka huoneissa hän itsekin haluaisi asua – jos talo olisi isompi kuin metri kertaa metri. Aikakaudet sekoittuvat minilukaalissa somasti ja Laakson oma mieltymys ohjaa valintoja.

”Olen aina tehnyt käsilläni kaikenlaista, kuten puutöitä ja käsitöitä. Nukketalojen rakentamiseen hurahtaa, ja niin on käynyt monelle. On upea saada tehdä jotain noin hienoa”, Laakso kertoo.

Hänen luomuksensa valloittaa. Huonekalut, talon rakenteet, lattia-materiaalit ja seinät näyttävät ihan aidoilta. Talon osia ei ole ostettu nukkekotiliikkeestä, vaan suurin osa on Laakson käsialaa. Talon raamit syntyivät vanerista ja muu vaikka mistä. Tässä harrastuksessa toteutuu myös etsimisen ja löytämisen ilo.

”Kun näen vaikka roskan, mietin, että voisinko tehdä tästä jotain. Kuparisen kylpyammeen sain maalaamalla sulatejuustopurkin ja siitä tuli ällistyttävän aidon näköinen. Etsin sopivia esineitä esimerkiksi kirpputoreilta: vanhoista koruista saa hajottamalla jänniä rakennusma-teriaaleja.”

Nukkekodin rakentaminen on raksahommaa pienoiskoossa. Laak-sollakin on kunnon välineet, kuten minisirkkeli ja Dremelin monitoimi-työkalu.

Hän laskeskelee, ettei kartanotyylinen nukketalo valmistu vielä viiteen vuoteen. ”Valmista ei tarvitsekaan tulla, sillä tekeminen on pääasia.”

Mutta on nukkekotirakentajalla jo suunnitelmia tulevaisuuden varalle. ”Olisi kiva tehdä suloinen kesämökki tai aidonnäköinen saaris-tolaismökki.”

VAPAATA AIKAA TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Kuka Marja Laakso

TyöpaikkaRauman kaupunki

AmmattiProjektipäällikkö nuorten

työllistymisprojektissaIkä54

HarrastusNukkekotien rakentaminen

32 | TOIMI | 4-2014

TIINA TORPPA TYÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMITTA JANA JA KIRJOITTAMISEN KOULUTTA JANA .

Nopsa työlounas. Kasviksia, pähkinöitä, proteiinijauhoa. Työpäivä jatkuu. Toi-miston teräs- ja lasipinnat kiiltelevät.

Ei, en katsonut elokuvaa. Tai ta-vallaan katsoin, matkailijan silmin, Hongkongissa. Ja toki vain pintaa.

Finanssimaailman kaupungissa työskentelee lau-moittain ammattilaisia. Tehokkaan näköisiä toimis-toihmisiä.

Suomessakin toimistoihminen on laji, jota voi bon-gata kaikkialla. Me toimistorotat olemme historial-lisesti uusi ilmiö. Toimistoihmisen isä tai isoisä kynti maata, työskenteli tehtaassa tai kauppiaana. Sen ajan nainen päätyi maatilan emännäksi, kaupan tädiksi tai lastenlikaksi.

Hongkongissa toimistoihmisten lapsia ja kotia hoitaa filippiiniläinen kotiapulainen. Sunnuntaisin, vapaa-päivänään, kotiapulaiset valtaavat kaupunkitilan. Pahvilaatikoin vuo-ratuissa leireissään he syövät, pelaavat pelejä ja jutte-levat. Joku ottaa nokoset.

Kotiapulaisen lepopäivä suurkaupungissa hehkuu ystävyyttä, riemua, väsymystä. Kenties kaipausta. Moni kotiapulainen lähettää rahaa perheilleen ja lap-silleen kotimaahan.

Aasiassa talous kasvaa ja vaurautta on luvassa yhä useammalle, tosin epätasaisesti. Toimistoihmisen tu-lot nousevat enemmän kuin kotiapulaisen.

Toki Hongkongissa toimistoihmistenkin joukossa on naisia, niin länsimaisia kuin

kiinalaisiakin. Tosin suomalaisyritykset lähettävät sinne pelkästään miehiä työ-

komennukselle. Vuonna 2014. Jossain mielessä toimistoihmisen laji taitaa muuttua hitaasti.

SUOMESSA TAPA SIN YSTÄVIÄ , toi-mistoihmisiä, jotka saivat kirpeän lahjan työnantajaltaan: yt-neuvot-telut.

Viime aikoina irtisanottujen työ-paikat tuskin ilmestyvät takaisin, vaikka talous jatkossa kasvaisi.

Perinteisessä lännessä työpai-kat vähenevät, mutta Kiinassa ne

lisääntyvät.

Suomalainen opiskelija sanoo, että historiallisesti oli lyhyt se kausi, kun meillä valmis työpaikka odot-ti opintonsa päättävää. Opiskelija, nuori mies, on sitä mieltä, että vastedes monen ihmisen pitää itse luoda työpaikkansa. Samalla jotkut luovat niitä toisille.

Kaikki työpaikat eivät sentään täysin katoa. Sosiaa-li- ja terveysaloilla on nytkin työpaikkoja. Helsingin kaupungin työterveyslääkäri Helena Miranda kohtaa monia työhönsä tyytyväisiä ihmisiä, jotka kesken työuransa ovat kouluttautuneet lähihoitajiksi. Minä törmäsin valokuvaajanaiseen, joka opiskelee sähkö-

mieheksi, ja kokkikouluun pyrkivään suomentajaan.

Ammatinvaihto sopii muillekin kuin työttömille, esimerkiksi työ-hönsä tyytymättömälle. Nykyih-misellä on seitsemän työuraa kuin kissalla henkeä. Siinä moni toimis-toihminen muuntuu muuksi.

Sitä muuta löytyy, kun itselle tulee väljyyttä. Työterveyslaitoksen tut-

kija Anu Järvensivu korostaa, että työuran katkokset ovat tärkeitä paikkoja, jolloin ihminen miettii (työ)elämäänsä ja sen suuntaa. Moni käy läpi arvojaan.

Katkon edessä eräs ystäväni sanoo, että omasta sta-tuksesta luopuminen tuntuu vaikealta. Hän on työ-suhteessa arvostetussa organisaatiossa. Ei hän työs-tään pidä, mutta onhan se niin hyvä paikka.

MONEN TOIMISTOIHMISEN sisällä elää pieni status-telija. Toimistoihminen kasvaa kiinni asemansa sym-boleihin. Pitäisikö työelämästä purkaa status, nokki-misjärjestykset ja vallan symbolit.

Pitäisikö romuttaa ankean asialliset työtilat, lopet-taa turha raportointi ja päästää päiviltä byrokratia.

Status on jo osittain mennyttä maailmaa. Sen nä-kee, kun katsoo joidenkin nuoren polven yrittäjien työskentelytapoja. Porukka karttaa pönötystä, paiskii kovasti töitä ja luo uudenlaista työelämää.

Ei minulla ole kuningasajatusta, kuinka loihtia työ-elämästä kaikille hyvä tai miten suomalaiset pysyvät kiinni työn syrjässä. Tai on ehkä yksi ajatus. Tekemäl-lä. Tulevaisuus syntyy tekemällä, samoin hyvä työelä-mä.

Maailma on keskeneräinen, täynnä tekemätöntä työtä. Kenties lapsenlapset ihmettelevät, miksi me nykyajan työikäiset jätimme jotain tekemättä. Tai juu-tuimme toimistoihin.

Hyvin koulutettuja, hyvin pukeutuvia toimistoihmisiä. Laji pitää pintansa mutta muuttuu.

Toimistoihmisen elinkaari

TYÖHUONEELTA

MONEN TOIMISTO-

IHMISEN SISÄLLÄ ELÄÄ PIENI

STATUSTELIJA.

TOIMI | 4-2014 | 33

Palautteen vastaanotto vaatii asennettaKannustava palaute kertoo arvostuksesta ja rakentava auttaa kehittymään työssä – mutta vain, jos sen suostuu ja osaa ottaa vastaan.

PÄRJÄÄ & PÄDE

34 | TOIMI | 4-2014

PÄRJÄÄ & PÄDETEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVITUS JONNA KOSKI

Työyhteisöjen ilmapiirikartoituksis-sa työntekijät toivovat toistuvasti lisää palautetta. Liian vähäinen pa-laute koetaan kuormittavana, sillä hiljaisuus herättää epävarmuutta ja tunteen siitä, ettei omaa työtä arvosteta. Ja ellei työtä arvosteta, kannattaako sitä ylipäänsä tehdä?

Syy palautteen vähyyteen on työyhteisön palautekult-tuurissa mutta myös tavassa, jolla koko palautteen kä-site usein ymmärretään.

”Palaute mielletään herkästi pelkäksi kritiikik-si. Oikeasti sillä tarkoitetaan työyhteisössä kaikkea työntekijän omasta työnteostaan saamaa huomiota”, määrittelee työterveyspsykologian dosentti Kirsi Aho-la Työterveyslaitokselta.

Yksinkertaisimmillaan palaute on sitä, että työpai-kalle tulevaa työntekijää tervehditään ja hänen työs-tään ollaan kiinnostuneita. Työntekoa ja sen tulosta seurataan ja siitä keskustellaan, eikä työntekijää jätetä puurtamaan yksin. Palautteen käsitteen laajentami-nen tämän kaltaisiin ehkä itsestään selviltä tuntuviin asioihin helpottaa sekä palautteen antoa että vastaan-ottoa.

”Tällainen neutraali palaute on palautteista yleisin-tä, mutta valitettavasti se ohitetaan herkästi. Jokaisel-le meistä tekee kuitenkin hyvää huomata, ettemme ole työpaikalla tyhjänpanttina, vaan meitä arvostetaan.”

PAL AUTE ON AINA K AKSISUUNTAISTA: toinen an-taa ja toinen ottaa vastaan. Vastaanottajan rooli on vaikea, ellei saaja ymmärrä palautteen merkitystä.

”Palaute antaa arvostusta jo tehdystä työstä ja saa työntekijän jatkamaan oikeaan suuntaan. Se kehittää saajansa osaamista ja auttaa häntä edistymään. Jotta näin tapahtuisi, työssä palautteen pitäisi liittyä aina asioihin ja tekemisiin. Henkilöön kohdistuva palaute ei kuulu työpaikalle”, Kirsi Ahola korostaa.

Palaute on lahja ja sellaisena se olisi otettava vas-taan. Saaja kuitenkin päättää itse, käyttääkö hän sen vai ei. Vastaanottoa motivoi se, että palautteen saaja voi kerätä työstä kiitokset, kun osaa käyttää lahjan hyödykseen.

”Palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen oppii, kun palautteen anto on yleinen käytäntö. Siksi jokai-sen kuuluu työpaikalla antaa palautetta, ei yksin esi-miehen.”

VERTAISPAL AUTETTEEN ANTO jää, jos palaute mielletään vain johtamiseksi. Monesti mielletään, et-tei työtoverilla ole oikeutta kommentoida vertaisensa tekemistä. Herkkähipiäinen voi ajatella, että palautet-

PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄ

Palaute tarkoittaa työyhteisössä kaikkea työntekijän työstään saa-maa huomiota. Se on työntekijän suorituksen, työn tai käytöksen kommentointia - ilmainen apu - jonka tavoitteena on parantaa työsuoritusta.

Rakentava palaute antaa eväitä tehdä asioita nykyistä paremmin. Se sisältää parannusehdotuksen ja uuden toimintamallin. Kuten kaikki palautteen lajit, myös rakentava palaute annetaan kohteliaasti.

Korjaava palaute auttaa huo-maamaan väärän toimintatavan. Tehdyn työn nimeäminen huonoksi ei ole korjaavaa palautetta, jos ratkaisu puuttuu.

Hiljainen palaute on epäsuoraa palautetta, jossa sanojen sijaan käy-tetään tekoja. Tilanteesta poistumi-nen on hiljaista palautetta, samoin työporukan yhteiset lounastreffit ja halu viettää aikaa yhdessä.

Vertaispalaute on työtovereiden ja hallinnollisesti samassa asemassa olevien keskinäistä palautetta. Esimiehen alaiselle antama palaute voi olla vertaispalautetta silloin, kun se ei ole viran puolesta annettua palautetta, vaan sekä palautteen antaja että saaja ovat asiantuntijan roolissa.

”TYÖSSÄ PALAUTTEEN PITÄISI LIITTYÄ AINA ASIOIHIN JA TEKEMISIIN.

HENKILÖÖN KOHDISTUVA

PALAUTE EI KUULU TYÖPAIK ALLE.”

TOIMI | 4-2014 | 35

PÄRJÄÄ & PÄDE

ta vertaiselleen antava työtoveri pitää itseään jotenkin muita parempana – vaikka palaute olisi myönteistä.

”Kollega on monessa tilanteessa esimiestä parempi antamaan palautetta, sillä hän havainnoi työtoverinsa tekemisiä läheltä. Hänellä on yleensä omakohtainen kokemus ja toimivia parannusehdotuksia asiaan, josta hän antaa palautetta.”

Vertaispalautetta estävät asenteet, joiden mukaan kritiikki on ainoa palautteen laji.

”Vertaispalaute on tasaveroisten keskustelukump-paneiden vuoropuhelua ja vuorovaikutusta, joka on-nistuu helposti toiminnan lomassa. Pelkkä toteamus vaikka tyylin `teitpä tuon nopeasti` on vertaispalau-tetta.”

Samaten toimii mielipiteen kysyminen, esimerkik-si: ”Miten sinä tämän asian tekisit?” Joskus voi vain aloittaa keskustelun toisen työtehtävään kuuluvasta asiasta.

Kynnys pyytää vertaispalautetta voi olla matalampi kuin esittää sama pyyntö esimiehelle.

”Palautteen anto koetaan usein vakavaksi ja vaati-vaksi, ja siksi pyytäjän kannattaa käyttää epäsuoria keinoja.”

Työtoverilta voi kysyä vaikka, mitä mieltä hän on, onko tämä ymmärrettävää tai hyvä tapa edetä tässä asiassa.

MYÖNTEISEN PAL AUTTEEN vastaanotto on suoma-laisille vaikeaa. Me vähättelemme herkästi saavutuk-siamme. Niiden myöntäminen tuntuu ylpeilyltä tai itsensä kohottamiselta jalustalle.

”Myönteistä palautetta voi opetella antamaan ja vastaanottamaan esimerkiksi niin, että pysähtyy päi-vittäin yhdessä lähimmän työtoverin kanssa hetkeksi miettimään, mitä on tänään saatu aikaiseksi ja mihin voidaan olla tyytyväisiä. Vähättelyjen sijaan muiste-taan kiittää toista palautteesta.”

”MYÖNTEINEN PALAUTE ANNETAAN JULKISESTI,

SILLÄ SE MOTIVOI K AIKKIA YRITTÄMÄÄN

PARHAANSA. KIELTEINEN PALAUTE

ANNETAAN AINA K AHDEN KESKEN.”

Positiivinen palaute poikii onnistumisia, sillä ker-ran oikein tehty asia on toistettavissa. Eikä onnistu-misten tarvitse olla suuria. Niiden poimiminen on asenteesta kiinni: haluaako nähdä toisessa virheet vai onnistumiset. Virheitä ei pidä painaa villaisella, mut-tei niitä pidä myöskään esitellä turuilla ja toreilla.

”Myönteisen eli kannustavan ja kielteisenä pidetyn korjaavan palautteen annossa on tärkeä ero: myöntei-nen annetaan julkisesti, sillä se motivoi kaikkia yrit-tämään parhaansa. Kielteinen palaute annetaan aina kahden kesken.”

Myönteistä palautetta kannattaa viljellä, koska se edistää hyvää työilmapiiriä. Kannustavassa työyhtei-sössä on muun muassa vähemmän sairauspoissaoloja. Pienetkin hyvät huomiot ovat merkki arvostuksesta. Kun niitä annetaan tasapuolisesti, ehkäistään kateutta.

JOTTA PAL AUTE TÄY TTÄISI tarkoituksensa, sitä pi-tää kuunnella aktiivisesti: asettautua alttiiksi tuleval-le ja keskittyä kuuntelemaan – vaikka viesti pelottaisi eikä sisältö miellyttäisi.

”Palaute on toisen ihmisen arvio toisen tekemisistä, ei kiveen kirjoitettu totuus. Palautteen saajalla on aina oikeus selittää ratkaisujaan. Eikä palautetta tarvitse niellä kritiikittä, mutta kritiikin aika on myöhem-min.”

Mahdollisen tunnemyrskyn vallassa suusta saattaa päästä sammakoita, jotka myöhemmin kaduttavat. Siksi kannattaa laskea mielessä viiteen, ennen kuin vastaa mahdollisiin kysymyksiin tai ylipäänsä sanoo mitään. Kannattaa kysyä ja varmistaa, että on ymmär-tänyt kuulemansa varmasti oikein, sillä latautuneessa tilanteessa piilee väärinymmärrysten vaara.

Tarvittaessa voi pyytää palautteen antajaa kiteyttä-mään viestinsä avainkohdat – joskus kirjallisena. Myö-hemmin kannattaa miettiä, onko näissä jotain, josta olisi hyötyä oman toiminnan parantamisessa. Asioita, jotka on ymmärretty väärin, kannattaa selventää tai tarkentaa.

”Palautteen vastaanottoa voi harjoitella esimerkiksi opettelemalla sanomaan aluksi vain ̀ kiitos̀ . Epäreilul-ta tuntuvan palautteen kuultua voi todeta, että `tätä asiaa minun pitää miettiä .̀”

Jos hermostuu ja pinna palaa, kannattaa ottaa aika-lisä. Omaa suuttumusta on turha pukea sanoiksi. Sen sijaan voi todeta, että mietittäviä asioita tuli kerralla niin paljon, että niiden käsittely vie aikaa. Kurjaltakin tuntuvasta palautteesta pitää kiittää, sillä sen antaja on nähnyt aikaa ja vaivaa. Palautteen antajalle voi luvata, että käsittelee palautteen ja palaa siihen myöhemmin.

”Rakentavan palautteen tarkoituksena on saada työntekijä tekemään asiat aiempaa paremmin. Se ei tarkoita sitä, että työntekijän on selvittävä tehtäväs-tään yksin. Käytännön toteutukseen voi kysyä neuvoa palautteen antajalta.” Lähde: Risto Ahonen & Sirke Lohtaja-Ahonen: Palaute kuuluu kaikille.

Human Interest. 2014

Me oomme omii persooniimme kaikki, kertoo Putous-ohjelman sketsihahmo, liitto-orava Salme Pasi. Järjes-tötoimijoina onkin monenlaisia ihmisiä. Lokakuussa pidetyillä järjestöpäivillä opimme, että vapaaehtoisia toimijoita motivoivat eri seikat: yksi tuntee aatteen paloa, toisen mielestä ”meidän jengin” eteen kannat-taa tehdä hommia. Kolmas aktiivi haluaa saada tie-

toa, taitoja ja ehkä hyvää ruokaakin. Sitten on niitä, jotka haluavat tukea ja auttaa. Joku saattaa tunnistaa itsessään Pasin tyyppisen järjestöjyrsijän.

Osa järjestöihmisistä on kasvanut yhdistystoimintaan jo lapsesta. Oman järjestöurani aloitin lapsena partiossa ja sittemmin menin mukaan Punai-sen Ristin ensiaputoimintaan. Työura järjestötehtävissä on ollut luonnolli-nen jatkumo harrastustoiminnalle. Vapaaehtoistyö muodossa tai toisessa on koko ajan kulkenut työurani rinnalla. Toimin edelleen SPR:n vapaaeh-toisena ensiapuryhmäläisenä, ja päivätyöhöni kuuluu hallintoon liittyvien asioiden hoitamista ERTOssa. Ilokseni saan olla mukana ERTOn aluejär-jestötyössä auttamassa vapaaehtoisia aluejärjestöjen aktiiveja viestintäasi-oissa. Tänä vuonna minulla oli mahdollisuus osallistua järjestöpäiville ja täytyy sanoa, että meillä on mahtavaa porukkaa. ERTOlaiset ovat aikaan-saavaa ja innostunutta väkeä ja sitä paitsi tosi mukavia tyyppejä.

Vapaaehtoistyön myötä olen saanut ystäviä, tietoa ja taitoja. Olen saanut tuntea itseni tarpeelliseksi ja kokenut monta onnistumisen elämystä. Toki joskus on pitänyt vähän pinnistellä ja huolehtia asioista, vaikka olisi ollut muitakin kiireitä. Lupaukset täytyy pitää, mutta vapaaehtoisena ei tarvitse lupautua ihan kaikkeen. Monesti pienikin ponnistus yhteisen hyvän eteen riittää. Kun tehtäviä jaetaan, kukaan ei pääse uupumaan.

Toivon, että ERTOn vapaaehtoiset toimijat tuntisivat myös olevansa enemmän saamapuolella. ERTO tarjoaa toimijoilleen valtavat määrät tie-toja ja taitoja, joista on itse kullekin hyötyä työpaikassa ja vapaa-aikana. ERTOn vapaaehtoiset ovat tärkeitä sekä muiden jäsenten että koko liiton toiminnan kannalta. ERTOn aluejärjestöjen ja jäsenyhdistysten järjestä-miin tilaisuuksiin osallistutaan runsain joukoin ja jäsenet ovat tyytyväisiä. ERTOlainen henki vahvistuu.

Kiitos kaikille teille aluejärjestöjen hallitusten jäsenille, jotka järjestät-te keilailtoja, teatteria ja kulttuuritapahtumia. Kiitos kaikille teille ET:n, YSTEAn, Logistiikan, Tietoalan, Taloushallinnon ja MaMan aktiiveille, jotka käytätte runsaasti omaa aikaanne oman yhdistyksenne kehittämi-seksi ja tilaisuuksien järjestämiseksi. Mikäli sinä, tämän kolumnin lukija, haluaisit jollain tapaa olla mukana toiminnassa, ota yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajiin. Yhteystiedot löydät ERTOn nettisivuilta.

Tuula Seppälä-Koski hallintoassistentti, ERTO

Vapaaehtoistyö on antoisaa

ERTON VAPAAEHTOISET OVAT TÄRKEITÄ

KOKO LIITON TOIMINNALLE.

TOIMI | 4-2014 | 37

ERTO

”

ERTO

Valtaosa Suomen työikäisestä 1 700 opti-kosta työskentelee optikkoliikkeissä ja yksityisen terveydenhuollon palvelun-tuottajina, lääkäriasemilla ja sairaalois-sa. SOAlla on noin 1 200 jäsentä.

Mikään ei muutu, mutta paranee: SOA yhdistyksenä, soalaisten jäsenyys SOAan ja ny-kyiseen työttömyyskassaan pysyvät muuttumatto-mina, eivätkä edellytä mitään toimenpiteitä jäseniltä. Nykyisen jäsenyyden lisäksi tulee automaattisesti 1.1.2015 lukien Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenyys ja jäsenpalvelut. Soalaisten jäsenmaksu alenee nykyi-sestä 1.1.2015 lukien.

SOAn nykyiset kolme työntekijää siirtyvät ERTOn palkkalistoille ns. vanhoina työntekijöinä. Soalaiset saavat vuoden 2015 alusta alkaen palveluja sekä van-hoilta tutuilta että ERTOn asiantuntijoilta.

– Yhdistymisen myötä SOA ottaa merkittävän as-keleen eteenpäin optikoiden jäsenpalvelu- ja edunval-vontatoiminnassa. Optikoita työskentelee yhä enem-män muun yksityisen terveydenhuollon puolella ja ERTOssa pääsemme vaikuttamaan myös tämän ken-tän edunvalvontaan, sanoo SOAn hallituksen puheen-johtaja Taina Ponto.

– Haluamme myös tarjota optikoille lisää mahdolli-suuksia vaikuttaa ja osallistua toimintaan asuinpaik-kakunnasta riippumatta. ERTOn vireät aluejärjestöt tarjoavat lukuisia tapahtumia, koulutuksia ja jäsen-rientoja, joihin kaikki SOAn jäsenet toivotetaan läm-pimästi tervetulleiksi. Yksityisen sektorin asiantunti-joiden liittona ERTO on mielestäni meille oivallinen valinta, Ponto kertoo.

SOAn jäsenille lisää vaikutusvaltaaOptisen toimialan työmarkkinaetujärjestönä SOA neuvottelee optikkoliikkeissä noudatettavan valta-kunnallisesti yleissitovan työehtosopimuksen määrä-yksistä Kaupan liiton kanssa.

Soalaisia työskentelee myös ERTOn neuvottelemi-en yksityisen sosiaali- ja yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimusten piirissä. ERTOssa soalaiset pääse-

vät myös näiden työehtosopimusten luottamusmies-järjestelmien piiriin ja saavat vaikutusmahdollisuuksia oman tessinsä lisäksi myös näihin kahteen.

– Terveydenhuollon asiakaslähtöinen ja toimiva hoitoketju tarvitsee optikoita, jotta kansallinen näön-huolto hoidetaan hyvin ja kustannustehokkaasti. Op-tikoiden rooli ennaltaehkäisevässä terveydenhuollos-sa täytyy saada yhä enemmän vahvistumaan ja tähän pystymme paremmin vaikuttamaan yhdessä ERTOn kanssa toimiessamme, sanoo SOAn toiminnanjohtaja Soile Paavola.

SOAsta ERTOn seitsemäs jäsenyhdistysToimihenkilöliitto ERTO on yksityisellä sektorilla työskentelevien asiantuntijoiden ja palveluammatti-laisten ammattiliitto. Jäseniä on tällä hetkellä 17 000.

ERTOon kuulutaan oman toimialan valtakunnal-lisen jäsenyhdistyksen kautta. SOAsta tulee ERTOn seitsemäs jäsenyhdistys. Jäsenet saavat yhdellä jäsen-maksulla käyttöönsä sekä liiton että yhdistyksen pal-velut ja edut.

– Toivotan ilolla SOAn mukaan Toimihenkilöliitto ERTOn toimintaan. Yhdessä pystymme kehittämään jäsenten palveluja entistäkin paremmiksi ja kattavim-miksi. Meitä yhdistää mm. huoli terveydenhuollon toimivuudesta. ERTOssa optometrian ammattilaiset saavat lisäarvoa työhönsä mm. aluejärjestötoiminnas-ta ja ammatillisesta koulutuksesta, sanoo ERTOn pu-heenjohtaja Juri Aaltonen.

– ERTOssa alakohtaisten jäsenyhdistysten erityis-piirteet tukevat toisiaan ja eri alojen tarpeet huomioi-daan yksilöllisesti. Jäsenkyselyjen kautta optometrian ammattilaiset pääsevät suoraan vaikuttamaan ER-TOn toimintaan, Juri Aaltonen toteaa.

ERTOn jäsenyhdistykset ovat Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset YSTEA ry, Taloushal-linnon ammattilaiset ry, Logistiikan toimihenkilöt ry, Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry, Erityistoimihenkilöt ET ry ja Tietoalan ammattilaiset ry. Lisätietoja SOAsta: www.soary.com

SOA ry yhdistyy ERTOonSOA, Suomen Optometrian Ammattilaiset edustaa optikoita, optometristeja ja alan opiskelijoita.

38 | TOIMI | 4-2014

JOK AINEN ERTON jäsen kuuluu automaattisesti alue-järjestöön ja voi osallistua tapahtumiin. Lisätietoa toimin-nasta saat ERTOn nettisivujen tapahtumakalenterista ja sähköpostikirjeistä.

Palkitut aluejärjestöt vuonna 2014

ERTOn järjestöpäivillä palkittiin vuoden aluejärjestönä 2014 Pohjois-Savo ja kunniamaininnalla Pohjois-Pohjanmaa.

Kriteerit vuoden aluejärjestön valitsemiseen ovat itse jär-jesteltyjen tilaisuuksien määrä, tilaisuuksien osallistujamäärä suhteutettuna aluejärjestön jäsenmäärään, tilaisuuksien monipuolisuus, kekseliäisyys tilaisuuksien järjestelyissä ja yhteistyökumppaneiden hyödyntäminen.

ERTOn Pohjois-Savon aluejärjestön toimintaan on osallis-tunut 25,4 % alueen jäsenistöstä, mikä on loistava määrä. Pohjois-Savo tarjosi jäsenistölle monipuolisia ja kekseliäitä tapahtumia, esimerkiksi pilikkikilipailut, teatteria ja musikaalia. Lisäksi he hyödynsivät hyvin yhteistyötä kumppanien kanssa.

ERTOn Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestö ansaitsi kun-niamaininnan monipuolisista tilaisuuksista ja yhteistyöstä muiden aluejärjestöjen kanssa. Erityisesti kiitettävää on oman ASLAK-kurssin järjestäminen.

Onnittelut voittajille!

eASIOINTI ON UUDISTUNUT

ERTON UUDISTUNEESSA eAsioinnissa (ent. weblyyti) voit hoitaa asioitasi kätevästi juuri silloin kun sinulle sopii. Voit mm. ilmoittaa osoitteen- ja yhteystietojesi muutoksista, työpaikan vaihtumisesta ja eläkkeelle jäämisestä. Voit tilata uuden jäsenkortin kadonneen tilalle, ilmoittaa palkattomasta ajanjaksosta ja hankkia parilla klikkauksella uudet jäsenmaksu-tiedot ja -viitenumerot.

Pääset kirjautumaan eAsiointiin osoitteessa www.erto.fi/kirjaudu. Käyttäjätunnus on jäsennumerosi ja salasana postinumeroSukunimi. Ensimmäisen kirjautumisen jälkeen voit vaihtaa salasanan mieleiseksesi. Vanhat weblyytin käyttäjätunnukset ovat nollautuneet muutoksessa, joten niillä ei enää pääse kirjautumaan.

Kirjaudu eAsiointiin ja voita kylpyläyö kahdelleKaikkien joulu- ja tammikuussa eAsiointiin kirjautuneiden ja tietonsa tarkistaneiden kesken arvotaan Holiday Club -kylpyläyö kahdelle sisältäen majoituksen, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin.

ERTON LAKIKIERTUE SAI LOISTAVAT PALAUTTEET

ERTON JA ALUEJÄR JESTÖJEN yhteinen lakikiertue kiersi tänä vuonna kymmenellä paikkakunnalla (Pori, Oulu, Lahti, Savonlinna, Joensuu, Turku, Kuopio, Vaasa, Jyväskylä, Helsinki). Kiertue tavoitti reilut 200 jäsentä.

Yhteistyökumppanina tilaisuuksissa oli paikallinen pankki tai asianajotoimisto, joka vastasi tilaisuuden Kuka minut perii -luennosta ja tarjoiluista. ERTOn lakimiehet kertoivat puolestaan työmarkkinoiden ajankohtaisista asioista ja aluejärjestöt hoitivat käytännön järjestelyt.

Lakikiertue sai loistavat palautteet. Vastaajista 70 % antoi perhe- ja jäämistöoikeuden osuudelle parhaimman mahdollisen arvosanan. Aiheen koki hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi 94 % vastaajista. Eniten toivottiin lisää aikaa, sillä kysyttävää ja keskusteltavaa olisi ollut enemmänkin.

Työlainsäädäntöosuuden arvioi kiinnostavaksi tai erittäin kiinnostavaksi 88 % ja hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi 90 % vastaajista. Aiheesta olisi mielellään kuultu laajemminkin kuin aika salli, vaikka lyhytkin katsaus koettiin mainioksi.

Ensi vuonna on luvassa alueille ainakin puheenjohtajan ja edunvalvontajohtajan kiertueet. Myös laki-iltoja voidaan järjestää, jos aluejärjestöistä löytyy innokkaita järjestäjiä.

ERTON UUTISIA

ERTO

ALUEJÄRJESTÖT

TOIMI | 4-2014 | 39

ERTO kouluttaa

KOULUTUKSET K AIKILLE JÄSENILLE

ERTOn oma Emma-akatemia tarjoaa laadukasta lisä- ja täyden-nyskoulutusta. Emma-akatemia toimii yhteistyössä ammattikorkea-koulujen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa eri puolilla Suomea.

Emma-akatemian koulutukset ovat jäsenille huippuedullisia. Myös ei-jäsenet voivat osallistua, mutta heiltä veloitetaan kurssin koko hinta.

Emma-akatemian kevään 2015 koulutuskalenteri on julkaistu. Luvassa on mm. suuren suosion saavuttaneita ohjelmistokoulutuk-sia (esim. Excel) sekä ammatillisia taitoja ja tietoja lisääviä täsmä-koulutuksia. Emma-akatemiassa voit myös suorittaa hyödyllisen työhyvinvointikortin.

Katso tarkemmin nettisivuilta: www.emma-akatemia.fi

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLEHEDien tehtävät työpaikalla ovat erittäin tärkeitä ja ajankohtaista tietoa vaativia. Siksi haluamme tar-jota HEDeille jatkuvan koulutuksen kokonaisuuden. Ensi vuonna HED-koulutus hoidetaan alueellisesti kokeiluluontoisesti.

Tarkoitus on järjestää 20 tilaisuutta ympäri maata, joissa henkilöstön edustajat saavat tietoa tärkeis-tä työmarkkina-asioista, esim. eläkeuudistuksesta ja vuosiloman siirrosta sairauden yhteydessä. HED-tilaisuuden jälkeen on tarkoi-tus järjestää myös yleinen jäsenti-laisuus samalla paikkakunnalla.

Henkilöstön edustajien eli HEDien koulutukset ovat maksuttomia. HEDit saavat tarkempaa tietoa koulutuksista ja ilmoittautumisoh-jeet sähköpostiinsa.

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RY28.2.2015 HED-seminaari, Helsinki

Taloushallintoalan henkilöstönedustajien ja henkilöstötyöstä kiinnostuneiden seminaari-päivä järjestään helmikuisessa Helsingissä.

16.-17.5.2015 Kevätpäivä ja kevätkokous, Kotka/Hamina

Kevään koulutuspäivä ja kokous kokoavat taloushallinnon ammattilaiset merelliseen Etelä-Suomeen. Ammatillista koulutusta edullisesti ja vaivattomasti!

Taloushallintoalan avoimet työpaikat

Taloushallinnon ammattilaisten työpaikka-palvelu auttaa sinua saamaan helposti tiedon avoimista taloushallinnon työpaikoista: www.taloushallinnonammattilaiset.fi/ajankohtaista/tyopaikat

Taloushallinnon ammattilaiset Twitterissä

Yhdistyksemme on aktivoitunut sosiaalisessa mediassa. Liity seuraajaksemme: @talhamry. www.twitter.com

puheenjohtaja ei tiedossa Toimin mennessä painoon www.taloushallinnonammattilaiset.fi

TIETOALAN AMMATTILAISET RYTapahtumat ja kuulumiset nettisivuillamme.

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi www.tietoalanammattilaiset.fi

LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RYKevätkokous 2015 Hämeenlinnassa16.5. yhdistyksen kevätkokous, Hämeen linna, Hämeenlinna.Laita päivä koko perheen kalenteriin, jotta jokainen pääsee mukaan tutustumaan yhteen Suomen upeimmista valtakunnanlinnoista ja sen alueella toimivista museoista. Jos haluat osallistua tapahtuman suunnitteluun, ota yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan: marko.nurmi@erto.fi

Työpaikkoja Logistiikan toimihenkilöilleYhdistyksen nettisivuille on lisätty banneri, joka kerää alamme vapaita työpaikkoja mm. mol:n sivuilta, lisäksi Facebookista löytyy ryhmä, jota tykkäämällä saat tiedon uusista työpaikoista myös uutisvirtaasi. Käy katsomas-sa ja tykkää!www.facebook.com/Logistiikantoimihenkilot.tyopaikat www.logistiikantoimihenkilot.fi

pj. Marko Nurmip. 044 514 5691marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RYHyvispäivät 20157.–8.2. jäsenille suunnatut työhyvinvointipäi-vät, Hotelli Lakeus, Seinäjoki.

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@uudenmaanliitto.fiwww.etry.fi

MAMA RYMe valvomme Sinun etuasi – uusi vähimmäispalkkasuositus 1.10.2014 alkaen

ERTO ry ja MaMa ry suosittelevat, että markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja di-gimedian aloilla työskentelevien henkilökoh-taisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.10.2014 alkaen 0,4 %. Palkankorotussuositus vastaa työmarkkinakeskusjärjestöjen syksyllä 2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuk-sen mukaista linjaa. Lue lisää: www.mamary.fi/palvelut-ja-edut/edunvalvonta/palkkasuo-situkset

MaMan tapahtumilla ja koulutuksilla vauhdikas startti tulevaan vuoteen!

Suositut koulutuksemme jatkuvat ensi vuon-nakin ja tietoa niistä päivitetään ajankohtai-sesti sivuillemme: www.mamary.fi/uutiset-ja-tapahtumat

Verkkosivujemme palauteosion kautta voit laittaa myös toiveita siitä, millaista koulutusta tai millaisia tapahtumia haluaisit meidän järjestävän. Olemme kuulolla!

Tiesithän, että MaMan NonSordino -jäsenlehden voit lukea myös netissä:www.mamary.fi/palvelut-ja-edut/nonsordino

Ja me toivotamm ,́ ja me toivotamm´ kaikille rauhaisaa joulun aikaa ja menestyksekästä tulevaa vuotta 2015!

MaMa ry - Luovasti liitossa!

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fi

www.mamary.fi

ERTO

ERTOn jäsenyhdistykset

ERTON UUTISIA

PULMIA TYÖPAIKALLA?

ERTON NETTISIVUJEN Työsuhdeoppaasta löydät vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin, esimerkiksi loma-asioihin, yt-neuvotteluihin, työsopimus- ja työehtopulmiin. www.erto.fi/tyosuhdeopas.

HAE HYVINVOINTILOMALLE

VOIT HAKEA Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n järjes-tämille lomille. Näitä 1.askel -hyvinvointijaksoja voit selata ja hakea osoitteessa www.pht.fi. Haku on käynnissä ympäri vuoden ja kulloinkin on näkyvissä haettavissa olevat lomat. Jaksoja järjestetään sekä työ-ikäisille että koko perheelle.

40 | TOIMI | 4-2014

YSTEA RYMitä YSTEAssa tapahtuu?Se selviää, kun käyt tsekkaamassa ajankohtai-set asiat: http://ystea.fi/ajankohtaista/

Tai klikkaa ja tykkää YSTEAsta Facebookissa: Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammatti-laiset Ystea ry

Suunnittele onnittelu- tai postikortti YSTEAlle31.1.2015 suunnittelukilpailu päättyy. YSTEA muistaa tasavuosia täyttäviä jäseniään. Joskus voimme lähettää kortin muutenkin jäsentä muistaaksemme. Nyt tarvitsemme uuden onnittelukortin!

YSTEAN hallitus valitsee ehdotuksista voitta-jan. Voittajakorttiehdotuksesta painetaan pos-tikortti, jota käytetään YSTEAn toiminnassa ja kortista voidaan tehdä myös sähköinen versio. Lähettämällä ehdotuksen kilpailuun annat samalla YSTEAlle oikeuden käyttää kuvaa YSTEAn hallituksen päättämässä toiminnassa.

Voittajaehdotus palkitaan matkalahjakortilla kylpylään sekä YSTEAn jäsentuotteilla. Palkin-to luovutetaan voittajalle YSTEAn kevätkoko-uksessa 2015.

Kilpailu on tarkoitettu kaikille YSTEAn jäse-nille ja heidän perheilleen. Kuvan koko tulee olemaan normaali postikorttikoko. Kuvasta tu-lee löytyä YSTEAn logo tai teksti perinteisesti tai hauskalla tai yllättävällä tavalla. Kilpailuun lähetettyjä kuvien käyttö- ja muokkausoikeus siirtyy YSTEAn hallitukselle ja kuvia voidaan käyttää myös muussa YSTEAn hallituksen päättämässä toiminnassa.

Kilpailuehdotukset osoitteeseen hallitus@ystea.fi tai YSTEA ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki

Jouluiloa YSTEASTA!

pj. Pekka Laukkanenp. 0400 931 033pekka.laukkanen@erto.fiwww.ystea.fi

TYÖNHAKIJANA EU-/ETA-MAASSA

Enintään kolmeksi kuukaudeksi työnhakuunTyöttömyyspäivärahaa voi saada, jos läh-tee työnhakuun EU/ETA-maahan. Jos työtön työnhakija täyttää työssäoloeh-don ja hänellä on oikeus työttömyyspäi-värahaan, hän voi säilyttää oikeutensa työttömyyspäivärahaan kolme kuukautta hakiessaan työtä EU- tai ETA-maasta. Jos työnhaku kestää yli kolme kuukautta, maksatus katkaistaan. Yli 3 kuukauden työssäolon jälkeen hakijan palattuaan Suomeen hänellä on oikeus päivärahaan vasta kun hakija on ollut työssä tai työvoi-maviranomaisen osoittamassa koulutuk-sessa 4 viikkoa.

Neljän viikon työnhakijana edellytys SuomessaEdellytyksenä työttömyysturvan maksa-miselle työnhakumaassa on, että hakija on ollut pääsääntöisesti Suomessa neljä viikkoa työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Henkilö, joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäis-ajan (500 pv), ei voi saada sitä työnha-kuun ulkomaille.

Ennen lähtöä työnhakuun EU/ETA-maahan henkilön tulee ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistoonsa, että hän aikoo lähteä EU/ETA-maahan työnhakuun. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa asiassa sen jälkeen lausunnon työttömyyskassalle.

Ns. U2-lomakeTyönhakijan tulee pyytää työttömyys-kassasta todistus oikeudestaan työttö-myysturvaan (U2- lomake). Jos työ- ja elinkeinotoimisto asettaa työttömälle hakijalle karenssin (esimerkiksi sen vuoksi, että se katsoo jäsenen eronneen työstä ilman hyväksyttävää syytä), työt-tömyyskassa ei kirjoita todistusta ennen karenssin päättymistä. U2-lomakkeeseen merkitään muun muassa päivärahan taso.

Seitsemän päivää aikaa ilmoittautua työnhakumaassaLähdettyään työnhakuun toisen EU-/ETA-maan alueelle työnhakijan tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa maahan saapumisesta saadakseen päivärahaa U2-lomakkeeseen merkitystä ensim-mäisestä maksupäivästä lukien. Muussa tapauksessa päivärahaa saadaan vasta ilmoittautumispäivästä lukien. Hakijan tulee esittää työnhakumaan työvoimavi-ranomaiselle koko U2-lomake. Työnha-kumaan työvoimaviranomainen täyttää U009-lomakkeen, jonka työnhakumaan työvoimaviranomainen lähettää työttö-myyskassaan.

Päivärahan maksu työttömyyskassasta Työnhakumaan työttömyyspäiväraha-asioita hoitava laitos toimittaa U009 lomakkeen työttömyyskassalle. Työnha-kijan on toimitettava päivärahahakemus neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukau-den välein työttömyyskassalle. EU-ETA-maassa työnhakijana olevan henkilö saa samansuuruista päivärahaa kuin Suomessa nettomääräisenä. Päivärahaa maksetaan enintään 5 päivältä viikossa. Päivärahan maksatuksessa on syytä varautua aina viiveeseen, koska lomak-keen saapuminen työttömyyskassaan voi kestää työnhakumaasta riippuen.

Kotimaahan palattuaan työnhaussa olleen henkilön tulee ilmoittautua välittö-mästi työ- ja elinkeinotoimistoonsa.

Uuden työnhakumatkan neljän viikon työskentelyedellytysOikeutta saada työttömyyspäivärahaa Suomesta työnhakuun toisessa EU- tai ETA-maassa voi käyttää vain kerran saman työttömyysjakson aikana. Oikeus palautuu, kun on ollut Suomessa töissä vähintään neljä viikkoa.

ERTO

Työttömyyskassa tiedottaa

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuottajäsenille ja yhteistyökumppaneille!t. Toimihenkilöliitto ERTO

TOIMI | 4-2014 | 41

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fieAsiointiwww.erto.fi/kirjauduTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen040 553 8536

HALLINTO

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267 Aho Mirkka viestintäasiantuntija09 6132 3264

PALVELUYKSIKKÖ

Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268Pettersson Lottajäsensihteeri09 6132 3260

TYÖMARKKINAYKSIKKÖ

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Arola Saaralakimies09 6132 3233Ahtola Kaisulakimies, perhevapaallaBruun Leilaasiamies09 6132 3231Dahlström Kristinaasiantuntija09 6132 3263Kokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Laihorinne Minnaasiantuntija 09 6132 3229Lehtinen Maarit lakimies 09 6132 3274Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Tykkä Johannalakimies , perhevapaalla

TALOUS- JA HENKILÖSTÖ-

HALLINTOYKSIKKÖ

Koskinen Reija talous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3210Miettinen Maijataloussihteeri09 6132 3265Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221

TYÖTTÖMYYSKASSA p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fieAsiointi WebTyttiwww.erto.fi/kirjaudu

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256Mamia Tonijärjestelmäasiantuntija09 6132 3226

EtuuskäsittelijätHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaLindholm Teija Numminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi

ETELÄ-KARJALA

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972mirja.sipponen@emaili.fi

ETELÄ-POHJANMAA

pj. Outi Saarenpääp. 044 299 7126outi.saarenpaa1@gmail.com

ETELÄ-SAVO

vpj. Katri Pystynenp. 040 557 6390kati.pystynen@gmail.com

HELSINKI-UUSIMAA

pj. Sirkku Mutrup. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

ITÄ-SAVO

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

KANTA-HÄME

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

KESKI-SUOMI

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

ERTON TOIMISTO ALUEJÄRJESTÖT

LAPPI

pj. Johannes Ekholm p. 0400 694 607johannes.ekholm@luukku.com

LÄNSIRANNIKKO

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

PIRKANMAA

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi

POHJOIS-KARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

POHJOIS-POHJANMAA

pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 8708sirkka.inkila@erto.fi

POHJOIS-SAVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

SATAKUNTA

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

VARSINAIS-SUOMI

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

ERTO

ERTOn yhteystiedot

ERTON UUTISIA

JÄSENMAKSUT VOI MAKSAA E-LASKULLA

ERTON JÄ SENMAKSUT on nyt mahdol-lista maksaa e-laskulla. Jos maksat jäsen-maksusi itse, voit tehdä e-laskusopimuksen verkkopankissasi. Löydät laskuttajatiedot verkkopankistasi nimellä Toimihenkilöliitto ERTO.

ERTO JAKOI KOULUTUSSTIPENDEJÄ

KOULUTUSSTIPENDEJÄ haettiin tänä vuonna vilkkaasti. ERTOn hallitus päätti stipendien saajat ja kaikille hakijoille on tiedotettu päätöksestä. Seuraavan kerran stipendit ovat haettavissa vuoden 2015 syksyllä.

ERTON JÄSENMAKSU VÄHENTÄÄ VEROTUSTA

ERTON JÄ SENMAKSU oikeuttaa vero-vähennyksiin. Ilmoitamme verottajalle kaikki vuoden aikana maksamasi jäsenmaksut. Verottaja siirtää tiedot suoraan veroehdo-tukseesi.

42 | TOIMI | 4-2014

EL ÄKEL ÄINEN on sellainen aikuinen, joka vanhenee ja jonka ei tarvitse käydä töissä, vaan se saa viettää va-paata elämää. Silloin voi käydä harrastuksissa, niin kuin minun mummi, tai voi lukea kotona kirjoja. Jos haluaisi tehdä töitä eikä saa, niin eläkkeellä olo voi olla tyhmää, mutta muuten se tuntuu varmaan ihan kivalta.

Kun ei ole töissä, ei saa palkkaa. Siksi pitää olla rahaa säästössä. Eikä ole pakko olla nuori, että voi perustaa pie-nen puodin ja myydä jotakin. Tai jos ei ole käteistä, sitä voi hakea automaatista. Kaikillahan on aina kortti mukana.

Sitten kun minä olen eläkkeellä, otan koiran ja hoi-dan sitä hyvin. Haluan myös käydä jumpassa ja pitää itseni hyvässä kunnossa.

Haluaisin isona opettajaksi tai iltapäiväkerhon oh-jaajaksi. Olisi kiva olla lasten kanssa ja vaikka askar-rella isänpäiväksi jotakin. Ainakaan en haluaisi tehdä sellaista työtä, missä ollaan koko ajan tietokoneella. Se on tylsää. Opettajaksi pääsee, kun käy yläkoulussa tu-tustumassa työhön ja näyttää kokeissa, että on valmis opettajaksi. Pitää todistaa, että on hyvä kaikessa. Tai jos yhdessä asiassa ei ole, niin siihen voi pyytää naapuri-luokan opettajalta apua.

Tärkeintä on, että työ ei ole tylsää ja että työpaikka on mukava. Siellä pitäisi myös olla hyviä ystäviä lähellä, ettei olo tunnu yksinäiseltä. Ullan äiti on talousjohtaja ja isä palvelupäällikkö.

TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI UUSI ALKU

TOIMI | 4-2014 | 43

Ulla Ranttila, 8 vuotta

tsekkaa tietosi ja voita kylpyläyö kahdelle

ERTOn eAsioinnissa voit:

• muuttaa yhteystietojasi• ilmoittaa uudesta työpaikasta • tilata jäsenkortin kadonneen tilalle• ilmoittaa palkattomasta jaksosta• hankkia uudet jäsenmaksutiedot • ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä

www.erto.fi /kirjaudu

Joulukuussa -14 ja tammikuussa -15 tietonsa eAsioinnissa tarkistanei-den kesken arvotaan Holiday Club -kylpylälahjakortti kahdelle.