8 tapaaviihtyä töissäparemmin

iloaLisää

työhön!Vaadimme viivan alle muutakin kuin euroja

Pilkitköpalaverissa?VarmuuttaesiintymiseenKun työvaihtaamaisemaaDUBAI–FISKARS–ORIMATTILA

Karistakeskipäivänväsymys!

LISÄÄ KORKOTULOJA

LAATUTEEN SALAT

TYÖTILAN PIILONELIÖT

PARHAAT FILLARIVEHKEET

8 tapaaviihtyä töissäparemmin

PAREMMAN TYÖPÄIVÄN PUOLESTA 02#09

erto.fi

Rakastatko työtäsi? ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.

4 toimi nº 2 2009

8 tapaaviihtyä töissäparemmin

ÖÄ

Ä

iloaLisää

työhön!Vaadimme viivan alle muutakin kuin euroja

Pilkitköpalaverissa?VarmuuttaesiintymiseenKun työvaihtaamaisemaaDUBAI–FISKARS–ORIMATTILA

Karistakeskipäivänväsymys!

LISÄÄ KORKOTULOJA

LAATUTEEN SALAT

TYÖTILAN PIILONELIÖT

PARHAAT FILLARIVEHKEET

8 tapaaviihtyä töissäparemmin

PAREMMAN TYÖPÄIVÄN PUOLESTA 02#09

{ 02#2009 sisällys }

PÄÄTOIMITTAJA PETTERI KANKKUNEN

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ARJA KUITTINEN

ULKOASU KATJU ARO / WWW.BOTH.FI

KIRJOITTAJAT

KARO HÄMÄLÄINEN, ANTTI ISOKANGAS,

JUHA ITKONEN, HANNA JENSEN,

OUTI KAARTAMO, ANNA LEHTONEN,

VIRPI PEURA, SALLI RAESTE, TIINA SANDBERG,

KATRI SIMONEN, ANU VIRTANEN

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

TERHI EKEBOM, SAMULI KARALA,

HANNA KOIKKALAINEN, JUHO KUVA,

ELINA MINN, PAULIINA MÄKELÄ,

SANNA PAANANEN, HEIKKI RAUTIO,

SAMI REPO, SAC MAGIQUE, KATJA TÄHJÄ

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT

ASEMAMIEHENKATU 4

00520 HELSINKI

P. (09) 6132�3204

F. (09) 6132 3202

WWW.TOIMILEHTI.FI

SÄHKÖPOSTI

TOIMI@ERTO.FI

JULKAISIJA

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

MEDIAMYYNTI

MIRKKA AHO, P. (09) 6132 3264

REPRO

TERO VALKONEN / FAKTOR

PAINOPAIKKA

FORSSAN KIRJAPAINO, FORSSA 2009

AIKAKAUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

KA

NN

EN

KU

VA

SA

MU

LI

KA

RA

LA

TY

YL

I S

AL

LI

RA

ES

TE

43 EmmaHärkönen arvelee, että hänestä tulee kokki tai kampaaja.

oma ura8 TÄRKEINTÄ TYÖSSÄ

Veli-Matti Luotonen pitää

työkavereistaan

9 KÄSIPÄIVÄÄ!

Koska viimeksi kättelit?

16 ROHKEAT MUUTTA JAT

Maisemanvaihto antaa

potkua työhön

20 MIKSI ME TEEMME TYÖTÄ?

Pelkkä palkka ei enää riitä

28 TEE PÄIVÄSTÄ PAREMPI

Töissä viihtymiseen voi

vaikuttaa paljon

43 UUSI ALKU

Emma Härkönen, 7 vuotta

kroppa & nuppi12 JÄNNITÄTKÖ PUHUMISTA?

Rauhoita hetket ennen

esiintymistä

13 AIVOT LATURIIN

Töissä aivot ovat usein

turhan kovilla

ihmissuhteet10 KULKEEKO TYÖ GEENEISSÄ?

Halmetojat harrastavat

töitään

11 HOHHOIJAA!

Näin kestät puolisosi

puhetulvan

omat rahat14 ILMAISTA RAHAA TARJOLLA

Älä makuuta säästöjä

käyttötilillä

ruoka & juoma29 NAUTI TEESTÄ TAUOLLA

Tee maistuu, kun sen keittää

oikein

tila & tyyli31 TILAA TAVAROILLE

Seinäkin voi olla

säilytyspaikka

32 REIPASTA TYÖMATKAA!

Varusta pyöräsi

kesäkauteen

+ VAKIOT6 TOIMI OIKEIN

Kysy asiantuntijoiltamme

15 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas lukee

ammattikirjallisuutta,

jotta sinun ei tarvitse.

35 TYÖHUONEELTA

Juha Itkonen haluaisi

viettää Casual Fridayn.

36 LUKIJOILTA

Toimi sai paljon palautetta.

37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

Poimi lehden välistä vinkit teetaukoihin ja lista matka-pakkaukseen!

toimi nº 2 2009 5

V anhassa kertomuksessa

kolme muuraria työsken-

telee samalla työmaal-

la. Levähdystauolla yksi

heistä heittää ilmaan ky-

symyksen: Miksi te muu-

ten teette tätä hommaa?

”Rahan vuoksi tietenkin”, vastaa ensim-

mäinen muurari. ”Minä

teen tätä perheeni vuok-

si”, sanoo toinen. Kolmas

muurari kääntää katseen-

sa korkeuksiin ja silmäilee

rakennusta, jota he ovat

koko päivän muuranneet.

Se on kirkko. ”Minä autan

rakentamaan kirkkoa”, hän sanoo.

Viimeiseksi puhuneen muurarin vastaus

ei ole yhtään sen oikeampi kuin muiden.

Kaikki ovat oikeita. Mutta miksei kukaan

vastannut, että ”No kun tämä tiilien ja laas-

tin läiskiminen on vaan niin mahtavaa?”

Siksi, että työtä ei rakasteta työn itsensä

vuoksi – pelkästä tehtävien suorittamisesta

ei synny kutsumusta. Mielekkyys rakentuu

työn kautta aikaansaatujen asioiden kautta.

KUN HUOMAA JONKUN tuttavan toistu-

vasti pohdiskelevan oman työnsä syvälli-

sempiä merkityksiä, tulee helposti tehneeksi

hätäisen johtopäätöksen: Kohta se varmaan

ottaa lopputilin, pakkaa

reppunsa ja lähtee maail-

malle etsimään itseään. Ja

sitten vanha äiti itkee koti-

puolessa – sillä oli sentään

vakityöpaikka!

Mutta eihän se noin me-

ne. Me mietimme työn mer-

kitystä siksi, koska haluamme tehdä jotain

mielekästä sen 40 tuntia viikossa. Eikä sitä

mielekkyyttä tarvitse etsiä Hindustanista. Se

pitää pystyä luomaan sinne, missä on juuri

nyt. Sitä pitää myös vaatia fi rmalta, pomol-

ta ja esimieheltä: saakaa minut rakastamaan

tätä hommaa! Kyllä he tietävät, että yksi työ-

tään rakastava työntekijä on tehokkaampi

kuin kymmenen välinpitämätöntä.

MONELLA TRENDITYÖPAIKALLA ON ny-

kyään karkkipäivä kerran viikossa ja kuu-

luisan jääkiekkovalmentajan tsemppaus-

luento kerran vuodessa. Samaan aikaan

masennuksen takia työeläkkeelle lähtenei-

den naisten määrä on yli kaksinkertaistu-

nut 2000-luvulla.

Hassunhauskat työsuhde-edut ja satunnai-

set hengennostatukset väljähtyvät nopeasti.

Uskon että ihminen haluaa nähdä, että hä-

nen työpanoksellaan on merkitystä ja pys-

tyä vaikuttamaan työpaikkaansa ja työsuh-

teeseensa. Siitä syntyy innostus ja se, jos mi-

kä, auttaa kurssit nousuun. ■

Petteri KankkunenPäätoimittaja

{ pääkirjoitus }

Miksi sinä teet töitä? Kysymys on ärsyttävän yksinkertainen.

Niin yksinkertainen, että siihen vastaamisella voi olla kohtalokkaat seuraukset.

Mielettömät hommat

”Työnmielekkyyttä ei

tarvitse etsiäHindustanista.”

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA KATJU ARO

Parasta keväässä on se päivä, kun saa hakea pyörän pyöräkellarista ja polkea ensimmäistä

kertaa talven jälkeen töihin. Lihakset heräävät vaivalloisesti talvihorroksesta ja katupöly

lentää, mutta mitäpä moisesta, kun edessä aukeaa kevääseen heräävä maisema, tuuli suhisee

korvissa ja aurinko lämmittää poskipäitä. Autojen välissä ruuhkassa puikkelehtiessa etenee

muuta liikennettä nopeammin, eikä haittaa, jos reitti hieman mutkittelee, kunhan se on

viihtyisä. Rantojen ja puistojen kautta polkeminen aurinkoisena aamuna antaa hyvän mielen

loppupäiväksi. Ja ilmastokin kiittää. Jos pyörä on vielä huoltamatta, käännä sivulle 34.

tekijältä

6 toimi nº 2 2009

RALF SUND

VTM,on STTK:n

talous- poliittinen

asiantuntija.

HANNA

HARVIMA

OTK, on Toimi -henkilö liitto

ERTOn lakimies.

TIMO

HAIKARAINEN

LitM, onpersonal trainer

ja urheilu-valmentaja.

JUHA-PEKKA

AIRO

PsM, onpsykoterapeutti

ja Mercuri Urvalin konsultti.

PIRTA

AALTONEN

FM, on HRM

Partnersinura val men taja.

kirjoita meille

» Toimi-lehti / ERTOAsemamiehenkatu 4

00520 Helsinki

» toimi@erto.fi

Uuteen työhön

? Kannattaako työhakemuk-sia lähettää noin vaan vai pitäisikö ensin soittaa ja

kysyä työpaikan tarpeista?Työnhakija

VASTAUS: Kyllä kannattaa soittaa ensin,

sillä kyseessä on tärkeä henkilökohtainen

esittäytyminen. Samalla osoitat mahdol-

liselle työnantajallesi aktiivisuutta, kiin-

nostusta ja sitoutumista, jotka ovat hyviä

ominaisuuksia niin työnhaussa kuin varsi-

naisessa työssäkin.

Ennen puhelua kannattaa valmistautua

huolellisesti. Tutustu työnantajaan, sen toi-

mintaan ja toimialaan esimerkiksi netissä.

Selvitä myös, tunteeko kukaan verkostosta-

si tätä työnantajaa, jos vaikka saisit lisätie-

toa sitä kautta.

Luonnostele itsellesi, mitä oikeasti haluat

lyhyen puhelun aikana sanoa tai kysyä, mi-

ten esittelet itsesi ja ennen kaikkea: mikä on

puhelusi tavoite. Sovi, voitko lähettää cv:si

sähköpostilla vastaajalle tai jollekin toisel-

le. Myy ja markkinoi osaamista sen sijaan,

että kysyt töitä. Kohdennettu viesti osuu ai-

na paremmin kuin summassa ilmoille hei-

tetty.

Pirta Aaltonen

taa, uida, vesijuosta tai vaikkapa pilkkoa

puita. Puiden pilkkominen kuluttaa noin

400 kaloria tunnissa!

Kesä on myös rentoutumisen ja itsensä

hemmottelemisen aikaa. Muista siis palki-

ta itsesi liikunnasta kesävaatteilla tai vaik-

kapa rasialla mansikoita. Vaikeina hetkinä

voit visualisoida itsesi syksyllä: Olet hyvä-

kuntoinen ja valmiina aloittamaan kovem-

man treenin toisin kuin edellisinä vuosina.

Se näkymä on pienten uhrausten arvoinen.

Timo Haikarainen

Vailla työrauhaa

? Työpaikkani kälkättäjät kiristävät pinnani kireälle. Tarvitsisin työrauhaa enkä

tietoa kaikista tv-sarjojen kään-teistä. En silti haluaisi nipotta-jan mainetta. Miten tämän voisi ratkaista?

Hälyyn väsynyt

VASTAUS: On mahdollista, että kälkätys saa-

daan vähenemään tai että se jatkuu ennal-

laan. Jos päätät yrittää vaikuttaa asiaan, tee

se muita kunnioittavasti. Puhu rauhan tar-

peestasi ja totea samalla ymmärtäväsi, että

muilla voi olla puhumisen tarpeita. Näin es-

tät vastakkainasettelua heidän puoleltaan.

Jos puhe aina vain jatkuu, kokeile, pystyt-

kö ottamaan tarkkailevan roolin sen sijaan,

että ponnistelet välttääksesi puhetta.

Olisi jännittävää esimerkiksi tutkailla,

vaihtelevatko tarinat ja referaatit sarjoista

sen mukaan, mitä työpaikalla tai työkave-

reiden elämässä tapahtuu. Voisiko näillä ol-

la yhtymäkohtia?

Kolmas kokeilu voisi olla tapa, jolla Sinuhe

Egyptiläinen etäännytti itseään toteamalla,

että ”puheesi on kuin kärpäsen surinaa kor-

vissani”. Tämä kannattaa todeta vain omas-

sa mielessä.

Juha-Pekka Airo

Liiku lomallakin!

? Repsahdan aina lomalla totaalisesti kaikesta liikun-nasta. Syksyllä on vaikea

saada itseä taas liikkumaan. Millä kunto pysyisi kesälläkin yllä ilman tiukkaa ohjelmaa?

Kesä tulee

VASTAUS: Lomalla liikuntaharrastuksen

jatkaminen on usein työn ja tuskan takana,

mutta tänä kesänä onnistut! Ohjelman ei tar-

vitse olla tiukka, mutta säännöllinen. Kunto

pysyy hyvin yllä kahdella liikuntatuokiolla

viikossa. Sijoita ne itsellesi parhaaseen ajan-

kohtaan. Kesällä se on monesti aamu, sillä

päivisin helle ei houkuttele hikoilemaan.

Esimerkiksi kesämökeiltä löytyy loistavia

kuntoilumahdollisuuksia. Voit kävellä, sou-

{ Toimi oikein }T O I M I - L E H D E N A S I A N T U N T I J A T V A S T A A V A T L U K I J O I D E N K Y S Y M Y K S I I N

”Myy ja markkinoi osaamista sen sijaan että kysyt töitä.”

toimi nº 2 2009 7

Korkojen ennuste

? Korot ovat taas olleet las-kussa, mutta voivatko ne lä-hivuosina nousta paljonkin?

Estääkö EU tai mikään sitä, että asuntolainani korko voisi vielä joskus olla jopa 20 prosenttia?

Ajatuskin kylmää

VASTAUS: Ollapa nyt Nostradamus! Kor-

kotaso tulee nousemaan, mutta ajankohdan

määrittäminen on äärimmäisen vai keaa;

syksyllä vai ensi vuonna?

Otetaan avuksi muutamia nyrkkisääntö-

jä. Korkotaso määrittyy pitkällä aikavälil-

lä kahden tekijän summana: Hintojen nou-

suun ynnätään talouskasvun prosentit.

Oletetaan, että talousmyrskyn laannuttua

infl aatio vakiintuu 2 %:n tasolle ja talouskas-

vu 3 %:n pintaan. Ohjauskorko liikkuu sil-

loin 5 %:n tietämissä. Kuluttajat saavat lai-

nansa noin 6 %:n korolla. 20 %:n korkotaso

on mahdollinen vain äärimmäisessä kriisis-

sä. Sellaiseen en usko.

Asuntovelalliselle suosittelisin tänä vuon-

na lainojen sitomista hieman pidempään

korkoon. Kuukauden markkinakorko on al-

le yhden prosentin ja viiden vuoden noin 3,5

%. Edessä olevaa koronnousua ajatellen jäl-

kimmäinen alkaa tuntua houkuttelevalta sii-

tä huolimatta, että lyhyet korot tulevat vielä

hetken laskemaan.

Ralf Sund

Lyhyempi viikko

?Haluaisin tehdä lyhennet-tyä työviikkoa, että jaksai-sin tehdä muutakin. Onko

minulla siihen lain mukaan oikeus vai saako työnantaja päättää asiasta? Ovatko pienten lasten vanhemmat tässä erikois-asemassa?

Toiveikas

VASTAUS: Työaika sovitaan työsopimuk-

sessa. Jos työntekijä haluaa lyhentää sovit-

tua työaikaansa, asiasta on lähtökohtaisesti

sovittava työnantajan kanssa. Jos työnteki-

jä esimerkiksi haluaisi siirtyä osa-aikaeläk-

keelle, työnantajan on pyrittävä järjestämään

työt siten, että työntekijä voi tehdä osa-aika-

työtä. Työntekijällä ei kuitenkaan ole ehdo-

tonta oikeutta työaikansa lyhentämiseen.

Kuten arvelitkin, poikkeuksena tästä ovat

pienten lasten vanhemmat, joilla on oi keus

osittaiseen hoitovapaaseen. Työnantaja voi

kieltäytyä sopimasta osittaisesta hoitova-

paasta ainoastaan silloin, jos vapaasta ai-

heutuisi vakavaa haittaa työpaikan tuotan-

to- tai palvelutoiminnalle, eikä tätä haittaa

voitaisi välttää työtä järjestelemällä.

Hanna Harvima

”Korkotaso nousee, mutta ajankohdanmäärittäminen on vaikeaa.”

TE

RH

I E

KE

BO

M

8 toimi nº 2 2009

TOIMIHENKILÖ LAITTAA ASIAT TÄRKEYSJÄRJEST YKSEEN

TEKSTI OUTI KAARTAMO KUVA HANNA KOIKKALAINEN

{ oma ura }

Veli-Matti Luotonen, 41:

Tärkeintä työssäni on...OLEN OLLUT TÖISSÄ samassa konsernis-

sa eri fi rmoissa yli kymmenen vuotta. Tällä

hetkellä teen tiimini kanssa käyttäjäidenti-

teetin ja pääsynhallinnan projekteja. Minua

motivoi se, että pääsen kehittymään työssä-

ni, ja että minulla on hyvät työkaverit. Se on

suurin syy myös siihen, että houkutukset

muista yrityksistä eivät ole iskeneet.

Hyvä työkaveruus lähtee itsestä. Jos on

ikävä tyyppi, muutkin ovat. Töissä ei tar-

vitse olla aina mukava, mutta erilaisten ih-

misten kanssa on tultava toimeen. Tärkein-

tä työkavereissa on se, että he tekevät oman

osansa.

Kateutta ja kyräilyä voi ehkäistä niin, että

epäkohdat sanotaan silloin, kun ne tapahtu-

vat. Asioista voi puhua suoraan myös ilman,

että ne tilanteet ovat ikäviä.

Olen läpikäynyt tämän vuosituhannen

puolella jo kymmenet yt-neuvottelut, mut-

ta kirves ei ole osunut kohdalleni. Hyviäkin

tuttuja on joutunut lähtemään. Irtisanomis-

uhka kiristää työpaikan ilmapiiriä, eikä si-

tä paranna se, jos asioita ruoditaan päivät

pitkät hevosmiesten tietotoimistossa. Minä

olen yrittänyt uppoutua omaan tekemisee-

ni. Motivaation uudelleen löytäminen on ot-

tanut koville, mutta se on aina löytynyt.

Olen muuttunut työurani varrella paljon.

Ennen otin paljon enemmän stressiä kaikes-

ta ja yritin olla parempi kuin olenkaan. Ny-

kyään en enää jännitä. ■

2019”Voisin olla

seuraavaksi jossain mökkitalkkarina. Se ei olisi niin stressaa-vaa kuin it-hommat välillä. Työkavereita ei välttämättä olisi,

mutta kylänmiesten kanssa voisi juoruilla

asioista.

1984Mittamiehen apulainen,

Finnmap Consulting

1984Postinkantaja,

Posti

1986–1989Liikennemerkkiasentaja,

Rakennusvirastonharjoittelija,

Hämeenlinnan kaupunki

1990–1995Liikenneinsinööri,

liikennevalosuunnittelija,mikrotukihenkilö,

Traficon Oy

1995–1998ICT-Cordinator,MCDonalds Oy

1998–

Senior konsultti,Nexor, Merkantildata,

Eterra, Ementor,Enfo

toimi nº 2 2009 9

{ oma ura }

Toisaalta käsipäivään kuolema on ihanaa.

Ei enää hikisiä ja räkäisiä märkäkäsiä, väki-

valtaisia jättikouria, hämmentyneitä arvai-

luja siitä, missä kaikkialla tuo käsi on käy-

nyt. Sen kuin heilauttaa ja hymyilee anti-

bakteerisen välimatkan päästä, heittää pari

ilmavaa poskisuudelmaa

ja yrittää väistää hyvän-

tahtoisen kollegan lämpi-

män halauksen.

Ei sitä näinä tasa-ar-

voisten avokonttoreiden

ja nopean informaation

päivinä enää edes kehtai-

si esittää käsi ojossa itseään asiallisempaa.

Kaikki kuitenkin tietävät, että siellä alaker-

ran kantabaarissa se humppaa, kun kello

lyö viisi. ■

Outi Kaartamo

KOONNUT ARJA KUITTINEN

Pysy hereillä palaverissa JOS PALAVERI ON YHTÄ UNETTAVA kuin merisää radiossa, kokeile näitä ennen kuin kuorsaat. Varaa juotavaa ja juo paljon. Pidätä henkeä. Pudota kynä lattialle. Kirjoita ässällä alkavia eläi-miä. Tee akupainelua: Naputa sormia otsaan, pyörittele päänahkaa ja hiero peukalon ja etu-sormen väliä. Avaa ikkuna. Käy vessassa tai pyy-dä taukoa. Jos Nukkumatti yhä väijyy, pure kieltä. Hätätapauksissa osallistu keskusteluun.

V A L M I S T A U D U T T Y Ö M A T K A L L E

kuinka...

HAVAHDUIN ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ siihen, ett-

en tiedä enää mitään ihmisistä, joiden kans-

sa työskentelen. Se johtuu siitä, että en ole

koskenut heitä aikoihin.

Työpaikoilla kätellään ihmisiä nykyään

enää kerran koko yhteisen uran aikana: en-

simmäisen kerran tavat-

taessa – ja hyvällä tuurilla

toisen, kun ensimmäinen

tapaaminen loppuu.

Ihminen muuttuu työvuo-

sien aikana, siis kättelynkin

on muututtava. Myötäelä-

vä kättelijä kohtelee toisen

kättä hellästi. Tarttuu löysään käteen sopi-

valla löysyydellä, kiristää otetta tarvittaes-

sa. Vallanhimoinen juonittelija ei ole tunte-

vinaan voimiaan, käy päälle ja puristaa toi-

sesta luulot pois.

Työpaikalla kättely alkaa olla katoavaa kansanperinnettä.

Kättelyn kuolema

Lahnakäsi vai puristaja? Koskaan ei tiedä ennalta.

”Työpaikoillakätellään enää ensikertaa tavattaessa.”

CS

A I

MA

GE

S

JOS LÄHDET TYÖMATKALLE ulko-maille tai kotimaassa, pienillä ekstravalmis-teluilla saat reissusta mukavamman.1 Mieti hetki, minne olet menossa ja mitä siellä aiot tehdä: Onko tarkoitus poike-ta työkaverien kanssa illalla oluella tai osallistua edustavaan työillalliseen? Valitse vaatteet sen mukaan ja karsi ne minimiin. Pakkaa mukaan vain toisiinsa sopivia vaatteita ja jos garderoobista löytyy, mie-luiten rypistymättömiä. Matkaa on mukava tehdä pehmeissä kangaslaaduissa. Jos olet monta päivää reissussa, käytä hotellin pesulapalvelua: Voit ottaa mukaan vielä vähemmän ja saat työtapaamiseen puhtaita, silitettyjä vaatteita.2 Omia voimia voi säästää pienellä mat-kalaukulla. Perässä vedettävä lentolaukku riittää hyvin muutamaksi päiväksi. Pakkaa ajoissa, jotta ehdit huomata, jos tarvitset vielä jotain. 3 Käy kaupassa ja pankkiautomaatilla. Pitääkö työtapaamiseen hankkia tuliaisia? Jos saat niitä töistä, muista ottaa ne ajoissa mukaan. Hae ruokakaupasta välipaloja hetkiin, joissa nälkä voi yllättää. Nosta ajoissa euroja tai ulkomaille maan valuuttaa, koska kortti ei aina pelasta.4 Ota selvää kohteestasi. Tarkista netistä, millaista säätä siellä pitäisi olla luvassa. Jos matkustat ulkomaille, varmista, toimiiko

parranajokone ilman adapteria. Selvitä myös kohdekaupungin tak-

sintilausnumero. Printtaa kaupungin kartta tai lainaa

se kirjastosta. Printtaa myös työtapaamisen osoitteet ja

kulkuohjeet.5 Kokoa yhteen muovitaskuun tarvittavat osoitteet, puhelinnumerot ja työtapaami-seen liittyvät paperit. Pidä ne käsimatka-tavaroissa samoin kuin lääkkeet ja kamera.6 Jos tiedät, että työn oheen jää vapaa-aikaa, tutustu netistä paikkoihin, joissa olisi kiva poiketa. Jos harrastat urheilua, kysy etukäteen hotellistasi, löytyisikö sen läheltä hyvä kuntosali tai uimahalli. Pakkaa mukaan hyvät kengät myös vapaa-ajalle. ■

Arja Kuittinen

! Ota lehden välistä talteen muistilistatyömatkalle pakkaukseen!

10 toimi nº 2 2009

KULKEEKO T YÖ GEENEISSÄ?TEKSTI OUTI KAARTAMO KUVA PETRI BLOMQVIST

{ ihmissuhteet }

Mielekkäässä työssä ei aina tule laskettua työtunteja.

Vaikka kellon ympäriMARKKU HALMETOJA: Yleisasenteeni

työntekoa kohtaan on se, että ihmisen pitää

keskittyä siihen, minkä hän tuntee kiinnos-

tavaksi, ja saavuttaa sillä alalla se, mikä saa-

vutettavissa on. Kun Veikko on osoittanut

kiinnostusta asioihin, olen pyrkinyt tuke-

maan häntä. Meitä molempia yhdistää tiet-

ty innostus työntekoon. Työ on ollut minulle

samalla harrastus, ja myös Veikolla ne näyt-

tävät menevän aika yksi yhteen.

Oma tontti on hoidettava hyvin, eikä työtun-

teja lasketa, kun työt on tehtävä. Myös Veikko

tekee tarvittaessa töitä kellon ympäri.

Minulle on tärkeää, että Veikko on löytänyt

oman uransa. Olen siitä ylpeäkin, vaikken näe

sitä omaksi ansiokseni. Olen puhunut Veikol-

le joskus, että loppututkinto olisi hyvä olla ole-

massa, mutta toisaalta hän on luonut itselleen

omaa meriittiä. Hän suorittaa opintonsa lop-

puun, jos katsoo sen itse asialliseksi.

VEIKKO HALMETOJA: Minulle on ollut lap-

sesta saakka selvää, että iso osa töistä kul-

kee myös kotiin. Meidän molempien työt

ovat ajattelutyötä, ja olen oppinut, että sitä

voi tehdä myös muiden asioiden lomassa.

Isä oli lukiossa luokanvalvojani. Tässä iäs-

sä voi jo paljastaa, että en saanut lintsata il-

man lupaa, mutta isä suostui jaksojen alussa

päästämään minut antikvariaatteihin ja näyt-

telyihin. Poissaolovihkoon kirjoitettiin pään-

särkyä. Isä katsoi, että se oli tulevaisuuteni

kannalta joskus koulupäivää hyödyllisem-

pää. Hän oli enemmän oikeassa kuin osasi

arvatakaan.

Kun päätin lähteä lukemaan kirjallisuut-

ta, kotoa tuli vilpitöntä arvostusta. Toisaalta

isästä paistaa välillä vähän nenänvartta pit-

kin katsominen sellaisia ihmisiä kohtaan, jot-

ka eivät ajattele matemaattisesti. Yritän itse

ymmärtää paremmin erilaisia tapoja katsoa

maailmaa.

Isä on työssä hirveän huolellinen ja pedant-

ti. Minä taas olen varma, että deadline ei ole

oikeasti deadline. ■

isä markku halmetoja, 57

Filosofi an kandidaatti, matematiikan lehtori

Mäntän lukiossa

poika veikko halmetoja, 31fi losofi an ylioppilas,

Mäntän kuvataideviikkojen toiminnanjohtaja

toimi nº 2 2009 11

TERÄVÄKÄRKISET KORKOKENGÄT

Klassikko. Terävilläkärjillä voi kuvitella

potkaisevansa tyrannia takamukseen. Koroista

itseluottamustaja ryhtiä.

HEMAISEVATALUSVAATTEET

Mielellään punaiset. Tekee sinusta ylivertaisen. Auttaa

ottamaan piilotajuiset naiselliset keinot käyttöön provosoimatta näkyvästi.

ISTUVA JAKKU, MIELELLÄÄNJAKKUPUKU.

Menestyvät miehet pukeutuvat pukuihin,

niin myös naiset.Naisellinen pehmeys

jää puvun sisälle.

N E U V O T T E L U A S E I TA

{ ihmissuhteet }KOONNUT TIINA SANDBERG

IST

OC

KP

HO

TO

, VE

ER

Miehistäkö pula? Suomessa on

30-49-vuotiaita miehiä lähes

30 000enemmän kuin naisia.

TILASTOKESKUS: VÄESTÖ VUONNA 2008

”Ota oppia lapsista, heilläei ole ongelmia.Vain taitoja,

joita täytyy vielä kehittää.”PSYKOLOGI JA KIRJAILIJA BEN FURMAN VANTAAN LAURI -LEHDESSÄ

Nousussa: nuoleskeluOLETKO HUOMANNUT, ETTÄ pomon mie-

listely lisääntyy työpaikoilla huonoina ai-

koina? Yhdysvalloissa on tutkittu, että ta-

loudellisen taantuman aikana esimiesten

lipominen lisääntyy merkittävästi. Kun ih-

miset pelkäävät potkuja tai tuntevat muuten

olonsa epävarmoiksi, on inhimillistä ryhtyä

varmistelemaan omaa asemaansa.

Työntekijälle mielistely voi tuottaa hyö-

tyä lyhyellä tähtäimellä, mutta lopulta rus-

keakielisyydestä ei hyvää seuraa. Se tuottaa

työpaikoilla heppoisin tai jopa väärin perus-

tein tehtyjä päätöksiä ja kateutta sekä pa-

himmillaan tulehduttaa ilmapiirin. Älä sor-

ru siihen, vaan lue lisää Bill Hanoverin kir-

jasta No sucking up. ■

Laskussa: uusi uraJOKA KYMMENES MEISTÄ vaihtaa työ-

uransa aikana ammattia. Selvä enemmistö

pysyy eläkkeelle asti samassa ammatissa.

Liikkuvuus ammatista toiseen ei lisäänny

työtilanteen heikentyessä, vaan nousukau-

della ammatinvaihtajia on enemmän kuin

huonoina aikoina.

Tampereen yliopiston Työelämän tutki-

muskeskus on selvittänyt ammattien välistä

liikkuvuutta vuosina 1989–2007 Tilastokes-

kuksen työvoimatutkimuksen aineistosta.

Nuorten liikkuvuus ammatista toiseen on

varttuneisiin verrattuna moninkertainen.

Tutkimuksessa selvisi, että viime laman jäl-

keen monet vaihtoivat ammattia vaihtamat-

ta työnantajaa. Syyksi tutkijat arvelevat or-

ganisaatiomuutoksia. ■

J A K S A N K U U N N E L L A P U O L I S O N I

T A R I N O I T A T Y Ö P A I K A L T A A N

kuinka...

1 Avaan pullon punaviiniä ja otan mukavan asennon. Tätä ei voi suo-

sitella jatkuvaan käyttöön. Ilta illan jälkeen tarvitaan yhä enemmän punaviiniä.2 Seuraan puolison suun ja huulten liikkeitä ja kuvittelen ne suutelemassa minua. Tämä on kestosuosikkini, tepsii aina.

Jaksan kuunnella puolisoa tuntikausia.

3 Katson kännykästä leff aa äänettömänä – piirretyt Simpsonit ja vanhat Disneyn pätkät toimivat hyvin, samoin klassikot, kuten Peter Sellersin Vaaleanpunainen pantteri. Tärkeää on se, että leff a on vanha tuttu, jota ei tarvitse kuunnella eikä katsoa kuin puolella silmällä. Ongelmana on se, että saatan naurahtaa väärässä paikassa kovaäänisesti.4 Rakennan päässäni huomisen strate-giapalaverin asialistaa tai argumentteja,

joilla tyrmään vastapuolen. Ajatustehtä-vän pitää olla tarpeeksi monimutkainen, muuten ei toimi.5 Hieron puolisoni selkää tai jalkapohjia samalla, kun ”keskustelemme”. Vielä mukavammaksi elämä muuttuu, jos hän hieroo minua. ■

E T TÄ S I K Ä L I

TOIMII!

12 toimi nº 2 2009

TEKSTI ARJA KUITTINEN KUVITUS PAULIINA MÄKELÄ{ kroppa & nuppi }

TSEMPPAA ITSEÄSI. Rauhoitu ja ajattele positiivisesti: Tämä on kiinnosta-va aihe, josta ihmiset kuulevat mielellään! Muista, että useimmat jännittävät ennen esiintymistä. Jopa Vesa-Matti Loiri on kertonut aina oksentavansa takahuo-neessa ennen tärkeän teatteri-esityksen ensi-iltaa.

2 min

VIIMEISTELE ULKOASUSI. Ehdit käydä vielä naisten- tai miestenhuonees-sa, kammata hiukset tai tarkistaa meikin. Hymyile itsellesi. Pieni hyminä ja hyristely rentouttaa äänihuulia. Ota esitykseen lasi vettä, joka on hapokasta kivennäisvettä parempi vaihtoehto.

20 minTULE AJOISSA PAIKALLE. Varaa matkaan tarpeeksi aikaa ja tarkista, että kaikki esityksessä tarvitsemasi paperit ja tavarat ovat käsillä. Muista, että olet hyvin valmistautunut, syönyt ja nukku-nut, eikä tämä uusi kauluspaitakaan ole hassumman näköinen.

30 minKUVITTELE ESIINTYMISESI. Käy mielelläsi läpi kävelymatka yleisön eteen ja näe itsesi puhumassa. Havainnoi myös tilassa olevia yksityiskohtia, joihin voit kääntää katseesi esityksen aikana. Liitä niihin mielessäsi muistilappuja: Kun katson tuonne, muistan tämän asian.

15 min

Kädet hikoavat, kun nouset ylös ja kävelet eteen pitämään esitystäsi.

Vielä viime metreilläkin ehdit lisätä itseluottamustasi ja rauhoittua.

yennen esiintymistäi i75 minuuttia75

TUTUSTU KUULIJOIHISI. Ota kontakti paikalla oleviin ihmisiin jo ennen esitystä etenkin, jos olet ainoa puhuja. Jos mahdollista, tervehdi sisään tulevia ainakin nyökkäämällä tai hymyilemällä. Vaihda vaikkapa muutama sana kovasta tuulesta ulkona jonkun lähellä olevan kanssa. Juttelulla helpotat myös omaa oloasi. Anna varsinkin puheesi alussa katseesi kiertää kuulijoissa, jotta kaikki tuntevat tulleensa nähdyiksi. Jos joukko on pieni ja tarkoitus on keskustella, pyydä heitäkin esittäytymään.

8 min

toimi nº 2 2009 13

KOONNUT VIRPI PEURA{ kroppa & nuppi }

N Ä I N VO I T P A R E M M I N T Ö I S S Ä

terveen paperit

Happivaje poisTUULETA TYÖTILASI aika ajoin kunnolla ja

huomaat, kuinka työvire muuttuu ihan toi-

seksi. Hengityksestä ilmaan kertyvän hiili-

dioksidin korkea pitoisuus väsyttää, tekee

ilman tunkkaiseksi ja laskee työtehoa. Sa-

masta syystä päätä saattaa särkeä. Tuule-

tus myös viilentää huonetta ja ihoa. Kehon

sisälämpötila nousee, mikä parantaa vireyt-

tä ja voi helpottaa esimerkiksi lounaan jäl-

keistä väsymystä.

Hyvä ajatus on myös lähteä ruokatunnin

päätteeksi lyhyelle happihypylle. Kävely he-

rättää verenkierron, antaa aivoille happea

ja irrottaa työstä. Kehon mielihyvähormoni

endorfi ini lisääntyy ja stressinsieto paranee.

Toistuvat kymmenen minuutin ripeät käve-

lyt auttavat myös kunnon kohotuksessa. ■

Syö itsesi vireäksiKOFEIINI VIRKISTÄÄ NOPEASTI, mutta

parhaiten vireydyt työpäivän keskellä syö-

mällä syömällä hyvin, terveellisesti ja moni-

puolisesti. Hedelmät, vihannekset, juurekset

ja marjat antavat antioksidantteja ja kuitu-

ja. Täysjyvän kanssa ne tuovat tasaista ener-

giaa pitkään. Samalla saat B-vitamiineja, joi-

ta on myös lihassa ja kananmunassa.

Vältä sokeria ja hiilihydraatteja, jotka su-

lavat nopeasti. Lihan ja maitotuotteiden

proteiinit auttavat työstä väsyviä hermo-

jasi tukemalla hermoston välittäjäaineiden

esiasteiden syntyä. Hermoille ovat hyväk-

si myös kalan D-vitamiini ja omega-3-ras-

vahapot. Lihasta ja viljasta saat rautaa ja

magnesiumia. ■

AIVOHUOLTO KANNATTAAILTAPÄIVÄKAHVEJA tai muitakaan taukoja ei kannata laiminlyödä. Niistä on iloa jopa aivoille.

– Aivojen käyttö on omalla tavallaan aivojen huoltoa ja auttaa niitä toimimaan, mutta liika on siinäkin liikaa. Ajattelutyö-hön voi tauotta keskittyä vain rajallisen ajan, sanoo professori Juhani Juntunen Eterasta. Työtehokin edellyttää riittäviä taukoja ja riittävästi unta.

Ne ikään kuin lataavat aivoja uudel-leen ja ehkäisevät myös stressitekijöitä tehokkaasti. Aivoja voi Juntusen mielestä tuulettaa parhaiten tekemällä tai ajattele-malla jotain mieluisaa asiaa.

– Monille esimerkiksi musiikin kuuntelu on hyvä keino. Aivot tykkäävät myös liikunnasta ja hyvästä ravinnosta. Ja ennen kaikkea ne pitävät myönteisestä elämänasenteesta.

Juntunen muistuttaa myös aivojen suo-jaamisesta. – Aivot vaurioituvat herkästi, ja toistuvat täräykset voivat aiheuttaa ongelmia. Käytä siksi aina kypärää pyö-räillessä ja muissa riskitilanteissa. Aivoja kannattaa myös säästää elintavoilla. ■

”Mikään ravitsemuskeino ei voikorjata univajeesta johtuvaa

väsymystä pitkällä aikavälillä.”JAANA LAITINEN, TYÖTERVEYSLAITOS

ED GREEN LIGHT

Omenan- ja gojimarjan aromit

maistuvat päärynältä.

Todellinen B6- ja B12-vitamiini-

pommi.

ROCKSTAR

JUICED

Plussana jopa puolet täysmehua, limpparimaisessa maussa mangoa.

Miinusta runsaista kaloreista.

BATTERY

JUICED

30 prosentin appelsiini -täysmehu

antaa ihananappelsiinisen

maun.

TEHO

OMENA-SITRUS

Luontaisten aromien

makuyhdistelmä on keveän raikas. Tauriinimäärästä

ei mainintaa.

RODEO ENERGY

DRINK LIGHT

Toiseksi kevyin aromijuoma

herättää muistoja lapsuuden

Pyynikin helmi -limpparista.

MAD-CROC

SUGAR FREE

Testin kevyinjuoma on

konstailematon aromijuoma.

Kilonkaristajan valinta.

E N E R G I A J U O M AT T E S T I S S Ä

TOIMII!

IST

OC

KP

HO

TO

, VE

ER

14 toimi nº 2 2009

TEKSTI KARO HÄMÄLÄINEN KUVITUS ELINA MINN{ omat rahat }

pienellä vaivalla

ASUNTOVELALLINEN ILOITSEE korkojen

jyrkästä laskusta, mutta säästäjää korkojen

painuminen harmittaa. Käyttelytililtä kor-

koa heruu prosentin kymmenesosa, jos si-

täkään.

Tilannetta helpottaa hieman se, että ylei-

nen hintojen nousu eli infl aatio on sekin

taantunut prosentin tienoille. Bensaa saa

halvemmalla kuin vuosi sitten, ja syksyk-

si on luvassa elintarvikkeiden hintoihin ar-

vonlisäveroalennus. Joka tapauksessa käyt-

tötilillä loikovien setelien käyttöarvo laskee

kaiken aikaa.

Mitä pitäisi tehdä, jotta lomaa varten tai

asunnon pesämunaksi säästetyt rahat eivät

syöpyisi? Ainakin rahat kannattaa siirtää

pois käyttötililtä. Kaikkia pankkiasioita ei

ole pakko keskittää samaan pankkiin. Netis-

sä toimivat pienet pankit saattavat tarjota pa-

rempaa korkoa tai edullisempia rahastoja.

Hanki ilmaista rahaa

HIUKAN YLIMÄÄRÄISTÄ”Korkeakorkoisten” säästötilien nimet vaih-

televat pankeittain, mutta perusajatus on

sama: Korko on hieman parempi kuin käyt-

tötilillä, mutta tili ei sovi päivittäiseen käyt-

töön. Joiltakin korkeakorkoisilta ei saa teh-

dä kuin muutaman maksuttoman noston

vuodessa.

Korkeakorkoistenkaan korot eivät ole jä-

rin korkeita, pankista riippuen prosentin

paikkeilla. Tilin saldo tapaa vaikuttaa kor-

koon: Mitä enemmän rahaa, sitä parempi

prosentti.

Koronmaksun yhteydessä pankki pidät-

tää korosta 28 prosentin lähdeveron. Jotta

käteen jäisi prosentin veroton tuotto, koron

ennen veroa pitäisi olla noin 1,4 prosenttia.

MÄÄRÄAJALLA LISÄÄ TUOTTOASäästöt voi myös sitoa määräaikaistalletuk-

seen sovituksi ajaksi, esimerkiksi kolmeksi

kuukaudeksi. Jos rahaa tarvitsee käyttöön

aiemmin, voi joutua maksamaan kovat ku-

lut. Siksi kaikkia rahoja ei kannata lukita pit-

kään talletukseen varsinkaan näitä aikoina,

kun lomautus tai irtisanominen voi yllättä-

en katkaista rahantulon.

Pitkälle eli vuoden tai kahden vuoden mit-

taiselle määräaikaistalletukselle saa joista-

kin pankeista yli kahden prosentin vuosiko-

ron. Tällä hetkellä tämä korko voittaa ylei-

sen hintojen nousun veron jälkeenkin. Jos

korkotaso nousee nykyiseltä tasoltaan, pit-

kän talletuksen lopulla nyt lukkoon lyöty

korko saattaa tuntua pieneltä. Talletussum-

ma vaikuttaa yleensä korkoon.

Pankki perii myös näistä koroista 28 pro-

sentin lähdeveron.

MELKO RISKITÖN RAHASTOKorkorahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka

sijoittavat korkoa tuottaviin arvopapereihin.

Turvallisimpia niistä ovat rahamarkkinara-

hastot, joiden arvon ei pitäisi laskea juuri

koskaan.

Odotettu tuotto on samaa tasoa parhaim-

pien säästötilikorkojen kanssa. Kannattaa

tarkistaa, periikö pankki rahaston merkin-

nästä tai lunastuksesta palkkion. Palkkio

heikentää tuottoa, eikä rahastoon silloin

kannata laittaa kovin pieniä summia ker-

ralla.

Rahastosta rahat tulevat pankkitilille parin

päivän sisällä lunastuksesta, joten ne ovat

määräaikaistalletusta joustavampia. Ja näis-

täkin myyntivoitoista maksetaan verotuk-

sessa 28 prosentin pääomatulovero. ■

Pankkitilillä oleville rahoille on nyt vaikea saada

kunnon tuottoa. Jotain niille kuitenkin kannattaa tehdä.

toimi nº 2 2009 15

KONSULTTI ANTTI ISOKANGAS LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA,JOTTA SINUN EI TAR VITSE.

{ kotiläksyt }

”O len mielestäni kohtuul-

lisen ympäristötietoi-

nen ihminen. Lajitte-

len jätteitä, kierrätän ja

kompostoin. Sammut-

telen valoja ja väänte-

len pattereita pienemmälle perheenjäsente-

ni kiusaksi asti. Hankin juuri bussikortin ja

nyt jätän auton useimpina päivinä kotiin.

Ei niin, että ansaitsisin mitalin siitä, että

erotan vihreän ja ruskean

pöntön toisistaan. Sähkö-

laskun mukana tulevien

vertailugraafi en mukaan

perheeni energiankulutus

on enemmän kuin puoli-

toistakertainen samanko-

koiseen keskivertoperhee-

seen verrattuna. Hesarin hiilijalanjälkimit-

taria täyttäessäni jouduin valehtelemaan

korvat heiluen, jotta tulos ei olisi näyttänyt

siltä kuin se olisi pitänyt jakaa kokonaisen

jalkapallojoukkueen kesken.

Tosin sanoen ”kohtuullisen ympäristötie-

toinen” tarkoittaa samaa kuin ”tekopyhä”.

Minun täytyisi lopettaa kokonaan lentomat-

kailuni ja yksityisautoiluni, vaihtaa italialai-

nen viini ja ranskalainen juusto puolukka-

mehuun ja pihalla kasvatettuihin juureksiin

ja lähettää iPodini köyhälle perheelle Burki-

na Fasossa.

EIKÄ SEKÄÄN VIELÄ tekisi minua syyttö-

mäksi maailman väistämättömään tuhoon.

Tai sellainen olo ainakin tulee lukiessa

Roope Mokan ja Aleksi Neuvosen toimitta-

maa kirjaa Olimme kuluttajia – neljä tari-naa vuodesta 2023.

Mokka ja Neuvonen johtavat Demos Hel-

sinki -nimistä ”ajatushautomoa”, joka tuot-

taa tutkimuksia ja tietoa julkisen päätök-

senteon avuksi. Olimme kuluttajia – neljä tarinaa vuodesta 2023 on pamfl etti eli ajan-

kohtaiseen ongelmaan puuttuva lyhyt mie-

lipidekirja, joka ei yritäkään esittää yksiselit-

teistä ratkaisua vaan kärjistää asioita ja he-

rättää siten keskustelua

eri vaihtoehdoista.

Lähtökohtana on aja-

tus siitä, että ilmaston-

muutos on ennen kaik-

kea markkinahäiriö. Hii-

lidioksidipäästöt ja muu

planeettaa hitaasti mutta

varmasti vahingoittava toiminta ovat kan-

nattaneet taloudellisesti, koska niistä ei ole

tarvinnut maksaa niiden todellisia kustan-

nuksia. Niinpä koko viimeisen vuosisadan

fossiilisille polttoaineille perustunut talous-

kasvu on suuri kupla, jonka todelliset kus-

tannukset ovat lankeamassa maksettavik-

si vasta nyt.

KUTEN BARACK OBAMA sanoisi, ilmaston-

muutos on change we can believe in. Timo T.A. Mikkosta lukuun ottamatta kukaan ei

enää aseta kyseenalaiseksi muutoksen väis-

tämättömyyttä. Nyt kysymys kuuluu, kuin-

ka pitkälle muutos ehtii edetä ennen kuin

se pystytään pysäyttämään, ja miten ihmis-

kunta ja maailmantalous sopeutuvat ympä-

ristön mullistuksiin.

Fossiilisille polttoaineille pohjautuvan ta-

lousjärjestyksen ainakin on muututtava ja

länsimaisen keskiluokan loputtoman kulu-

tuksen kulttuurille on tultava loppu. Mutta

miten?

Mokka ja Neuvonen esittävät neljä vaih-

toehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa me-

no jatkuu nykyisenlaisena eikä katastrofi a

edes yritetä estää. Toisessa vaihtoehdossa

kulutusjuhlan korvaa vapaaehtoisesti synty-

vä yhteisöllinen kulttuuri. Kolmannessa ta-

lous muokataan uusiksi globaalilla järjestyk-

senpidolla. Neljännessä yhdistyvät vapaaeh-

toiset ja lainsäädännölliset keinot.

Toisin sanoen maailma joko hukkuu kak-

kaan tai pelastuu muuttumalla fasistisek-

si, hippikommuuniksi tai fasistiseksi hip-

pikommuuniksi. On vaikea päättää, mikä

vaihtoehdoista kuulostaa kamalimmalta.

ENNUSTAMINEN ON VAIKEAA, erityises-

ti tulevaisuuden ennustaminen. Onnek-

si Olimme kuluttajia onkin pamfl etti eikä

tietokirja. Se kuvaa vaihtoehtoisia tulevai-

suuksia ennen kaikkea korostaakseen asian

kiireellisyyttä.

Varmaa on, että ennemmin tai myöhem-

min me kaikki joudumme sopeutumaan

nykyisenkaltaisen kulutuskulttuurin jälkei-

seen maailmaan.

Sopeutumisesta tulee varmasti helpom-

paa, jos sen aloittaa nyt, kun sen voi vielä

tehdä vapaaehtoisesti. Minä ainakin aion

vähentää suosiolla autoilua ja lentomatkai-

lua. Siitä iPodista en kuitenkaan luovu en-

nen kuin tulevat kotoa hakemaan. ■

Ilmastonmuutos on ennen kaikkea markkinahäiriö.

Muutos, johon voimme uskoa

”Sopeutuminenon helpompaa nyt,

kun se on vielävapaaehtoista.”

K

JO

16 toimi nº 2 2009

Maiseman vaihtaminen, toiselle paikkakunnalle

tai uuteen maahan muuttaminen, muuttaa

myös työn luonnetta. Kolme luovan työn tekijää

kertoo kauniista ja kauheista kokemuksistaan.

TEKSTI KATRI SIMONEN KUVAT HANNA KOIKKALAINEN

maaseudulla””Kestämme

mieluumminvaikeudet

toimi nº 2 2009 17

DeliRossi, 39

Helsingistä Orimattilaan

MITÄ KAIPAAT

TAAKSE JÄÄNEESTÄ?

”En muuta kuin kirjakauppoja.”

MIKÄ ON NYT

PAREMMIN?

”On tilaa ja henkistävapautta. On luonto.

Voin vaikuttaa omaan elämääni enemmän

kuin kaupungissa,putkia myöten.”

18 toimi nº 2 2009

’Vaikeuksia on tullut enemmän muutet-

tuamme maalle, se on fakta. Mutta kes-

tämme ne mieluummin täällä kuin stadis-

sa”, sanoo Deli Rossi, joka oli haaveillut

maallemuutosta ikänsä. Hän muutti uu-

sioperheensä kanssa Helsingistä omaan

taloon Orimattilaan pari vuotta sitten.

Heti alkuun he laittoivat tutustumiskutsut naapurien postilaati-

koihin. Ketään ei tullut.

Deli Rossi oli ollut työtä vailla ja alkoi etsiä mitä tahansa työtä, tu-

loksetta. Hän tarjoutui jopa Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi, mut-

ta sinnekään ei kaivattu. Vanhoille Helsingin ystäville matka Ori-

mattilaan asti tuntui ylivoimaisen pitkältä.

Tuli ensimmäinen syksy. Äidillä, isäpuolella ja pojilla oli vatsa koko

ajan sekaisin. Kaivon vesi paljastui saastuneeksi. Sähkölaskun suu-

ruus yllätti. Putket jäätyivät. Satoi, oli pimeää, ei ystäviä missään.

”Uusioperheen elämä on muutenkin vaikeaa, maaseudulla se on

vielä vaikeampaa”, Rossi sanoo suoraan.

Sitten hän otti yhteyttä Orimattilan harrastajateatteriin. Tapaami-

sen päätteeksi Deli Rossi nimitettiin teatterin uudeksi ohjaajaksi.

Pian hänet jo valittiin koko teatteriyhdistyksen puheenjohtajaksi.

Hän tiesi, että teatterin vanha näyttämö tultaisiin menettämään,

ja rahaongelmiakin oli. Hän kuitenkin arveli tiukan paikan tullen

saavansa apua sotkujen selvittämisessä.

Rossi erehtyi, ja tilanne paljastui katastrofaaliseksi. Deli Rossi on

kuitenkin taistelija. Eihän hän voi jättää yhteensä paria sataa teat-

terin piirissä vuosikymmeniä elänyttä ihmistä tyhjän päälle!

Hän uppoutui tilikirjoihin, soitti velkojille, anoi apurahoja, kävi

puhumassa päättäjille, opetteli miehensä kanssa pyörittämään elo-

kuvaprojektoria, ja niin saatiin lipputuloja lähes jokailtaisista näy-

töksistä.

Viime keväänä, kaiken ahdistuksen keskellä, hän kirjoitti näytel-

mäkäsikirjoituksen nimeltä Stadiin. Siinä idealistista, kaupungis-

sa aina elänyttä mutta aina maaseudulle halunnutta äitiä ja lukui-

sia koiria ja kissoja lukuun ottamatta muut perheenjäsenet eivät so-

peudu maaseutuelämään…

Avioeropapereita on oltu kirjoittamassa useampaankin kertaan, ja

vuodenvaihteessa oltiin jo muuttamassa kerrostaloon Orimattilan

keskustaan. Käytännön vastoinkäymiset tuntuivat ylivoimaisilta.

”Mutta Dennis-poikani sanoi, että jos kerran on asuttava maalla,

niin mieluummin sitten omassa talossa umpimaaseudulla.”

Se oli Deli Rossille kuin auringon paluu. Hän, ja he kaikki, alkoi-

vat myös oppia kuuntelemaan putkien ääniä ja korjaamaan erilai-

sia vikoja. Ja teatteri on saanut uutta tuulta purjeisiin. Rossin oh-

jaamaan Adalmiinan helmeen on myyty 900 lippua. Stadiin-näytel-

män ensi-ilta on syksyllä.

Kesäteatterin harjoitukset ovat alkaneet, ja Orimattilan kunnan-

isät ovat luvanneet etsiä teatterille uudet tilat. Naapurin käsi ko-

hoaa jo heilautukseen.

ISLAMILAISET DIGIMARKKINAT OVAT Yahya Hautamäen uutta to-

dellisuutta. Suomalainen verkkomarkkinoinnin konkari muutti vii-

me vuonna Omaniin, Arabian niemimaalle.

Nyt Yahya Hautamäki on suunnittelu- ja konsulttitoimisto Al

Haqqyn luova johtaja.

”Tein liikaa töitä ja paloin loppuun 1980-luvulla laman aikana. Jos-

kus 2000-luvun alussa löysin itsestäni samoja merkkejä, ja välttääk-

seni burnoutin siirryin freelanceriksi. Samaan aikaan henkiset asiat

alkoivat saada lisää painoa elämässäni. Kävin läpi eri systeemejä

etsien vastausta, joka olisi sopusoinnussa niin omien kokemuste-

ni kuin loogisen ajattelunkin kanssa.”

Yahya Hautamäen ”paluu islamiin” (muslimit eivät puhu kään-

tymisestä) tapahtui vuonna 1996. Sen jälkeen hän ryhtyi etsimään

uutta kotipaikkaa jostain Arabian niemimaalta voidakseen jatkaa

islamiin perehtymistä paikan päällä.

”Vuoden etsiskelyn jälkeen löytyi Oman, mas-Allah, Allahille kii-

tos.”

Omanin Sulttaanikunta on arabimaista avoimin ja vakain, moni-

kulttuurinen ja suvaitsevainen. Asukkaita on Afrikasta, Englannis-

ta, Intiasta ja Indonesiasta asti. Inarissa kasvanut Yahya ei ole Oma-

nissa lainkaan kummajainen.

Maailman väestöstä on kohta kolmannes muslimeja. Verkkomark-

kinoinnin näkymät muslimien parissa häikäisevät.

”Modernit muslimit käyttävät nettiä vapaa-aikanaan, mutta nä-

kemystä verkosta bisnespaikkana ei ole eikä alan omaa osaamis-

ta. Käyn paikallisten yritysjohtajien kanssa läpi samoja asioita kuin

Suomessa 5–10 vuotta sitten ”, Hautamäki kertoo.

Suunnittelutoimistossa rutiinit toimivat kuin Suomessa, mutta li-

ve-tilanteet asiakkaiden kanssa etenevät hienovaraisemmin.

”Ensin meitä kokeillaan pienellä tilauksella. Jos kaikki sujuu hy-

vin, seuraavassa palaverissa saattaa tulla kymmenen uutta tilausta.

Neuvotteluissa jokaista kuunnellaan tarkasti ja asioita pohditaan

perusteellisesti eri puolilta. Suomalainen tahtojohtaminen, läpi har-

maan kiven meneminen, on täällä vierasta.”

Al Haqq’n nettisivuilla kerrotaan, että toimisto yhdistää läntistä bis-

nesdynamiikkaa itämaiseen hienostuneisuuteen. Konsepti lienee on-

nistunut: Al Haqq on niittänyt jo runsaasti suunnittelupalkintoja. Ti-

laajina on itäisen ja läntisen maailman yrityksiä muun muassa mat-

kailun, autonvalmistajien, pankkien ja vakuutussektorin saroilta.

Nettisivuilla käytetään myös usein ilmaisua ins-Allah.

”Islamilainen elämäntapa tarkoittaa, että kaikki on viime kädessä

ins-Allah, Allahin tahdon varassa. Se tarkoittaa, että olemassa ole-

”Käyn omanilaisten yritysjohtajienkanssa läpi samoja asioita kuin

Suomessa kymmenen vuotta sitten.”

toimi nº 2 2009 19

va tilanne hyväksytään ja samalla aktiivisesti tehdään siitä kaikil-

le parempi. Mutta lähtökohtana on hyväksyntä, ja silloin uupumi-

sen vaara on pienempi.”

”OLKAA VAROVAISIA, ALITAJUNTA on mieletön koneisto!”, Erja Huovila hymyilee. Hän on käsityöläisyrittäjä, joka muutti Helsingis-

tä Fiskarsiin ja sai Fiskars-yhtymältä oman paperitalon.

Kesällä talo täyttyy turisteista, joille Huovila kertoo paperin histo-

riasta. Kävijät saavat seurata lumppupaperin ja paperirasioiden valmis-

tusta, kirjansidontaa, grafi ikan vedostamista. Myymäläkin löytyy.

Huovilan elämä on edennyt elämän hänelle tekemistä tarjouksis-

ta toisiin. Hän on tarttunut niihin rohkeasti.

Nuorena hän liftasi kerran Keski-Suomessa. Ajaja kysyi, tiesikö

tyttö ketään, joka olisi kiinnostunut taidegrafi ikan vedostamises-

ta. Huovila löysi ammattinsa. Vuosia myöhemmin Helsingissä pa-

ri tuttua taiteilijaa kysyi, ryhtyisikö hän Kuvataideakatemian taide-

grafi ikan työmestariksi. Kyllä vaan!

YahyaHautamäki, 37

Helsingistä Omaniin

MITÄ KAIPAAT

TAAKSE JÄÄNEESTÄ?

”Luontoa, saunaa jasuomalaista reilua meininkiä.”

MIKÄ ON NYT

PAREMMIN?

”Aikaa itselle on enemmän.Ympäristö tarjoaa

mielenkiintoisia kokemuksia, eikä tarvi palella!”

ErjaHuovila, 45Helsingistä Fiskarsiin

MITÄ KAIPAAT

TAAKSE JÄÄNEESTÄ?

”Elämä onmuuttunut koko ajan

hauskemmaksi.”

MIKÄ ON NYT

PAREMMIN?

”Saan tehdä työtärauhassa ja kauniissa

ympäristössä.”

”Vuonna 1994 tapahtui taas kummallinen juttu. Minulta kysyttiin,

haluaisinko osallistua japanilaisen paperin valmistamisen kurssil-

le. Kun nostin viiralle ensimmäisen washi-paperiarkin, työ lähti he-

ti sujumaan. Aloin haaveilla paperinvalmistuksen opiskelemises-

ta Japanissa.”

Ja vuonna 1998 Erja Huovila oli jo Japanissa. Vain se opiskelu-

paikka puuttui, kunnes kiotolaisen paperipajan johtaja – tutun ve-

toamana – lupasi hänelle kahden viikon koeajan.

Asia oli heti selvä. Kielitaidottomuuskaan ei haitannut; suomalais-

käsityöläinen löysi paperinvalmistuksen työliikkeet suoraan omas-

ta ruumiistaan.

”Sain melkein vuoden ajan keskittyä vain yhteen asiaan ja miettiä

työnteon lomassa rauhassa omia asioitani. Sain surra surujani, näh-

dä unia ja oppia uutta. Se oli valtavan puhdistavaa. Japanissa kau-

neus ympäröi ihmistä joka puolelta, ja kauneus parantaa haavoja.”

Suomeen palattuaan Huovila alkoi pian haaveilla totaalisesta

työnteosta. Mitä ajanhukkaa päivittäiset bussimatkat!

Hän laittoi Fiskarsiin kyselyn työtilasta. Vastaukseksi tarjottiin ti-

laa navetan yhteydessä. Kyllä, se olisi täydellinen paikka paperin-

valmistukselle. Asuntokin löytyisi läheltä.

Ohhoh! Silloin alkoi jänistää. Tämä olisi sitten lopullista. Mistä

toimeentulo, miten perustaa yritys..?

Huovila muutti Fiskarsiin vuonna 2001. Seurasi onnellisen ahke-

ruuden täyttämiä vuosia. Toimeentulo rakentui käsityöläisyydestä

ja opetuskeikoista Helsingissä. Samalla sai nauttia Fiskarsin tam-

mien ja pähkinäpensaiden pysyväistaidenäyttelystä.

”Olin valtavan tyytyväinen – ja taas minulle tarjottiin uutta mah-

dollisuutta”, Huovila ihmettelee itsekin.

Läheisessä Pohjan kunnassa on sijainnut Suomen ensimmäinen

paperimylly. Siitä Fiskars-yhtymä sai idean rakentaa käsityöläisyh-

teisöön uusvanha paperitalo. Huolellisen suunnittelun jälkeen se

valmistui 2007. Samoihin aikoihin Huovilalle tarjoutui ostettavak-

si mummonmökkikin.

”On ihmeellistä, miten olen uskaltanut tarttua tilaisuuksiin. Ehkä

siksi, etten ajattele liikaa – pitää uskaltaa olla vähän hullu. Ja kun

on aktiivinen, polkuja löytyy, alitajunta vie. Uskon, että asiat etene-

vät, jos on oikealla raiteella.” ■

20 toimi nº 2 2009

TEKSTI HANNA JENSEN KUVAT KATJA TÄHJÄ, SAMULI KARALA

Mitä työltä voi odottaa 2000-luvulla?

Miksi raha ei enää riitä meille?

Nämä kysymykset askarruttivat

toimittaja Hanna Jenseniä, joka pysähtyi

miettimään suhdettaan työhön.

Lisäksi 5500 suomalaista vastasi kyselyymme

ja kertoi, mitä pitää työssä tärkeänä.

Käytkö töissä

vain rahantakia?

22 toimi nº 2 2009

Mitä itse odotat työelämältä? Kun luet li-

sää, saat muutaman muunkin kysymyksen

mietittäväksesi.

O L E T K O L U U L L U T , E T T Ä T Y Ö A S I A T U U V U T T A V A T S I N U T ?

OLEN SEURANNUT 17 VUODEN ajan,

kuinka pari läheistäni on paiskinut kuu-

sipäiväistä työviikkoa, 12 tuntia päivässä,

eikä olekaan uupunut. Eihän sen niin pi-

tänyt mennä: liian työnhän piti uuvuttaa.

Kokemukseni ( ja lukuisten tutkimusten)

mukaan yksistään työasiat eivät ihmistä

uuvuta ainakaan burnoutiin asti. Työuupu-

muksessa on lähes aina kysymys myös yk-

sityiselämän ongelmista. Sitä on vain ras-

kas myöntää.

Kysyin kerran ystävältä suoraan, miten

hän on jaksanut paiskia työtä kaikki nämä

vuodet. Hän vastasi:

”Minulla on hyvä kunto, olen suunnatto-

man kiinnostunut alastani, minulla ei ole

lapsia, en anna periksi, parisuhteessa me-

nee hyvin, haluan oppia ja ennen kaikkea:

meillä on työpaikalla hyvät resurssit.”

Niinpä.

Odotankin työelämältä, että minua koh-

taan asetetut vaatimukset ovat kohtuulliset

ja että resurssit ovat riittävät.

Työasiat ovat uuvuttaneet minut silloin,

kun taitoni eivät ole olleet riittävät tai kun

odotukset ovat olleet liian kovat. Se hetki,

kun itselle paljastuu, ettei osaakaan jotain,

on yleensä myös ahdistava. Olen huoman-

nut, että työtehtävien hyvä etukäteissuun-

nittelu parantaa laatua. Suunnittelu on itse

asiassa työn näkemistä etukäteen.

Odotan työelämältä, että minulla on aikaa

suunnitella työni.

O L I S I T K O V A L M I SM Y Y M Ä Ä N H U U M E I T A ?

OLEN HUOMANNUT, että etenkin 30–40

-vuotiaat ovat alkaneet miettiä, mitä he ovat

valmiita työssään valmistamaan tai mark-

’N uoret eivät jaksa nähdä

vaivaa.”

”Vanhat eivät opi.”

Tällaisia kommentte-

ja kuulin entisessä työ-

paikassani, kun kaksi

sukupolvea ei osannut

tehdä töitä toistensa kanssa. Vanhempaa

polvea ärsytti, kun nuoret vaativat kovaa

palkkaa ja huolehtivat vapaa-ajastaan, nuo-

ret taas ihmettelivät, miksi vanhemmat ei-

vät suostuneet uudistamaan työtapojaan.

Silti molemmilla ryhmillä on oikeus – ja

syytä – kysyä itseltään, mitä he odottavat

työelämältä. Käydäänkö töissä vain rahan ta-

kia? Jostain kumman syystä sitä ei koskaan

kysytä työhaastatteluissa. Kysytään korkein-

taan, ”mitä odotat juuri tältä työltä”.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi huhti-

kuussa Demos Helsingin tekemän Hyvän työn manifesti 2009:n, jossa ehdotetaan

kymmentä toimenpidettä työelämän pa-

rantamiseksi. Kiinnostuin erityisesti koh-

dasta viisi, joka kuuluu: Viivan alle pitää

jäädä muutakin kuin euroja.

Olen huomannut, että yllättävän harva pu-

huu vain rahasta. Yli puolet suomalaisista

pitää vapaa-aikaa työaikaa tärkeämpänä.

Kun televisiouutisissa haastateltiin huhti-

kuussa Tikkurila-maalitehtaan pariksi vii-

koksi lomautettuja työntekijöitä, nämä vas-

tasivat, että lomautus tuntui ”ihan mukaval-

ta ajatukselta”.

”Pudotetaan sitten vain elinkustannuk-

sia”, he tuumivat.

Olen alkanut ajatella, että työviihtyvyys

on sitä, että viihdyn töissä, kun teen töitä

ahkerasti ja tehokkaasti. Jos työpäiväni ete-

nee huonosti, osaamiseni on sinä päivänä

loppunut kesken. Onnistumisen tunne tu-

lee siitä, kun on riittävästi kykyjä. Aina mi-

nulla ei ole ollut.

Odotan työelämältäni myös sitä, että työ-

paikan yhteishenki olisi hyvä. Siihen on yk-

si hyvä mittari: pikkujoulut. Hyvässä työpai-

kassa niihin tulevat kaikki, jotka kynnelle

kykenevät.

71% M I E T T I I T Y Ö A S I O I T AT Y Ö A J A N U L K O P U O L E L L AP A L J O N T A I M E L K O P A L J O N

”Odotan työelämältä, että minua kohtaan asetetut

vaatimukset ovat kohtuulliset.”N E L J Ä Y L E I S I N T Ä T A P A A T O I M I A , K U N T Y Ö P A I K A L L AO N P A H A O L L A

1 . K E S K U S T E L E N A S I A S T AT Y Ö K A V E R E I T T E N I T A IL Ä H E I S T E N I K A N S S A

2 . O T A N A S I A N P U H E E K S IE S I M I E H E N I K A N S S A

3 . Y R I T Ä N K E S T Ä Ä 4 . V A I H D A N T Y Ö P A I K K A A

toimi nº 2 2009 23

Laura Pulli, eläinten-hoitaja: ”Jos on kahdeksan tuntia mälsää töissä, on kyllä mälsää elämässä muutenkin! Työssä tuntee onnistuneensa, kun eläi-melle löytyy hyvä koti ja molemmat osapuolet ovat onnellisia. Haluaisin jatko-kouluttaa itseäni, mutta en vaihtaa alaa. Taloudelli-sestihan tämä ammatti ei ole lainkaan järkevä. Ilman kutsumusta tälle alalle ei ryhdy kukaan.”

Jussi Aimola, levy-kaupan myyjä: ”Työn pitää olla mielekästä, koska se on niin iso osa elämää. En tee duunia rahan takia. Tärkeintä on, että on kivaa elämässä yleensä. En voisi olla myyjänä muualla kuin levykaupassa, musiikki on tässä tärkeintä. Joskus mietin, mitä muuta voisin tehdä. Ehkä se kuuluu kol-menkympin kriisiin, että miettii, haluaako olla tässä työssä koko loppuelämän.”

Silti toivon työelämältä sitä, että voisin

jatkossakin kokea aamulla silmät avattuani

näin: ”Tuntuu kivalta lähteä töihin”.

S A A K O S I N U A J O H T A A ?

ERÄS KIRVESMIES SANOI kerran pomos-

taan: ”Tämä kaveri on ansainnut, että työ teh-

dään hänelle hyvin”. Se on hienosti sanottu.

Esimiehen tärkein tehtävä on johtaa ajatte-

lua. Sota-ajan taistelujoukkojen tuloksenteko

on hyvä todiste siitä, että hyvät suoritukset

saadaan aikaan hyvällä henkilöjohtamisella.

Olen nauttinut eniten työyhteisöstä, jossa

päätökset on tehnyt pomo, mutta jossa mie-

lipiteensä ovat saaneet sanoa kaikki. On ras-

kasta työskennellä työyhteisössä, jossa esi-

miehellä ei ole henkistä määräysvaltaa eikä

valvontaa, vaikka se on hänelle jopa laissa

kinoimaan. He vertaavat työpaikan arvoja

omiin arvoihinsa.

Tänä vuonna tuttavani, keskiportaan esi-

mies, joutui saneeratuksi työpaikaltaan. Hän

kertoi alkaneensa miettiä, ettei enää jaksa

innostua minkä tahansa myynnin edistämi-

sestä vaan toivoi pääsevänsä yritykseen, jo-

ka tekisi eettisesti merkittävää työtä.

Kokkolalaisen konsultin Kari Ollikaisen

oppien mukaan tuttavani on järkevä. Olli-

kainen on sanonut, että ihminen tekee hy-

vin sen, mitä hän arvostaa. Kärsimys taas

syntyy siitä, kun tulospaine on kova, eikä

työntekijä arvosta työtään.

Toisaalta koska työntekijä on myynyt työ-

panoksensa rahaa vastaan, hänellä on työ-

paikalla ainakin yksi tärkeä tehtävä: tehdä

tulosta. Ainuttakaan työpaikkaa ei ole luotu

sitä varten, että henkilöstö viihtyisi.

24 toimi nº 2 2009

määritelty. Pekka Järvinen huomauttaa kir-

jassaan Ammattina esimies, että työpaikka

ei ole mikään parlamentti, jossa ääneste-

tään, mitä kulloinkin tehdään.

Vaatimukseni ovat kovat myös sen suh-

teen, miten esimies osaa esittää asiansa.

Esittäminen ja esiintyminen ovat kaksi eri

asiaa. Haluan, että esimiehellä on taito ha-

vainnollistaa asiat ja että hän pystyy vaikut-

tamaan ihmisiin esityksensä avulla. Lisäksi

toivon, että esimiehellä on huumorintajua.

Odotankohan liikaa?

Taitava esimies saa huononkin porukan

liikkeelle ja tekemään tulosta. Sellainen esi-

mies saisi jopa kiukuttelevan lapsen lopet-

tamaan kiukuttelun ja toimimaan tuloksek-

kaalla tavalla.

Odotan työelämältä myös sitä, että kehi-

tyskeskustelussa saan arvostella alaisena

esimiehen. Arvostelulla tarkoitan palaut-

teen antamista. Palautehan ei ole positiivis-

ta tai negatiivista, vain informaatiota.

U S K A L L A T K O S E I S T Ä M I E L I P I T E I D E S I T A K A N A ?

EN HALUAISI KUULUA työpaikalla mihin-

kään klikkiin, ryhmään tai yleiseen mielipi-

deilmastoon. Helpommin sanottu kuin teh-

ty. Yleensähän käy niin, että kun aloittaa

työpaikassa, ”talon tavat” opetetaan uusil-

le työntekijöille heti – etenkin huonot. Työ-

paikoilla käy myös liian helposti niin, että

työpaikkaa käsittelevä puhe muuttuu lei-

maavaksi yleistykseksi tyyliin ”täällä ei iki-

nä kiitetä mistään”.

Uskallatko aloittaa mielipiteesi sanalla Mi-

nä?

56%

U S K O O V A I H T A V A N S A O M A - A L O I T T E I S E S T I T Y Ö P A I K K A A S E U R A A V I E NV I I D E N V U O D E N A I K A N A

T Ö I D E N M I E T T I M I N E NV A P A A - A J A L L AH Ä I R I T S E E M I N U A …

P A L J O N 1 7 %

M E L K O P A L J O N 3 7 %

M E L K O V Ä H Ä N 2 1 %

V Ä H Ä N 2 5 %

42%

N A I S I S T A T E K I S I V A P A A E H T O I S T Y Ö T Ä ,J O S H E I D Ä N E I R A H A N V U O K S IT A R V I T S I S I K Ä Y D Ä T Ö I S S Ä

toimi nº 2 2009 25

taisiko vai ei perustaisi kahvilaa (työhönsä

kyllästyneet ovat jostain syystä usein perus-

tamassa juuri kahvilaa).

On höpötystä väittää, että työpaikkaa pitäi-

si vaihtaa viiden vuoden välein. Samassakin

työpaikassa voi kehittyä. Mutta työpaikan

vaihtamisessa on se hyvä puoli, että on kiin-

nostavaa kyseenalaistaa piintyneet tavat. Sen

lisäksi saattaa huomata – kuten minä – mitä

kaikkea ei olekaan omasta työstään tiennyt.

O D O T A T K O , E T T Ä H Y V ÄT Y Ö P A I K K A T U O E L Ä M Ä Ä S I T A S A P A I N O N ?

KYLLÄHÄN SE ON NÄHTY: Jos töissä al-

kaa mennä huonosti, kohta menee huonos-

ti myös kotona. Mutta se pätee myös toisin-

päin. Työelämä ja yksityiselämä ovat kuin

vaakakuppi, jonka molempien puolien pitää

olla tasapainossa.

Eräässä työtehtävässä ponnistelin jatku-

vasti suorituskyvyn ylärajoilla, eikä osaa-

minen tahtonut riittää. Työpäivien jälkeen

olin ahdistunut.

Jos työelämässä on pitkäaikaisia onnetto-

mia jaksoja, niitä on todennäköisesti myös

yksityiselämässä. Ei minusta ollut huonon

työrupeaman aikana iloa kotonakaan.

Niinpä odotan työelämältä, että voin sitou-

tua pitämään huolta itsestäni ja hyvinvoin-

nistani. Haluan, että minulla on tunne hyväs-

tä elämästä, jolloin arvoni ja tarpeeni toteu-

tuvat. Ne ovat jokaisen kohdalla erilaiset.

Minulla olisi työelämälle vielä yksi pyyn-

tö. Toivon, että minun ei tarvitse tehdä vain

töitä, vaan että aikaa on myös levolle. Yk-

sityisyrittäjänä voin pitää vapaapäivän ran-

kan projektin jälkeen, mitä moni työyhtei-

sössä työskentelevä ystäväni ei voi tehdä.

Rasitus täytyy saada purkaa. Silti moni saa

uuden projektin suoraan perään, ellei suo-

rastaan edellisen päälle.

Elämän soisi olevan mielekästä.

Sitä minä työelämältä todellakin toivon. ■

ARTIKKELISSA KÄYTETYT ASIANTUNTIJAT: TYÖNOHJAAJAT MERI SAARNILAHTI-BECKER JA PENTTI BECKER, KOULUTTAJA KARI OLLIKAINEN, PEKKA JÄRVINEN JA AMMATTINA ESIMIES -KIRJA (WSOY).

Haluaisin olla työyhteisössä, jossa uskalle-

taan seistä omien sanojen takana eikä kes-

kitytä arvostelemaan selän takana. Odotan

työelämältä sitä, että puheissa eivät vilise

sanat: aina, ikinä, koskaan.

O L E T K O K I I T O S T E N K E R J Ä L Ä I N E N ?

EN NYKYÄÄN ODOTA, että kukaan moti-

voisi minua. Minulle on opetettu, että am-

mattilainen motivoi itse itsensä. Parasta

motivointia on tunne siitä, että omaa työ-

tä arvostetaan.

Hyvän työn manifesti 2009:ssä sanotaan,

että raha ei motivoi. Ei pelkästään, mutta

yrittäjän näkökulmasta raha on tärkeä mo-

tivaattori. Yrittäjälle palkka ei ole itsestään-

selvyys: Jos ei tee töitä, ei tule leipää.

Ennen vanhaan peruspalkka riitti motivoi-

maan palkkatyöntekijätkin tekemään työn-

sä hyvin. Nykyään ajatellaan, että tarvitaan

kannustimia ja bonuksia, jotta työ tulisi teh-

tyä erityisen laadukkaasti. Olen kerran ollut

bonusohjelmassa. Sillä ei ollut mitään vai-

kutusta työni laatuun.

Työnohjaaja Pentti Becker on sanonut, että

kunnianhimo on oikeastaan kunnian himoa

eli ulkopuolisen kunnian ja kiitoksen tarvet-

ta. Hänen mielestään kiitosten kerjääminen

on turhaa, koska työntekijällä pitäisi olla it-

sestään ja työstään oma, itsemietitty arvon-

sa. Kun itse määrittelee arvonsa, ei tarvitse

lannistua muiden arvostelusta eikä raken-

taa identiteettiään kiitosten ja palkintojen

varaan. Työtä voi tehdä kunnianhimoises-

ti mutta kunniaa odottamatta. En siis odota

työelämältä jatkuvia kiitoksia.

M I E T I T K Ö K O K O A J A N , M I T Ä M U U T A V O I S I T T E H D Ä ?

EDELLINEN SUKUPOLVI teki elämäntyön-

sä muutamassa yrityksessä, monet vain yh-

dessä. On hienoa, että joku on voinut olla sa-

massa työpaikassa 40 vuotta innostuneena.

Toisin kuin minun sukupolveni, esimerkiksi

isäni ei käyttänyt energiaansa siihen, perus-

”Parasta motivointia ontunne siitä, että omaa työtä

arvostetaan.”Raija Raunemaa, kukkakauppias: ”Hyvä työ tuo henkisen ja taloudellisen tasapainon. Henkisesti eniten antaa kukkien kasvattaminen, kasvatan kaikki kukkani itse. Joskus täällä käy yksinäisiä ihmisiä osta-massa jotain halpaa vain siksi, että saisivat syyn tulla juttelemaan. Silloin kun ei ole kiirettä, tuntuu mukavalta jutella heidän kanssaan.”

Otto Siltala, tarjoilija:”Tämä työ on vain perustyötä, ei tämän tarvitse antaa mielekkyyt-tä elämään. Unelmatyössä asia on eri. On täälläkin kyllä kivat työkaverit ja asiakkaat ovat mukavia, se tuo mielekkyyttä. Minulla on nyt abikevät menossa. Aion hakea yliopistoon opiskelemaan humanisti-seen tiedekuntaan.”

NY

T K

OT

IIN

!

26 toimi nº 2 2009

EEVA TERVO

OpettajaAlkaisin harrastaa jotain.

Haluaisin parantaa kädentaitojani,

joten alkaisin tehdä jotain käsitöitä.

MARKKU MÄKI

RakennuspiirtäjäSiivoaisin. Tyttäreni tavaroita siivotessa

menisi varmastikoko vuosi.

EINARI SVEDSTRÖM

Osa-aikainentaloushallinnon työntekijä

Laskettelisin Alpeilla vuoden ympäri.

Hei!Mitä tekisit vapaalla?Utelimme helsinkiläisiltä,

tekevätkö he palkatta

ylitöitä ja mitä he tekisivät,

jos saisivat vuoden

vapaaksi töistä. Kaipaako

kuntoilija Karibialle?

Muuttavatko ylityöt

sohvaperunaksi?

TEKSTI ANU VIRTANEN KUVAT JUHO KUVA

TIMO IIVARINEN

EkonomistiKäyttäisin ajanmatkailemalla

ja liikkumalla, haluaisin esimerkiksi

Nepaliin vaeltamaan.

EVE SUNDHOLM

SuurtalouskokkiMatkustaisin

jonnekin lämpimään koko vuodeksi.

JUHA SUOMALAINEN

LähihoitajaMenisin toiseen työhön.

Ei vaan, harrastaisinenemmän valokuvausta

ja olisin ystävieni kanssa.

JANNE

KiinteistönhoitajaLähtisin polkupyörällä

Italiaan. Se on maantie-pyöräilijän taivas. Olen asunut Italiassa ja sinne pyöräily on pitkäaikai-

nen haaveeni.

LEENA TIKKANEN

PuheenjohtajaLepäisin. Lepäisin.

Ja sitten matkustaisin Kiinaan.

KATJA SINIAKOVA

Specialist traineeMatkustaisin

Uuteen-Seelantiin, Australiaan, USA:an ja

Kanadaan.

MERVI RANTANEN

KuntoutuspsykologiOpiskelisin kieliäja kaikkea muuta

kiinnostavaa. Tekisin myös vapaaehtoistyötä ja

harrastaisin kulttuuria.

PIRJO

EläkeasiantuntijaLöhöäisin jamatkustaisin

Itä-Eurooppaan. Olisin tietysti myös mökillä.

33%

T E K E E K O R V A U K S E T T A Y L I T Ö I T ÄH E L P O T T A A K S E E N T Y Ö T A A K K A A N S A

T E E N K O R V A U K S E T T AT Ö I T Ä V A P A A - A J A L L A N I …

P A L J O N 7 %

M E L K O P A L J O N 2 9 %

M E L K O V Ä H Ä N 9 %

V Ä H Ä N T A I E N L A I N K A A N 5 5 %

11%

T E K E E Y L I T Ö I T Ä , K O S K AK O K E E S E N O L E V A N T A R P E E NT Y Ö P A I K A N S Ä I L Y T T Ä M I S E K S I

SARI NIKKILÄ

ReskontranhoitajaLuultavasti

opiskelisin lisää taloushallintoa. Jatkaisin ehkä

korkeakouluun, jotta saisin

ekonomin paperit.

HEIDI HOLMSTRÖM

AsiakasneuvojaKuntoilisin ja

matkustaisin vaikkaMalediiveille. Tietysti myös hemmottelisin

itseäni.

TA

AS

YL

ITÖ

ISS

Ä

A K T I I V I L I I K K U J A

S O H V A P E R U N A

toimi nº 2 2009 27

JUKKA PIETILÄ

RakennusmestariSaattaisin rakentaa talon ja harrastaisin enemmän liikuntaa, etenkin lempilajiani

juoksua.

PAULA HARTIKAINEN

MyyjäLähtisin Lappiin

jonnekin erämökille, Sotkamon maisemiin

koko vuodeksi.Marjastaisin ja liikkuisin

luonnossa.

JARMO SUHONEN

Linja-autonkuljettajaMinulla on pieniä lapsia,

joten olisin heidänkanssaan enemmän.

PAULA MÄKIPROSI

Osa-aikainenstagemanagerKäyttäisin ajan

kouluttautumiseen.Esimerkiksi kulttuurintuottamisen opiskelukiinnostaisi tai jokuoppisopimusjuttu.

TUIJA KOSKIMÄKI

KehityspäällikköMatkustaisin,

lukisin ja kirjoittaisintutkimusta sekä

ihan tajunnanvirtaa. Hemmottelisin itseäni

ja perhettäni.

JOHANNA KUISMA

Kansanedustajan avustaja

Matkustaisin jonnekin lämpimään,

varmaankinKaribialle.

JAANA TARVAINEN

It-spesialistiJos olisi rahaa,

ainakin matkustaisin. Ja kotona tapahtuisi suursiivous. Ottaisin

myös rennosti.

TIINA RAEKALLIO

Vastaava tuottajaPuoli vuotta reissaisin

ja sitten miettisin, miten muuten voisin

hankkia elantoni.

TIINA HOKKANEN

OpettajaNauttisin kulttuurista, taiteesta, lukemisesta

ja ihmisistä. Ylipäätään kulkisin hitaammin

ja katselisin rauhassa ympärilleni.

IST

OC

KP

HO

TO

FRANS LOIKKANEN

OhjelmaisäntäTekisin kauhuelokuvan. Aihekin on jo valmiina.

TIINA KOSONEN

LähihoitajaJos saisin kuitenkin

palkkaa, sitten tietysti matkustaisin ja tapaisin ystäviä.

ELINA SAARIMAA

EU-asiantuntijaPitäisin huolta itsestäni.

Kuntoilisin ja lukisin.

TAPIO HEIMO

AnalyytikkoLähtisin kiertelemään

maailmaa, ensin Etelä-Amerikkaan.

SATU

HOLM-JUMPPANEN

MetsänhoitajaMatkustelisin perheeni

kanssa. Vuodessa löytyisi varmasti monta kiinnostavaa kohdetta.

KRISTIINA MÄKELÄ

Taloushallinnonassistentti

Matkustaisin tietysti. Tiettyä kohdetta ei ole mielessä, mutta jonkun

pidemmän reissun tekisin.

ANU HARJU

LingvistiMatkustelisinympäriinsä.

28 toimi nº 2 2009

8tapaaviihtyä töissä paremmin

1 KIINNITÄ HUOMIOSI työn hyviin

puoliin. Muista, miksi alkuaan ha-

lusit tähän työhön ja mitä hyvää

siinä edelleen on. Mielekkäitä tehtäviä, va-

kituinen työ, kivoja työkavereita? Muista, et-

tä toisinkin voisi olla eikä missään ole kaik-

ki täydellistä. Tallenna koneellesi muistio ja

kirjoita siihen yksi hyvä asia työstäsi aina

viikon päätteeksi. Avaa tiedosto aina, kun

ottaa päähän. Näinä aikoina on arvokasta

sekin, että sinulla on työpaikka.

2 PANOSTA IHMISSUHTEISIIN ja

tunnelmaan. Vaikka työt painaisi-

vat päälle, älä erakoidu. Tervehdi,

hymyile ja vaihda muutama sana kiireessä-

kin. Lähde lounaalle ennemmin yhdessä kuin

yksin, ellet tarvitse lepoa ihmisistä. Kehu ja

kiitä. Jos uuden työkaverin innolle nauretaan

kahvihuoneessa, puhu jostain muusta.

3 NÄE OMA ARVOSI. Juuri sinut

on haluttu juuri tähän työhön. Ar-

vosta osaamistasi ja persoonaasi.

Kokeile vaihteeksi myös pukeutumista ta-

vallista paremmin tai uutta hiusmallia – ne-

kin vaikuttavat omaan hyvinvointiin ja mui-

den tapaan suhtautua sinuun.

4 TEE TYÖYMPÄRISTÖSTÄ miel-

lyttävämpi. Hanki lokerikko, jos-

sa paperit pysyvät järjestyksessä.

Jos hälyä ei voi poistaa, osta korvakuulok-

keet tai -tulpat.

Jos töissä vietetty minuutti tuntuu tunnilta, on aika tehdä asialle jotain. Katso miten.

TEKSTI ARJA KUITTINEN KUVITUS SAC MAGIQUE

5 PYRI UUDISTAMAAN työtäsi. Jos

hommat maistuvat puulta, etsi

tapoja, joilla voisit tehdä niistä

mielekkäämpiä. Rauhoita päivääsi pitämäl-

lä sähköpostiohjelma välillä kiinni ja sää-

tämällä meilien ilmoitusäänet pois. Raivaa

kiinnostavimmille työtehtäville aikaa. Suh-

taudu työhön siten, että se voi olla yksi elä-

mäsi parhaista asioista.

6 TARTU ONGELMIIN. Mieti, mikä

oikeastaan nakertaa jaksamistasi

ja korjaa asia. Jos töitä on liikaa

tai ongelma vaatii muuten apua, keskuste-

le esimiehen kanssa. Apua voi kysyä myös

työterveyshuollosta, työsuojeluvaltuutetulta

tai luottamusmieheltä. Joistakin ongelmista

pääsee eroon vain vaihtamalla työpaikkaa.

Jos uuden työn saaminen onnistuu vasta

taantuman taituttua, käytä siihen asti päät-

täväisesti muita jaksamisen apukeinoja.

7 IRROTTAUDU TÖISTÄ. Vältä yli-

töitä ja työn miettimistä iltaisin.

Jossain määrin työpäivän asioita

pitää purkaa kotona, mutta älä jää koko il-

laksi niihin vellomaan. Jos työ uhkaa niellä

vapaa-aikasi, varmista, että siinä on muuta

täytettä: tekemistä lasten tai puolison kans-

sa, harrastuksia ja virkistystä.

8 PIDÄ ITSESTÄSI HUOLTA. Ko-

ko olemiseesi vaikuttaa se, mitä

syöt ja miten paljon liikut. Kiin-

nitä huomiota unesi laatuun ja määrään.

Muista pitää töissä taukoja: Käy kahvilla, ve-

nyttele tai pistäydy kävelylenkillä. Syö työ-

päivän aikana ravitsevasti äläkä tankkaa it-

seäsi talviuneen. Hae kuudennen kahviku-

pin sijasta banaani. ■

”Jos hälyä ei voi poistaa,hanki korvatulpat.”

Joskus sinäkin olet poissa.

Elämä on arvaamatonta, mutta yksi asia säilyy ennallaan päivästä ja vuodesta toiseen. Perheellesi sinä olet arvokkain.

PALVELUNUMERO 01019 5110

Turva on asiakkaidensa omistama suomalainen vakuutusyhtiö, joka on keskittynyt erityisesti liittojen ja niiden jäsenten vakuuttamiseen.

ERTO:n jäsenenä olet oikeuttu liitoille räätä löimäämme henki-vakuutukseen tavallista edullisem-paan hintaan.

Meiltä saat myös muut vakuutuk-set koko perheelle sekä osaavaa, henkilökohtaista palvelua. Mikset hoitaisi vakuutusasioita kerralla kuntoon?

Ota yhteyttä tai pyydä tarjous osoitteesta www.turva.fi.

Testaa henkikultasiosoitteessa: henkikulta.fi

toimi nº 2 2009 31

TEKSTI ANNA LEHTONEN KUVAT SAMI REPO KUVAUSJÄRJESTELYT SANNA KEKÄLÄINEN{ ruoka & juoma }

Suomalaiset ovat perinteisesti kahvikansaa, mutta teen suosio kasvaa tasaisesti. Entä jos seuraavalla tauolla nauttisit tavallista parempaa teetä?

Teetauon aika

NÄITÄ TARVITSET: 1. Maustamatonta irtoteetä ja maustamatonta Rooibosta. 2. Makeutusaineita. Parhaiten teehen sopii kandisokeri. Hunaja käy myös, joskin maustaa vahvemmin kuin sokeri. 3. Tiiviit säilytysastiat 4. Teekannu ja tilava haudutusverkko. Niissä tee hautuu maukkaammaksi kuin teesiivilässä, jossa teelehdet eivät juurikaan mahdu liikkumaan. 5. Vedenkeitin 6. Munakello haudutusajan tarkkailuun

32 toimi nº 2 2009

JA NÄIN SE SYNTYY

1. Lämmitä teekannu huuhtomalla sitä kuumalla vedellä.2. Mittaa haudutusverkkoon tai -sukkaan noin teelusikallinen teelehtiä kuppia kohden. Lehtiä ei laiteta vapaasti ajelehtimaan vaan kannuun pantavaan verkkoon tai sukkaan.3. Kaada vesi teelehdille. Mustan teen valmistukseen sopiva lämpö-tila on 95 astetta, vihreän 70–80 astetta ja valkoisen 70 astetta. Eniten tarkkuutta lämpötilan ja haudutusajan suhteen vaatii vihreä tee. Rooibos sietää varsin kuumaa vettä ja periaatteessa miten pitkän haudutusajan tahansa. Saatavilla on termostaatilla varustettuja vedenkeittimiä, ja vettä voi jääh-dyttää myös tilkalla kylmää vettä.4. Hauduta tee. Vihreää teetä voi hauduttaa yhdestä kolmeen minuuttiin, mustaa noin viisi mi-nuuttia ja valkoista jopa seitsemän minuuttia. Haudutusaika riippuu myös siitä, käytetäänkö kokonaisia, rikottuja vai murskattuja teelehtiä. Teepussit sisältävät murskaa, minkä vuoksi niitä kannattaa pakkausten ohjeista huolimatta hauduttaa vain muutamia kymmeniä sekunteja. Muuten juoma muuttuu kitkeräksi.

J os kahvihetkestä on tullut lii-

an lattea, on aika vaihtaa juo-

ma teeksi. Jätä teepussit kaap-

piin ja satsaa laatuun – hyvää

teetä saa aikaan nopeasti ja pienellä

vaivalla. Puhdas vesi ja laadukkaat tee-

lehdet ovat juoman kivijalka, oikea ve-

den lämpötila ja haudutusaika huoleh-

tivat lopusta. Ja usko pois, tee piristää

kahvin lailla!

Parhaan maun saa kokonaisista teeleh-

distä, joita löytää teehen erikoistuneista

liikkeistä ja suurten kauppojen valikoi-

mista. Tee kannattaa tarjota mukista tai

kupista, joka on sisäpuolelta valkoinen

tai kermanvaalea. ■

TERVEYTTÄ TEESTÄ

Hapettamattomissa teelaaduissa kuten vihreässä ja valkoisessa teessä on runsaasti antioksidantteja. Myös musta tee on terveellinen, antioksidanttipitoinen juoma.

Rooibos on kofeiiniton ja vähä-tanniininen juoma, joka on eteläaf-rikkalaisen punapensaan neulasia. Sekin sisältää antioksidantteja ja kivennäisaineita.

Sekä teetä että Rooibosta kan-nattaa juoda vähintään kolme ku-pillista päivässä hyvien vaikutusten maksimoimiseksi. Liian kuuma vesi kuitenkin tuhoaa suuren osan teen hyvää tekevistä ominaisuuksista.

{ ruoka & juoma }

toimi nº 2 2009 33

TEKSTI SALLI RAESTE KUVA HEIKKI RAUTIO{ toimitilat }

Seinille silmänruokaaKaikkea ei tarvitse säilyttää työpöydällä. Varsinkin pienissä tiloissa

kannattaa ottaa myös seinien neliöt hyötykäyttöön.

TIE

DU

ST

ELU

T Z

AZ

A (

09

) 2

51

010

0, C

LA

S O

HL

SO

N (

09

) 11

1 2

24

0, K

ITS

CH

(0

9)

676

60

0, I

KE

A (

09

) 3

48

2 9

40

0, O

RA

(0

17)

20

8 1

11, B

EA

M (

09

) 2

78

55

66

, GIN

A T

RIC

OT

(0

9)

612

10

20

Seinälle voi rakentaa oman paikan joka tavaralle. Hyppynaru, 34 €, Zaza. Valokuvakehys, 10,50 €, Clas Ohlson. Sateenvarjo, 5,50 €, Clas Ohlson. Pyöreä seinätarra, 6 kpl 15,90 €,Kitsch. Linnunpönttö -valaisin 47 €, Zaza. Pyykkipoika, 21 kpl 3,70 €, Clas Ohlson. Kukat, 4,95 €, Ikea. Maljakko 14,95 €, Ikea. Postilaatikko, 17,50 €, Clas Ohlson. Näkymätön kirjahylly, jossa alin kirja toimii hyllynä, 25 €, Zaza. Pölyhuiska, 7,90 €, Clas Ohlson. Juomapullo, 49 €, Zaza. Takki, 295 €, Ora. Musta ristikoukku, 3,20 €, Clas Ohlson. Vihreä kirjoitusalusta, 4,90 €, Clas Ohlson. Kenkäteline, 4,95€, Ikea. Kengät, 199 €, BStore. Hattu, 9,90 €, Gina Tricot. CD/DVD-laukku, 7,90 €, Clas Ohlson. Visertävä lintu, 5,90 €, Kitsch. Magneettitaulu, kirjat, naulakko ja tuoli kuvausrekvisiittaa.

34 toimi nº 2 2009

{ toimiva tyyli }TEKSTI SALLI RAESTE KUVA HEIKKI RAUTIO

Keksi pyörä!Kesäkausi kutsuu taittamaan työmatkat pyörällä. Kunnon varusteillamatka sujuu mukavasti.

TIE

DU

ST

ELU

T F

ILL

AR

IKE

LL

AR

I (0

9)

612

210

0, C

LA

S O

HL

SO

N (

09

) 11

1 2

24

0, T

AP

SA

N U

RH

EIL

UA

ITT

A (

09

) 6

43

06

4

Työmatkapyöräilyn tekee mukavaksi hyvään kuntoon laitettu ajopeli. Ulkorenkaat 17 € / 12 €, pinnaheijastimet, 2 kpl 4 €, heijastinviiri, 6 €, kädensijat, 8 €, ajo-hanskat, 20 €, matkamittari, 49 € ja lahkeenpidikkeet, 2 kpl 5 €, Fillarikellari. Muutkin varusteet kannattaa kesän alussa tarkistaa. Lukko, 4 €, kettingit, 34,90 €, soittokello, 8 €, takaratas, 7 €,pyörälaukku, 56 € ja sadepusakka, 25 €, Tapsan pyöräaitta. Aamukahvit kulkevat kätevästi mukissa, jonka saa kiinnitettyä pyörän tankoon. Tankomuki, 11,90 €, Clas Ohlson. Turvallisuutta matkalle lisää kypärään kiinnitettävä peili, jonka avulla näkee myös takaa tulevan liikenteen. Työkaverit voi häikäistä aamulla astumalla sisään oransseissa laseissa, jotka lisäävät valoa maisemaan. Kypäräpeili, 15 € ja pyöräilylasit, 44 €, Fillarikellari.

Hame kulkee repussa töihin rypyittä, kun sen käärii talouspaperi-rullan ympärille.

toimi nº 2 2009 35

{ lukijasivu }H

EIK

KI

RA

UT

IO

Terveisiä lukijoiltaPostinkantaja

kantoi Toimi-lehden

toimitukseen toista

sataa palautepostikorttia

uudistuneen lehden en-

simmäisestä numerosta.

Enemmistö lukijoista

oli suorastaan ilahtunut

liittonsa lehden

uudistuksesta. Tässä

otteita palautteesta.

WAU MIKÄ LEHTI! Jo viisi kertaa luettu, jäi-

kö jotain huomaamatta. Hyvä ERTO!

Saila Orava

HETKEN IHMETTELIN, että mikä tämä

lehti oikein on, kunnes hoksasin sen ole-

van ERTOn uusi jäsenlehti. Se olikin posi-

tiivinen uusi tuttavuus! Lehdessä oli paljon

mielenkiintoisia juttuja, ja suurin osa artik-

keleista tuli luettua. Lisäksi lehden taitto

miellytti. Kiitos hyvästä lehdestä ja jatka-

kaa samaa rataa!

Sami Karjalainen

KAUHISTUIN, kun näin lehden. Kauniita

kuvia, kovia sivuja, valokuvapaperia... Mie-

lestäni olisi ollut oikein painaa liiton leh-

ti sanomalehtipaperille tänä aikana. En tie-

dä, miten muissa liitoissa satsataan näinä

aikoina tiedotukseen tai muuhun, mutta

tämä oli mielestäni huono juttu.

Ja jutut! Hyviä eväitä, aamiaisia, kasveja

konttoriin, tyylinpelastajat, parhaat sisäken-

gät... Kyllä ERTOn piirissäkin on nyt niin pal-

jon työttömyysuhan alla olevia ja työttömiä,

että juttujen pitäisi olla ihan muuta. Lehti on

kaunis katsella mutta silkkoa sisältä.

Ulla Koivulahti

TÄMÄ UUSI Toimi-lehti on LOISTAVA!!

Mielenkiintoinen, ajankohtainen, monipuo-

linen ja miljoona muuta syytä. Maksan ilolla

jäsenmaksuni saadakseni ko. lehden.

Anu Lindholm

Onnea voittajille!ERTON UUDESTA TOIMI-LEHDESTÄ palautetta lähettäneiden kesken arvottiin kym-menen Finnkinon kahden elokuvalipun lahjalippupakettia. Paketit voittivat Kaija Puustinen Valkealasta, Minna Laitinen Kuopiosta, Elina Pirjetä Vantaalta, Heidi Karhapää Talmasta, Ulla Kalleinen Turusta, Anne Tuomaala Tampereelta, Johanna Pilsari Kellokoskelta, Minna Sipinen Espoosta, Riitta Sainio Helsingistä ja Anne Eskelinen Kuopiosta.

Kysyimme myös vinkkejä toimistoon sopivista viherkasveista. Vinkkejä lähettäneiden kesken arvotun Interfl oran 50 euron lahjakortin voitti Marja-Liisa Savolainen.

Aamiaista käsittelevää juttua varten lähetimme 2000 ertolaiselle aamiaiskyselyn, johon 580 ertolaista vastasi. Vastaajien kesken arvottiin Bodumin presso-pannu, jonka voitti Terttu Kangasniemi Tampereelta.

ERTOn nettisivuilla maaliskuun lopussa olleessa kyselyssä kysyttiin, miksi sinä teet työtä. 5500 vastaajan kesken arvottiin vuoden siivoukset eli lahjakortti siivouspalveluyritykseen. Vuoden siivoukset voitti Tarja Rehnström Helsingistä. ■

SISÄLTÖ ON ERINOMAINEN. Kritisoin pa-

perin laatua eli on liian hienoa eikä luonto-

ystävällistä.

Pirkko Turo

OLIPA HYVIN tehty lehti. Hyviä artikkelei-

ta. Vien sen työpaikalle muidenkin tutustut-

tavaksi.

Minna Maanpää

HYVIÄ JUTTUJA. Siisti ulkoasu, luin koko

lehden. Ainoa miinus sivuista, joilla on mus-

ta teksti sinisellä pohjalla. Paha lukea.

Isto Lähteenmäki

Toimitus vastaa: Useammatkin lukijat koki-vat lehden järjestösivujen pohjavärin häirit-seväksi. Olemme nyt vaihtaneet värin luet-tavuuden parantamiseksi.

ViherkasvivinkkejäERTOLAISET KERTOIVAT viime numeron viherkasvijutun pohjalta, mitkä kasvit heidän työpisteissään ovat kasvaneet. Palokassa viihtyvät kodinonni ja sitruunamelissa, josta saa lehtiä eväsleivän päälle. Suosittu kasvi töissä on rönsy-lilja, joka on kukoistanut esimerkiksi Iisalmessa ja Ylämyllyssä. Lappeenrannassa kiipeää kultaköyn-nös seinää keinovalossa ja lähes ilman vettä.

Ertolaisilta työpaikoilta löytyy myös kaktuksia, traakkeja, anopinkieliä ja palmuja. Useat lukijat mainitsivat, että kasvien lisäksi myös he itse ovat viihtyneet niiden ansiosta töissä hyvin. ■

LÄHETÄ PALAUTETTA LEHDESTÄ TOIMI@ERTO.FI

rt

e

s

n

F{ lukijasivu }

ttia

en-

sta.

nut

FI

36 toimi nº 2 2009

{ oma ura }JUHA ITKONEN ON HELSINKILÄINEN KIRJAILIJA, JONKA

T YÖHUONE SIJAITSEE ENTISEN KAASUTEHTAAN KONTTORISSA.

{ työhuoneelta }

C asual Friday. Solmiot jäte-

tään kaappiin. Ylintä nap-

pia löysätään. Kenties jopa

päällystakki heitetään huo-

lettomasti työtuolin selkä-

mykselle. Taas neljä päivää

takana, viikonloppu lähestyy.

Olenko päästäni sekaisin, jos mieliku-

va herättää minussa miltei kateutta? Jot-

ta perjantai voisi olla huoleton, muiden vii-

konpäivien on oltava jotain muuta: kurin-

alaisia ja säntillisiä. Minä taas en ole ikinä

ollut työpaikassa, jossa pukeutumisella olisi

ylipäätään ollut jonkinlaiset säännöt. Vaat-

teiden käyttöä on edellytetty, muuten tyyli-

kysymykset ovat jääneet työntekijän oman

harkintaan.

TOIMITTAJAT EIVÄT VAATTEILLA koreile.

Jos muutama huomattavan tyylikäs talous-

toimittaja jätetään laskuista, miespuolisilla

journalistimalleilla täytetty kuvasto muis-

tuttaisi huomattavasti enemmän Dressman-

nin kausiesitettä kuin Pradan katalogia.

Vanha polvi suosii samettihousuja, kauh-

tuneita kauluspaitoja ja virttyneitä neulei-

ta. Suurin osa nuorista näyttää siltä kuin

kuvittelisi soittavansa rockbändissä. Näi-

den heimojen välillä tasapainoilee kool-

taan pienehkö, pääosin esimiehistä koos-

tuva pikkutakkiosasto, jonka pukeutumista

voisi luonnehtia neutraalin vaatimattomak-

si. Pyrkimyksenä ei ole erottua vaan sulau-

tua joukkoon.

Oma kuusivuotinen kauteni suuressa

suomalaisessa viikkolehdessä oli hankala.

Olin nuori ja kuvittelin soittavani rockbän-

dissä. Toisaalta olin ilmeisesti päätoimitta-

jan mielenhäiriön johdosta myös lehden toi-

mituspäällikkö. Olin kaksikymmentäkuusi,

ikäännyin tuskallisen hitaasti, enkä missään

tapauksessa halunnut näyttää ainakaan päi-

vääkään nuoremmalta.

Joka aamu selasin lä-

pi niukan vaatekaappini

ja mietin, kummalla jalal-

la aamubussiin astuisin:

nuorena miehenä vai toi-

mituspäällikkönä. Vaihte-

levalla menestyksellä et-

sin tyyliä, joka saumat-

tomasti yhdistäisi nämä kaksi keskenään

kiistelevää roolia. Kävin läpi erilaisia kau-

sia, sahasin suorista housuista farkkuihin ja

takaisin. Syvä ristiriita repi sieluani.

JUURI TÄLLAISILTA ONGELMILTA kuvit-

telen Casual Fridayn ihmiset pelastavan.

Miltä tuskailulta olisinkaan säästynyt, jos

suuren suomalaisen viikkolehden toimituk-

sessa olisi ollut käytössä ankara pukukoodi

huolettomine perjantaipäivineen! Niin kuin

50-luvulla, niin kuin Mad Menissä! Nuorena

siloposkisena pomona olisin tietysti näyttä-

nyt Pete Campbellilta, mutta ainakin minul-

la olisi ollut linja.

Nyt kohtalonani sitten on työ, jossa vaat-

teita ei välttämättä tarvittaisi lainkaan. Mu-

siikkilehdistä olen lukenut jo monesta stu-

diossa alasti hääräilevästä laulajasta, kirjai-

lijana voisin olla ensimmäinen.

Ikävä kyllä palelen kirjoittaessani. Veri ei

kai kierrä, ruumiinlämpö laskee. Kaivan kaa-

pista paksumpaa paitaa. Vedän paidanhiho-

ja ranteideni suojaksi. Heitän hupun päähä-

ni, huppari on optimaalinen kirjoitusasu: nä-

kökenttä kapenee ja ajatukset hautuvat. Pää

pysyy lämpimänä.

Jos mahdollista, suosin siis hupparia.

Noin muuten pidän kiin-

ni vaatetuksesta, jolla

edelleen solahtaisin vai-

vatta suuren suomalaisen

viikkolehden toimituk-

seen. Vaihdan alushousu-

ja, pesen paitani, vilkai-

sen aamuisin peiliin. Kir-

joittaessani olen kirjailijan työssä, ja jollain

konstilla töihin on lähdettävä, pukeuduttava

suurin piirtein säällisesti vaikka sitten ole-

mattomalle yleisölle.

KAIKKI KIRJAILIJAT EIVÄT ole yhtä ahdas-

mielisiä. Muistan elävästi lehtikuvan, jossa

eräs haja-asutusalueella asuva kuusikymp-

pinen esseisti esitteli työasuaan. Pitkät kal-

sarit, villasukat ja verkkopaita; päässä Pelto-

rin kuppisuojaimet, jottei maaseudun meteli

häiritsisi keskittymistä.

En usko, että Casual Friday on koskaan

edes vilahtanut miehen mielessä. Aina-

kaan hän ei ole ikinä haikaillut sen perään.

Ei puku miestä tee, tämä vanhempi kolle-

ga luultavasti sanoisi minulle. Pitkät kalsa-

rit tekevät.

Ehkä pitäisi kokeilla, tiedä vaikka teksti

paranisi. Kuka minua estäisi? Kuka minut

näkisi? ■

Juha Itkonen miettii, kiristäisikö kravatin kaulaansa vai luopuisi vaatteista kokonaan.

Muotitietoinen

A .

”Sahasinsuorista housuista

farkkuihin jatakaisin.”

OT

AV

A/K

AT

JA L

ÖS

ÖN

EN

Sahasin suorista housuista farkkuihin ja takaisin.

erton järjestösivut nº 2 2009 37

jäsenen menestyminen työ-

elämässä on ammattiliiton tärkein

tavoite. Sen eteen me teemme työ-

tä ertossa. Mitä jäsenen menes-

tyminen edellyttää? Tämän kysy-

myksen kautta olemme vieneet

erton toimintaa eteenpäin.

Vastaus ei ole yksinkertainen. Siksi ammattiliiton toi-

minnan kehittäminen onkin niin haastavaa. Siksi täy-

tyy olla valmis käymään avointa keskustelua erilaisis-

ta vaihtoehdoista.

Reilun parin vuoden ajan olemme miettineet, voisi-

vatko erton jäsenet saada vahvempaa edunvalvontaa

ja parempaa palvelua, jos erto yhdistäisi voimavaran-

sa Ammattiliitto Suoran, Mediaunionin ja Toimihen-

kilöunionin kanssa. Selvitystyö tiivistyi huhti-touko-

kuussa.

Tällöin selvisi, ettei uutta liittoa synny. Neljä liittoa to-

tesi, ettei uuden liiton rakentamiselle ole edellytyksiä.

Syitä tilanteeseen on monia jäsenkuntien ja toimialo-

jen erilaisuudesta ja erilaisista toimintamalleista lähti-

en. Olennaista on, että prosessi oli hyödyllinen kaikil-

le osapuolille ja luo pohjaa tulevalle yhteistyölle. Uskon

myös, että erton sisällä kirkastui näkemys siitä, mihin

suuntaan ertoa pitää viedä. Opittuja asioita meidän pi-

tää hyödyntää jatkotyössä.

mielestäni selkeä johtopäätös on, että erton täy-

tyy jatkaa jäsenlähtöisen ja laaja-alaisen edunvalvonnan

kehittämistä. Tavoitteena täytyy myös olla tietty edellä-

kävijän rooli ay-toiminnan uudistamisessa, jäsenen yk-

silöllisessä kohtaamisessa ja palvelujen laadun paranta-

misessa. Tässä työssä toimialoja edustavat jäsenyhdis-

tykset tulevat olemaan tärkeässä asemassa.

Edunvalvontatyö täytyy osata sopeuttaa toimintaym-

päristön haasteisiin niin, että hallitsemme sekä kansain-

välistyvän että työpaikkapainotteisen edunvalvonnan

kysymykset. Kaikki tämä tulee tehdä niin, että yksittäi-

nen jäsen kokee asemansa työelämässä vahvistuvan ja

liiton tuovan hänelle konkreettista hyötyä.

edunvalvonnan ydin on jatkossakin työehtosopi-

muksissa ja työsuhteen ehdoissa, mutta meidän täytyy

ajatella laaja-alaisesti myös ympäristöä, jossa töitä teh-

dään. Työelämän muutosvauhti asettaa jäsenillemme ko-

venevia paineita pärjätä, suorittaa ja osata. Työuran pät-

kittyminen, työn ja vapaa-ajan

eron hämärtyminen sekä tekno-

loginen kehitys vievät tilantee-

seen, jossa työntekijä on entis-

tä useammin tekemässä työtään

yksin. Miten jäsenen asema työ-

markkinoilla turvataan ja miten

oikeudenmukaiset työsuhteen

ehdot varmistetaan uudenlaisissa tilanteissa? Miten

olemme jäsenemme turvana? Näihin asioihin meidän

täytyy jatkossa paneutua entistä syvällisemmin.

erton tilanne on hyvä. Talous on vakaa ja toimintaa

on kehitetty koko ajan. Siksi yhteistyön selvittäminen-

kin on ollut mahdollista tehdä harkiten ja huolella. Sel-

vitystyön tulokset ovat nyt käytettävissämme ja voimme

jatkaa erton toiminnan kehittämistä. Tämä työ jatkuu

edustajiston kokouksessa kesäkuun 6. päivä.

tapio huttula

Puheenjohtaja

Työttömyyskassaan voi nyt meilataliitteitä s. 38

Ilmoittaudujo syksynkoulutuksiin s. 39

YstealaisetkesälläViikinsaareen s. 40

Kuva kirkastuu

” erton tavoitteenaon ollaedelläkävijä.”

n

ä-

k-

a-

s-

edustajiston kokouksessa

tapio huttula

38 erton järjestösivut nº 2 2009

Toimisto

Asemamiehenkatu 4, 11. krs

00520 Helsinki

p. (09) 613 231

f. (09) 6132 3202

etunimi.sukunimi@erto.fi

Oulun toimipisteIsokatu 47 (3.kerros)

90100 Oulu

(09) 6132 3271

Työsuhdeneuvontama–pe klo 9.30–11.30 ja 12–14

(09) 6132 3241

tyosuhdeneuvonta.erto@erto.fi

Jäsenpalveluma–to klo 9:30–11:30 ja 12–14

(09) 6132 3204

jasenpalvelu@erto.fi

puheenjohtajaHuttula Tapio

(09) 6132 3240

puheenjohtajan esikuntaMeincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö(09) 6132 3222

Kankkunen Petteri, viestintäpäällikkö(09) 6132 3238

Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija(09) 6132 3264

Kuittinen Arja, tiedottaja(09) 6132 3267

Koivisto Helena, kehittämispäällikkö(09) 6132 3242

Kekkonen Hilkka, koulutussihteeri(09) 6132 3236

edunvalvontayksikköHeino Rainer,

edunvalvontapäällikkö(09) 6132 3233

Bruun Leila, asiamies(09) 6132 3231

Harvima Hanna, lakimies(09) 6132 3237

Lohi Markus, lakimies(09) 6132 3232

Tiainen Kari, lakimies(09) 6132 3266

Tykkä Johanna, lakimies(09) 6132 3234

Kokkonen Ulla, sihteeri(09) 6132 3230

järjestö- ja jäsenpalveluyksikköBen aissa Pia,

vs. järjestöpäällikkö, asiantuntija(09) 6132 3243

”Tiedon yt-neuvottelut ravistelevat tietoalaa”

it-palveluyritys tieto ilmoitti huhtikuun

alussa pyrkivänsä vähentämään noin 620 työn-

tekijää palveluksestaan kaikkiaan 12 maassa.

Suomessa neuvotellaan noin 300 henkilön työ-

suhteen lopettamisesta. Lisäksi Tieto suunnitte-

lee Suomessa enimmillään 1500 hengen lomaut-

tamista määräaikaisesti tai toistaiseksi.

erton puheenjohtaja Tapio Huttula piti Tie-

don kaavailemien irtisanomisten ja lomautusten

määrää hurjana ja katsoi, että ne ravistelevat ali-

hankintaketjujen kautta koko tietoalaa.

erton hallitus päätti 8.4. asettaa Tieto-konser-

nin ja TietoSaab Oy:n toimihenkilöt toistaiseksi

ylityökieltoon 9.4. alkaen.

ertolta suosituseläintenhoitajientyöehdoiksi

erto on antanut yksityissektorilla toimivi-

en eläintenhoitajien työehtoja koskevan suosi-

tuksen, jossa linjataan työsuhteen vähimmäis-

ehdot ja -palkat. Suosituksen antamisen vuoksi

erton hallitus päätti 1.4. purkaa eläintenhoito-

alan ylityökiellon ja hakusaarron valtakunnalli-

sesti ja Keski-Suomen eläinklinikassa.

Suosituksen antamisen taustalla on erton ja

työnantajapuolen välisten työehtosopimusneu-

vottelujen kariutuminen. Vuodenvaihteessa

neuvottelut jatkuivat erton ja Suomen Eläin-

lääkäriliiton välillä, kunnes Eläinlääkäriliiton

neuvottelijat ilmoittivat, ettei heillä ollutkaan

valtuuksia suosituksen valmisteluun.

erto tavoittelee edelleen eläintenhoitajille

työehtosopimusta.

Tiedon henkilöstömarssi ulos

tieto-konsernissa toteutettiin 15.5. henki-

löstön ulosmarssi, jonka järjestivät Tietoväki ry

yhdessä TietoEnator-konsernin Asiantuntijat

ry:n kanssa. erton puheenjohtaja Tapio Huttu-

la kuvaa ulosmarssia henkilöstön hätähuudok-

si työnantajalle.

– Henkilöstö epäilee vahvasti, saavutetaanko

yrityksen linjauksilla niistä odotettu liiketalou-

dellinen hyöty.

Viestit neuvottelujen kulusta vahvistavat käsi-

tystä siitä, ettei perusteita kaavailluille toimen-

piteille löydy. Ulosmarssilla yhdistykset vaati-

vat työnantajaa peräytymään irtisanomisista ja

lomautuksista. Toukokuussa Tieto-konserni il-

moitti irtisanottavien määräksi 220 henkilöä.

Huttula huolissaanmarkkinointiviestinnänyt-aallosta

erton puheenjohtaja Tapio Huttula on

huolissaan markkinointiviestintäalan yt-aallos-

ta ja sen vaikutuksista alan työllisyyteen ja kehi-

tysedellytyksiin. Huttula pelkää, että alan yrityk-

sissä tehdään liian radikaaleja toimenpiteitä, jot-

ka vaikeuttavat alan kehittymistä pitkään.

Vuoden alkupuolella jo toistakymmentä mark-

kinointiviestinnän palveluyritystä on toteutta-

nut tai ilmoittanut aloittavansa yhteistoiminta-

neuvottelut. Huttula toivoo, että markkinointi-

ja mainosalalla panostettaisiin nyt henkilöstön

koulutukseen. Hän viittaa Markkinointiviestin-

nän Toimistojen Liiton barometriin, joka kertoo,

että markkinointiviestinnän notkahdus ei ole ol-

lut pelätyn suuruinen.

sähköiset liitteet kokeiluunSähköisen liitteen lähettäminen on otettu touko-

kuun lopussa koekäyttöön erton työttömyys-

kassassa. Hakemusten käsittelyyn tarvittavat

liitteet voi nyt lähettää sähköisesti WebTytin

kautta seuraavien kolmen kuukauden ajan. Enti-

seen tapaan liitteitä voi lähettää myös postitse.

Osa erton jäsenten työnantajista tarjoaa mak-

suttomia sähköisiä palkkatodistuksia muun mu-

assa Itellan NetPostin (www.netposti.fi ) kautta.

Osa työnantajista käyttää jo sähköistä palkka-

laskelmaa tai -todistusta. Sellaisen saavat jä-

senet voivat verkkopankkitunnuksillaan katsoa

ja tallentaa palkkalaskelmansa tai -todistuksen-

sa työasemalleen. Sen jälkeen liitteen voi lähet-

tää WebTytin kautta työttömyyskassaan.

Työttömyyskassaan voi lähettää sähköisesti

muitakin liitteitä kuin palkkalaskelman. Asia-

kirjoja voi itse skannata sähköiseen muotoon ja

lähettää niitä kassaan WebTytin kautta.

Tarkempia ohjeita löytyy sähköisen asioinnin

etusivulta.

puhelinpäivystyksessä kesäaikaTyöttömyyskassan puhelinpäivystysajat muut-

tuvat kesän ajaksi. 1.6.–30.9. kassassa päivys-

tetään maanantaina, tiistaina ja torstaina kello

9.30–11.30 ja 12–14.

T YÖ T T Ö M Y Y S K A S S A T I E D O T TA A

erton järjestösivut nº 2 2009 39

Huusko Hannu, asiantuntija(09) 6132 3272

Juvonen Pekka, asiantuntija(09) 6132 3216

Keskinen Miska, asiantuntija(09) 6132 3270

Koivukoski Katja, asiantuntija, Oulu(09) 6132 3271

Kuivala Riikka, asiantuntija(09) 6132 3220

Kuusisto Karo-Petteri,

asiantuntija, jäsenpalveluvastaava(09) 6132 3269

Lahti Jarmo,

työympäristöasiantuntija(09) 6132 3239

Viljamaa Kirsi, asiantuntija(09) 6132 3291

Repo Saija, järjestösihteerin sijainen(09) 6132 3213

Tuomas-Kettunen Elina,

järjestö- ja henkilöstösihteeri, pj. siht.(09) 6132 3227

JäsenrekisteriFagerlund Sari

(09) 6132 3214

Pettersson Lotta

(09) 6132 3273

Räsänen Katariina

(09) 6132 3215

Turunen Tarja

(09) 6132 3268

taloushallintoyksikköKoskinen Reija,

talous- ja henkilöstöpäällikkö,(09) 6132 3210

Miettinen Maija, taloussihteeri(09) 6132 3265

Wickström Leena, taloussihteeri(09) 6132 3221

työttömyyskassaPuhelinpalvelu päivystää

1.6.–30.9. ma, ti ja to

klo 9.30-11.30 ja 12–14

p. (09) 6132 3224

f. (90) 6132 3201

erto.tk@erto.fi

Kivistö Esa, kassanjohtaja(09) 6132 3250

Holopainen Inkeri,

apulaiskassanjohtaja(09) 6132 3255

Hedman Virpi, taloudenhoitaja(09) 6132 3251

Helle Anna, osastosihteeri(09) 6132 3256

Liittojen fuusioei toteudu

erto, ammattiliitto suora, Mediaunioni

ja Toimihenkilöunioni selvittivät viime vuoden

lopulta lähtien mahdollisuuksia yhdistää toimin-

tansa. Selvitystyö saatiin valmiiksi 12.5. Liitoilla

on yhteinen ymmärrys yhteistyön tarpeellisuu-

desta, mutta liittojen toimintojen yhdistämistä ei

kuitenkaan esitetä.

Liittojen mielestä selvitystyö on ollut merkit-

tävä prosessi, joka syvensi liittojen suhteita. Yh-

teistyö jatkuu tiiviinä, ja prosessin seurauksena

tullaan kehittämään uusia yhteistyön kohteita.

Kyselyvuokratyöntekijöillehenkilöstöpalvelualan työehtosopimuk-

sen eli vuokratyöalan piiriin kuuluville ertolaisil-

le lähtee toukokuun aikana jäsenkysely. Kyselyllä

selvitetään ajatuksia ja toiveita työehtosopimuk-

sen sisällöstä, palkasta, eduista ja muista työsuh-

teen ehdoista. Lisäksi sillä kartoitetaan jäsenten

toiveita erton ja nettisivusto Rentolan suhteen.

Nyt on loistava tilaisuus vaikuttaa seuraavan

työehtosopimuskierroksen tavoitteisiin ja kertoa

mielipiteesi liiton toiminnasta. Muistathan vas-

tata, mielipidettäsi arvostetaan!

Neuvottelut tietoalalla vaiherikkaaterton ja teknologiateollisuuden neu-

vottelut tietotekniikan palvelualan työehtosopi-

muksesta katkesivat yllättäen 17.4. Työnantaja-

osapuoli ilmoitti, että neuvottelut eivät johda tu-

lokseen, ellei Teknologiateollisuus pääse ensin

neuvottelutulokseen Metalliliiton kanssa. 8.5.

pidetyssä tapaamisessa osapuolten näkemykset

palkankorotuksista kuitenkin lähentyivät siinä

määrin, että neuvotteluja päätettiin jatkaa. Neu-

vottelupöytään päätettiin palata 19.5. Sitä ennen

pientyöryhmä valmistelee avoinna olevia teks-

tikysymyksiä.

erto pyrkii neuvottelemaan ensisijaisesti voi-

massa olevan työehtosopimuksen lopusta eli tie-

totekniikan palvelualan tämän vuoden palkan-

korotuksista.

henkilöstön edustajille

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen perehdyttämiskoulutusKoulutus koostuu Perehdyttämiskoulutus I:stä

(2 pv) ja Perehdyttämiskoulutus II:sta (2 pv) ja

on ensisijaisesti suunnattu vasta valituille luot-

tamusmiehille, luottamusvaltuutetuille ja työ-

suojeluvaltuutetuille. Soveltuu myös pidempään

tehtävässä toimineelle henkilöstön edustajalle,

joka ei ole saanut koulutusta tehtäväänsä tai ha-

luaa päivittää osaamistaan.

Perehdyttämiskoulutus IAktiivi-instituutti, Helsinki 21.–22.9.Perehdyttämiskoulutus II– teoriasta käytäntöönAktiivi-instituutti, Helsinki 20.–21.4., 7.–8.9., 23.–24.11.

kaikille jäsenille

UrailtaKuopio 1.9., Helsinki 22.9. ja Pori 6.10. klo 17–20Mietitkö uraasi ja eteenpäin menoa yrityksessä-

si? Osallistu Urailtaan, jossa käsitellään tehok-

kaan työnhaun keinoja, päivitetään hakemus-

paperit ja autetaan menestymään rekrytointiti-

lanteessa.

Tehosta ajankäyttöäsi – vähennä stressiäJyväskylä 24.9. klo 17–20 Tiedostatko ajanhallinta- ja voimavarahaastee-

si? Teemaillan aikana saat konkreettisia ajanhal-

linnan työkaluja, joiden avulla opit ehkäisemään

stressiä ja hyödyntämään työaikasi tehokkaasti.

Osaaminen näkyväksiSyksy 2009. Paikat ja tarkemmat ajat ilmoitetaan myöhemmin.Opi, miten kokemuksen tuoma oppiminen tun-

nistetaan ja miten siitä saadaan näyttöä ansio-

luetteloon. Koulutus on erityisen hyödyllinen

määräaikaisissa työsuhteissa toimiville ja alan

vaihtoa harkitseville.

ilmoittautuminen koulutuksiinSitovat ilmoittautumiset erton nettisivuilla ole-

valla lomakkeella, sähköpostilla koulutus@erto.fi

tai puhelimitse numeroon (09) 6132 3236. Ilmoita,

mihin koulutukseen ilmoittaudut, nimesi, yhteys-

tietosi ja mahdollinen erityisruokavalio. Ilmoittau-

du viimeistään kolme viikkoa ennen koulutusta.

Ilmoittautuneille lähetetään vahvistus sähköpos-

titse. Koulutukset ovat jäsenille maksuttomia.

Koulutusasioissa liiton toimistossa palvelevat

koulutussihteeri Hilkka Kekkonen ja kehittämis-

päällikkö Helena Koivisto. Lisätiedot ja ilmoit-

tautumiset: www.erto.fi /koulutus.

E R T O KO U L U T TA A

40 erton järjestösivut nº 2 2009

Jäsenyhdistykset

erityistoimihenkilöt etpj. Seija Pyökeri

Virpikuja 4 A 11,

01360 Vantaa

p. 050 559 3142

seija.pyokeri@syl.fi ,

seija.pyokeri@erto.fi

www.etry.fi

logistiikan toimihenkilöt pj. Ritva Väyrynen

Kantajantie 5,

90800 Oulu

p. 050 495 2701

p. koti (08) 510 867

ritva.vayrynen@erto.fi

www.kht.kaapeli.fi

markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset mamapj. Kaarina Pehkonen

Humalistonkatu 5 B 41,

00250 Helsinki

p. 040 762 6286

kaarina.pehkonen@erto.fi

www.mamary.fi

suomen yksilöurheilijat kilpapj. Aki Parviainen

Luostarinvaarantie 39,

82710 Kovero

p. 050 303 5541

aki.parviainen@erto.fi

tietoalan toimihenkilöt pj. Jouko Malinen,

Logica Oy

p. 0400 940 273,

jouko.malinen@tietoala.fi

www.tietoala.fi

tilitoimihenkilöt titopj. Tarja Hiitiö

Kaakonojantie 39,

37630 Valkeakoski

p. 040 537 6918

tarja.hiitio@erto.fi

www.tilitoimihenkilot.com

yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry ysteapj. Matti Ojamo,

Näkövammaisten Keskusliitto

p. 040 737 1720

matti.ojamo@erto.fi

www.ystea.fi

Aluejärjestöt

satakuntaMaanantaina 28.9. kello 18 jäsentapahtuma lou-

nasravintola Rita’s Placen edustustiloissa, Vä-

häraumantie 6, Pori. Liittomme uusi yhteistyö-

kumppani vakuutusyhtiö Turva tarjoaa illan.

Saamme tietoa yhtiön vakuutuspalveluista.

Iltaa jatkamme iltapalalla ja saunomisella, joten

ota pyyhe mukaan, jos haluat saunoa. Ilmoit-

tautumiset 18.9. mennessä iltaisin: Sinikka Leh-

to, p. 050 411 7252.

Yhdistykset

erityistoimihenkilötUudet jäsenetUusien jäsenten tilaisuus järjestetään 5.–6.9.

Tallinnassa. Ohjelma sisältää perustietoa liitos-

ta ja yhdistyksestä. Tilaisuus on kutsutilaisuus

1.6.08–31.5.09 liittyneille. Tarkkaile postiasi ja

muista ilmoittautua kutsussa mainittujen oh-

jeiden mukaisesti.

aslat-päivätPerinteiset asianajo- ja lakitoimistojen koulutus-

päivät järjestetään 10.–11.10. Holiday Club Cari-

biassa Turussa. Ensimmäisenä päivänä keskity-

tään lakiasioihin ja toisena päivänä on yhteis-

tä ohjelmaa Huiski-ryhmän kanssa. Tilaisuuden

omavastuu on 20 euroa sisältäen matkat, majoi-

tuksen, ruokailut ja luennot. Kutsu ko. ryhmään

kuuluville tulee sähköpostilla loppukesästä.

Tarkempia tietoja voi kysellä: anja.palonen@

erto.fi tai paivi.kuosmanen@erto.fi .

huiski-päivätHuolto-, isännöinti- ja kiinteistöalalla toimivien

huiski-päivät järjestetään 10.–11.10. Holiday

Club Caribiassa Turussa. Tänä vuonna on tar-

koitus perehtyä mm. asumisoikeusasumiseen ja

kiinteistöalan koulutukseen. Lisäksi yhteistä oh-

jelmaa Aslat-ryhmän kanssa.

Omavastuu on 20 euroa, mikä sisältää matkat,

majoituksen, ruokailut ja koulutuksen. Kutsu

alalla työskenteleville tulee sähköpostilla, joten

tarkistathan, että tietosi ovat ajan tasalla. Ennak-

kotietoja koulutuspäivistä voi kysellä: tiina.im-

monen@erto.fi tai anna.vuorisalo@erto.fi .

huom! et:n sähköinen jäsenkirje ilmestyy

noin kerran kuukaudessa. Ovathan jäsentieto-

si sähköpostiosoitteineen ajan tasalla? Voit käy-

dä tarkistamassa tietosi osoitteessa www.erto.fi /

kirjaudu.

tietoalaTietoalan toimihenkilöt ry täyttää 35 vuotta. Va-

raa päivä jo kalenteriisi ja tule mukaan juhlase-

minaariin ja iltajuhlaan. Juhlia vietetään Ravin-

tola Sipulissa, Kanavaranta 7, Helsinki. Juhlase-

minaari jäsenistölle ja yhteistyökumppaneille

alkaa lauantaina 24.10. klo 13.30.

Ohjelmassa kahvit ja musiikkiesityksiä. ict-

alan tulevaisuuden näkymistä puhuu kansan-

edustaja Jyrki Kasvi ja Teknologiateollisuuden

tervehdyksen tuo vtm, johtaja Jukka Viitasaa-

ri. Kunniamerkkien jako.

Iltajuhla jäsenistölle kello 16.30 alkaen. Ohjel-

massa buff et-ruokailu, musiikkia ja tanssia.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet jul-

kaistaan Toimi-lehdessä nro 3/2009.

ysteaTervetuloa ystea ry:n kesäpäivään lauantaina

13.6. Viikinsaareen Tampereelle! Vietämme jä-

sentapahtumaa leikkimielisten kilpailujen ja ys-

tea-olympialaisten merkeissä luontoretkeilyä,

makkaranpaistoa, saunomista ja uimista unoh-

tamatta.

Saareen ei saa tuoda alkoholijuomia. Yhdis-

tys antaa osallistujille juomakuponkeja ruoka-

ja saunajuomia varten. Vakuutusyhtiö Turva on

mukana ja jakaa kaikille sadetakit.

Hopealinjan laiva m/s Tampere kulkee koko

päivän edestakaisin lähtien Laukontorin rannas-

ta tasatunnein ja Viikinsaaresta aina puolelta.

Viimeinen laivavuoro lähtee kello 00.30. Osal-

listujia pyydetään saapumaan Laukontorin ran-

taan viimeistään kello 12.30.

ohjelma:

13 Kuljetus Tampereen Laukontorin rannasta

13.30 Lounas Ravintola Viikinsaaressa

15 Tervetuloa, puheenjohtaja Matti Ojamo

erton tervehdys, puheenjohtaja

Tapio Huttula

Turvan tervehdys

Kesäpäivän ohjelma, Reijo Partanen

16 Seikkailullinen luontopolku

17 Iltapäiväkahvit

17.30 ystea:n olympialaiset

18.30 Rantasauna kaksi tuntia käytettävissä,

oma pyyhe mukaan

19.30 Makkaranpaistoa

20 Ramblin’ Men esiintyy tanssilavalla

Ilmoittautuminen perjantaihin 29.5. mennes-

sä nettisivuilla www.ystea.fi olevalla lomakkeel-

la tai Reijo Partaselle: reijo.partanen@erto.fi .

Tiedustelut Reijolle p. 040 766 3753 iltapäivisin.

Kerro yhteystietosi, ruokarajoitteesi ja muut eri-

tyistoivomuksesi.

Yhdistys maksaa jäsenten matkat edullisim-

man kulkuneuvon mukaan. Junaliput tilataan

vr Yrityspalvelusta p. 0307 23702 (ma–pe klo

9–16) tai yritysmyynti.helsinki@vr.fi, koodi

0500/kesäpäivä. Bussiliput tilataan Kaleva Tra-

vel Oy:stä p. 0205 615 564 (ma–pe klo 8–19), koo-

di ystea/kesäpäivä.

TA PA H T U M A K A L E N T E R I

erton järjestösivut nº 2 2009 41

Aluejärjestöt

etelä-karjala pj. Markus Saukkonen

Hytintie 201, 54310 Hytti

p. 044 700 7245

markus.saukkonen@kaakontieto.fi

etelä-savovpj. Kirsi Kyröläinen

Naistingintie 2 B 10,

50600 Mikkeli

p. 050 338 9936

kirsi.kyrolainen@surffi .fi

helsinki-uusimaapj. Sirkku Mutru

Toinen linja 19 A 18,

00530 Helsinki

p. 040 519 6767

sirkku.mutru@erto.fi

itä-savopj. Iris Makkonen

Kuninkaankartanonkatu 12 as 3,

57100 Savonlinna

p. 040 545 6993

irisma@kyyhkynetti.com

kanta-hämepj. Anne Vuorinen

Hattelmalantie 57,

13100 Hämeenlinna

p. 050 524 0431

anne.vuorinen@erto.fi

keski-suomipj. Ilkka Puhakka

Tyyppäläntie 6 A 5,

40250 Jyväskylä

p. 044 702 1055

ilkka.puhakka@ksshp.fi

kymiyhdyshenkilö Marjo Vierula

Keijunpolku 6 H 64, 48350 Kotka

p. 044 526 0506

marjo.vierula@pp1.inet.fi

lahden seutupj. Sirkka Rappumäki

Onnelaisentie 4, 15340 Lahti

p. 044 338 9002

sirkka.rappumaki@phnet.fi

lappipj. Raili Karjalainen

Reetintie 10, 96400 Rovaniemi

p. 0400 217 732

raili.karjalainen@erto.fi

HENKILÖTIEDOT (täytetään aina)

Etu- ja sukunimi

Jäsennumero tai hetu

(merkittävä kokonaan)

Sähköpostiosoite

Puhelin koti työ

Ammattinimike

Lisätietoja Markkinoinnin esto

MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN (Osa muutosilmoituksista myös osoitteessa www.erto.fi )

OSO

ITE Vanha osoite

Uusi osoite

PALK

ATO

N A

JANJ

AKSO

Jäsenmaksun suuruus palkattomalla ajanjaksolla vuonna 2009 on 6,5 €/kk. Ilmoitus palkattomasta ajanjaksosta

on tehtävä palkattomalle kaudelle jäämistä seuraavan kuun alusta alkaen. Palkaton ajanjakso kirjataan vain

täysille kalenterikuukausille. Jos päättymisajankohta ei ole tiedossasi, arvioi se mahdollisimman tarkasti. Saat

uudet viitteet kotiosoitteeseesi kun ilmoituksesi on käsitelty. Kirjaa ilmoitukseesi palkattoman kauden syy sekä

alkamis- ja päättymisaika.

Palkaton ajanjakso: ___/___ 20___ – ___/___ 20___.

Syy: Palkaton loma (palkaton sairausloma)

Asevelvollisuus Opiskelu

Palkaton virkavapaa Hoitovapaa

Määräaikainen eläke Kelan peruspäiväraha/työmarkkinatuki tai yli

kalenterikuukauden kestävä karenssi (työtön).

Huom. kassaltamme ansiosidonnaista päivärahaa

tai muuta kassan maksamaa etuutta saavat jäsenet

eivät ole oikeutettuja alennetun jäsenmaksun

Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa

(äitiys-, isyys- tai vanhempainraha)

TYÖ

PAIK

AN M

UUTO

S

Edellinen työsuhde päättyi ___/___20___. Uusi työsuhde alkanut ___/___20___.

Uusi työsuhteeni on vakituinen määräaikainen

Työnantajan nimi

Työnantajan osoite

Toimiala

ELÄK

E

Olen jäänyt pysyvästi eläkkeelle ___/___20___ alkaen. Valitse alla olevista vaihtoehdoista toinen:

Eroan työttömyyskassasta, mutta haluan jäädä liiton eläkeläisjäseneksi em. päivämäärästä lähtien.

Vuonna 2009 eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 € vuodessa.

Eroan sekä liitosta että työttömyyskassasta em. päivämäärästä lähtien.

ERO

Eroan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:stä ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassasta

Eron syy: Alan vaihto Liiton vaihto

Jäänyt pois työelämästä Tyytymätön liittoon/kassaan Muu syy

Päiväys Paikka Allekirjoitus

___/___20___

JÄSENTIETOJEN MUUTOSLOMAKE 2009

✃

42 erton järjestösivut nº 2 2009

länsirannikkopj. Virve Konttas

Lähdetie 8,

65320 Vaasa

p. 050 558 9986

virve.konttas@erto.fi

pirkanmaapj. Jari Koivula

Kaaritie 24,

37600 Valkeakoski

p. 050 591 6551

jvkkoivula@hotmail.com

pohjois-karjalapj. Päivi Kuosmanen

Kokkomäentie 2 D 19,

80140 Joensuu

p. 050 369 5428

paivi.kuosmanen@luukku.com

pohjois-pohjanmaapj. Raija Similä

Kanavaranta 9 A 3,

90100 Oulu

p. 040 505 5397

raija.simila@lihastautiliitto.fi

pohjois-savopj. Ulla-Maija Alanne

Linnanpellonkatu 8 as 2,

70500 Kuopio

p. 050 305 1713

ulla-maija.alanne@erto.fi

www.erto-pohjoissavo.fi

satakuntasiht. Pirjo Nurmi

Rinteentie 49 as. 6,

28610 Pori

p. 040 561 7428

pirjo.nurmi@asmala-harmalainen.fi

seinäjoen seutupj. Ulla Muurimäki

Keijukaisenpolku 2 E,

60150 Seinäjoki

p. 050 328 5264

ep.reservilaispiirit@kolumbus.fi

varsinais-suomipj. Tiina Immonen

Ahmankuja 3 A,

320750 Turku

p. 040 748 2051

tiina.immonen@erto.fi

Erityisalojen Toimihenkilöliitto erto ry

Tunnus 5005594Vastauslähetys 00003 Vastauslähetys

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

✃

toimi nº 2 2009 43

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT ANALYSOIVAT T YÖELÄMÄÄ

TEKSTI TIINA SANDBERG KUVA HANNA KOIKKALAINEN

{ uusi alku }

Emma Härkönen, 7 vuotta”KAIKKIEN PITÄÄ KÄYDÄ töissä. Tai ei välttämättä

sentään. Töissä pitää käydä, jotta ansaitsisi rahaa. Töi-

tä voi kyllä tehdä myös kotona.

Äiti tilaa vaatteita. Olen käynyt äidin työpaikalla ja

piirrellyt siellä. Siellä on asiakkaita.

Isän työpaikalla syövät aikuiset ja lapset. Siellä on pal-

jon kattiloita! Isä tekee hyvää ruokaa. Minustakin voi

tulla kokki tai sitten kampaaja. Mieluummin kampaaja.

Letitän äidin hiuksia ja kampaan pikkusiskon hiuksia.

Pojat eivät halua, että teen kampauksia.

Isän kanssa saan tehdä makaroonilaatikkoa, sekoittaa

jauhelihaa. Äidin kanssa paistetaan lettuja.” ■

Emman äiti myy ja maahantuo ekologisia lasten-vaatteita ja -tarvikkeita, isä toimii suurtalouskokkina Kirkkonummen kunnan palveluksessa.

Haluatko, että työ tarjoaa mahdollisuuksia etenemiseen ja kehittymiseen? Arvostatko sitä, että suorituksesi näkyy palkassasi? Me autamme sinua etenemään urallasi ja nostamaan arvoasi työmarkkinoilla.

ANSAITSE ENEMMÄNwww.erto.fi