Entistä Ehompi Elämä

AslAk-kuntoutuksen jälkeen

paremm an t yöpäivän puolesta 1-12

Koulutus Kuljettaa läpi työuransome pönKittää työminääpanttaus piKavippiä parempipeuKuta mun treeni

Korun teKoa vapaallaliKsom tiivisti menneisyydentaKKutuKKa yllätti äidinolenKo osittain sairas?tuunaa Cv paraatiKuntoon!

TOIMIN JUTUT

12 Onnelliset kuntoutujat Ertolaiset Mia Oksa, Auli Seppäläinen ja Airi Ahonen hankkivat Aslak-kuntoutuksesta paremman voinnin.

24 Some buustaa työnhakuaPerttu Iso-Markku paljastaa, miten työminän parhaita puolia voi tyylikkäästi esitellä sosiaalisessa mediassa.

sisältö 1-2012

opiskelu maittaa työn lomassaKoskaan ei ole liian myöhäistä päivittää osaamistaan, täydentää opintojaan tai edes hankkia uutta ammattia.

TOIMIN VAKIOT

3 pääKirjoitus & teKijältä

4 parasta työssäni

Terminaalin työnjohtaja Marko Nurmi.

6 KulKeeKo työ geeneissä

Muotoilijapoika Marko & asiakasneuvojaäiti Raija

10 omat rahat

Pikavippi vai panttaus?

11 KotiläKsyt

Markus Leikola luki Finlandia-palkitun kirjan

26 vapaata aiKaa

Pia Saunavaara tekee koruja.

27 Kolumnisti

Tiina Raevaara miettii työkaverien merkitystä.

35 uusi alKu

Niklas ja Topias Rajalakso & järjestötyöntekijä.

TOIMIN PALSTAT

5 työ & terveys

Kuntoutuksissa on mistä valita. Mikä ihmeen osasairausloma? Työkyky arviointiin.

7 ura & ihmiset

Me teemme vähemmän töitä. Eväitä kehityskeskusteluun. Tuunaa CV kuntoon!

8 myös naisille

Treenikuume iskee

9 toimi oiKein

asiantuntijat vastaavat

29 erton järjestösivut

16 toimihenKilöliitto erton

jä senlehti

pä ätoimitta ja

KriStiina ahOnen

toimituspä älliKKö

SUSanna CYGneL /

FOnDaMenta MeDia OY

ulKoa su

MarKO vOn KOnOw

Kir joitta jat

Sari aLhava , eLina hirvinen,

LiiSa JOenSUU, OUti K a artaMO,

K atariina Kr abbe, MarKUS LeiKOL a,

virpi MeLLeri, riStO paK arinen,

KirSi pOiKOL ainen, Miina pOiKOL ainen

Ja tiina r aeva ar a

Kuva a jat ja Kuvitta jat

tOMi ahO, ta avetti aLin,

anna-K aiSa JOrManainen Ja

JYrKi LUUKK ainen

toimituKsen yhteystiedot

FOnDaMenta MeDia OY

tarKK ´aMpUJanK atU 4 a 39,

00140 heLSinKi

p. 040 554 7780SUSanna .CYGneL@FOnDaMenta .Fi

w w w.tOiMiLehti.Fi

http://iSSUU.COM/ tOiMi

sähKöposti

tOiMi@ertO.Fi

julK aisija

eritYiSaLOJen tOiMihenKiLöLiittO

ertO rY

mediamy ynti

KriStiina ahOnen, p. (09) 6132 3267

painOpaiKK a

FOrSSa print 2012

aiK aK aUSLehtien

LiitOn JäSen

iSSn 0783-9693

ta avetti aLin KUvaSi

Mia OKSan K anteen.

2 TOIMI 1-2012

toimi-lehti korvasi Erto-lehden vuonna 2009. Silloin tavoitteena oli luoda työelämän erikoislehti, joka auttaa saamaan enemmän irti arjesta. Ulkoasu-uudistus oli onnistunut ja Toimi sai ilmees-tään useita palkintoja.

Saamamme palautteen perusteella olemme tar-kistaneet sisällössä suuntaamme piirun verran enemmän kohti työelämää ja edunval-vontaa. Tavoitteena on edelleen tyyli-käs, kiinnostava ja muista erottautuva lehti, joka keskittyy työelämän eri ulottuvuuksien käsittelyyn.

lehden ulKoa sua on viritelty pie-nin elementein. Tavoitteena on visuaa-lisesti kaunis, selkeä ja luettava kokonaisuus.

Toimi oikein -palstalla käsitellään jatkossa eri-tyisesti edunvalvontaan, lakikiemuroihin, talou-teen ja uraan liittyviä asioita. Suositut palstat, ku-ten Omat rahat, henkilöjutut ja teemajuttu pysyvät lähes entisellään. Jokaiseen numeroon teemme en-tiseen tapaan kyselytutkimuksen teeman aiheesta.

uutena tulee mukaan Myös naisille -palsta. Ruoka & juoma - ja Toimiva tyyli -palstat korvaa uusi Vapaata aikaa -palsta, jossa esitellään ertolai-sia harrastustensa parissa.

Tiina Raevaara jatkaa Työhuoneelta-kolum niaan,

mutta Kotiläksyt-palstan kirjoittajaksi vaihtuu Mar-kus Leikola. Hän lupaa katsastaa maailmasta niitä poikkeuksia, jotka vahvistavat sääntöjä silloinkin, kun sääntöjä ei ole.

lehden loppupuolell a on totuttuun tapaan ERTOn tiedotusasioita ja jäsenyhdistysten omat palstat. Työttömyyskassan ajankohtaiset asiat ja tulevat koulutukset löydät edelleen loppupään si-

vuilta. Samoin ERTOn yhteystiedot. Jäsenyhdistysten palstoilta saat tietoa yhdistysten kokouksista, tapahtumis-ta ynnä muusta tarjonnasta.

Toimi on jäsenetu, jonka saavat vain ERTOn jäsenet. Miten olemme onnis-tuneet? Miltä Toimi näyttää? Kiin-nostivatko jutut sinua? Mitä mieltä

olet pienistä uudistuksistamme? Anna palautetta osoitteella toimi@erto.fi. Otamme myös ilomielin vastaan vinkkejä kiinnostavista haastateltavista ja juttuaiheista sekä kysymyksiä Toimi oikein -pals-talle.

Aurinkoista kevättalvea ja pirteyttä työpäivään!

Kristiina ahonen päätoimittaja

Toimin ilmeeseen ja palstoihin on tehty pieniä uudistuksia. Sisällössä keskitytään työelämän eri ulottuvuuksien käsittelyyn useista näkökulmista. Annathan palautetta!

uusia kujeita

Toimi on ERTOn jäsenetu.

pää kirjoitus

Toimi-lehdessä ollaan visuaalisesti suhteellisen rohkeita. Se on tällaisessa järjestölehdessä yllättävää ja hienoa. Uudistuneen lehden jokaisessa kannessa näkyy aina yksivärinen taustakartonki kuvattavan takana esimerkiksi oksalla riippumassa. Se rauhoittaa, yhtenäistää ja on tyylikäs. Tämän lehden kansi ja samalla myös henkilöjutun pääkuva (s. 12) kuvattiin Ruissalon kylpylässä, joka on kuvaajan silmin haastava. Hyvät taustat silti löytyivät. Lisäksi Mia Oksa pisti itsensä likoon ja antoi aikaa kuvaukselle. Teemajutun kuvitus (s. 16–22) on nyt fiktiivinen ja humoristinen kuvareportaasi. Kun kuvaaja uskaltaa pyytää ja näyttää esimerkkiä, niin kuvattava uskaltaa lähteä mukaan. Niin kävi tässäkin: Pia Arpiola heittäytyi täydellisesti.

vaLOKUva aJa ta avetti alin

tekIjältä

TOIMI 1-2012 3

ura ihmisetteKSti virpi melleri KUva ta avetti alin

yll ät yKsellisy ys tekee työstäni kiinnostavan. Lu-misade saattaa sotkea liikenteen, jolloin ajokaluston on vaikea pysyä aikataulussa, tai flunssa-aalto kaataa puolet henkilöstöstä punkan pohjalle. Silti töiden on jatkuttava häiriöittä ja lähetysten on oltava luvattuun aikaan perillä.

Työskentelen työnjohtajana VR Transpointin termi-naalissa Helsingin Pasilassa. Terminaalin tarkoituksena on tehostaa kuljetusliikennettä. Meille tulee pienempiä lähetyksiä eri puolilta Suomea, ja me lähetämme tavaran isoilla kuorma-autoilla eteenpäin.

Nautin siitä, että löydän päivittäisiin haasteisiin ratkai-sun. Kun lumimyrskyvaroitus tulee, ennakoimme viiväs-tykset lähettämällä autot liikenteeseen jo aikaisemmin. Sairastuneiden tilalle saadaan uudet miehet työvuorolis-toja rukkaamalla.

Tässä työssä ei voi stressata, koska esimiehen hermoilu vaikuttaa koko henkilöstöön. Onneksi vielä ei ole tullut vastaan ongelmaa, jota emme olisi pystyneet tavalla tai toisella ratkaisemaan.

Marko Nurmi, 35:

parasta työssäni on…

1996–1998varastotyöntekijä, onninen oy

1998–terminaalin työnjohtaja, vr-yhtymä oy, kappaletavaralogistiikka

2010–puheenjohtaja, logistiikan toimihenkilöt ry

2022“Katsoin seitsemänvuotiaan poikani kanssa Kultakuume-nimistä tv-sarjaa ja hän haluaisi lähteä kaivamaan kultaa.

Ehkä meidät löytää Lemmenjoelta vaskooli kädessä.”

4 TOIMI 1-2012

Kahdeksan kymmenestä tuntee alaselkäkipuja

elämänsä aikana.www.kaypahoito.fi

kuinka…pääStä KUntOUtUKSeen

Jos t yönteKo käy hanka-laksi terveydentilan takia, eikä sairausloma auta palauttamaan työkykyä, tarvitaan ammatillista kuntoutusta. se voi tarkoittaa ohjausta uudenlaisiin tehtäviin tai kokonaan uudelle uralle.

1. työeläkekuntoutus. Vakitui-sesti työtä tekevän kuntoutus hoidetaan yleensä työeläke-järjestelmästä. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee, jos on olemassa todellinen vaara joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. 2. Vakuutuskuntoutus. Joskus työkyvyttömyyden aiheuttaa ammattitauti, työtapaturma tai liikenneonnettomuus. silloin kuntoutuksesta vastaa vakuutus-yhtiö. ihminen voi tarvita uudel-leen kouluttautumista, jos hän ei pysty enää entiseen työhönsä.3. Kelan kuntoutus. mikäli työkyky on heikentynyt ja työkyvyttömyyseläke uhkaa, Kela järjestää ammatillista kuntoutusta työikäiselle. tarjolla on ammatillista peruskoulutusta tai valmentavaa koulutusta kohti uutta ammattia.4. työvoimahallinnon koulutus. Kuntoutussuunnittelun palvelut sisältävät aina henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sekä mahdollisia työkokeiluja.

osa sair ausloma on varteen otettava vaihtoehto pitkittyneelle sairauslomalle, kos-ka silloin ihminen ei jää arkielämänsä ulko-puolelle ja voi tehdä jaksamisensa mukaan töitä. Esimerkiksi masennustoipilaalle osa-sairausloma saattaa sopia mainiosti ja edis-tää parantumista.

Osasairauslomalla voi tehdä töitä vaikka kolme päivää viikossa tai kuusi tuntia päi-vässä. Osasairauslomaa varten voi hakea osasairauspäivärahaa Kelalta esimerkiksi internetissä. Sen saamiseksi työajan on vä-hennyttävä 40–60 prosenttia kokoaikaisesta työajasta, myös yrittäjillä. Sairauden on pitä-nyt kestää yhtäjaksoisesti 60 sairauspäivära-hapäivää.

Osasairauspäivärahahakemuksessa on ol-

osa-aikaisesti sairas

90 päivää rajanaJos sair ausloma venyy 90 päivään, työ-terveyslääkärin on arvioitava työntekijän työkyky. Näin määrää laki kesäkuun alusta lähtien. Lisäksi työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon on selvitettävä, voiko hen-kilö jatkaa työssään.

”Sekä työnantajalla että työntekijällä on oi-keus pyytää työkyvyn tutkimista, eikä kum-pikaan osapuoli voi siitä kieltäytyä”, järjestö-asiantuntija jarmo lahti ERTOsta kertoo.

Lakimuutoksella halutaan tukea ihmisen työkyvyn palautumista ja helpottaa työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen. Suurem-pana tavoitteena on parantaa mahdollisuuk-sia puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyksiin

riittävän varhain ja pidentää työuria.Työkykyongelmissa tarvitaan esimiesten

aktiivisuutta ja hyvää yhteistyötä työterveys-huollon kanssa.

”Työntekijän oma etu on, että mahdollisiin työkykyongelmiin tartutaan varhain. Va-jaakuntoisena töissä sinnittely johtaa usein työkyvyn alenemiseen”, Lahti huomauttaa.

Työterveyshuollossa selvitetään, miten ihmisen työkyky paranisi tai palautuisi kun-toutuksen keinoin. Jos työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa huomataan, että työntekijä ei hoidon ja kuntoutuksenkaan jälkeen selviydy työstään, työnantajan pitäisi tarjota tälle so-pivampaa työtä.

tava työnantajan ja työntekijän sopimus osa-aikatyöstä. Lisäksi tarvitaan lääkärin selvitys työkyvyttömyydestä ja siitä, ettei osa-aikatyö vaaranna hakijan terveyttä ja toipumista.

KOOnnUt susanna cygnel KUvat shutterstocKtyö terveys

TOIMI 1-2012 5

KulKeeKo työ geeneissä? teKSti outi K a artamo KUva ta avetti alin

marKo halttunen: Äitini teki kahdek-sasta neljään -töitä, kun olin lapsi. Hän ei ollut koskaan stressaantunut, eikä hänen työnsä vaikuttanut perheeseen. Vaikka työelämä on muuttunut, pyrin itsekin jät-tämään työt töihin. Pystyn ottamaan lun-gisti asiat, joihin en voi vaikuttaa.

Vanhempani kyseenalaistivat sitä, että voiko luovalla alalla työllistyä. Heidän mielestään minusta olisi tullut hyvä met-säinsinööri. Jälkikäteen olen ymmärtänyt, etteivät he osanneet sanoa alastani mitään kovin syvällistä, koska se oli heille vieras. Tulin ammattiini harrastusteni kautta. Skeittaaminen, lumilautailu ja alamäki-pyöräily avasivat visuaalista kulttuuria.

En ollut peruskoulussa hyvä piirtämään perinteisiä hedelmäasetelmia, mutta on-

neksi olin niin jääräpäinen, etten antanut sen häiritä. Vanhempieni hämmästys mo-tivoi minua entisestään. En koe olevani luonnonlahjakkuus, ja olen joutunut opet-telemaan paljon.

Vaikka vanhempani eivät olleet kans-sani aina samaa mieltä, he ovat tukeneet minua. Minulla on ollut aina sellainen olo, että selustani on turvattu, kun kokeilen.

r aiJa halttunen: Olen antanut Mar-kolle työelämään sellaisia perusneuvoja, että töitä täytyy tehdä ahkerasti ja tukan pitää olla töissä siistimpi. Ylioppilasjuh-lissakin hänen kauluksensa olivat leväl-lään, koska hän ei suostunut laittamaan kravattia. Meidän vanhempien jutut eivät ole kääntäneet hänen päätään.

Olen ymmärtänyt Markon työtä vasta, kun olen nähnyt hänen suunnittelemiaan pakkauksia. Alkuun Markon ammatinva-linta tuntui ihmeelliseltä, koska hänellä ei ole sillä lailla kädentaitoja.

Huomasin hänen löytäneen alansa, kun kävimme pari vuotta sitten liikkeessä, jossa myydään hänen yrityksensä tuottei-ta. Marko alkoi järjestellä sekaisin olevia hyllyjä, vaikka kotona hän ei edes petaa sänkyään.

Markon intohimo harrastuksiaan koh-taan on siirtynyt työelämään. Hän ottaa työnsä hyvin tosissaan. Äidille on ollut helpottavaa huomata, että hän tykkää työstään, paneutuu siihen ja myös pärjää. Markolla on ollut oma maailmansa, joka on kuljettanut häntä elämässä eteenpäin.

takkutukka saikin töitäMuotoilija Marko Halttunen ei tuo töitä kotiin, koska hänen vakuutusvirkailija-äitinsäkään ei rasittanut perhettään työasioilla.

RAIjA HAlttunen, 58työskentelee asiakasneuvojana vakuutusyhtiö tapiolassa

MARko HAlttunen, 33toimii pakkausmuotoilijana Fiskars oy:ssä

ura ihmiset

6 TOIMI 1-2012

KOOnnUt elina hirviniemi KUvat shutterstocK

napit va staKK ain? Parhaimmillaan se on kahdenkeskinen, luottamuksellinen pohdiskelu, josta molemmat hyötyvät. Tai sitten se on kiusallinen pakkopulla, josta viivan alle ei jää mitään. Mistäkö puhutaan? Kehityskeskusteluistapa hyvinkin. Kehityskeskusteluille asetetut tavoitteet ovat selkeät. Niiden on hyödytettävä sekä pomoa että alaista ja johdettava konkreettisiin toimiin. Muista: kehityskeskustelu ei ole palkkaneuvottelu.

Yhtiön laatima kävelyohjelma sai

työntekijät ottamaan 7 971 askelta koko päivän aikana ja

voimaan paremmin, myös töissä.

Gallup-Healthways Well-Being Index tutki kävelyn vaikutusta työhön (10/11).

kuinka…LOiStat KehitYSKeSKUSteLUSSa

1. Valmistaudu kehityskeskuste-luun huolellisesti. mieti tärkeim-mät työsi kehittämisen paikat ja ota ne puheeksi. 2. Kehityskeskustelun tavoittee-na on työnteon edellytysten ja yhteistyön parantaminen. Keski-ty siis työtehtävistä puhumiseen. älä arvostele henkilöitä.3. ole valmis vastaanottamaan ja antamaan palautetta. 4. Kehityskeskustelua varten luotu lomake on hyvä runko kes-kustelulle. älä anna lomakkeen kuitenkaan jäykistää keskustelun sisältöä. 5. Keskustelun lopputuloksena tulee olla yhteisesti laadittu toimintasuunnitelma. Jos sovitut asiat eivät näy käytännön työssä, kehityskeskusteluiden käyminen on turhaa.6. Kehityskeskustelut eivät korvaa jokapäiväisiä esimiehen ja alaisen välisiä keskusteluja.

ertol aisill a on ny t loistava tilaisuus tuunata CV:nsä uuteen uskoon työelämän ammattilaisen avustuksella. ERTOn jäsenil-leen tarjoama tuunauspalvelu on kampanja-luontoinen ja kestää maaliskuun alusta huh-tikuun loppuun.

”Halukkaat voivat varata uravalmentajal-tamme 20 minuutin puhelinkeskusteluajan. Tuossa ajassa pyrimme nostamaan uuteen arvoon tarinat työ- ja elämänkokemuksesta-si, jotta rekrytoijakin ymmärtäisi, miten mai-nio hakija olet”, kertoo ERTOn yhteyshenkilö heidi viljamaa Career Stormista.

ERTOn nettisivuilta saat lisätietoja CV:n tuunauspalvelusta.

Ceeveetä tuunaamaan

Puoli tuntia vähemmän työtäsuomal aisten t yöpäivä on lyhentynyt kymmenen vuoden aikana puolella tunnilla. Tilastokeskuksen vuoden 2009 ajankäyttö-tutkimuksen mukaan työpäivämme pituus on nyt keskimäärin 7 tuntia 24 minuuttia.

Vaikka sukupuolten väliset erot ovat ka-ventuneet sekä kotitöissä että palkkatöissä, naisten kokonaistyöaika on edelleen suurem-pi kuin miesten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nykynaiset viettäisivät enemmän aikaa työpaikoillaan. Vaikka miehet ovat lisänneet kotitöihin osallistumista, naiset tekevät yhä 68 prosenttia kaikista kotitöistä. lähdE: tilastokeskuksen vuoden 2009 ajankäyttötutkimus

ura ihmiset

TOIMI 1-2012 7

K averit tuntuvat treena avan aika paljon. Ainakin Facebookin mukaan yksi on tänään treenannut kaksi tuntia salilla, toinen kävellyt kymmenen kilometriä ja kolmas uinut muutaman kilometrin. Ja statuksen mukaan he pursuavat energiaa.

Ja minä vain istun peukuttelemassa heidän urheilusuorituksiaan.Kovaa treenaaminen on uusin terveystrendi, ainakin ruotsalaisen tren-

dianalyytikko christina chengin mukaan. Ihmisille ei enää riitä hölkkää-minen omaan tahtiin, vaan nyt yhä useampi haluaa mukaan erilaisiin massatapahtumiin: maratonit, Finlandia-hiihdot ja teräsmieskisat.

”Vartalo on aina ollut osa henkilökohtaista brändiämme, signaali siitä, keitä ja millaisia olemme ja haluamme olla”, Cheng totesi Dagens Nyhete-rissä vastikään. Salit ovat täynnä, ja erilaisia uusia harjoittelumenetelmiä kehitellään samaan tahtiin kuin uusia ruokavalioita.

Nousussa on Chengin mukaan nimenomaan kova, urheilijamainen har-joittelu. ”Kymmenen vuotta sitten statussymboleita olivat vielä purjevene ja golfmailat, mutta nyt niiden tilalla on pari kuluneita juoksukenkiä”, hän sanoo. Tai, pari kuluneita viisivarvas-paljasjalkajuoksukenkiä.

Personal trainer, henkilökohtainen valmentaja, ei enää ole yhtä harvi-nainen apuri kuin hovimestari. Monet käyttävät ruokatuntinsa siihen, että käyvät salilla tai pienellä juoksulenkillä.

Urheilusta on tullut niin tärkeä osa elämäämme, että omat harrastuk-set ja harjoittelu ovat siirtyneet osaksi työhakemuksiakin. Ja sitten on se sosiaalinen aspekti. Treeniajat, sykkeet, kalorikulutus, juoksulenkkien pi-tuudet ja reitit jaetaan.

Paitsi minä, toistaiseksi. Minun lenkkini ovat vielä liian lyhyitä ja nii-hin menee liian kauan aikaa. Mutta viimeistään, kun olen juossut sen New Yorkin maratonin, kerron siitä Facebookissa kaikille. Mutta siihen saakka treenitulokseni näkee – ja niitä peukuttaa – vain vaimo.

teKSti risto paK arinen KUva juuso paloniemi

Katu(juoksu)-uskottavuuden tärkeys

myös naisille

8 TOIMI 1-2012

Marjukka MikolaKtK, CareerStorm Urapalveluiden uravalmentaja

Preppausta psykologisiin testeihin

Olen hakenut töitä ja minut on kutsuttu haastattelun jälkeen psykologiseen arviointiin ja testeihin. Miten niihin pitäisi valmistautua ja mitä pitäisi ottaa huo mioon?

nimim. mieli kirkkaana

Hienoa, olet päässyt työnhakuproses-sissa jo pitkälle! Henkilöarvioinneissa käytettäviä testejä tehdään rekrytoinnin ja haastattelujen tueksi ja niihin lähete-tään yleensä 2–3 varteenotettavinta eh-dokasta. Testeillä voidaan mitata mm. toimintatyylejä ja psykologisia persoo-nallisuuden piirteitä.

Testeihin ei juuri voi valmistautua etukäteen. Kaikkein paras valmistautu-miskeino lienee se, että nukut hyvät ja pitkät unet edellisenä yönä ja syöt ravit-sevan aamiaisen sekä lounaan päivän aikana, jotta olet mahdollisimman vireä.

Testeihin voi sisältyä myös psyko-login haastattelu ja tähän voit toki val-mistautua etukäteen miettimällä omaa vahvaa tarinaasi ja työhistoriaasi sekä osaamistasi, vahvuuksiasi ja kehitty-miskohteitasi. Vastaa rehellisesti ja avoimesti, ole oma itsesi. Ja hyödynnä testeistä saamasi palaute, sillä testit ovat loistava tilaisuus oppia lisää itsestäsi.

marjukka mikola

Raamisopimuksen palkankorotukset

Milloin raamisopimuksessa sovitut pal-kankorotukset maksetaan?

nimim. lisää liksaa

Raamisopimus oli nimensä mukaisesti vain raami. Eri alojen työehtosopimuk-set tulivat voimaan eri ajoista. Lähin-nä ajan määritteli vanhan sopimuksen

päättyminen ja uusi sopimus solmittiin raamin mukaisena.

ERTOn aloilla Taloushallinnossa, Runkosopimuksessa ja tietoalalla ko-rotukset tulivat viime lokakuun alusta, logistiikassa marraskuun alusta, ter-veyspalveluala vuoden alusta sekä so-siaalipalveluala ja järjestöt helmikuun alusta. Talokohtaisissa sopimuksissa on vielä suurempaa vaihtelua.

Yhteistä sopimuksille on korotustaso 2,4 % nyt ja 1, 9 % vuoden päästä, sekä sopimuskauden pituus alusta loppuun 25 kuukautta.

matti orkovaara

Aikuisopiskelijan talous

Olen ajatellut opiskella omaksi ilokseni työhöni täysin liittymätöntä alaa. Onko taloudellisesti järkevämpää jäädä vuo-rotteluvapaalle vai opintovapaalle?

Aikuiskoulutustuki on taloudellisesti turvatumpaa – yleensä. Taloudellinen tuki tuottaa koulutusrahaston maksa-massa aikuiskoulutuksessa hieman yli 50 prosentin ansiot palkkaan nähden, kun vuorotteluvapaakorvaus jää yleensä alle 50 prosentin.

Koulutustuella opintojen on edettävä. Vuorotteluvapaalla tätä kriteeriä ei ole, sillä korvaus tulee kuin Manulle illalli-nen, vaikka opinnot tökkisivät. Sillä, että opinnot eivät liity omaan työhön, ei ole merkitystä.

Vapaan kestoissa on eroja. Vuorotte-luvapaa on enimmillään vuoden, mutta opintovapaata voi saada jopa viisi vuotta.

Eli: Kun kyse on tavoitteellisesti opis-kelusta, hae aikuiskoulutustukea. Kun kyse on itsensä sivistämisestä ”elämän koulussa” ilman tutkintotavoitteita, hae vuorotteluvapaata.

ralf sund

näillä mennään

• Kahvakuulat (50 €)• Varvastossut paljasjalkajuoksuun:

www.vibramfivefingers.it• RunKeeper app mittaa matkan,

näyttää reitin, kerää kilometrit verkkoon (iPhoneen ja Androidiin)

• Polar RCX5 -treenimitta-ri, maalla, merellä ja ilmassa www.polar.fi/rcx5

• Banaani. Treenin jälkeen hyvä energianlähde.

ja mennään vaiKKa näissä

• Talvitriathlon kuntolähtö Jämissä 25.3.2012, www.jamitri.com

• Extreme Run, Vantaa (16 km, 34 ylitettävää, alitettavaa tai kierrettävää estettä), 19.5.2012, www.extremerun.fi

• Helsinki City Marathon 18.8.2012, www.helsinkicitymarathon.fi

• Kolmas Keskiyön katujuoksu Helsingissä (10 km) 1.9.2012, www.midnightrun.fi

Ralf Sund vtM, SttK:n talouspoliittinen asiantuntija

Matti Orkovaaravaratuomari, ertOn neuvottelypäällikkö

toimi oikeinKysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

ura ihmiset

TOIMI 1-2012 9

vakuudettomien pienlai-nojen eli pikavippien määrä kasvaa nopeasti. Sellaisia suomalaisille tarjoaa jo toistasataa yri-tystä. Missä on kysyntää,

sinne yleensä ilmaantuu myös tarjontaa. Pankit eivät tarjoa äkilliseen pieneen

rahapulaan muuta ratkaisua kuin luotto-kortteja ja tililuottoja, eikä niitä kaikille myönnetä. Pikavippi voi olla ainoa luotto-mahdollisuus esimerkiksi nuorelle, joilla ei ole vakituisia tuloja tai vakuuksia, tai hen-kilöille, joilla on maksuhäiriömerkintöjä.

Pikalainat houkuttelevat myös help-poudellaan. Lainan voi ottaa netissä tai tekstiviestillä.

Nostettujen pikalainojen määrä lähti viime vuonna huimaan, yli 30 prosentin nousuun, mikä on herättänyt viranomai-set. Niitä myönnetään jo yli miljoonan kappaleen vuosivauhtia. Oikeusministe-riö asetti joulukuussa työryhmän mietti-mään, voisiko pikaluottojen ehtoja koh-tuullistaa.

Pikaluotoista tulee ongelma, jos ne kasaantuvat ja uutta lainaa tarvitaan vanhan maksamiseksi. Pikavippien to-

omatrahatteKSti Kirsi poiKol ainen KUvitUS anna-K aisa jormanainen

• huonoin vaihtoehto on antaa asioiden vain olla. Jos raha ei riitä laskuihin, neuvottele maksuajasta.

• selvitä tilanteesi: kirjaa tulot ja menot ja mieti rauhassa, mihin menoihin voit vaikuttaa ja mihin et.

• Jos et selviydy lainanhoidosta, ota yhteyttä luotonantajaan ja neuvottele. Voit saada lisää laina-aikaa tai maksaa tilapäisesti vain korkoja.

• pienet luotot kannattaa maksaa pois yhdellä isommalla lainalla. tällaisen lainan voi saada pankista kulutusluotto-na tai ns. järjestelylainana.

• Jos sinulla ei ole reaalivakuuksia eli omaisuutta lainan vakuudeksi, mieti, voisiko sukulainen tai ystävä tulla lainan takaajaksi.

• takausta voi yrittää hakea myös takuu-säätiöltä.

• Vaikeassa tilanteessa ota yhteyttä kotikuntasi velkaneuvojaan. sieltä saa apua muun muassa velkatilanteen kartoittamiseen, neuvotteluihin ja järjestelyihin velkojien kanssa sekä tarvittaessa tuomioistuimelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen ja maksuoh-jelman laatimiseen. Yhteystiedot ovat Kuluttajaviraston nettisivuilla.

VelkAkIeRRe PoIkkI

panttilainaus haastaa pikavipinPikavippi voi joskus pelastaa pulasta. Vanha konsti, panttilainaamo, on silti viisaampi ratkaisu tilapäiseen rahapulaan.

dellinen vuosikorko saattaa olla yli 2 000 prosenttia. Kulut on usein piilotettu teks-tiviesti- ja toimitusmaksuihin, mikä vai-keuttaa niiden vertailua.

Keskimääräinen pikavippi on tilastojen mukaan noin 200 euroa ja laina-aika noin kuukausi.

Äkilliseen rahapulaan tarjoavat ratkai-sua myös panttilainaamot. Niille käyvät

pantattaviksi esimerkiksi korut, kellot, taide ja arvopaperit.

Esine viedään konttoriin ja lainan saa heti. Pantti palautetaan maksettaessa. Panttilainasta peritään tyypillisesti muu-taman prosentin korko ja toimitusmaksu, mutta kulut jäävät selvästi pikavippejä al-haisemmiksi. Myös maksuajasta saattaa tarpeen tullen voida neuvotella.

10 TOIMI 1-2012

tulevaisuus on se suunta, jonne nykyi-syys jatkaa historiasta – siinäpä kaikki, mitä tulevaisuudesta voimme tietää. Hytin jälkeen kirjallisuusnokka näyttää menneeseen, siihen, kuinka ponnistaa sieltä tähän päivään. Kirjan aiheena on

mies ja nainen, tarinarunkona matka junalla Siperian halki, tapahtumapaikkana Venäjä ja tapahtuma-ajan-kohtana vuosi 1986. Vallassa on Gorbatšov, vanhojen homekorvien rinnalla ”nuori” uudistaja, johon länsi pa-nee toivonsa: perestroika, rakentaminen uusiksi, tulee uudistamaan Neuvostoliiton talouden.

Ja mitä tästä kaikesta näkee idän mies, jörö, roisi ja juoppo: kieltolain, joka ei suinkaan vie viinaa musikan elämästä, vaan tekeepä pontikan hankkimisesta vain hieman hankalampaa, yhden helmen lisää siihen ar-jen hankaluuksien nauhaan, joka kaulassaan neuvos-tokansalainen rämpi läpi leninit, stalinit, hruštševit, brežnevit ja perestroikat.

neuvostoliitto viimeisinä vuosinaan ei ole suu-ri ja mahtava. Liksomin kirjassa se on jo miltei heit-tänyt uloimman matrjoshka-nuken kuorensa pois – tiedättehän, mym-melimäiset sisäkkäiset puunuket – eikä neuvostopintaa paljon tarvitse rapsuttaa, kun alla on Venäjä.

Vadim Nikolajevitš Ivanov on kir-jassa äänessä, ja nimettömäksi jäävä suomalainen tyttö hänen hyttitoveri-naan, kuuntelijana. Mutta tytön kuuntelu, havainnot, reagointi ja reagoimatta jättäminen muokkaavat mie-hen puhetta. Kumpikaan ei olekaan yksin. Vähitellen näiden kahden välille kehittyy omintakeinen ystävyys. Olosuhteet, samaan tilaan joutuminen ja siihen jämäh-täminen, hitsaavat ihmiset yhteen.

Kirjaa voi lukea kuvana Suomesta ja Venäjästä, mut-ta myös kirjana miehen ja naisen suhteesta. Kirja on yhtä lailla runoutta kuin romaani. Venäjä on matkan

kolmas henkilö, konduktöörit ja muut viranomaiset pelkkiä statisteja. Juna ei tarvitse kuljettajaa, koska kiskot vievät eteenpäin. Venäjä haisee, maistuu, on räi-keä ja samea, hipihiljainen ja huutavan kovaääninen, yhtä aikaa ja peräkkäin. Kuinka maailman suurin maa voisikaan olla yhden totuuden, yhden mielikuvan val-takunta – ja kuitenkin romaani on lyhyt, alle kaksisataa sivua.

sal aisuus on rinna stamisessa ja tiivistämises-sä. Kuin väitöskirjassa ainakin, Liksom on suodattanut valtavan määrän aineistoa, rakentanut sille tiiviin pe-rustan ja lopulta niissä rajoissa käyttänyt mielikuvi-tusta luodakseen toden maailman, joka on uskollinen kaikille niille aikaisemmille maailmoille, joita kulje-tamme sisällämme. Kun meidät kutsutaan kirjaan, meidät kutsutaan yhtä aikaa osallistumaan kollektii-visiin kokemuksiimme ja omaan menneisyyteemme. Tulevaisuus ei ole tyhjä sivu, se on seuraava asema.

Liksom luettelee lopussa kaikki venäläisen kirjalli-suuden suuret nimet ja koko joukon vähemmän tun-nettuja vaikuttajia, joilta on ammentanut teokseensa.

Ylimmäisimpänä Anton Tšehov – joka muuten oli lääkäri koulutuk-seltaan – jonka ”Osasto nro 6” ker-too mielisairaalan osastosta, josta ei voinut päästä ulos. Siperian juna on maailman ainoa matkakokemus, jos-sa ehtii kehittyä tunne, ettei olla mat-kalla pisteestä A pisteeseen B, vaan

ollaan koko ajan liikkeellä, jossa liike muuttuu todella-kin päämäärää tärkeämmäksi.

Näinhän se on elämänkin kanssa, vaikka me välita-voitteita pyrimmekin itsellemme asettamaan. Elämän tarkoitus? Elää. Hyvän kirjan tarkoitus? Kertoa elä-mästä. Silloin maut, hajut, ihmiset, värit, äänet, paikat, saman toistuminen, menneen kertaaminen, valmius uuteen, kaikki on välttämätöntä varustusta reppuun, joka matkalaisella on olkapäällään.

Rosa Liksomin ”Hytti nro 6” voitti Finlandian, hyvä, sillä se on niitä kirjoja, joiden jälkeen on helppo olla huoleton kirjan tulevaisuudesta.

eilen, tänään, huomenna

Venäjä haisee, maistuu, on räikeä

ja samea.

koti läksytKirJaiLiJa Ja KUvataiteLiJa marKus leiKol a K atSaSta a Ma aiLMaSta niitä pOiKKeUKSia, JOtK a vahviStavat Sä äntöJä SiLLOinKin, KUn Sä äntöJä ei OLe.

TOIMI 1-2012 11

Mia Oksa, 40Laatupäällikkö

3 asiaa… jotKa pitävät

työvirettäsi yllä?

1. tarpeeksi haasteellinen ja mielekäs työ.

2. En yritä venyä kaikkeen vaan keskityn siihen, mitä teen ja teen sen loppuun

asti, ennen kuin siirryn seuraavaan asiaan.

3. liikunta, riittävä uni ja monipuolinen ruokavalio

12 TOIMI 1-2012

Aslak-kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää sekä parantaa ihmisen työ- ja toimintakykyä.

Se on monelle tervetullut ajanjakso, jonka aikana voi keskittyä itseensä, jaksamiseensa

ja voimavarojensa löytämiseen.

Sain aiKaa itSeLLeni ja

uudenlaiSta pUhtia

teKSti liisa joensuu KUvat ta avetti alin

TOIMI 1-2012 13

turkulainen laatupäällikkö mia oksa ei ole Aslak-kuntoutuksen jälkeen tarvinnut lääkkeitä selkäkipuihinsa. Hän organisoi nykyisin työnsä entis-tä paremmin ja osaa huolehtia omas-ta jaksamisestaan.

”Aslak oli loistokurssi ja ainutlaa-tuinen mahdollisuus ottaa aikaa it-selleen, opetella ergonomista tapaa työskennellä ja löytää selälle sopivia liikuntamuotoja. Se aikana sain uu-

denlaista puhtia ja luottamusta omiin voimavaroihini”, Oksa sanoo.

Perheenäiti, jonka arkeen kuuluvat aviomiehen lisäksi 6- ja 14-vuotiaat pojat sekä 12-vuotias tyttö, osasi arvostaa myös sitä, että pääsi kurssipäivien aikana valmiiseen ruokapöytään. Kurs-sijaksoille lähtemisen mahdollisti se, että perheellä on hyvä tuki-verkko, Mian oma äiti ja anoppi.

”Perhe tuki kuntoutustani. Kun pidän jaksamisestani huolen, perhekin voi paremmin. Oikeastaan voisi sanoa, että olen nykyi-sin terveellä tavalla itsekkäämpi äiti.”

Mia Oksa on työskennellyt Ruissalon Kylpylässä viimeiset 16 vuotta. Koska kylpylässä käy paljon Aslak-kuntoutujia, kun-toutusmuoto oli hänelle tuttu. Oksa näki Toimi-lehdessä ilmoi-tuksen Aslak-kurssista ja päätti, että on hänen vuoronsa.

”Työssäni olen tehnyt Aslak-tarjouksia ja kurssijärjestelyjä. Työpaikalla Ruissalossa käyvien Aslak-kuntoutujien keski-ikä on 50–55 vuotta. Heissä on paljon toimisto- ja teollisuustyönteki-jöitä. Itsekin teen toimistotyötä, mikä on rasittanut selkää.”

Oksa kävi ensin työterveyslääkärillä, joka kirjoitti tarvittavan B-lausunnon puoltamaan kuntoutusta. Kelan kuntoutushake-muksen hän täytti itse. Kelan myönteinen päätös tuli nopeasti parin viikon sisällä. Mia ei ollut päätöksestä yllättynyt.

”Tiesin olevani passeli kurssille, koska hakijalla on oltava ter-veydellinen ongelma. Selkäni on vaivannut raskausajoista asti. Iskiastyyppinen kipu on aiheuttanut ajanjaksoja, joitten aikana en ole pystynyt harrastamaan liikuntaa. Halusin löytää minulle sopivia liikuntamuotoja sekä työkaluja työhön ja arkeen.”

Kuntoutumaan hän halusi mahdollisimman kauas omasta työ-paikastaan ja päätyi Kuopion lähelle Siilinjärvelle. Kylpylähotel-li Kunnonpaikkaan saapui samalle kurssille kaikkiaan yhdeksän ihmistä. Ohjelma laaditaan aina ryhmää varten. Ihmiset saatta-vat olla samalta työpaikalta tai tehdä samantapaista työtä.

Kuntoutusta oli viisi päivää kerrallaan, ja se tapahtui neljässä jaksossa vuoden aikana. Ensimmäisellä jaksolla kurssilaiset tu-tustuivat toisiinsa ja työryhmään, johon kuului lääkäri, psykolo-gi, sosiaalityöntekijä, työhyvinvointikouluttaja ja fysioterapeutti.

”Oli rikastuttavaa, että kurssilaiset olivat omanlaisiaan persoo-nia ja edustivat eri aloja. Silti olimme kovin samanhenkisiä, sillä kurssiporukka koostui yksityisen sosiaali- ja terveysalan ihmisis-tä. Meillä oli hirmu hauskaa, nauroimme paljon ja henki oli hyvä.”

väliJaKsoille KuKin sai omat tehtävänsä ja tavoitteet seu-raavaa jaksoa varten. Oksan tavoitteet liittyivät työn organisoi-miseen ja ergonomiaan, liikuntaan ja ystävien tapaamiseen.

”Olin harrastanut juoksua ja muita repiviä lajeja, mutta kun-toutusvuoden kesällä tutustuin pilatekseen. Kun selkä ei enää vaivannut, aloin vahvistaa syviä vatsalihaksia kuntosalilla ja pelata jälleen salibandya kerran viikossa. Alkuperäinen vaiva tuli hoidetuksi, enkä ole enää joutunut jättämään liikuntaa selän takia. Vuosi toi muillekin ryhmäläisille myönteisiä muutoksia. Monella tavoitteena oli painonhallinta.”

Oksa otti kuntoutusta varten palkatonta vapaata, mutta Kela maksoi kuntoutuspäiviltä kuntoutusrahaa sekä matkakulut.

”Kun kuntoutus loppui, minusta tuntui, että olisin voinut jat-kaa sitä kuinka kauan vain. Nyt jaksan paremmin.”

Jy vä sKyl äl äinen erit yisopetta Ja ja kuntoutusohjaaja airi ahonen otti hiljattain päättyneen Aslak-kuntoutuksensa an-siosta suuren askelen: hän vaihtoi pitkäaikaisen työnsä projekti-tehtäviin ja otti niskalenkin omasta elämästään.

”Ehdin työskennellä Suomen Kuurosokeat ry:ssä lähes 20 vuotta, mutta sain Aslak-kuntoutuksesta kimmoketta lähteä kokeilemaan uutta. Siirryn Keski-Suomen Vammaispalvelusää-tiön Arvokas Elämä -hankkeeseen projektitöihin. Sain Aslakis-ta perspektiiviä elämään ja voimaa muutoksiin. Sillä oli hyvin avartava vaikutus.”

Airi osallistui Aslak-kuntoutukseen Mia Oksan tapaan Sii-linjärvellä Kylpylähotelli Kunnonpaikassa. Hän haki mukaan saadakseen työkaluja fyysiseen jaksamiseen ja työkyvyn ylläpi-toon. Työn kuormittavuus ja stressi vaivasivat mieltä.

”Halusin pohtia elämäntilannettani ja ottaa etäisyyttä asioihin. Sellainen onnistuu paremmin muualla kuin työnteon lomassa.”

Ahonen on eronnut ja hänellä on kaksi aikuista lasta, joten irrottautuminen kurssille kävi helposti. Aslak oli hänestä hyvin myönteinen kokemus. Hän sai miettiä niin työasioita kuin hen-kilökohtaista elämäänsä ja piti ryhmän tukea tärkeänä. Keskus-telut olivat avoimia ja yhteishenki hyvä.

”Sain ideoita ja vinkkejä muitten kokemuksista ja saatoin pei-lata niihin omia kokemuksiani. Se auttoi suhteuttamaan asioita. Elämänmuutokseen auttoivat myös lääkärin kanssa käydyt kes-kustelut. Otin vastuun siitä, mitä lääkärille lupasin ja aloin lisätä liikkumista, käydä kuntosalilla ja jumpassa. Lopulta sitouduin yhteen kuntosaliin ja otin jopa personal trainerin!”

”Sain Aslakista perspektiiviä elämään ja voimaa muutoksiin. Sillä oli hyvin avartava vaikutus.”

14 TOIMI 1-2012

Ahonen laihtui useita kiloja, ja kunto on nyt parempi kuin ai-koihin. Kun kuntoutuksen alussa tehtiin erilaisia mittauksia, oli palkitsevaa nähdä, että vuoden kuluttua tulokset näkyivät myös numeroina: vähentyneinä kiloina, vähentyneenä kehon rasvapi-toisuutena ja vyötäröstä hävinneinä sentteinä.

”Kuntoutuksesta oli oikeasti hyötyä terveydelle. Tärkeä seik-ka oli myös myöhemmin personal trainerin kanssa tehty ruoka-valio.”

”antoisinta oli yhdessäolo”, muistelee espoolaisen Va-hanen Oy:n projektiassistentti auli seppäläinen yli 10 vuotta sit-ten päättynyttä Aslak-kuntoutustaan.

Nyt jo aikuinen tytär asui tuohon aikaan vielä kotona. Seppä-läisen ollessa kurssilla puhelin oli soinut. Tytär kertoi siihen äi-din olevan hermolomalla. Aika hyvin se piti paikkansakin, sillä Auli nautti olostaan ja hermo lepäsi.

”Oli kerta kaikkiaan ihana kurssi! Aslakiin kannattaa ehdot-tomasti hakea. Huomaat, ettet ole yksin, saat vinkkejä työhön ja uusia ystäviä. Minulle kurssilta jäi jopa pitkäaikainen ystävä, jonka kanssa tapaamme yhä säännöllisesti. Itse asiassa olisi kiva pyytää sama jengi koolle ja päivittää kuulumiset.”

Ryhmän kanssa kokeiltiin erilaisia liikuntalajeja, laulettiin karaokea ja puhuttiin paljon. Kaikille tehtiin alussa erilaisia tes-tejä ja löydettiin asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Omien ja toisten saavuttamien tulosten seuraaminen piti mie-lenkiintoa yllä jatkaa loppuun asti.

Seppäläisen kurssi pidettiin Kylpylähotelli Päiväkummussa Karjalohjalla. Aulilla on aikuisiän diabetes, joten hän kaipasi tietoa siitä, minkälaisessa fyysisessä kunnossa hän oikeastaan on. Hänelle suositeltiin päivittäistä pitkäjänteistä kestävyyslii-kuntaa.

Auli Seppäläisen työhön rakennusprojektien hallinnassa kuu-luvat vaihtelevat toimistotehtävät laskutuksineen ja kirjeenvaih-toineen. Asumisen Palvelut -yksikössä, jossa hän työskentelee, tehdään paljon korjausrakentamista. Esimerkiksi putkiremontit ovat osa hänen maailmaansa. Kyseessä on istumatyö, joten kan-nustus liikkumiseen tuli tarpeeseen.

”Perheeni, johon kuuluu aviomiehen ja kotoa pois muuttaneen 24-vuotiaan tyttären lisäksi 10-vuotias poika, hankittiin puoli vuotta sitten koira. Tämä sveitsiläinen, lehmien paimentami-seen jalostettu appenzellinpaimenkoira on paras mahdollinen lenkkikaveri. Se ei koskaan väsy ennen emäntäänsä.”

Vaikka koiran hankkiminen aikoinaan mietitytti, Auli tekee nykyisin sen kanssa kahden tunnin lenkkejä – erinomaista hoi-toa diabeetikolle. Karvainen kaveri on hengennostattaja myös henkisesti: se on aina hyvällä tuulella, kertoo Seppäläinen, joka on myös nelivuotiaan lapsenlapsen mummo.

Auli Seppäläinen, 43Projektiassistentti, Vahanen Oy

3 asiaa… jotKa pitävät työvirettäsi yllä?

1. liikunta koiran kanssa, uiminen, jumppa2. Vaihteleva työ moninaisine tehtävineen

3. työkaverit ja kanssakäyminen heidän kanssaan

Airi Ahonen, 48Erityisopettaja ja kuntoutusohjaaja, Suomen Kuurosokeat ry

3 asiaa… jotKa pitävät työvirettäsi yllä?

1. Fyysinen kunto ja sen ylläpitäminen2. harrastukset, jotka tuovat hyvää mieltä, esimerkiksi liikunta, ja kesällä

marjastaminen sekä sienestäminen3. työstä saatavat onnistumisen kokemukset

KU

va

tO

Mi a

hO

TOIMI 1-2012 15

Kukaan työelämässä ei voi enää välttyä kouluttautumiselta, sillä osaamista on päivitettävä. Koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella.

opisKelu kannattaa aina

teKSti K atariina Kr abbe KUvat ta avetti alin

34 %on h a n KKin ut t yön oh essa u u den a m m atin ta i tutKin non .

KUviSSa eSiintYY JUttUUn ha aStateLtU pia arpiOL a .

16 TOIMI 1-2012

27 %ei h uom a n n ut tutKin non va i Kut tava n t yöu r a a n sa m iten K ä ä n .

TOIMI 1-2012 17

Kouluttautumisen merkitys on kasvanut työelämän ja työn te-kemisen muotojen muut tues sa. Kukaan ei enää selviä työelä-mässä ilman täydennyskoulu-tusta.

”Työelämän ilmapiiri on sel-lainen, ettei paikalleen voi jää-dä. Koko ajan on opittava uut-ta”, ERTOn järjestöasiantuntija Kristina dahlström sanoo.

Osaaminen vanhenee no-peas ti, jollei sitä päivitetä jat-

kuvasti. Jokainen on itse vastuussa omasta kehittymisestään, mutta työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että työnte-kijät kykenevät suoriutumaan tehtävistään.

”Työnantajan tulisi huolehtia riittävästä koulutuksesta esimer-kiksi jonkin työvälineen muuttuessa”, Dahlström muistuttaa.

Työnantajat järjestävät itsekin lyhyitä koulutuksia, ja lisäksi tarjolla on paljon kaupallisten tahojen järjestämää täydennys-koulutusta. Koulutusmyönteiset työnantajat saattavat maksaa näitä kursseja henkilöstölleen.

”Lyhyetkin kurssit voivat olla hyödyllisiä tai inspiroivia, kun-han löytää juuri omaan taitotasoonsa sopivan. Ongelma on siinä, ettei aina voi tietää etukäteen, meneekö kurssin sisältö korkealta yli tai onko se vain vanhan kertausta”, STTK:n koulutuspoliitti-nen asiantuntija mikko heinikoski huomauttaa.

Ammattitaidon ylläpitäminen on kuitenkin vain minimivaati-mus. Monet kokevat tarpeelliseksi syventää tai laajentaa osaa-mistaan enemmänkin.

”On tärkeää, että koulutusta suunnitellaan systemaattisesti. Kannattaa miettiä yhdessä esimiesten kanssa, millainen koulutus tukisi parhaiten ammatillista kehittymistä”, Heinikoski sanoo.

suomal ainen KoulutusJär Jestelmä mahdollistaa koko tutkinnon suorittamisen työn ohessa. Ammatilliset tutkinnot voi suorittaa näyttötutkintoina, joihin valmistavaa koulutusta järjestetään ilta-, viikonloppu tai monimuoto-opintoina. Myös ammattikorkeakoulujen aikuislinjoilla voi opiskella työn ohessa.

Tutkinnoista on mahdollista suorittaa osiakin. Näyttötutkin-toon valmistava koulutus koostuu yleensä itsenäisistä opinto-jaksoista, joihin voi osallistua ilman tarkoitustakaan suorittaa koko tutkintoa. Avoin yliopisto tai avoin ammattikorkeakoulu mahdollistavat yksittäisten kurssien suorittamiseen myös kor-keammalla koulutusasteella.

”Tutkinnon osa voi täyttää ajankohtaisen koulutustarpeen oikein hyvin, jolloin opiskeluoikeuskin kannattaa hakea vain tutkinnon osaa, ei koko tutkintoa varten. Voihan tutkinnon suo-rittaa loppuun myöhemminkin, mikä sopii hyvin elinikäisen op-pimisen ajatukseen”, Heinikoski muistuttaa.

”Tutkintoon valmistava koulutus työn ohessa on niin vaativaa, että siihen tarvitaan vankka oma motivaatio. Ketään ei pidä sii-hen pakottaa”, Kristiina Dahlström painottaa.

pia arpiola työskentelee Stockmann-konserniin kuuluvassa Hobby Hallissa tuotanto-AD:na. Hän suoritti painopinnanval-

mistajan ammattitutkinnon työnantajansa aloitteesta, mutta motivaatio tuli omasta takaa.

”Olen todella kiitollinen siitä, että minulle ehdotettiin näyttö-tutkintoon valmistavaa oppisopimuskoulutusta. Tutkinto on mi-nulle tärkeä, sillä se on todiste ammattitaidostani.”

”Yhteistyökumppanimme People Group Academyn järjestä-mään koulutukseen oli jäänyt vapaaksi kaksi paikkaa, joita he tarjosivat meille. Koulutus oli EU:n tukemaa, joten se ei maksa-nut opiskelijoille mitään. Työnantajankin maksettavaksi tulivat

Tutkintoon valmistava koulutus työn ohessa on niin vaativaa, että siihen tarvitaan vankka oma motivaatio.”

26 %on opi s Kellut oppi sopim u K s ell a .

toimi-lehden opisKelu- Ja työelämäKysely 2012

Toimi-lehden tammikuisen kyselyyn vastasi 374 ERTOn jäsentä, joista 81 % oli naisia ja 19 % miehiä. Vastanneista 43 % asuu pää-kaupunkiseudulla ja 61 % on alle 50-vuotiaita. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard.fi-lahjakortti. sen voitti Erkko Vuorensola Valkealasta.

Miten hankit tutkinnon työn ohessa?

• Markkinointi-instituutissa

• korkeakoulussa (Maisteri)

• aMMattikorkeakoulussa norMa alina opiskelijana

• aMMattikoulussa työskennellen viikonloppuisin

• aMMattikoulussa iltaopiskeluna

• yksityisesti MaksaMall a itse

Miten haluaisit opiskella?

OppiSOpiMUKSeLL a 18 %

näYttötUtKinnOn teKeMäLL ä 12 %

avOiMeSSa YLiOpiStOSSa/KOrKeaKOULUSSa 19 %

aMMattiKOULUSSa etäOpiSKeLUna 8 %

tUtKintO- tai JatKO-OpiSKeLiJana YLiOpiStOSSa/KOrKeaKOULUSSa 18 %

aMMattiKOrKeaKOULUn/aMMattiOppiL aitOKSen aiKUiSLinJaLL a 18 %

JOtenKin MUUten 7 %

18 TOIMI 1-2012

22 %h a lus i opi s Kell a h u v in v uoK s i .

TOIMI 1-2012 19

vain tenttimaksut tutkintotilaisuuksista, joten kahden vapaaeh-toisen opiskelijan löydyttyä oli helppo tarttua tilaisuuteen”, ker-too tuotantopäällikkö Kimmo laitinen, Arpiolan oppisopimuk-sen ohjaaja ja nykyinen esimies.

Arpiolalla oli ennestään ompelija-artesaanin sekä vaatetus-teknikon tutkinnot, mutta työkseen hän taittaa postimyyntiku-vastoja ja lehti-ilmoituksia. Ammattitaito oli karttunut työssä oppimalla sekä erilaisin lyhyin kurssein. Tutkintokoulutus oli kuitenkin laaja-alaisempi kuin työtehtävät.

”Esimerkiksi siitä, mitä painossa tapahtuu, en tiennyt ennen koulutusta juuri mitään, mutta nyt ymmärrän kokonaisuuden pa-remmin ja osaan tehdä työni niin, että painon on helppo jatkaa.”

Vaikka lähiopetusta, joka laskettiin työajaksi, oli vain harvak-seltaan pari päivää kerrallaan, illat ja viikonloput kuluivat tehtä-vien parissa.

”Varsinkin kirjallisiin tehtäviin uppouduin täysin, koska asia kiinnosti. Vähemmälläkin olisi varmaan päässyt läpi”, Arpiola pohtii.

Vaikka opiskelu oli antoisaa, tutkintotilaisuus jännitti. ”Olin todella huojentunut, kun opinnot olivat ohi ja tutkintoto-

distus kädessä”. Arpiolan ja hänen kollegansa valmistuttua kaksi muutakin

työtoveria pyysi päästä vastaavaan koulutukseen, ja heillekin se hyvien kokemusten rohkaisemana suotiin. Tällä kertaa AEL järjesti koulutuksen.

”Kaikki tutkinnon suorittaneet saivat lisää varmuutta ja moni-puolisempaa ammattitaitoa, joten koulutuksesta on ollut selkeää hyötyä myös työnantajalle”, Kimmo Laitinen sanoo.

”Työprosessi on sujuvampi, kun työntekijä tietää myös, mitä seuraavassa vaiheessa tapahtuu.”

til a stoKesKuKsen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan työ-ikäisestä väestöstä 52 prosenttia osallistui erityisesti aikuisille järjestettyyn koulutukseen edellisen neljän viikon aikana.

Vuonna 2010 noin 150 000 henkilöä opiskeli näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa, joista noin 80 000 osallistui tut-

kintotilaisuuksiin ja noin 33 000 suoritti koko tutkinnon. Näiden lisäksi monet työssäkäyvät opiskelevat korkeakouluissa tai am-mattikorkeakouluissa tai osallistuvat vapaan sivistystyön, kuten työväen- ja kansalaisopistojen kursseille. Vertailun vuoksi: yli-oppilastutkintoja suoritetaan vuosittain noin 32 000.

”Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa on nykyään enemmän opiskelijoita kuin ammatillisessa peruskoulutukses-sa”, opetusneuvos markku Kokkonen Opetushallituksesta kertoo.

”Monet ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon suo-rittaneetkin hyödyntävät mahdollisuutta oppisopimukseen, ja suorittavat työn ohessa erikoisammattitutkinnon”, hän sanoo.

16 %KoKi opi s Kelu n t yön oh essa r a s K a a K s i .

moneen tutKintoon valmistavaan koulutukseen kuuluu työssäoppimisjakso-ja. lisäksi esimerkiksi työvoimapoliittisena toimenpiteenä on mahdollisuus päästä työharjoitteluun. ERTOn järjestöasiantun-tija Kristina dahlström muistuttaa, että harjoittelija on työpaikalla nimenomaan oppimassa eikä ilmaista työvoimaa.

”opiskelijan olisi saatava harjoitella ohjatusti koulutukseensa kuuluvia asioita.”

Valmistavaan koulutukseen kuuluvan harjoittelun laadukkuudesta vastaa myös oppilaitos, ja kirjallinen suunnitelma, nimetty ohjaaja ja arviointilomakkeet estä-vät väärinkäytöksiä. opiskelijan kannattaa itsekin olla aktiivinen, ja vaatia riittävän monipuolisia työtehtäviä.

”Jos harjoittelussa on ongelmia, opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä myös omaan oppilaitokseen.”

Kaiken opiskeluun kuulumattoman harjoittelun pitäisi olla palkallista, ja työsuhteen ehtojen pitäisi olla samat kuin muilla. lisäksi harjoittelijan opettamiseen on varattava resursseja, kuului työssäoppi-minen tutkintoon tai ei.

”Jos kenelläkään ei ole aikaa opettaa, harjoittelu on hyödytöntä sekä työnanta-jalle että työssäoppijalle.”

HARjoIttelIjA on työPAIkAllA oPPIMAssA

Miksi haluaisit hankkia tutkinnon ja opiskella?

• Haluaisin keHittyä iHMisenä ja työntekijänä plus sa ada viriKKeitä Ja vaStapainOa tYöLLeni

• pidän opiskelusta .

• Haluaisin lisä ä tietoa ja taitoa kenties vaiHta a työnkuva a .

• Haluan yll äpitä ä Monipuolista osa aMista ja keHittä ä itseäni

• Haluaisin osata ja yMMärtä ä pareMMin sitä Mitä teen.

• toivon pareMpa a palkk a a .

• Haluan luoda uusia ur aMaHdollisuuksia .

• Haluaisin jo siirtä ä oppiMa ani Muille, pä ästä koulutusteHtäviin.

• MaHdollisuus yrittä jyyteen.

• k aiken var alta, suHdanteet Muuttuvat

• Haluaisin vakituisen työpaik an.

Miten työpaikallasi suhtaudutaan työharjoittelijoihin?

heiStä On apUa 28%

he Ovat tärKeä OSa tYöYhteiSöäMMe 16%

he tUOvat UUSia tUULia 9%

heiStä On vaiva a 3%

heiDän OhJa aMinen On tYöL äStä, MUtta Opettava a 15%

he Ovat väLttäMätön paKKO, KUn OiKeiSiin tYönteKiJöihin ei OLe var a a 10%

MeiLLe ei Oteta tYöharJOitteLiJOita 19%

20 TOIMI 1-2012

61 %jatKoi töitä opi s Kelu n a ja n nor m a a li s ti .

”Korkeasti koulutetut ovat itse koulutusmyönteisiä, ja suorastaan keräävät tutkintoja ja koulutusta.”

TOIMI 1-2012 21

Miksi haluaisit hankkia tutkinnon ja opiskella?

haLUaiSin vaihta a aL a a 10 %

MinULta pUUttUU tUtKintOpaperi, vaiKK a OSa an aSiat 10 %

nYKYinen tYöni ei KiinnOSta tai en pYStY teKeMä än Sitä enä ä 4 %

haLUaiSin pareMMin paLK atUn tYön 20 %

haLUaiSin pareMMat eteneMiSMahDOLLiSUUDet 35 %

haLUaiSin vaihta a tYöpaiKK a a 7 %

MUU 15 %

37 %KoKi , et tä t yöpa i K a ll a opi s Kelu u n K a n n us tet tiin .

Olitko töistä pois opiskelun aikana?

• pidin vuorottelu- ja opintovapa ata

• olin opintovapa all a ja opiskelin työn oHessa

• opiskelin vuosiloMill a, sä ästövapaill a, etätyönä

• pidin palk allisia etäpäiviä

• pari päivä ä kerr all a, noin viisi kerta a vuodessa

• äitiysloMall a ja Hoitovapa all a osan a jasta

• yt-neuvottelujen seur auksena

• 1–2 päivä ä kerr all a an

• 2–3 päivä ä kuuk audessa

• silloin tällöin l äHdin toiMistolta aik aiseMMin

tai tULin töihin MYöheMMin.

• jouduin lopulta irtisanoutuMa an opiskelun takia

”Oli hienoa, että työnantaja suhtautui alanvaihtohaluihini ymmärtäväisesti.”

kolme koulutuspäivää vuodessa onkin todella tärkeä avaus”, mikko heinikoski STTK:sta sanoo.

Merkittävää on erityisesti raamisopimuksen laajuus, sillä se vaikuttaa kahteenmiljoonaan palkansaajaan.

”Koulutuksesta tulee ehkä samanlainen itsestään selvä asia työpaikoilla kuin työturvallisuudesta huolehtiminen on nyt.”

t yönteKiJä Jär Jestöt näKevät koulutuksen tukemisen tärkeänä osana edunvalvontaa, sillä koulutuksella pidetään yllä työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta.

Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan am-mattilaiset eivät kuitenkaan raamisopimuksen piiriin kuulu. ERTOon kuuluva ammattijärjestö MaMa ry järjestääkin amma-tillista koulutusta jäsenilleen.

”Alallamme ei ole työehtosopimusta, koska työnantajakenttä on liian järjestäytymätön. Koska meillä ei ole neuvotteluoikeut-ta jäseniemme puolesta, olemme päätyneet siihen, että tuemme jäsentemme ammatillista kehittymistä”, puheenjohtaja Kaarina pehkonen sanoo.

MaMa järjestää lyhyempiä, pääasiassa ohjelmistokursseja eri puolilla Suomea. Tammikuussa alkoi jo toisen kerran Tampereel-la Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistava koulutus sekä viikonloppu- että arkipäiväkoulutuksena yhteis-työssä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Koulutus on räätälöity opiskelijoiden tarpeiden mukaan, ja sen voi suorit-taa myös oppisopimuskoulutuksena.

”Ala muuttuu niin nopeasti, että olemme jättäneet osan opin-tojaksojen sisällöstä avoimeksi ja määrittelemme sen vasta myö-hemmin yhdessä opiskelijoiden ja alan ammattilaisten kanssa”, koulutuspäällikkö ilpo tolvanen Tampereen Aikuiskoulutuskes-kuksesta kertoo.

näy ttötutKintoJen järjestämistä valvoo 154 tutkintotoimi-kuntaa, joiden jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä sekä oppilaitoksia. Tutkintotoimikunta antaa myös näyttötutkintoto-distukset.

Opetushallitus päättää tutkintojen perusteista, ja ne laaditaan kolmikantaisissa työryhmissä.

Tutkintorakenne elää koko ajan: tutkintovaatimuksia yrite-tään pitää ajan tasalla työelämän tarpeiden kanssa, uusia tutkin-toja laaditaan ehdotusten perusteella ja tarpeettomaksi käyneitä tutkintoja lopetetaan. Esimerkiksi puhevammaisten tulkkipalve-lujen erikoisammattitutkintovaatimuksia oli uudistettava laki-muutoksen myötä, sillä tulkkipalveluista tuli lakisääteisiä vuon-na 2010.

”Puhevammaisten tulkkien ammattitaito on useimmiten han-kittu käytännön työssä puhevammaisten parissa”, kertoo pirkko jääskeläinen, joka toimii tutkintotoimikunnassa Yksityisen sosi-aali- ja terveysalan ammattilaiset ry YSTEA:n edustajana.

”Nyt kun Kela kilpailuttaa tulkkipalvelujen tuottajat, on tut-kinto erittäin tärkeä todiste ammattitaidosta – luultavasti seu-raavalla kilpailutuskierroksella mukaan ei selviä enää yhtään tulkkia, joilta puuttuu tutkintotodistus.”

Jos Koulutusta va sta ava a työtä ei ole tarjolla, täysin uu-den alan opiskelu voi olla ainoa mahdollisuus jatkaa työelämäs-sä. Alanvaihto voi tulla kysymykseen myös henkilökohtaisista syistä.

leila leppälä oli 44-vuotias AD päättäessään lähteä opiskele-maan. Takana oli pitkä työura mainosalalla, josta 20 vuotta sa-massa työpaikassa.

Koulutus ei jakaudu tasaisesti. Tyypillinen kouluttautuja on kaupungissa asuva, jo valmiiksi korkeasti koulutettu nainen. Maalla asuvia, heikosti koulutettuja miehiä on vaikeampi hou-kutella opin tielle.

”Korkeasti koulutetut ovat itse koulutusmyönteisiä ja suo-rastaan keräävät tutkintoja ja koulutusta – esimerkiksi erikois-ammattitutkintojen suorittajissa on tohtoreitakin. Hyvässä asemassa olevia työnantaja palkitsee tarjoamalla koulutusta. Tasa-arvon kannalta työmarkkinaosapuolten raamisopimuksen

22 TOIMI 1-2012

Arjen asiantuntijat

Viran puolesta

”Olin tehnyt niin pitkään samoja hommia, että työt sujuivat jo selkäytimestä. Olin tottunut haastamaan itseni, ja aika ajoin se oli vaikeaa. Halusin löytää uudelleen työurani alkuaikojen tun-teen, jolloin tuleva päivä tuntui perhosina vatsassa.”

Steinerpedagogiikka oli kiinnostanut jo pitempään, mutta päiväopiskelu olisi ollut taloudellisesti mahdotonta asuntovelal-liselle perheenäidille. Kun Leppälä kuuli, että Snellman-korkea-koulussa pystyi suorittamaan steinerpedagogiikan yleisopinnot kahdessa vuodessa niin, että lähiopintoja oli vain perjantai-iltai-sin ja lauantaisin, hän tarttui tilaisuuteen.

”Jatkoin vielä kaksi vuotta normaalisti töissä, mutta opiskelin viikonloppuisin. Opintoihin kuului paljon lukemista ja kirjoitta-mista, joten läksyjen tekemiseen meni kahdesta kolmeen iltaan viikossa. Uuden oppiminen oli motivoivaa, ja se antoi valtavasti virtaa.”

Kahden vuoden viikonloppuopintojen jälkeen hän jatkoi vielä

ammatillinen perustutkinto voidaan suo-rittaa ammattioppilaitoksessa nuoriso- tai aikuislinjalla tai näyttötutkintona. Koulutus kestää noin 2 vuotta.

ammattitutkinto suoritetaan aina näyt-tötutkintona joko suoraan tai valmistavan koulutuksen kautta. Valmistavaan koulu-tukseen voi osallistua oppisopimuksella

tai omaehtoisesti. Koulutus kestää noin vuoden.

erikoisammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona kuten ammattitutkinto-kin, mutta alan pohjakoulutusta vaaditaan. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta.

tutkinnon sisältö on aina sama riippumat-ta siitä, miten vaadittavat tiedot ja taidot

hankitaan. on esimerkiksi mahdollista suorittaa osa tutkinnosta suoraan näyt-tötutkintona, ja osallistua vain muilta osin valmistavaan koulutukseen.

näyttötutkinto soveltuu myös työssä opitun osaamisen todentamiseen. Valit-tavana on 371 tutkintoa ja mukana kaikki koulutusalat.

AMMAtIllIsIA tutkIntojA suoRItustAPoIneen

Kur

ssi t

ai k

oulu

tus Työssä oppim

inen

Hei, mikä on sinulle mieluisin tapa opiskella?peruskoulutuksen tueksi on jatkuvasti kehitettävä osaamista ja päivitettävä tietoja. Joillekin sopii jatkokoulutus tai kurssit, toisille käytännön opit tai ammatillinen keskustelu. tällä kertaa mielipiteensä kertoivat helsingin oulunkyläläiset.

marina panschinosastonsihteeri”Lyhytkestoinen, esimerkiksi viikon pituinen intensiivi-nen kurssi olisi paras. Sen täytyisi ehdottomasti olla työpaikan ulkopuolella, vaikka kurssikeskuksessa, jotta se erottuisi työajasta.”

Kimmo hämäl äinenopetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelu kunnan pääsihteeri, opetushallitus”Opiskelu on parhaimmillaan oman ammatillisen osaa-misen kehittämistä, joka palvelee sekä henkilöä itseään että hänen työyhteisöään.”

marianne K yberdi, tullikemisti”parasta olisi saada alan asiantuntija omalle työpai-kalle tai päästä katsomaan muualle, miten siellä tehdään vastaavaa työtä.”

mervi tuominenavainasiakaspäällikkö”Jokapäiväistä oppimista ovat keskustelut sellaisten ihmisten kanssa, joilla on näkemystä ja visioita. Lisäksi 1–2 päivän pituiset täsmä-kurssit ovat mieluisia.”

anne-mari Korhol aKlt, tito ry:n puheenjohtaja, erto ry:n hallituksen jäsen ”ammattitaitoa on mahdollista ylläpitää ja kehittää jatkuvasti monin eri tavoin ihan omaa työtä tekemällä. Yhteistyö työpaikalla on merkittävä voimavara.”

irmeli behmprojektisihteeri”Olen enemmän käytännön ihminen. Lukemisen sijaan haluan viedä saman tien opit käytäntöön. Siksi mi-nulle sopii oppiminen työtä tekemällä, oppisopimuskou-lutustyyppisesti.”

seba stian Fr anssitekstiilihuoltaja”Oppiminen on muka-vampaa käytännön kautta, koska pelkästään lukemalla ei pääse kunnolla ideaan kiinni.”

kolme vuotta päiväopiskelijana pätevöityäkseen steinerkoulun luokanopettajaksi. Tuolloin hän jäi vakituisesta toimestaan opin-tovapaalle, mutta jatkoi tuntityöläisenä iltaisin.

”Oli hienoa, että työnantaja suhtautui alanvaihtohaluihini ymmärtäväisesti. Onneksi työskentelin isossa organisaatiossa, jossa järjestely oli mahdollinen.”

Päiväopiskelu iltatyöhön yhdistettynä oli rankempaa kuin päi-vätyö yhdistettynä viikonloppuopiskeluun, mutta työnantajan joustavuus helpotti taakkaa.

”Pystyin tekemään kesäisin enemmän tunteja, niin että kou-lutukseen kuuluvien työharjoittelujaksojen aikana ei tarvinnut joka ilta tulla töihin.”

Viime syksystä lähtien Leppälä on opettanut ekaluokkalaisia Porvoon Steinerkoulussa, ja uskoo jatkavansa eläkeikään saakka.

”Opin koko ajan itsekin opettaessani. Tässä ammatissa ei ole ikinä valmis.”

teKSti Ja KUvat sari alhava

TOIMI 1-2012 23

Facebook, Twitter ja Linkedin ovat tu-tuimpia sosiaalisen median eli somen paikkoja, joissa ihminen voi pönkittää itsestään myönteistä kuvaa.

”Monet ajattelevat, että sosiaalisessa mediassa ei voi tehdä mitään, koska sitten kukaan ei kuitenkaan ota töihin”, kertoo Planin verkkotoimittaja perttu

iso-markku, jolle some on yhtä luonnollinen asia kuin muukin kanssakäyminen ihmisten ja asioiden kanssa.

Pelkoja ei pidä mitätöidä ja on hyvä miettiä, mitä it-sestään laittaa verkkoon kaikkien luettavaksi eli kan-nattaako kaikkein henkilökohtaisimmat asiat paljastaa koko maailmalle.

”Tietynlaisen imagon rakentaminen on kuitenkin aika mahdotonta, kuten muutenkin ihmisten kesken: teet somessa asioita ja siitä muodostuu ihmisille tie-tynlainen kuva sinusta. Et sinä livenäkään voi hirveäs-ti vaikuttaa siihen, miten ihmiset sinut näkevät.”

t yönteKiJä voi verKossa esitellä osaamistaan niin, että työnantaja pääsee kätevästi tutustumaan tämän saavutuksiin ja osaamisalueisiin. Ihmisen työ-minä on julkinen joka tapauksessa. Monella alalla ja esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työhön liittyy esillä oleminen ja keskusteleminen, myös somessa.

”Jos työnantaja kieltää esimerkiksi facebookin, kos-ka pitää sitä pelkästään viihteenä, on käsitetty jotain pahasti pieleen. Verkossa käydään monenlaisia ja mo-nentasoisia keskusteluita, joista osa on toki hömppää mutta osa ei. Verkostoituminen kuuluu nykypäivään ja työelämään. Ihmiset ovat yhä enemmän sosiaalisessa mediassa.”

Linkedin on eräänlainen sähköinen ansioluettelo verkossa ja erittäin tehokas tapa kertoa osaamisalu-eistaan. Siellä verkostot näkyvät selvästi ja oikean tyypin tunteminen voi edistää työnsaantia. Etenkin Linkedinis sä pelaa sosiaalisen median tyypillinen hyöty: joku on tutun tuttu tai muuten hyväksi tyypiksi tiedetty ja tunnustettu. Somessa suosittelu on helppoa.

”Työnantajat saattavat etsiä kavereidensa verkos-

toista sopivia henkilöitä työhaastatteluun”, Iso-Mark-ku kertoo.

Slideshare.net on laajempi näytön paikka netissä. Sinne eri alojen asiantuntijat voivat ladata powerpoint-esityksiään muiden luettavaksi.

”Omia esityksiä kannattaa julkistaa, koska me olem-me omalla alallamme ihan oikeasti hyviä ja sieltä saa hyödyllistä palautetta. Jonkinlaista hallitsematto-muutta pitäisi sietää ja uskaltaa tuoda omia tuotok-siaan keskusteltavaksi ja arvosteltavaksi. Vain niin voimme kehittyä”, Iso-Markku toteaa.

Sosiaalisessa mediassa voi esittäytyä kiinnostavana työnhakijana tai työnantajana. Taktikointi on pidemmän päälle kuitenkin turhaa, sillä ihminen on verkossa sellainen kuin on, oma itsensä.

HoukuttelevakSi SOMeSSa

teKSti susanna cygnel KUva risto törrö

verKossa esimerKiKsi leviää työhakemuksia, jotka on selvästi suunnattu verkkovelhoille ja nettiguruille – eipä sellaisia kannata lehtien palstoilta etsiä, jotka ovat joka tapauksessa verkossa. Jopa niin perinteinen yritys kuin Yle hassutteli työpaikkailmoituksessaan, jossa haki verkko-osaajaa.

”se oli erilainen hakemus, jossa oli rento meininki ja jonka tarkoitus oli levitä some-verkostoissa. hakemus sai taloussanomien mukaan ainakin 80 000 lukijaa. Ihmiset lähettivät sitä kavereilleen, koska piti-vät sitä kiinnostavana ja myös hauskana”, perttu iso-markku sanoo.

”Erityisesti teknisen ja viestintäalan ihmiset ovat sosiaalisessa mediassa, joten sitä kautta heitä kannattaakin etsiä.”

on puhuttu siitä, onko työnantajalla oikeus googlettaa työnhakijoi-ta eli etsiä ehdokkaista netistä tietoa.

”se ei ole tietosuojavaltuutetunkaan mukaan sallittua, mutta käsi-tykseni mukaan sitä kuitenkin tehdään laajalti.”

”sen sijaan tosiaan yhä useampi työntekijä löytää uuden työpaikan verkostojensa avulla – jossain on paikka auki tai tarvetta ammattilai-selle, ja sana kiirii tutun tutuille. näinhän iso osa työpaikoista on aina täyttynyt, mutta sosiaalisen median myötä verkostomme ovat laajen-tuneet ja toimivat nopeasti sekä tehokkaasti”, iso-markku toteaa.

sosIAAlInen MedIA MuuttAA työnHAkuA Myös työnAntAjAn näkökulMAstA

24 TOIMI 1-2012

Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työhön liittyy esillä oleminen ja keskusteleminen, myös somessa.

TOIMI 1-2012 25

vapaata aikaateKSti miina poiKol ainen KUva ta avetti alin

haLUatKO KertOa täLL ä paLStaLL a harr aStUKSeStaSi? Ota YhteYttä tOiMi@ertO.Fi

viime Kesänä pia saunavaara toivoi työlleen vastapainoa. hän nautti työstään, mutta ha-lusi löytää harrastuksen, jossa näkisi mahdollisimman nopeasti kättensä jälkeä. hän halusi myös löytää uutta iloa elämäänsä, ja saada työpäivän päätteeksi ajatukset pois työstä.

”Ystäväni teki kotonaan hopeakoruja ja ajattelin, että tuossa olisi harrastus, josta voisin nauttia. ”

Saunavaara opetteli hopeakorunvalmistusta kansalaisopiston kurssilla. Korunvalmistus ei vaadi hänen mukaansa mitään pohjaosaamista. tärkeintä on innostua! Saunavaara nauttii siitä, että korujen tekeminen on tarkkaa näpertämistä, josta jää konkreettinen jälki eli koru muistok-si. ”nykyään ystävät tietävät jo, mitä saavat minulta joulu- ja syntymäpäivälahjaksi.”

Koruja voi valmistaa vaikka keittiön pöydän ääressä, mutta Saunavaaralla on kotonaan erilli-nen harrastushuone. Siellä on ompelukoneiden ja maalaustarvikkeiden lisäksi pieni korupaja.

Kuka: pia Saunavaara

työpaikka: ertO

ammatti: toimialapäällikkö

ikä: 42

harrastus: hopeakorujen valmistus

26 TOIMI 1-2012

työurani on kaikilta osiltaan melko epä-tavallinen, ja siksi myös kokemukseni työkaveruudesta ovat aika epätyypilli-siä. Ihmetyksen sekaisella kateudella katselen vanhempieni ikäluokkaa, jolla on kokemuksia monen kymmenen vuo-

den työkaveruussuhteista. Nyt työsuhteet ovat lyhen-tyneet ja erilaiset freelancer- ja toiminimijärjestelyt yleistyneet. Harvalla minun ikäpolveni ihmisellä on kokemusta vain yhdestä tai kahdesta työpaikasta.

Työkaveruuteen, niin kuin ihmissuhteisiin aina, liit-tyy huonoja puolia. Kaikki yhteisöt synnyttävät kiu-saamista, kateutta, kilpailua ja vihaa. Silti olisi mukava saada kokea pitkä kollegiaalinen suhde: työkavereiden seurassahan tulee vietettyä aikaa joskus jopa enemmän kuin perheenjäsenten.

Itse astuin työelämään tutkijana yliopistolla. Yliopisto on periaat-teessa upea työyhteisö: ihmisten ikäjakauma on väkisinkin laaja, aina kandidaatintyötään tekevistä parikymppisistä kahdeksankymppisiin emerituspro-fessoreihin, jotka eivät suostu pysymään poissa työ-huoneestaan.

Yliopiston taustaideologia, sivistyksen ja tiedon li-sääminen, luo jonkinlaisen ”pyhyyden” heijastuksen kaikkeen, mitä yliopiston seinien suojissa tehdään. Työ ei koskaan tuntunut merkityksettömältä.

tein yliopistoll a ensin gradun, sitten väitöskir-jan. Lähimmät työtoverini olivat hekin ensin gradun-tekijöitä, sitten väitöskirjantekijöitä. Vertaistukea oli aina saatavilla ja apua tarjottiin vastavuoroisesti.

Tiedemaailman käytännöt eivät kuitenkaan kolle-giaalisuutta juuri tue. Lähimmät työtoverit ovat aina myös toistensa pahimpia kilpailijoita: he kilpailevat sa-moista apurahoista, samoista viroista, samoista projek-teista ja samoista tutkijakoulupaikoista – joita kaikkia on aina liian vähän.

Vaikka uskon, että kollegoiden välit pysyvät yleensä hyvinä ja lämpiminä, harva ihminen kai pystyy välttä-mään kateuden pistoja tai turhautumista, jos lähin työ-kaveri tuntuu saavan kaiken eikä itselle tunnu oikein

osuvan tilaisuuksia tai kannustusta. Niukkuudesta on vaikea jakaa tasapuolisesti kaikille.

No, selvisin yliopistomaailmasta, valmistuin, ja kai-kesta jäi ihan hyvä mieli. Mutta periaate ihmetytti: mitä järkeä on laittaa kisaamaan keskenään ihmiset, joiden järkkymätön yhteistyö nimenomaan synnyttäisi parhaat tulokset?

t yöel ämä ssä Kilpailua on aina. Tavoitellaan sa-moja ylennyksiä, projekteja tai työhuoneita kuin muut-kin. Kateuden ja suuttumuksen ohittaminen vaatii luonnetta, ehkä tietynlaista persoonallisuuden tyyp-piä, ennen kaikkea toki kokemusta. Päättäviltä tahoil-

ta tilanne vaatii läpinäkyvyyttä, avoimuutta sekä todellista pyrki-mystä rehellisyyteen ja tasapuoli-suuteen.

Kirjailijana kohtaan kollegoi-ta päivittäin vain Facebookissa. Toki heihin törmää elävänäkin: messuilla, kirjailijapäivillä, juhlis-sa. Päivittäinen kohtaaminen jäisi

kuitenkin pois ilman virtuaalimaailmaa. Kirjailijan työ on ytimeltään äärimmäisen yksinäis-

tä. Kukaan ei voi auttaa ajattelussa, ajatusten siirtämi-sessä tietokoneen näytölle, ihmisten, tapahtumien ja maailmojen keksimisessä eli niin kutsutussa alemmas-sa luomisessa. Mitä enemmän joku yrittäisi auttaa, sitä kauemmaksi ajatukset karkaisivat, sitä nopeammin ne menettäisivät hahmonsa.

Siltikin, juuri kirjailijan työssä olen viimeistään oi-valtanut kollegoiden syvimmän merkityksen. Toki kil-pailua on kirjailijamaailmassakin – palkintojen takia erittäin konkreettisesti.

Nyt kilpailu ei kuitenkaan tunnu kilpailulta, sillä me emme tee samaa asiaa. Jokainen kirja on erilainen, jo-kainen kirjailija erilainen, jokaisen tie erilainen. Face-bookin kautta on ihana seurata kirjojen syntymistä – kollegoiden innostusta ja inspiraatiota, tuskaisuutta ja turhautumista, arjen ja luomisen törmäyksiä, epävar-muutta, kauneuden kokemuksia, ylpeyttä valmistuvas-ta kirjasta.

Nyt kollegiaalisuus on erillisten yhteisöllisyyttä, to-dellista tasavertaisuutta. Juuri sopivaa minulle.

Useimmiten työkavereista on iloa.

Kollegiaalisuuden ihanuus ja kauheus

tiina r aeva ar a On Ker avaL ainen KirJaiLiJa Ja K ahDen L apSen äiti,JOK a vOitt i viiMe vUOnna rUneberGin KirJaLLiSUUSpaLKinnOn.

työ huoneelta

Työkavereiden seurassa viettää jopa enemmän aikaa kuin

perheen kanssa.

TOIMI 1-2012 27

*Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.

Alennus jäsenkortilla normaalisti -1,7 snt/litra.

-2snt/l

Erityisetu voimassa1.2.-31.3.2012

28 TOIMI 1-2012

*Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.

Alennus jäsenkortilla normaalisti -1,7 snt/litra.

-2snt/l

Erityisetu voimassa1.2.-31.3.2012

ikääntyminen on merkittävin työelämän megatrendi. Monessa puheenvuorossa todetaan, että työtätekevien määrä romahtaa ja eläkeläisten määrä kasvaa tulevaisuudessa huimasti. Väitteistä ai-noastaan toinen on totta. Eläkeläisten määrä kyllä kasvaa, mutta työikäisten määrä ei romahda seuraavien vuosikymmenien aikana.

Vuonna 2010 ikäluokkaan 15–64-vuotiaat kuului 1,35 miljoonaa kansalaista ja yli 65-vuotiaiden porukkaan 0,9 miljoonaa. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on 1,3 miljoonaa ja vuonna 2060 jo 1,8 miljoonaa.

Yleisimmin työtätekevien määrän mittarina pidetty 15–64-vuotiaiden ikäryhmän koko ei muutu radikaalisti. Luku pienenee vuoden 2010 ja 2060 välisenä aikana hetkeksi nykyisestä 3,5 miljoonasta 0,1 miljoonalla, mutta palaa sitten takaisin entiselleen. Tilastokeskuksen lukujen mukaan työ-tätekevien ikäluokka ei siis romahda. Siitä huolimatta julkisuudessa tois-tetaan väitettä työtätekevien määrän radikaalista pienentymisestä. Toki ikääntyneet tarvitsevat entistä enemmän palveluja ja siten työntekijöiden tarve esimerkiksi terveydenhuollossa kasvaa, mutta kyse ei ole työnteki-jöiden määrän vähentymisestä.

Yhä useampi eläkkeellä oleva on kykenevä ja halukas työskentelemään. Kuluvan vuosikymmenen aikana entistä paremmassa fyysisessä kunnos-sa eläköityvien työhön osallistuminen muuttaa työmarkkinoita. Vuonna 2004 yli 65-vuotiaita oli työelämässä 19 000, mutta vuonna 2010 jo 40 000. Työhän osallistuvien eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina todella kovaa vauhtia.

Ikääntyneiden työskentelyssä on nähtävissä sekä hyviä että huonoja puolia. Myönteistä on työvoiman lisääntyminen, ja työpaikkojen helpottu-nut tilanne tasoittaa ruuhkahuippuja.

Kielteisenä voi pitää osa-aikatyön lisääntymistä. Eläkeläiset eivät halua työskennellä kokoaikatyössä, vaan osa-aikaisesti. Käytännössä ikäänty-neiden työskentely vastaa tulevaisuudessa opiskelijoiden työskentelyä: muodostuu uusi osa-aikatyötä tekevien joukko eli eläkeläiset. Ikääntynei-den työnteon lisääntyminen helpottaa työpaikan ruuhkahuippuihin val-mistautumista, mutta se voi estää kokoaikaisen työn saamista.

Tulevaisuuden työmarkkinoilla osa-aikatyön määrä lisääntyy ilman eläkeläisiäkin. Osa tulee tekemään lyhyttä työaikaa omasta tahdostaan ja osa vastoin tahtoaan. Tässä muutoksessa meidän on oltava tarkkoina. Tavoitteena pitää olla palkalla toimeen tuleminen ja kokoaikatyön saami-nen siihen halukkaille. Osa-aikatyön pitää perustua vapaaehtoisuuteen ja omaan tahtoon.

Tutkimusten mukaan työntekijälähtöiset työajat lisäävät työssä viihty-vyyttä. Niitä ERTOn täytyy tukea, mutta vastustaa tiukasti vastentahtois-ta osa-aikatyötä.

juri aaltonenERTOn puheenjohtaja

Muodostuu uusi osa-aikatyötä tekevien joukko, eläkeläiset.

Ikääntyminen muuttaa työelämää

TOIMI 1-2012 29

eRTOn HED-intra www.hedit.fi on uusittu. HED-intra on henkilös-tön edustajien oma palvelu, jossa HEDit voivat keskustella, verkos-toitua ja kysyä apua pulmatilan-teissa. Palvelusta löytyvät kaikki

HED-tehtävässä tarvittavat tärkeät aineistot ja lomakkeet sekä linkkivinkkejä erinomai-sille tiedon lähteille.

Intrasta löytyy mm. oppaita, asiakirjapoh-jia, työehtosopimukset, palkkasuositukset, oikeustapauksia ja tulkintoja, HED-koulutus-ten materiaaleja sekä vinkkejä työpaikka- ja klubitoimintaan. Materiaalipankkiin voi tallentaa omia tiedostoja ja linkkejä.

Keskustelupalstalla voi kysyä vaikkapa neuvoa pulmaan, jakaa hyviä käytäntöjä ja verkostoitua muiden ertolaisten HEDien kanssa. Viesti-toiminnolla voi lähettää henkilökohtaisia viestejä muille rekisteröi-tyneille käyttäjille. Toisella HEDillä saattaa olla vastaus tai ratkaisu valmiina toisen pulmatilanteeseen.

HED-intraan saavat käyttäjätunnuksen kaikki ertolaiset HEDit sekä muutama

mentori ja asiantuntija. Jos olet henkilöstön edustaja (luottamusmies tai -valtuutettu, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies, EWC-edustaja, työpaikkaosaston vetäjä tai edellä mainittujen vara) ja sinulla ei ole vielä tunnuksia, ota yhteyttä ERTOon osoitteella hed@erto.fi. Vain palveluun kirjautumalla saat jatkossa käyttöösi HEDin uutiskirjeet ja HEDien muut herkut.

Jokainen rekisteröitynyt käyttäjä pystyy vaikuttamaan omien tietojensa näkymiseen etusivun HED-haussa ja muille rekisteröity-neille käyttäjille.

ERTOn vanha HED-intra on poistettu käytöstä eivätkä vanhat tunnukset sinne ole enää voimassa.

HED-intran kaikille avoimella ja julkisella etusivulla on tietoa erilaisista HED-tehtä-vistä, HEDeille suunnatuista tapahtumista ja koulutuksista sekä käytännön ohjeet HEDien valintaan.

Etusivulla esitellään ertolaisia henkilöstön edustajia kuvien ja tarinoiden avulla. Lisäksi etusivulla voi kuka tahansa etsiä lähimmän HEDin ja lähettää hänelle viestin.

hed-intra www.hedit.fi palve-lee sekä ertolaisia hedejä että sellaisiksi haluavia.

HED-intra on uusittuKaikille käytössä tarinat, etsintä, tapahtumat ja valintaohjeet.

ERTOn uusin jäsenyhdistys Tie-toalan ammattilaiset ERTO ry on tietotekniikan palvelualalla työskentelevien ertolaisten oma yhdistys, joka edistää alan edun-valvontaa ja järjestää toimintaa. Yhdistyksen perusperiaatteena on toimia erittäin avoimesti ja jäsendemokratiaa kunnioittaen.

Tietoalan Ammattilaisten puheenjohtaja on Jari Koivula Valkeakoskelta. Hallituksen koko on 2+1.

opiskelijajäsenyys on ilmainenERTOn opiskelijajäsenyys on ilmainen ja kattaa kaikki jäsen-edut. www.erto.fi -> Liity jäseneksi -> Opiskelijat

kohti ansiosidonnaista jo opiskeluaikanaOpiskelijajäsen voi liittyä myös työttömyyskassan jäseneksi jo opiskeluaikana ja kerryttää siten oikeuttaan ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan opiske-lun ohella tehdyillä töillä.

opiskelija, kun valmistutKun olet valmistunut ja siirtynyt työelämään, voit liittyä sekä liiton että työttömyyskassan var-sinaiseksi jäseneksi osoitteessa: www.erto.fi/liity-jaseneksi

Ilmoita eRtoon, jos olet vailla palkkatuloaPalkattoman ajanjakson ajalta ERTOn jäsenet maksavat normaa-lin jäsenmaksun sijaan 8,5 €/kk. www.erto.fi -> Sähköinen asiointi -> Weblyyti

uusi jäsenyhdistys:tIetoAlAn AMMAttIlAIset eRto Ry

30 TOIMI 1-2012

koulutuksiin ilmoittautuminen Ilmoittaudu viimeistään kolme viikkoa ennen tilaisuutta nettilomakkeen kautta: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoit-taudu-koulutukseen. Ilmoittautuneille lähetetään vahvistus lisätietoineen noin kaksi viikkoa ennen koulutusiltaa.

lisätietoa koulutuksista www.erto.fi/palvelut/koulutus

KoulutuKset jäsenille

uralla eteenpäin!Kuopio ti 13.3., Oulu to 15.3., Vaasa ti 4.9., Tampere to 6.9., Turku ke 12.9., Mikkeli to 20.9., Helsinki ke 26.9. Koulutukset klo 17–20. Sopii kaikille, jotka haluavat kehittää urasuunnittelu- ja työnhakutaitojaan. Koulutuksessa tehdään suunnitelma, jonka avulla osallistujat voivat navigoida urallaan eteenpäin lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Lisäksi opitaan tunnista-maan omia vahvuuksia ja osaamista sekä tuomaan niitä esiin. Käytännönlä-heisessä koulutuksessa saat eväitä oman työuran suunnan tarkistamiseksi ja uudelleen asettamiseksi.

Puhutko somea? – sosiaalinen media apuna työnhaussaTampere to 10.5., Helsinki to 8.11. Koulutukset klo 17–20.Sopii kaikille, joita kiinnostaa sosiaali-sen median hyödyntäminen työelämän käänteissä. Sosiaalinen media tarjoaa työnhakijoille ja työnantajille uusia tapoja verkostoitua ja kohdata. Koulutuk-sessa osallistujat saavat eväitä sosiaali-sen median parhaisiin käytäntöihin ja

e r to Ko u l u t ta a hyvin käytännönläheisiä vinkkejä somen hyödyntämiseen urasuunnittelussa ja työnhaussa.

KoulutuKset henKilöstön edustajille

tervetuloa ykkösketjuun! -perehdytys vastavalitulle henkilöstön edustajalleKevät: 1. jakso 13.–14.2. ja 2. jakso 7.–8.5., HelsinkiSyksy: 1. jakso 10.–11.9. ja 2. jakso 26.–27.11., HelsinkiHenkilöstön edustajat eli HEDit ovat ERTOn Ykkösketjua! Haluamme, että Ykkösketjumme pysyy hyvässä vireessä! Siksi koulutamme sinut tehtävääsi ja pidämme myös huolen siitä, että taka-taskussasi on kaikki tarvittavat työkalut ja osaaminen tehtävässä menestymistä silmällä pitäen.

Perehdytys sopii ensisijaisesti vasta-valituille luottamusmiehelle, luottamus-valtuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle, joka haluaa päivittää omaa osaamistaan.

Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HED-palveluista.

ykkösketjussa eteenpäin! -urasuunnittelua henkilöstön edustajille17.3.2012, HelsinkiYkkösketjun omassa urasuunnittelussa opit tunnistamaan vahvuuksiasi, ana-lysoimaan osaamistasi ja asettamaan tavoitteita uralla etenemiseksi. Lisäksi saat vinkkejä hyvän työhakemuksen ja ansioluettelon laadintaan.

ykkösketjun vahvimmaksi lenkiksi -valmennus henkilöstön edustajille6.3., 27.3., 24.4. ja 22.5., Helsinki. Puolen päivän koulutukset klo 13–16, 4 kertaa.Kaipaatko luottamuksellista paikkaa kes-kustella työstäsi? Haluatko kokemusta valmentavasta lähestymistavasta työka-verin kohtaamiseen? Haluatko kehittyä työssäsi ja löytää uusia näkökulmia? Val-mennuksesta saat tukea HEDin rooliisi ja omaan työhösi sekä eväitä tukea myös toisia HEDejä sekä työkavereita. Valmen-nuksen aikana jaetaan kokemuksia työstä ja HEDinä toimimisesta ja harjoitellaan mm. vuorovaikutustaitoja.

yt-menettelypäivä15.3. Helsinki, 26.4. Oulu, 25.10. Jyväskylä, 22.11. Tampere. Koulutukset klo 9.30–17.Koulutus on suunnattu yksityisen sek-torin luottamusmiehille ja yt-edustajille. Koulutuksessa opit, mitä asioita yt-menettelyssä käsitellään ja mitkä ovat menettelyn vaiheet. Lisäksi opit luke-maan talouden tunnuslukuja ja tulkitse-maan niistä organisaation taloudellista tilannetta. Koulutuksessa käydään läpi yt-menettelylain tarjoamia mahdolli-suuksia ja opitaan lukemaan yrityksen tilinpäätöstietoja.

tsn:n luottamusmiesten koulutusSuosittelemme, että TSN:n luottamus-miehet ja varaluottamusmiehet osallis-tuvat Aktiivi-Instituutin järjestämään luottamusmieskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin kurssitarjonnasta: www.aktiivi-instituutti.fi

Hae kuntoremonttiin touko-kesäkuussaERTOn kautta perinteiset kuntoremontit uudistuvat sisällöltään, ja kuntore-montti-nimike jää samalla pois. Uusien jaksojen nimi ja ajankohdat julkaistaan kevään aikana.

Työssä jaksamisen tukemiseksi ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämi-seksi tarkoitetut jaksot julkaistaan haettavaksi touko-kesäkuussa. Jaksot ovat jatkumoa vuonna 2011 toteutetuille pilottijaksoille ja ne toteutetaan PHT ry:n kautta Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista. Jaksoista ja hakuajoista tiedo-tetaan ERTOn kotisivuilla www.erto.fi ja PHT ry:n kotisivuilla www.pht.fi.

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry on 1.1.2012 toimintansa aloittanut yhdistys, jonka perustivat Toimihenkilölomat -T- lomat ry:n, Akava-järjestöjen Lomayhdistys -A -lomat ry:n sekä Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry.

Loma mielessä?Jos loma-asiat askarruttavat, niin tietoa löydät osoitteesta www.erto.fi/tyosuhdeopas/

vuosiloma

TOIMI 1-2012 31

erityistoimihenkilöt et24.–25.3. Liikunnalla työhyvinvointia, Vierumäki. Kysy peruutuspaikkoja!

5.5. ET:n kevätkokous. Aleksanterinte-atteri, Helsinki. Kokous alkaa klo 12.00. Kokouksen jälkeen salaattilounas ja erikseen ilmoittautuneille jäsenmatka Tallinnaan. Ilmoittautumiset sähköpos-tilla et@etry.fi. Laita viestin otsikkoon sana ”kevätkokous”.

5.–6.5. ET:läisten jäsenmatka Tallinnaan, majoitus Tallink Spa and Conference Hotellissa. Lähtö kevätkokouksen jälkeen klo 14.00 ja paluu sunnuntaina klo 16.00. Lauantai-iltana kulttuuriohjelmaa. Sun-nuntaina 6.5. ohjelmassa Työmarkkinase-minaari klo 10–12, puhujina mm. Juri Aal-tonen ERTOsta ja Ralf Sund STTK:sta. Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla et@etry.fi. Laita viestin otsikkoon: ”jäsen-matka 2012”.

29.–30.9. Aslat-päivät, Vantaa. Ammatil-lista koulutusta asianajo- ja lakiasiaintoi-mistoissa työskenteleville. Viikonlopun hinta jäsenille 50 €. Myös matkakus-tannukset korvataan. Päiville voivat osallistua myös ei-jäsenet edulliseen 300 euron hintaan, ei-jäsenille ei korvata matkakuluja.

Lisätietoja näistä ja muista ET:n tapahtu-mista saat jäsenkirjeissä ja kotisivuillam-me www.etry.fi/ajankohtaista sekä Seija Pyökeriltä, puh. 050 559 3142.

eRItyIstoIMIHenkIlöt et

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@erto.fiwww.etry.fi

tilitoimihenkilöt tItoTilitoimihenkilöt ry:n koulutus- ja kevät-kokousviikonloppua vietetään Länsi-Uudellamaalla Mustion Linnassa.

La 5.5. ammatillista koulutusta.

Su 6.5. sääntömääräinen kevätkokous.

tIlItoIMIHenkIlöt tIto

pj. Anne-Mari Korholap. 040 741 5915anne-mari.korhola@erto.fiwww.tilitoimihenkilot.com

Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestöJäsentapahtuma Karting Centerissä pe 13.4.12. Lähtö klo 17.00 Kump-panuuskeskuksesta, Isokatu 47 klo 17.00 Karting-halliin, Tapsitie 5. Ajon jälkeen palataan Kumppanuuskeskukseen iltapalalle. Ilmoittautuminen Maila Jokelalle p. 050 530 8961, maila.jokela@saunalahti.fi 5.4.mennessä. Omavastuu 10 €/henkilö, joka sisältää karting-ajon ja iltapalan. Mukaan mahtuu 30 henkilöä.

Vapun päivänä ti 1.5.12 ERTOn Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestö aje-lee maitokärryillä Oulun keskustassa. Tervetuloa munkille ja simalle! Bongaa meidät kuvalla ja lähetä se osoitteeseen ritva.vayrynen@erto.fi Kuvan lähettäneiden kesken arvotaan elokuvalippuja.

ERTON kesäpäivä Oulussa la 4.8. Ravintola Rauhalassa, Mannenkatu 1. Tarkemmat tiedot kesäpäivistä 8.6. ilmestyvässä Toimi-lehdessä.

lahden seudun aluejärjestöLahden seudun aluejärjestön pukeutumisneuvontailta Lahden Sokoksella: Tervetuloa pukeutumisneuvontailtaan Lahden Sokokselle tiistaina 10.4. klo 18 alkaen. Tilaisuus on jäsenille maksuton, mukaan mahtuu 20 ensimmäistä. Sitovat ilmoittautumiset 31.3. mennessä Pirita Tjurin, pirita.tjurin@gmail.com, p. 045 633 3279

Pohjois-savon aluejärjestöPerinteiset pilikit tikkalansuaressaMaaliskuu: Pilikit esille ja sualiit ylös! Pohjois-Savon aluejärjestön koko perheen pilikkikilipailut. Aeka: LA 24.3.2011 klo 10 alkaen Paekka: Tikka-lansuarj (vitostien varressa, likipittäen 9 km Kuopiosta pohjoseen) siinä uuven siltarakennus työmuan kuppeessa, ERTO-opasteet ohjoo oekee-seen paekkaan.

Pilikkikilipailujen voittaja saa hoteisiinsa hienon kiertopalkinnon. Tyrkyllä on toki muitakin palkintoja, joita sinulla ja perheelläsi on mahdollisuus saada eväkkäiden lisäksi kotiin viemisiksi. Järjestämme jälleen myös ”varjopilkit” tukevalla maalla; palkinnot kuuluvat tähänkin formaattiin.

Et ehkä olisi arvannut, mutta pilkkimisen lomassa nautimme keittoa sekä kuumaa juomaa. Kun ilmoittaudut perjantaihin 16.3. mennessä Esa Kvistille p. 050 521 9376 tai esakvist@hotmail.com, jotta keittoa tilataan riittävästi, pääset nauttimaan lauantaipäivästä ja mukavien ertolais-ten seurasta – ihan ilmaiseksi. Tervetuloa joukkoon iloiseen! Kutsuja: Pohjois-Savon aluejärjestön hallitus

Huhtikuu: to 19.4. ERTO P-S:n aluejärjestön kevätjäsenkokous Klo 18:00, Hotelli Ravintola Jahtihovi, Snellmaninkatu 23, 70100 Kuopio. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun takia viim. 13.4.2012 mennessä sähköpostilla kpo.kortelainen@luukku.com tai 040 8234 105.Logistiikan Toimihenkilöt ry, paikallistoimikunta, Pohjois-Savo, Kuopio

Toukokuu: to 31.5. Klo 17.30 nautitaan Logistiikan toimihenkilöt ry 35-vuotisdrinkit, jonka jälkeen Klo 18.00 ”SUVISOITTO”, Kuopion kau-pungin Orkesteri johdattaa kesäkauden avajaisiin, Peräniemen kasino. Jotta osaamme varata oikean määrän drinkkejä, ilmoittaudu 24.5.2012 mennessä sähköpostilla kpo.kortelainen@luukku.com tai p. 040 823 4105.

e r to n jä s e n y h d i s t y K s e ta l u e jä r j e s töt

32 TOIMI 1-2012

yhdistystä. Tämän joukon kokoamiseksi perustettiin uusi yhdistys, joka nyt lähtee uuden hallituksen toimin käynnistämään toimintaansa. Hallitus muodostettiin Helsingissä 10.12. ja hallituksen pu-heenjohtajaksi valittiin allekirjoittanut. Jäseniksi hallitukseen valittiin Jaana Noponen sekä Kati Sundell.

Uusi yhdistys on nimenomaan am-mattiyhdistys. Emme lajittele jäseniäm-me koulutuksen mukaan, vaan kaikki IT/ICT-palvelualoilla työskentelevät henkilöt ovat tervetulleita jäseniksi ja toimintaan.

Suunnaksi on valittu ”uudet tuulet” ja tarkoituksena on rakentaa moderni uuteen Internet-aikakauteen soveltuva ammattiyhdistys – mikä voisikaan olla luontevampaa alan ammattilaisille!

Jäsenille tämä näkyy aivan uudenlai-sena avoimuutena ja mahdollisuutena osallistua yhdistyksen toimintaan. Sosi-aalinen media otetaan toiminnassa laa-jasti käyttöön ja kokoukset järjestetään pääsääntöisesti virtuaalisesti. Jäsenedut suunnitellaan yhdessä kaikkien jäsenten kanssa ja eri vaihtoehdoista järjestetään äänestyksiä esim. Facebookin avulla. Jäsenillä on nyt myös mahdollisuus ehdottaa, millaisia some-palveluita ha-lutaan käyttöön Facebookin ja Twitterin lisäksi. Laittakaa ehdotuksia sähköpostil-la allekirjoittaneelle.

Lisäksi järjestämme jäsenten toivomus-ten mukaisia tilaisuuksia, jossa tapaam-me kasvokkain. Tulemme työpaikoille käymään ja olemme mukana sopivissa tapahtumissa.

Vaikutamme tietoalan työehtoihin, säädöksiin ja yleisiin työelämän kysy-myksiin niin ERTOn kuin STTK:n kautta. Aktiivisella toiminnalla niin valtakun-nallisesti kuin paikallisesti pienilläkin työpaikoilla saamme asiamme kuulu-maan. Tiivistämme yhteistyötä kaikkien ERTOn jäsenyhdistysten kanssa, jotta saamme äänemme yhä paremmin kuulu-maan.

Seuratkaa tiivisti sähköpostianne ja ERTOn sivuja, joilla ilmoitamme, milloin eri palvelut tulevat käyttöönne!

tIetoAlAn AMMAttIlAIset eRto Ry

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fiwww.facebook.com/TietoalanAmmattilaiset

logistiikan toimihenkilötkakkukahveja!Juhlavuoden kunniaksi järjestämme kahvitilaisuuksia jäsenistöllemme. Terve-tuloa toimintaan!

Yhdistyksen kevätkokous järjestetään la 5.5.2012 klo 13 Radisson Blu Seaside -ho-tellissa Helsingissä, Ruoholahdenkatu 3, 00180 www.radissonblu.fi/seasidehotelli-helsinki. Ilmoittautumiset 4.4. mennes-sä yhdistyksen varapuheenjohtajalle anne.kivela@erto.fi

logistiikan toimihenkilöt 35 vuottaKevätkokouksen yhteydessä järjestämme jäsenmatkan Tallinnaan 5–6.5.2012. Seu-raa nettisivujamme sekä LOG ON -lehteä, joihin tulee tarkemmat ohjeet ilmoittau-tumisesta.

logIstIIkAn toIMIHenkIlöt

pj. Marko Nurmip. 044 514 5691marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

MaMaMaMa kokoustaa, risteilee ja kouluttaaMaMan sääntömääräinen kevätkokous on 19.5. Helsingissä.

Kokouksen jälkeen on jäsenristeily Tallinnaan, josta palataan seuraavan päivän illalla. MaMa sponsoroi osan ris-teilyn hinnasta. Kaikki tarkemmat tiedot kokouspaikasta, ohjelmasta ja risteilystä ovat MaMan sivuilla, jäsenkirjeessä sekä NonSordino-lehdessä. Merkkaa jo ko-kouspäivä ja risteily kalenteriisi. Tervetu-loa kokoukseen ja sen jälkeen risteilylle!

Seuraa uutisia koulutuksistamme!

MARkkInoIntIVIestInnän, -tutkIMuksen jA

dIgIMedIA-AlAn AMMAttIlAIset MAMA

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

tietoalan ammattilaisettietoalan ammattilaiset starttaa!Nyt esittäytyy Erton uusiman yhdis-tyksen Tietolan ammattilaiset ERTO ry (epävirallinen lyhenne Tietolaiset).

Ertoon jäi syksyn muutoksien jälkeen iso joukko, noin 1 500 henkilöä tietoaloil-la työskenteleviä henkilöitä vaille omaa

ysteAuudet tessit netissäYstean alojen työehtosopimukset menivät mukavasti raamin sisälle. Alakohtaisesti raamia on sovellettu hivenen eri tavalla. Osassa aloja vanhojen paikkakuntakal-leusluokkien eroja on kavennettu ja osa korotuksista on käytetty painottaen 2. kalleusluokan taulukoita. Myös teksteihin on käytetty vaihtelevasti osaa kokonais-kustannusvaikutuksesta japaikallisesti neuvoteltavat erät vaihtelevat sopimuksit-tain. Kaikki raamisopimuksen mukaiset sopimukset ovat kuitenkin yhteensä 2,4 %.

Katso tarkemmat tiedot palkankoro-tuksista uusista työehtosopimuksista, jotka löydät liitteineen osoitteesta www.ystea.fi.

ERTON TES-asiantuntijat edunvalvo-jinamme: Erton järjestölakimies Kaisu Ahtolan jäätyä perhevapaile Ystean alojen TES-asiantuntijoina toimivat edunvalvon-tajohtaja Matti Orkovaara (sosiaalialan järjestöt ja yksityinen sosiaalipalveluala) ja järjestölakimies Maritta Jalo (yksityi-nen terveyspalveluala). Lisää tietoa työ-suhdeasioista saat myös Erton sivuilta.

Bongaa Ystea myös Facebookista: Etsi, klikkaa ja tykkää!

Merkitse kevään tapahtumat kalenteriisi:– Ystea esillä Terve-SOS messuilla Tam-pereella 8.-9.5.– Ystean kevätkokous Helsingissä ja jäsenristeily Tallinnaan 19.–20.5. Tar-kempaa tietoa www.ystea.fi ja lisätietoja sirkku.mutru@erto.fi

Kaappaa kaverisi jäseneksi - pääsette lef-faan ja ystäväsi pääsee kanssasi jo 19.5.12 YSTEAN kevätkokoukseen ja jäsenristei-lylle Tallinnaan edulliseen jäsenhintaan!

Tee näin: Kerro ystealaisella toimialal-la työskentelevälle ystävällesi YSTEAsta ja ERTOn jäsenyydestä ja eduista. Ystä-väsi pitää täyttää jäseneksi liittymiskaa-vake mieluiten osoitteessa www.erto.fi/liity-jaseneksi.

Ilmoita molempien tiedot Sirkku Mut-rulle sirkku.mutru@erto.fi. Kun uuden jäsenen jäsenyys näkyy jäsenrekisterissä, saatte molemmat YSTEAlta Finnkinon leffalippuja. Liput toimitetaan jäsenhank-kijalle.

yksItyIsen sosIAAlI- jA teRVeysAlAn

AMMAttIlAIset Ry ysteA

pj. Matti Ojamop. 040 737 1720matti.ojamo@erto.fiwww.ystea.fi

TOIMI 1-2012 33

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fisähköinen asiointiwww.erto.fi/kirjaudutyösuhdeneuvonta09 6132 3241jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

PuHeenjoHtAjA

Juri Aaltonen040 553 8536

HAllInto

Meincke Pirkkoliisa hallintopäällikkö, puheenjohtajan sihteeri040 500 9793Aho Mirkka viestintäasiantuntija09 6132 3264Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267Saunavaara Piatoimialapäällikkö09 6132 3243

PAlVeluyksIkkö

Fagerlund Sarijäsenpalvelusihteeri09 6132 3214Turunen Tarjajäsenpalvelusihteeri09 6132 3268

työMARkkInAyksIkkö

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Bruun Leilatyösuhdeasiamies09 6132 3231Dahlström Kristinajärjestöasiantuntija09 6132 3263Jalo Marittajärjestölakimies09 6132 3245Juvonen Pekka järjestöasiantuntija09 6132 3216Kokkonen Ullatoimialasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri järjestöasiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo järjestöasiantuntija 09 6132 3239Pohja Jamijärjestölakimies09 6132 3273Ahtola Kaisujärjestölakimies, perhevapaallaLaihorinne Minnajärjestöasiantuntija, perhevapaalla Tykkä Johannajärjestölakimies, perhevapaalla

tAlous- jA HenkIlöstö-

HAllIntoyksIkkö

Koskinen Reija, talous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3210Miettinen Maijataloussihteeri09 6132 3265Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221

työttöMyyskAssA

Puhelinpalvelu p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fiSähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Hedman Virpitaloudenhoitaja09 6132 3251Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256

etelä-kARjAlA

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972mirja.sipponen@emaili.fi

etelä-sAVo

pj. Kirsi Kyröläinenp. 050 338 9936kirsi.kyrolainen@surffi.fi

HelsInkI-uusIMAA

pj. Sirkku Mutrup. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

Itä-sAVo

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

kAntA-HäMe

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

keskI-suoMI

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

lAHden seutu

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

lAPPI

pj. Raili Martin p. 0400 217 732raili.martin@erto.fi

eRton toIMIsto AluejäRjestöt

länsIRAnnIkko

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

PIRkAnMAA

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jvkkoivula@hotmail.com

PoHjoIs-kARjAlA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

PoHjoIs-PoHjAnMAA

pj. Ritva Väyrynenp. 040 586 8606ritva.vayrynen@erto.fi

PoHjoIs-sAVo

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

sAtAkuntA

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

seInäjoen seutu

pj. Ulla Muurimäkip. 050 328 5264ulla.muurimaki@gmail.com

VARsInAIs-suoMI

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

e r to n y h t e ys t i e d ot

Tietoa palkankorotuksista

Tietoa palkankorotuksista sopimusaloittain löydät ERTOn

nettisivuilta www.erto.fi/ajankohtaista/tiedotteet

eRto kaipaa sähköpostiosoitettasiKutsumme tapahtumiin ja tiedo-tamme ajankohtaisista asioista sähköpostilla, joten toimiva sähköpostiosoite on hyvin tärkeä. Jos yhteystietosi muuttuvat, niin kerro siitä sähköpostillajasenpalvelu@erto.fi

Hoida asiasi sähköisestiTyöttömyyskassan asiointi-palvelu WebTytti ja ERTOn asiointipalvelu WebLyyti ovat sinua varten. Voit muun muassa ilmoittaa muutoksista, seurata hakemuksesi tilannetta tai tulostaa jäsenmaksutodistuksen. www.erto.fi -> Sähköinen asiointi

34 TOIMI 1-2012

uusi alkutulevaisuuden teKijät analysoivat työel ämä ä teKSti sari alhava KUva jyrKi luuKKonen

Jär Jestöt yönteKiJän ammatti kuulostaa kivalta. Siinä pitää ainakin osata piirtää. Ja sitten täytyy järjestää tavaroita, että kenen taloon mikä-kin kuuluu. Sitä työtä sopisi parhaiten tekemään pappi tai presidentti.

Minä en varmaan halua järjestötyöntekijäksi. Haluaisin alkaa papukaijaksi tai sitten menen töi-hin suklaatehtaaseen. Teen kaikkia karamelleja ja suklaita. Suklaatehtaaseen pääsee töihin sillä lail-la, että maksaa niille vartijoille rahaa. Meidän iskä on ollut suklaatehtaassa töissä ja saanut syödä niin paljon karkkia kuin halusi.

Minä haluaisin Munamieheksi, mutta jos se ei käy, niin sitten poliisiksi. Olen ensin polkupyörä-poliisi ja kun olen saanut tarpeeksi rahaa, menen ostamaan eläinkaupasta poliisikoiran ja autokau-pasta poliisipakettiauton. Poliisin ammatti on kiva, koska siinä saa etsiä aarteita ja tutkia niitä. Ensin pitää mennä seitsemänvuotiaana poliisikouluun ja olla siellä aikuiseksi asti.

Niklaksen ja Topiaksen äiti on Venäjän-kaupan asiantuntija ja isä verkko- ja mobiilioppimisen asiantuntija.

Niklas ja Topias Rajalakso, 5 vuotta

TOIMI 1-2012 35

tuunaa ansioluettelosi!Maalis-huhtikuussa 2012 ERTOn jäsenet saavat ammattilaisen ehdotuksia ansioluettelonsa ja työhakemuksensa parantamiseksi.Tarkemmat ohjeet ERTOn nettisivuilla www.erto.fi