Auttoi AhdingossA

ERTO kumppanina

pAremm An t yöpäivän puolestA 4 -12

Yt lupaa keskusteluatöihin eri kulttuuristaJotain verotontakinsovellukset taskussa

mielenhAllintAA hengitellen”nAutin työstä ihmisten kAnssA”turvAllisuusAlA vei tyttärenitsensä voi brändätärAtsAstAen rennoksi

JÄSENLEHTI

TOIMIN JUTUT

12 Hyvä kumppani Marita Hiltunen, Kristian Kallio ja Sirkka Inkilä ovat saaneet ERTOsta arvokasta apua. Jäsenyydestä on koitunut heille käytännön hyötyä.

24 Toisesta kulttuuristaAbdirizak Mohamed on opiskellut ja työskennellyt Suomessa yli 20 vuotta. Alkujaan Somaliasta tullut mies tietää, kuinka maahanmuuttajan olisi mahdollista solahtaa työyhteisöön.

sisältö 2-2012

pelätty ja parjattuYhteistoiminnan taustalla on ajatus keskustelusta, vuorovaikutuksesta, tiedottamisesta ja työntekijän oikeuksista. Onko totuus yt-menettelystä kuitenkin paljon karumpi?

TOIMIN VAKIOT

3 pääkirjoitus & tekijältä

6 pArAstA työssäni

Janne Kareinen.8 kulkeeko työ geeneissä

Kati-äiti pitää Oonan valintaa napakymppinä.

10 omAt rAhAt

Maija Meikäläisen veroparatiisi.

11 kotiläksyt

Markus Leikola pohtii suomettumista työelämässä.

27 kolumnisti

Tiina Raevaara ehdottaa itsensä brändäystä.

28 vApAAtA AikAA

Nea Pohja ratsastaa. 35 uusi Alku

Oskari Salo, 8, ei usko sopivansa laskenta-assistentiksi.

TOIMIN PALSTAT

4 toimi oikein

Asiantuntijat vastaavat.5 urA & ihmiset

Tyylikäs startti työpaikalla. Yt kävi meillä! Pitäisikö vaihtaa työpaikkaa?

7 työ & terveys

Mindfulness-kurssi opettaa mielenhallintaa. Ota ensimmäinen askel hyvinvointiin! Työpäivästä voi nauttia.

9 myös nAisille

Puhelinsovellukset tutuiksi.29 erton järjestösivut

16

toimihenkilöliitto erton

jä senlehti

pä ätoimittA jA

KrisTiina aHonen

toimituspä ällikkö

sUsanna CYGneL /

FonDaMenTa MeDia oY

ulkoA su

BoTH

Ad

MarKo von Konow

kir joittA jAt

sari aLHava, K aTariina Kr aBBe,

MarKUs LeiKoL a, risTo PaK arinen,

Jari PeLTor anTa, eLina venesMäKi,

Kirsi PoiKoL ainen, Miina PoiKoL ainen

Ja Tiina r aeva ar a

kuvA A jAt jA kuvittA jAt

CarL BerGMan, osMa HarviL aHTi,

anna-K aisa JorManainen, MiKKo

sinervo Ja risTo Törrö

toimituksen yhteystiedot

FonDaMenTa MeDia oY

TarKK ´aMPUJanK aTU 4 a 39,

00140 HeLsinKi

P. 040 554 7780sUsanna .CYGneL@FonDaMenTa .Fi

w w w.ToiMiLeHTi.Fi

HTTP://issUU.CoM/ ToiMi

sähköposti

ToiMi@erTo.Fi

julk AisijA

eriTYisaLoJen ToiMiHenKiLöLiiTTo

erTo rY

mediAmy ynti

KrisTiina aHonen, P. (09) 6132 3267

PainoPaiKK a

Forssa PrinT 2012

aiK aK aUsLeHTien

LiiTon Jäsen

issn 0783-9693

CarL BerGMan KUvasi

MariTa HiLTUsen K anTeen.

2 TOIMI 4-2012

työ täyttää kolmasosan arjestamme, joten kokemukset työstä eivät ole yhdentekeviä. Wikipedian määritel-män mukaan ansiotyöllä tarkoite-taan jonkin tehtävän suorittamiseen tähtäävää pitkäjänteistä, aktiivista

ja tavoitteellista toimintaa. Kuulostaa tylsältä, koska määritelmässä ei mai-nita työstä saatavaa onnistumisen tunnetta tai työyhteisöä.

Työterveyslaitoksen nettisivuilla voi testata, paljonko kokee työn imua (www.ttl.fi/tyonimu). Työn imulla tar-koitetaan työhön liittyvää innostu-mista ja iloa sekä myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Testin tulokset kertovat tarmokkuudesta, omistautumisesta ja työhön up-poutumisesta. Työn imussa oleva kokee työnsä useimmiten merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. Oman pikatestin voi tehdä pohti-malla, millä mielellä on työpäivän alkaessa, sekä havainnoimalla, kuluuko aika töissä nopsaan vai verkkaisesti.

Kaikilla työyhteisön jäsenillä on vaikutusvaltaa lisätä työn imua. Jokainen voi toimia kannustava-na ja motivoivana työkaverina. Esimiesasemassa olevat voivat nostaa ristiriitoja käsittelyyn ja huo-lehtia vuorovaikutuksen toimivuudesta. Organi-

saatiotasolla henkilöstön hyvinvointia tulee seura-ta, arvioida ja kehittää riittävällä laajuudella.

Kymmenvuotiaalla pojallani on kova imu töihin ansaitsemaan rahaa. Missä tahansa olemmekin, niin hän miettii, olisiko siellä mukavaa olla töissä. Jatkuvan kiinnostuksen kohteena on myös, paljon-

ko mistäkin työstä ansaitsee ja millai-nen olisi sopiva palkka. Pettymys oli suuri, kun kerroin, että lain mukaan kevyttä työtä saa tehdä vasta 14-vuoti-aana. En edes uskaltanut mainita, ettei niitä töitä ole aina niin helppoa löytää.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuussa noin 250 100 työtöntä työnhakijaa, joista nuoria 30 600. Lo-

mautettuja oli arviolta 27 000. Yhteistoiminta eli yt-neuvottelut ovat kohdanneet useita jäseniäm-me, jonka vuoksi keskitymmekin tämän numeron teemajutussa yt-kuvioihin. Lisäksi käsittelemme muun muassa monikulttuurisuutta työpaikalla ja jäsenemme kertovat, millaista apua ja tukea he ovat saaneet ERTOlta.

Työn imua ja rauhaisaa joulunodotusta!

kristiina Ahonen päätoimittaja

Millä mielellä olet työpäivän alkaessa? Sujuuko työpäiväsi kuin siivillä?

työn imussa

Kaikilla on valtaa lisätä työn imua.

pää kirjoitus

Kirjoitin tähän lehteen teema-artikkelin yhteistoiminnasta. Asiantuntijoiden haastatteluista ja taustatiedoista kertyy teemajutuissa materiaalia yleensä moninkertaisesti jutun lopulliseen pituuteen verrattuna. Tämä kerta ei ollut poikkeus. Suurin urakka on löytää materiaalista olennaiset, ajankohtaiset ja lukijoita kiinnostavat tiedot, minkä jälkeen niistä on koostettava informatiivinen juttu ja sujuvasti etenevä teksti. Kirjoitin myös kahdeksanvuotiaan oskari salon mietteitä laskenta-assistentin ja jääkiekkoilijan ammateista. Lapsia haastateltaessa tärkein työ tehdään ennen haastattelun alkua. Kun luottamus ja rentous on saavutettu, juttu syntyy melkeinpä itsestään.

ToiMiTTaJa sAri AlhAvA

TEKIJÄLTÄ

TOIMI 4-2012 3

Marjukka MikolaKTK, Careerstorm Urapalveluiden uravalmentaja

Yt:stä takaisin koulunpenkille?

?Minut irtisanottiin yt-neuvottelujen päätteeksi usean vuoden työrupeaman jälkeen. Tutkintoni ovat aikojen takaa. Mikä neuvoksi? Riittääkö

työkokemus vai pitäisikö päivittää myös koulutus? nimim. ylimääräinenkö

Olet tilanteessa, jossa sinulla on mahdollisuus pohtia ja suunnitella työuraasi eteenpäin. Mitä haluat jatkos-sa tehdä, millä alalla tai minkälaisessa organisaatios-sa haluaisit työskennellä? Se, mihin haluat työuralla-si suunnata, vaikuttaa pohtimiisi kysymyksiin.

Haluatko jatkaa samantyyppisissä tehtävissä, jois-sa olet aiemminkin työskennellyt? Sinulla on usean vuoden työkokemus alalta, jolloin vankka kokemuk-sesi ja aiempi koulutuksesi mahdollisesti kantavat sellaisenaan eteenpäin. Tunnista oma työhön ja toi-mialaan liittyvä osaamisesi, päivitä ansioluettelosi ja tee houkutteleva työhakemus, jolla tarjoat olemassa olevaa osaamistasi kiinnostaviin organisaatioihin.

Vai tunnistatko, että nykyinen ti-lanteesi mahdollistaa esimerkiksi pit-käaikaisen haaveesi työtehtävän tai toimialan vaihtamisesta. Pohdi, mitä osaamista sinulla jo on ja mitä tarvit-set lisää, jotta voit suunnata uudelle uralle. Vaatiiko osaamisesi päivitystä vai kokonaan uudelle alalle kouluttau-tumista? Kartoita, mitä uutta osaamista

tarvitset ja mistä tai miten voit sitä hankkia. Edellyt-tääkö uusi ura kokopäiväistä uuden alan opiskelua, onko oppisopimuskoulutus mahdollinen vai voitko hankkia uutta osaamista esimerkiksi lyhytkestoisella koulutuksella?

marjukka mikola

Tartunko sopimukseen?

? Yt-neuvotteluissa minulle ehdotettiin sopimusta, jossa saisin tietyn summan rahaa, jos irtisanoutuisin itse. Miten tähän ehdotukseen

olisi syytä suhtautua? Mitä mahdolliseen sopimukseen pitäisi kirjata?

nimim. sormi suussa

Sopimukseen suostumista kannattaa aina harkita huolella. Joissain tilanteissa laihakin sopimus kan-nattaa, jos on esimerkiksi jo uusi työpaikka tiedossa.

Aina kannattaa ottaa hetki harkinta-aikaa ja vaikka soittaa ERTOn työsuhdeneuvontaan. Sovittavat sum-mat vaihtelevat paljon. Yleensä tarjotaan kuitenkin vähintään irtisanomisajan palkka ja työttömyystur-van karenssiaika.

Kannattaa muistaa, että ansiosidonnaiseen päivä-rahaan tulee käytännössä ns. pitkä karenssi, jos itse hyväksyy työsuhteensa päättämisen.

Usein sovitaan lisäksi työvelvoitteesta irtisanomis-aikana, työtodistuksesta ja sopimuksen pitämisestä salaisena. Työvoimatoimistoon ja verottajalle sopi-mus on silti pakko näyttää.

matti orkovaara

Voiko perintöveroja välttää?

? Isovanhemmillani on paljon omaisuutta ja muuta varallisuutta. Miten välttäisin suuret perintöverot, kun se aika joskus koittaa?

nimim. mummin kulta

Perintöjen verotus on Suomessa suhteellisen lievää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa perintöjen verotus on noin tuplaten ankarampaa kuin meillä. Suurimmil-laan (yli 200 000 euron perinnöt) perintöveron määrä on noin 15 prosenttia perintönä saadun omaisuuden käyvästä arvosta. Palkasta maksettava tulovero on keskituloisella noin kaksinkertainen. Keskimääräi-nen perintöveron määrä on alle 10 prosenttia.

Laillisia keinoja perintöveron kiertämiseen ei juuri ole, joten suositukseni on maksaa mukisematta vou-din vaatimat kymmenykset.

Lahjoituksilla ja ennakkoperinnöillä voidaan ve-ronmaksun ajoitusta hieman järjestellä, mutta lopul-lisen veron määrään sillä ei voi vaikuttaa. Perinnön voi myös siirtää yli yhden sukupolven, jolloin veroa ei tarvitse maksaa lainkaan. Perinnön lopulta saaneet lapset tietysti maksavat veron.

Yksinkertaisin keino välttää perintöverot on kannustaa vanhempiaan kuluttamaan hankkimansa mammonan.

ralf sund

Ralf Sund vTM, sTTK:n talouspoliittinen asiantuntija

Matti Orkovaaravaratuomari, erTon edunvalvonta johtaja

toimi oikeinkysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

ura ihmiset

Ota hetki harkinta-aikaa ja soita ERTOn työsuhde-neuvontaan

4 TOIMI 4-2012

KoonnUT susAnnA Cygnel KUvaT shutterstoCk

Toimi-lehTi suosiTTelee! Work goes happy eli WGh on uusi työhyvinvointikonsepti, joka aloitti taipaleensa työhyvinvointikiertueella

eri puolilla suomea. Tapahtuman nettisivuilla on lukuisia kiinnostavia blogikirjoituksia työhyvinvoinnista ja sen vierestäkin. Tutustu: www.wgh.fi

kuinka…TieTää, onKo aiHeTTa nosTaa KYTKinTä

Jos el ämäntil anne sallii, voi ihan hyvin pysähtyä miettimään, olisi mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa. Harkitse työpaikan vaihtoa, jos:

• työsi tekee sinut sairaaksi. Vääränlainen työ voi tehdä ihmisen oikeasti sairaaksi.

• sinulla on liian vähän hommia. Liika stressi on pahasta, mutta tehtäviä pitäisi olla sopivasti kiinnostuksen ylläpitämiseksi.

• et opi enää mitään uutta. Etkö ole aikoihin oppinut mitään? Eikö sinulle anneta mah-dollisuutta kokeilla uutta?

• ei taaskaan ylennystä! Jos muut ylennetään ohitsesi, sinun ei tarvitse niellä sitä mukisematta.

• ylitsesi kävellään. Jos huo-maat, että joku muu tekee sinun töitäsi, ota selvää, mistä on kyse.

• saavutuksesi jäävät huo-miotta. Eikö työpaikan menestys näy sinun arvostuksessasi tai tili-pussissasi? Siinä on jotain mätää.

• mikä palkankorotus? Jos et saa ansaitsemaasi korvausta työssäsi, tunnustele, saisitko sitä jostain muualta.

• työ ei kiinnosta sinua. Jos et inspiroidu työstäsi, käytä aikasi, taitosi ja voimasi johonkin muuhun hommaan.

• työpaikallasi on yt-neuvot-telut henkilöstön vähentämi-sestä. Ehkä työpaikallasi ei ole kaikki aivan kunnossa.

• erilainen arvomaailma. Jos työpaikkasi moraali tai etiikka ei vastaa omiasi, voisit löytää itsellesi sopivamman paikan.

Lähde: tohtori.fi

toimi-lehden vuoden viimeisestä kyse-lystä selvisi, että eniten yt-neuvotteluja tun-nutaan käyvän haluttaessa vähentää väkeä: peräti 70 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Lomautukset ovat myös nousseet tärkeäksi teemaksi yt-neuvotteluissa, ainakin, jos työn-tekijöiltä kysytään.

Mutta aina ei ole kyse siitä, että porukkaa potkitaan pois. Muita neuvottelusyitä ovat muutokset yritysrakenteessa, kuten fuusiot, työtehtävien muutokset, työaikojen vaihtumi-nen, palkat ja yrityksen tai toimipisteen siirty-minen toiselle paikkakunnalle.

Näistäkin on neuvoteltu: lomarahan vaih-to vapaaseen, projektit, henkilöstöetujen yh-tenäistäminen, remontti ja siitä aiheutuva muutto, osa-aikaistamiset, tulos, yrityskaup-pa, yritystoiminnan lopettaminen, työn vä-heneminen, netin käyttö rajoitukset ja toimi-pisteen ulkoistaminen.

Useasti yt-neuvotteluiden syyt on niputettu yhteen sanapariin: taloudellinen ja tuotannol-linen syy.

Lue lisää yt-neuvotteluista ja yt-menettelystä tämän lehden teemassa alkaen sivulta 16.

Yt kävi meillä!

ensisilmäYs vaikutta a työyhteisössä niin kuin muuallakin ihmisten parissa. Ta-louslehti Forbes paljastaa kuusi tapaa pilata oma maine töissä heti alkumetreillä. Ote-taanpa opiksi!

Vältä kaikin keinoin myöhästymistä töis-tä ensimmäisenä työpäivänäsi. Oli syy mikä tahansa, annat myöhästyessäsi kuvan, ettet pysty varautumaan yllättäviin esteisiin ja olet ehkä myös epäluotettava työtehtävissäsi.

Seuraavaksi, suunnittele vaatetuksesi tark-kaan. Varo ylipukeutumista ja resuista olemus-ta. Vaatteiden pitää olla siistit ja tilanteeseen sopivat. Pukeutumiskoodia voi kysyä etukä-teen esimerkiksi esimieheltä muitta mutkitta.

Uudessa työpaikassasi asiat on totuttu te-kemään tietyllä tavalla. Tuot toki mukanasi

ura ihmiset

uusia tuulia, mutta kollegat karsastavat, jos kehuskelet, miten entisessä duunissasi asiat tehtiin paremmin. Toiset ovat puurtaneet ta-lossa jo pitkään, joten anna heidän päteä.

Tärkeää on keskittyä työn tekemiseen, eikä politikointiin. Menee jonkin aikaa, ennen kuin uusi työntekijä tietää, mitä kannattaa sa-noa ja kenelle. Pidä mölyt mahassasi tai voit saada ikuisen ylimielisyyden leiman otsaasi.

Unohda loman pyytäminen ensimmäisinä viikkoina. Jos sinulla on työn vastaanottaes-sasi tiedossa perheen yhteinen loma, sovi siitä jo ennen ensimmäistä työpäivää. Mutta pomosi turhautuu, jos alat pyydellä vapaata heti aloitettuasi.

Viimeinen ohje on selkeä: pysy erossa kah-vipöytien juoruilijoista ja pahanpuhujista.

Tyylikäs startti työpaikalla

TOIMI 4-2012 5

ura ihmisetTeKsTi susAnnA Cygnel KUva C Arl bergmAn

nautinto syntyy, kun olen tekemissä ihmisten kanssa. Työskentelen projektipäällikkönä Arabian-rannan, Toukolan ja Vanhankaupungin kaupungin-osayhdistyksessä, Artova ry:ssä. Nautin nähdessäni riemua, jota ihmiset saavat toteuttaessaan kotikul-millaan hankkeita, kuten Design Koirapuisto ja Syö-tävä Arabianranta. Meillä on myös katufestivaalit ja elokuvajuhlat. Kaiken järjestävät alueen ihmiset ja toimijat itse. Osa hankkeista kuuluu Designpääkau-punki 2012 -kokonaisuuteen.

Minun tehtäväni on helpottaa vapaaehtoistoimin-taa ja tehdä siitä nautittavaa: neuvottelen yhteistyö-sopimuksia kumppaneiden kanssa, rekrytoin ihmisiä ja laadin apurahahakemuksia. Huolehdin, ettei ku-kaan vapaaehtoinen kuormitu liikaa.

Kaupunginosayhdistyksemme tekee aina ehdotuk-sen, eikä koskaan valita esimerkiksi viranomaisille. Emme liioin ota ihmisiltä vastaan valituksia, mutta kysymme: tuletko sinä meidän kanssamme muut-tamaan tätä asiaa? Hankkeemme onnistuvat, koska

ihmiset tekevät itselleen. Jaamme valtaa ja vastuu-ta niille, jotka sitä haluavat. Valta – ja ehdottomasti myös vastuu – kuuluu projektin tekijöille.

Janne Kareinen, 43:

parasta työssäni on…

1988–1989puhelinmyyntitoimiston vetäjä, teletex oy

1998 – 1999käsikirjoittajaharjoittelija, kinoproduction oy

1993 – jatkuuFreekirjoittaja, proosaa ja käsikirjoituksia, toimittajan työtä

2011–Hankepäällikkö, Artovan Henki -WDC

Helsinki 2012 hanke, Artova ry

2022”Teen jotain ihmisten kanssa, sillä pidän tosi paljon

ihmisistä ja olen sosiaalinen. Kirjoitan myös edelleen fiktiota, koska kirjoittaminen kiinnostaa minua aina.”

6 TOIMI 4-20126 TOIMI 4-2012

hartiat jumissa? Nämä lajit auttavat: sauvakävely, uinti,

kuntonyrkkeily ja soutu.Lähde: fit.fi

kuinka…naUTTia TYöPäiväsTä eneMMän

1. hymyile ja viihdyViimeinen vastuu viihtymisestäsi on sinulla, oli työpaikkasi sitten millainen tahansa. Myönteisesti ajattelemalla vedät puoleesi myös myönteisiä ihmisiä ja myönteisiä ajatuksia.

2. työtä, mutta miksi? Selvitä itsellesi, miksi käyt töissä – rahan takia, maailmaa muuttaaksesi vai ehkä asiakkaita auttaaksesi? Linkittyykö työ-motivaatiosi muihin elämänar-voihisi?

3. Anna palautettaAvaa ovat ja ikkunat palautteelle. Jos annat palautetta, saat sitä itsekin helpommin. Ole kiin-nostunut, kyseenalaista ja anna rakentavaa kritiikkiä.

4. priorisoi tehtävätTee päivän tärkein työtehtävä heti ensimmäisenä aamusta. Olet tehokkaimmillasi, kun aloitat työt.

5. tee tehopuolituntisiaÄlä notku tietokoneen ääressä tuntikaupalla. Varaa päivästäsi tehokkaita puolituntisia tietyille asioille ja iske päivääsi rytmiä.

6. pistäydy pihalla Treffaa kaveri lounaalla, treenaa ruokatunti salilla tai vastaa säh-köposteihin kotoisassa kahvilas-sa. Sovi työtapaamiset toimiston ulkopuolelle.

7. lopeta oikeastiLopeta työt töistä poistuessasi. Sulje työpuhelin kotimatkalla ja siirrä ajatukset vapaa-aikaan.

Lähde: Mandatumin Life -lehti

kuntoremonttitoiminta a on uudistet-tu. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry järjestää 1.askel-hyvinvointijaksoja työ-ikäisille, pääasiassa alle 50-vuotiaille naisille ja miehille 30 kohteessa eri puolilla Suomea. Erityisesti hyvinvointijaksot on kohdennettu nuorille miehille, terveytensä kannalta liian vähän liikkuville ja ylipainoisille.

Tärkeä ensimmäinen askel

Stressi kuriin mieltä hallitenosallistuin nYkYisin niin muodikkaalle Mindfulness-kurssille, jonka luvataan tuovan osallistujille parempaa stressin hallintaa, kes-kittymiskykyä, terveyttä, luovuutta ja hyvin-vointia. Muun muassa. Ei siis mikään turha kurssi, jos edes osa lupauksista toteutuu.

Lupauksen toteuttamisesta vastasi Antti-juhani Wihuri, johdon ja työyhteisöjen val-mentaja.

Mindfulnessista käytetään suomenkielistä termiä tietoisuustaidot tai hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Pohjana on ikivanha itämainen mie-tiskelyperinne, josta on muokattu länsimaisel-le ihmiselle sopiva mielenhallintamenetelmä.

”Mindfulness on mielentila, jossa ihminen on levollisesti valppaana ja tarkkaavaisena läsnä nykyhetkessä takertumatta asioihin”, Wihuri selvittää.

Tällaiseen tilaan pyritään mietiskelyhar-joitusten avulla, joita kurssilla tehdään run-saasti. Yksinkertaisimmillaan harjoituksissa keskitytään oman hengityksen tarkkailemi-seen.

Näin se menee: Ajatus pyrkii harhaile-maan, mutta ajatusten annetaan lipua pa-kottomasti pois palauttamalla huomio hen-gitykseen, yhä uudelleen. Vähitellen mieli ja keho rauhoittuvat ja pulssi alkaa hidastua. Sitä vaipuu syvään rentouden tilaan. Harjoi-tuksen jälkeen herää vähän kuin päiväunilta, rauhoittuneena ja rentona.

”Kymmenenkin minuutin säännöllinen harjoitus päivittäin auttaa pääsemään ren-nomman ja tasapainoisemman elämäntavan alkuun”, Wihuri kannustaa jatkamaan. teksti: jari peltoranta

KoonnUT susAnnA Cygnel KUvaT shutterstoCktyö terveys

Tavoitteena on, että osallistujien itselleen asettamat tavoitteet kantavat pitkälle jakson jälkeenkin eli että liikkuminen jatkuu. Jakso-jen toivotaan synnyttävän oivalluksia, joista syntyy kipinä harrastaa liikuntaa säännölli-sesti omassa arjessa.

Hyvinvointijaksot koostuvat viiden vuo-rokauden pääjaksosta ja myöhemmin toteu-tettavasta kahden vuorokauden seurannas-ta. Ohjelmassa on liikunnan lisäksi muun muassa tietoa ravitsemuksesta ja levon mer-kityksestä. Jaksoilla toimitaan ja liikutaan ryhmässä; energia kumpuaa yhdessä tekemi-sestä.

ERTOn jäsenet voivat hakea 1. askel -hyvin-vointijaksoille ympäri vuoden. Lisää tietoa: www.pht.fi

TOIMI 4-2012 7

kulkeeko työ geeneissä? TeKsTi miinA poikol Ainen KUva mikko sinervo

k ati meirol a-Jokel a: Olen tehnyt nykyisessä työpaikassani tuontihuolintaa vuodesta 2000. Työskentelen merituon-nissa. Kun asiakas haluaa tavaraa paikas-ta A paikkaan B, hoidan kaiken, mitä sillä välillä tapahtuu: kuljetusten buukkaukset varustamoilta, yhteydenpito lähtöpään konttoreitten kanssa ja kaiken dokumen-toinnin. Kun tavara saapuu maahan, se tullataan ja sovin ajot asiakkaille.

Päädyin tälle alalle sattumalta. Minus-ta piti tulla käsityönopettaja, mutten ole tehnyt päivääkään niitä töitä. Elämässä suunnitelmat muuttuvat.

Oma työni ei kuuna päivänä sopisi Oo-nalle. Hän on sosiaalinen ja hänelle sopii työ, jossa saa olla ihmisten kanssa. Oona ei ole koskaan voinut sietää tasapäistä-

mistä, ja hän on esikoulusta lähtien ha-lunnut kyseenalaistaa sen, mitä häneltä vaaditaan. Työssäni täytyy sietää sitä, että asiat tehdään tietyllä tavalla.

Oona on saanut valita itse, mitä haluaa opiskella, mutta jos hän olisi kiikuttanut eteeni yhteisvalintalomakkeen, jossa on lukiopaikka ykköstoiveena, en olisi al-lekirjoittanut sitä. Oonalla – ja samalla hänen opettajillaan – olisi vain mennyt hermot siellä.

oona Jokel a: En voisi ikinä tehdä äi-din työtä, sillä se on tylsää konttorityötä. Haluan poliisiksi, koska silloin voin aut-taa ihmisiä.

Opiskelen nyt ensimmäistä vuotta tur-vallisuusalan kolmivuotista perustutkin-

toa, josta valmistun turvallisuuden valvo-jaksi. Opiskelu on ollut juuri sellaista kuin toivoinkin. Meillä opetellaan esimerkiksi voimankäyttöä.

Oman alan töitä en saa tehdä, ennen kuin täytän 18. Aion käydä koulun jälkeen armeijan ja pyrkiä sen jälkeen poliisikou-luun. Emme ole äidin kanssa kauheasti puhuneet ammatinvalinnastani, mutta kavereiden kanssa olen jutellut. He ovat vain sanoneet, että tosi siistiä ja poliisin ammatti sopii minulle.

Toivon työltäni, ettei se ole yksitoik-koista ja että pääsen tutustumaan ihmi-siin ja kohtaan haastavia tilanteita. Ha-luaisin olla liikennepoliisi jossain, missä tapahtuu. Täällä Ulvilassa olisi ehkä yksi tehtävä viikossa.

ei siistiä sisätyötä, kiitos!Kati Meirola-Jokelan mielestä Oona-tytär ei olisi voinut paremmin valita, kun tämä aloitti turvallisuusalan opinnot.

ÄITI KaTI MEIROLa-JOKELa, 45tuontihuolitsija, oy kuehne + nagel ltd:ssä

TYTÄR OOna JOKELa, 16turvallisuusalan opiskelija, Winnova

ura ihmiset

8 TOIMI 4-2012

TeKsTi risto pAk Arinen KUva shutterstoCkmyös naisille

tässä esittäytyy kymmenen sovellusta, joiden on hyvä erottua puhelimesi näytöltä.

1. FlashlightKaiken korkean teknolo-

gian keskellä on hyvä pitää taskussa myös muutama mekaanisempi työkalu. Tasku-lamppua yksinkertaisempaa ei kännykäs-tä saa, jos ei lasketa mukaan mobiililait-teen käyttämistä vasarana (ei suositella). Taskulamppuja on monenlaisia, mutta kaikkia yhdistää elegantin yksinkertai-nen design: puhelimen näyttöön ilmestyy iso nappi, josta voi laittaa salamavalon päälle. (Kaikki käyttöjärjestelmät.)

2. helsinki – city guide by localsHelsinki on kivan pieni suurkaupunki, jos-sa kaikkialle ehtii helposti, kunhan tietää, minne me-nee. Tämä opas on kuin mu-kava kaupunkilaisserkku, joka tietää, mitä pitää tietää, olipa kyse ravintoloista, nähtävyyksistä tai shoppai-lusta. Eikä vain Helsingistä, vaan 44 eurooppalaisesta kaupungista Amsterdamista Zürichiin. www.spotted-bylocals.com. (Android, iPhone, PDF)

3. hundred pushupsVanhat keinot ovat parempia kuin pus-sillinen uusia. Etunojapunnerrukset ovat monien asiantuntijoiden mielestä paras ylävartaloharjoitus ja kaiken lisäksi se on halpaa, sillä niitä voi tehdä missä vain, eikä treeniin tarvita välineitä. 100 pushups on oma henkilökohtainen valmentajasi, joka rakentaa ohjelman, jolla pääset sataan pe-räkkäiseen punnerrukseen. Tutustu myös sen serkkuihin, 200 vatsalihasliikettä ja 200 syväkyykkyä. (Android, iPhone, PDF)

4. hipstamaticHipstamatic vai Instagram? Tai kenties Hipstar? Nyt kuvat ovat retroja. Tavalli-nen lomaposeerauskin muuttuu taideteok-seksi ja loskamaisemat lomakohteiksi. No, melkein ainakin. Komeiden kuvien otta-minen – ja jakaminen - on helppoa amatöö-rillekin, mutta osaava kuvaaja saa Hipsta-

aika soveltaa

maticista vielä enemmän irti. (Instragram: Android, iPhone, Hipstar: Windows)

5. evernoteTässä oivallinen työkalu muistiinpanojen tekemiseen. Evernote on oma pilvesi, joka synkronoi muistiinpanosi kaikissa lait-teissasi. Näitkö hauskan mainoksen kä-velyretkelläsi? Tuliko hyvä idea bussissa? Ota kuva Evernoteen, kirjoita se ylös tai puhu ideasi nauhalle – ja se löytyy omalta koneeltasi, kun pääset työpöydän ääreen. Voit myös jakaa muistiinpanoja kollegoi-desi tai ystäviesi kanssa. (Android, iOS, Windows, Blackberry)

6. FlipboardAlun perin iPadiin tehty sovellus on saa-tavissa nyt myös iPhoneen. Flipboard

tekee eri verkkosivujen ja sosiaalisen median lukemi-sesta kätevää, hauskaa ja silmälle helppoa. Voit kerä-tä Flipboardiin Facebook-sivusi, Twitterisi, sekä suo-sikkisivujesi RSS-syötteet ja Flipboard tekee loput.

Flipboard myös seuloo kiinnostavia juttu-ja eri kategorioihin, ja tarjoaa siten hyvän mahdollisuuden törmätä hyviin juttuihin. (iPhone, iPad, Android, Kindle)

7. netflixNyt, kun Netflix on rantautunut Suomeen, videofirman sovellus on kätevä olla aina mukana. Koskaanhan sitä ei tiedä, koska

on muutama minuutti ihan tyhjää aikaa katsella leffoja! Sovellus on intuitiivinen ja video siirtyy nopeasti 3G-yhteydelläkin. (Android, iPhone, Windows)

8. train ConductorOletko jo selvittänyt Angry Birdsin? Kaik-ki tasot? Kolmella tähdellä? Myös Spacen? Mutta osaatko ohjailla junaliikennettä ruuhka-aikaan? Konduktööripeli pistää simultaanikapasiteettisi koetukselle, sillä virheisiin ei ole varaa. Yksikin törmäys on liikaa. (Android, iPhone, Windows)

9. treenikaveriEräiden tutkimusten mukaan noin puolet ihmisistä treenaa älypuhelimen kanssa. Heistä 91 prosenttia käyttää sitä musii-kin kuunteluun – joka erään toisen tutki-muksen mukana lisää treenin tehoa – ja kolmannes lukee sähköpostejaan. Koska puhelin on joka tapauksessa mukana, sitä voi käyttää myös sparraajana: se mittaa matkan, merkitsee reitin, laske kalorit, kilometriajan. (Lisäsparrausta saat jul-kaisemalla tuloksesi netissä). Esimerkiksi RunKeeper on helppo ja suosittu sovellus Android- ja Applen laitteisiin, Runtastic Windows-puhelimiin. (Android, iPhone, Windows)

10. burstVideoiden jakaminen ystävien ja suku-laisten kesken on hauskaa, mutta työlästä. YouTubessa ja Facebookissa pitää vielä miettiä yksityisyysasetuksiakin. Burst tekee videoiden jakamisesta helppoa: Ku-vaa, valitse vastaanottaja ja paina Burst. Vastaanottaja saa linkin Burstin sivuille. Voit myös luoda väliaikaisia “kuplia”, jo-hon sinä ja kaverisi jaatte videoita tietyn – esimerkiksi jalkapalloturnauksen – ajan, molempien nähtäväksi. Kun turnaus päät-tyy, kupla puhkeaa. (Android, iPhone)

Nykyisin kännykässä on vastaus joka asiaan. Tiedon lähteille vie Google, mutta älypuhelinsovelluksen siivittämänä tietysti. Tarvitsetko taskulamppua? Siihen on appsit. Treeniohjelmaa? Löytyy. Kuvien muokkausta? Totta kai.

Kuvia voi aina editoida vielä

vähän.

TOIMI 4-2012 9

isot yritykset välttävät veroja omis-tusketjuilla, konserniavustuksilla ja veroparatiisessa lymyämällä. Ta-vallinen palkansaaja voi vain unek-sia moisista järjestelyistä.

Nykyään on tosin yhä yleisem-pää, että työ tehdään toiminimen tai osakeyhtiön kautta, niin että puhutaan jopa pakkoyrittäjyydestä. Vastapainoksi syntyy joitain mahdollisuuksia vaikuttaa omaan verotukseensa. Yritys voi maksaa suoraan esimerkiksi terveydenhoidon ku-luja tai osallistua asumiskuluihin, mikäli osa asunnosta on työtilaa.

Osakeyhtiö voi voittovaroistaan mak-saa yrittäjälle palkan sijasta osinkoa, jon-ka verotus on palkkaverotusta kevyem-pää saajalleen - tosin osakeyhtiö on jo siitä maksanut verot. Verovapaata on yhdek-sän prosentin vuotuinen tuotto osakkei-den matemaattiselle arvolle aina 60  000 euroon asti. Sijoittamalla pörssiyhtiöihin voi myös saada verohyötyä, sillä 30 pro-senttia osinkotuloista on verovapaata.

Palkansaajakin voi hyvässä lykyssä neuvotella itselleen joukon työsuhde-etu-ja, joiden verotus määräytyy laskennalli-sesti ja saattaa olla käypää arvoa alempi, kuten asunto- tai autoedun. Julkisuudes-sa on esitelty keikkalääkäreitä välittävien firmojen hulppeita työsuhde-etuja, joilla ne houkuttelevat lääkäreitä palkkalistoil-leen.

kokona an verovapa at tulot ovat enimmäkseen harvojen herkkua. Apura-hat, stipendit ja arpajaisvoitot kuuluvat näihin. Jokainen voi sen sijaan laittaa tarpeetto-mat tavarat nurkista ja vintiltä kirpparille tai nettimyyntiin. Tavan-omaisen käyttöomai-suuden myynti on ve-rovapaata 5 000 euroon asti.

Monet verovapaiksi säädetyt tulot liit-tyvät agraaritalouteen, kuten sienten ja marjojen poiminta tai puiden ja pensaiden kuoren kerääminen. Kaupunkilaisempi versio, pullojen kerääminen sen sijaan on veronalaista ansiota.

omatrahatTeKsTi kirsi poikol Ainen KUviTUs AnnA-k AisA jormAnAinen

pieniä veroparatiisejaPalkansaajan mahdollisuudet verosuunnitteluun ovat vähäiset, mutta eivät olemattomat.

Verovapautta nauttii kuitenkin varsin nykyaikainen tienesti, nimittäin nettipo-

kerin pelaaminen, mikä-li pelifirma sijaitsee Eu-roopan talousalueella.

Verovapaat kilomet-rikorvaukset ja päivära-hat eivät ole varsinaises-ti tuloa, vaan säädetty työntekijän kustannus-ten kattamiseksi. Vero-

vapaita ovat myös toimeentulotuki, lapsi-lisät ja elatusmaksut.

talouskriisi on poikinut Euroop-passa yhteisöllisiä hankkeita, joissa työ-tä voi ostaa tallettamalla työtunteja tai

suorituksia virtuaaliseen pankkiin. Suo-malainen verottaja ei naapuriapua suosi, jos pääsee jäljille. Työsuorituksen vaih-taminen toiseen on veronalaista tuloa. Sen arvo määritellään sen mukaan, mitä vastaavasta työstä olisi muuten maksettu korvauksena.

Ehkä arvoltaan suurin ja yleisin suo-malaisen nauttima veroetu, lapsilisien ohella, on oman asunnon myynnistä saa-tu myyntivoitto. Kaksi vuotta asuttuaan asunnon voi myydä verotta. Asuntoja voi olla useampiakin, kunhan ne ovat olleen omassa tai perheen käytössä määräajan. Jos asunto vuokrataan tilapäisesti edel-leen, verovapaus ei silti poistu, mikäli kahden vuoden sääntö täyttyy.

Työsuorituksen vaihtaminen

toiseen on veronalaista tuloa.

10 TOIMI 4-2012

syksyn uutuuskirja ”Karhun kainalossa” kuvailee monipuolisesti ja vaiheikkaasti, millaisia selviytymistapoja pieni, sitkeä ja luova Suomi kehitti pärjätäkseen itse-näisenä Neuvostoliiton naapurina toisen maailmansodan jälkeen – ja mikä hinta

tästä oli sellaisille arvoille, joita tänä päivänä nimitet-täisiin tässä maassa länsimaisen demokratian perusar-voiksi.

Kun iso naapuri esitti ikäviä painostusvaatimuksia, sille opittiin sanomaan ”kyllä, mutta...”

Hetkinen, tämähän tuntuu tutulta! Jokainen tun-nistaa sen työtoverin, jonka huulilta nuo sanat pää-sevät useammin kuin muilta. Joka osaa pitää pomon tyytyväisenä – ei niin, että pomo putoaisi jokaikiseen helppoon, mutta tuollaista tyyppiä vastaanhan on tosi vaikea nousta rinta rottingilla väittäen ”puhut vaan, et meinaa kuitenkaan”.

viime aikoina on alettu esimiestaitojen rinnalla pu-hua entistä enemmän alaistaidoista antaen ymmärtää, että työyhteisön toimivuudessa on hieman omavastuuosuutta itse kul-lakin samalla tavoin, kuin vaikkapa kotivakuutuksessa ( jonka ehdoissa muuten edellytetään yleensä nor-maalia huolellisuutta ja laiminlyön-nin välttämistä). Tietysti aina on ihmisiä, joiden mielestä vika on jos-sakin muualla kuin itsessä. Mutta jos ajatellaan vakavasti, että alaistenkin pitäisi osata helpottaa esimiehen työtä, niin mitä voi-simme oppia suomettumisen historiasta?

Ensinnäkin, vaikka pomon mielisteleminen tuntuisi toimivalta taktiikalta, ei pidä ajatella sen merkitsevän, ettei pomo tajuaisi häntä mielisteltävän ja etteikö hän näkisi mielistelijän motiivien läpi.

Toisekseen, isojen organisaatioiden sisäpolitiikassa on välttämätöntä hakea tukea monelta taholta, jotta oman osaston hankkeet saadaan läpi. Aina ei ole mah-dollista säilyttää puolueettomuutta, tai ajatella, että liittoutumalla yhdessä tilanteessa yhden kanssa voi-daan sitten seuraavan kerran poimia rusinat pullasta ja rakentaa taas tarkoituksenmukaisin liittouma. Mutta

se, mitä voidaan aina tehdä, on pitää tilanteesta ajan tasalla nekin, joiden kanssa ei juuri nyt olla julkisesti samalla puolella.

suomettumisen nerokkuus ei ollut vain siinä, että samaan aikaan, kun Suomi piti Neuvostoliiton kanssa kaksoisstandardien peliä – puhuttiin yhtä, aja-teltiin toista – niin Neuvostoliitto toki usein tiesi, että suomalaiset ajattelivat toista, ja suomalaiset tiesivät, että neuvostoliittolaiset tiesivät, että tiesimme. Mutta näin toimivat NKP:n johtohahmot itsekin toisiaan koh-taan, näin pärjättiin totalitarismissa, ja siksi siinä ei ollut mitään kummallista.

Ei, varsinainen taidonnäyte oli pitää samaan aikaan kulissien takana tiiviitä yhteyksiä amerikkalaisiin ja pitää nämä ajan tasalla siitä, mikä oli ja mikä ei ollut neuvostosuhteiden todellisuus – ja normit kehittyivät aina absurdin rajamaille asti. Tarkka kertoo kirjassaan mainion episodin siitä, kun USA:n lähetystön kakkos-mies james Ford Cooper loukkaantuu alivaltiosihteeri keijo korhoselle tämän kiistettyä Neuvostoliiton eh-

dottaneen Suomelle sotaharjoituksia vuonna 1978. Amerikkalaiset oletti-vat, että kulissien takana heille ei va-lehdella, vaikka julkisesti suomalai-set saattoivatkin sitten puhua toista; venäläiset taas eivät olleet edes sau-nan lauteilla puhutusta muunnellus-ta totuudesta moksiskaan, kunhan tosi paikan tullen saattoivat luottaa siihen, että suomalaiset eivät olleet

vihollisleirissäkään.Kansainvälisestä diplomatiasta ei ystävyysliturgia

lopu, vaikka sanamuodot muuttuisivat. Tarvitaan sekä julkipeliä että kulissientakaista elämää, ja näin on asia myös suuryrityksissä ja muissa isoissa organisaatiois-sa, joissa osa suuruuden ekonomiasta tärväytyy aina sisäpoliittiseen nahisteluun ja juonitteluun ja sitä kaut-ta laskee organisaation todellista tehoa. Mutta sille, joka hallitsee oman organisaationsa macchiavellismit, on mahdollista saada myös valjastettua se omien pyr-kimystensä edistäjäksi.

Ja kun iso laiva kerran kääntää suuntaa, kyllä se myös kulkee.

Kokenut tietokirjailija ja poliittisen historian tutkija Jukka Tarkka on kirjoittanut perusteellisen katsauksen suomettumiseen.

suomettumisen opetukset

Työyhteisön toimivuudessa

on hieman omavastuuosuutta.

koti läksytKirJaiLiJa Ja KUvaTaiTeLiJa mArkus leikol A K aTsasTa a Ma aiLMasTa niiTä PoiKKeUKsia, JoTK a vaHvisTavaT sä änTöJä siLLoinKin, KUn sä änTöJä ei oLe.

TOIMI 4-2012 11

Jäsen ei jää tiukassakaan paikassa yksin. ERTOn jäseneduista on hyötyä ja iloa monissa tilanteissa.

tietoa, TUKeMisTa

ja tekemistäTeKsTi k AtAriinA kr Abbe KUvaT CArl bergmAn jA risto törrö

12 TOIMI 4-2012

Marita Hiltunen, 53laskuttaja, välinehuoltaja

3 tapaa… hyötyä erton jäsenyydestä

1. erton työsuhdeneuvonta on erinomainen. olen aina saanut sieltä apua. tuttu henkilö oppi tuntemaan tapaukseni ja oli aina

empaattinen. tuli tunne, etten ole yksin.

2. oikeusapu mahdollisti asiani viemisen oikeuteen. oli luojan lykky, että kuuluin liittoon.

3. vakuutukset. etenkin matkavakuutuksen sairauskuluvakuutuksesta on ollut minulle hyötyä.

TOIMI 4-2012 13

marita hiltusen monivuoti-nen piina päättyi viime toukokuussa, kun Espoon käräjäoikeuden tuomio hä-nen irtisanomisjutussaan tuli lainvoimaiseksi. Hil-tusen entinen työnantaja Oy Movetec Ab määrättiin maksamaan 15 kuukauden palkkaa vastaava summa korvauksena laittomasta irtisanomisesta. Hiltusella

oli oikeudenkäynnissä apunaan ERTOn palkkaama asianajaja.Kaikki alkoi vuonna 2006, kun Hiltusen selkä petti hänen

palattuaan töihin kesälomalta. Hän oli työskennellyt vuodesta 1983 lähtien Multielektro Oy:ssä ja siirtynyt fuusion yhteydessä vuonna 2003 vanhana työntekijänä Movetecille laskuttajaksi. Vuonna 2005 hänellä oli ollut pari pitempää sairauslomaa olka-pääleikkausten takia, ja siksi hän ei uskaltanut kertoa selkäon-gelmistaan työnantajalle, ennen kuin kipu kävi sietämättömäksi.

”Silloin esimies pyysi minut puhutteluun, ja kysyi, eikö minul-la ole työmotivaatiota”, Hiltunen muistaa.

Lääkärissä kivun syyksi paljastui välilevyn pullistuma. Kuu-den viikon jälkeen Hiltunen palasi töihin, ja kivut pahenivat taas. Siitä lähtien hän vuoroin työskenteli särkylääkkeiden voimalla, vuoroin poti selkäänsä sairauslomalla. Tammikuussa 2007 selkä lopulta leikattiin, mutta senkään jälkeen se ei kestänyt istumista. Palattuaan talvilomalta Hiltunen sai kuulla, että yli puolet hänen tehtävistään, myyntilaskutus, otettaisiin häneltä pois.

”Fuusion jälkeen suurin osa vanhoista multielektrolaisista oli irtisanottu yksi toisensa jälkeen. Koko ajan pelkäsin, milloin tulisi minun vuoroni, ja ymmärsin heti, että tästä alkoi minun lähtölaskentani.”

Hiltunen soitti ERTOn työsuhdeneuvontaan, jossa alettiin tut-kia asiaa. Puolen vuoden päästä Hiltuselta vietiin lähes kaikki loputkin työtehtävät, jolloin hänellä pahimmillaan oli töitä vain kymmenen minuuttia päivässä.

”Oli äärettömän raskasta olla töissä ilman töitä. Elämältäni pu-tosi pohja, ja samalla kalvoi syyllisyys poissaoloista sekä huoli omasta terveydestä ja siitä, miten tässä käy.”

Liiton lakimies kuitenkin neuvoi, ettei hänen kannattaisi irti-sanoutua itse.

Selkä leikattiin yhteensä kolme kertaa. Toukokuussa 2009 Hil-tunen irtisanottiin ilman työvelvoitetta.

”Irtisanominen oli minulle helpotus. Siihen asti riipuin löy-hässä hirressä, jossa en olisi kestänyt ilman oman perheen sekä muutaman vanhan työkaverin tukea. Myös liiton empaattinen asenne ja neuvot pitkin matkaa olivat suureksi avuksi.”

kun hiltusen t Yösuhde oli päättynyt, ERTOn lakimiehet alkoivat neuvotella työnantajan kanssa korvauksesta. Vaikka Hiltunen oli työsuojeluvaltuutettu, jonka työsuhdeturva on ta-vallista vahvempi, työnantajan mielestä irtisanomiseen oli tuo-tannolliset ja taloudelliset perusteet.

Kun neuvotteluja oli jatkettu vuosi ilman tulosta, ERTOn laki-mies neuvoi Hiltusta hakemaan liiton oikeusapua, joka hänelle myönnettiin.

”Sen jälkeen minun ei tarvinnut itse huolehtia mistään, vaan ERTOn palkkaama asianajaja otti yhteyttä ja laittoi pyörät pyö-rimään.”

Hiltunen itse keskittyi työsuhteen päätyttyä ensin kuntoutu-miseen kuntoutussairausloman turvin, ja opiskeli sen jälkeen terveydenhuollon välinehuoltajaksi.

”Viisikymppisenä, työssäoppineena laskuttajana minulla ei olisi mitään mahdollisuutta työllistyä enää taloushallintotehtä-viin ilman lisäkoulutusta. Välinehuoltajan ammatti tuntui hy-vältä vaihtoehdolta selkäni kannalta, sillä se on kevyttä ja liik-kuvaa.”

mYös Järvenpä äl äinen kristian kallio on hyödyntänyt ERTOn työsuhdeneuvontaa aktiivisesti. TNT:llä atk-tukihenki-lönä työskentelevä Kallio valittiin puolitoista vuotta sitten kan-sainvälisen logistiikkayrityksen ensimmäiseksi luottamusmie-heksi Suomessa. ERTOn luottamusmies- ja yt-koulutuksista hän sai eväitä selvitäkseen urakastaan.

”Olen saanut mahdollisuuden käynnistää koko luottamus-miestoiminnan itsekseni, joten minun ei ole tarvinnut täyttää edeltäjän suuria saappaita”, hän sanoo vaatimattomasti.

”On helppo toimia omaan tyyliin, kun paremmasta ei tiedetä”. Työpaikalta puuttui aiemmin suomalainen edunvalvonta-

kulttuuri täysin. Kansainvälisen emoyhtiön mallin mukaan työ-paikalla toimii edustusto, works council, johon valitaan työnte-kijöiden edustajat osastoittain. Juridista suojaa sen jäsenillä ei kuitenkaan ole. Luottamusmies saatiin työpaikalle works coun-cilin aloitteesta, sillä mahdollisten yt-neuvottelujen takia tarve oli ilmeinen.

”ERTOn työsuhdeneuvonnasta sain ensimmäisten yt-neu-votteluiden aikaan ohjeita, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, mutta yhtä hyvin sieltä saa vastauksia arkipäiväisem-piinkiin kysymyksiin.”

Vaikka työnantaja pyrkii noudattamaan lakia ja työehtosopi-musta, toimintatavoissa on aina pientä viilaamista. Siksi esimer-kiksi työaikajärjestelyihin, lomiin ja vanhempainvapaisiin liitty-viä asioita on ollut hyvä tarkistaa liitosta.

”Työnantaja on selkeät ongelmat korjannut heti, kun olen sel-vittänyt asian. Sen sijaan tulkinnanvaraisemmat rajatapaukset ovat vaatineet neuvottelua.”

”ERTOn palkkaama asianajaja otti yhteyttä ja laittoi pyörät pyörimään.”

14 TOIMI 4-2012

Usein Kallio ottaa yhteyttä suoraan jo tutuksi tulleeseen ER-TOn toimihenkilöön, joka tuntee tilanteen ja tapauksen ennes-tään.

”ERTOsta olen aina saanut komppausta, kun pyydän. Netti-sivuiltakin löytyy paljon hyödyllistä tietoa, mutta olen huoman-nut, että usein vastauksen saa työsuhdeneuvonnasta kaikkein nopeimmin.”

uta Järvell ä a suva toimistosihteeri sirkka inkilä on Erityis-toimihenkilöt ET ry:n Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön sihteeri. Hän kuuluu tällä hetkellä sekä ERTOn edustajistoon että ET:n hallitukseen.

Ammattiyhdistystoiminta on hänen tärkein ja aikaa vievin harrastuksensa, joka on tuonut hänen elämäänsä hyviä ystäviä ja paljon tuttavia ympäri Suomen.

”Vaikka yhdistystoiminta vie aikaa, se on antanut paljon. Ikinä en ole katunut”, Inkilä sanoo.

Suurimman osan työurastaan, 17 vuotta, hän on toiminut asian-ajotoimiston sihteerinä, ja aktiivisuus juontaa juurensa niiltä ajoilta.

”Useimmiten asianajotoimistossa työskentelee juristien lisäk-si vain yksi tai kaksi sihteeriä. Siksi meille oli tärkeää kokoontua keskenämme ja järjestää toimintaa sekä saada oman alan kou-lutusta. Noin kerran vuodessa asianajosihteerit tapasivat Oulun alueella, ja saimme siihen liiton tuen.”

Asianajotoimistossa työskennellessään hän osallistui myös luottamusmieskoulutuksiin ja toimi ERTOn yhdyshenkilönä. Viimeksi hän on osallistunut ERTOn ”Tunne etusi ja oikeutesi työelämässä” -koulutukseen.

”Koulutuksista on valtavasti hyötyä. Kun aloitin asianajotoi-miston sihteerinä, minulla ei aluksi ollut edes työsopimusta, mutta asia korjattiin heti, kun osasin koulutuksen jälkeen sitä itse vaatia. Nykyisessä työssäni maanrakennusyrityksessä kir-joitan itse työsopimuksia, joten koulutuksissa käsitellyt lakiasiat auttavat niidenkin kanssa.”

Inkilä opiskeli työn ohessa ensin taloushallinnon merko-nomiksi. Vuonna 2007 hän suoritti taloushallinnon ammattitut-kinnon, minkä johdosta hän sai ERTOn stipendin. Sitä voi hakea ertolaisten alojen lisä- ja täydennyskoulutukseen. Hakuperus-teet tarkistetaan vuosittain.

”Stipendi oli iloinen yllätys. En olisi edes tajunnut hakea sitä, ellei tuttu ertolainen olisi vinkannut. ”

Stipendi on rahallisesti melko pieni, mutta ajoitus oli hyvä. ”Palkitsin itseni tutkinnosta ulkomaanmatkalla, ja stipendistä

sain ylimääräistä käyttörahaa mukaan.”Inkilän mielestä stipendi on ennen kaikkea tunnustus opinto-

urakan loppuunsaattamisesta. ”Perhettä lukuun ottamatta tutkinnosta ei muualta tunnustus-

ta tullutkaan.”

Sirkka Inkilä, 51toimistosihteeri

3 tapaa… hyötyä erton jäsenyydestä

1. Koulutuksista olen saanut tietoa oikeuksistani ja eduistani sekä työnantajan velvollisuuksista.

2. Yhteisöllisyys. Kuulun ihan oikeasti johonkin.

3. Stipendi. Se tuntui tunnustukselta siitä, että olin jaksanut suorittaa tutkinnon loppuun.

Kristian Kallio, 38atk-tukihenkilö, pääluottamusmies

3 tapaa… hyötyä erton jäsenyydestä

1. Työsuhdeneuvonta on tärkein ja eniten käyttämäni etu. Sieltä saa nopeat ja perustellut vastaukset kysymyksiin.

2. Tapaamisissa ja koulutuksissa olen tavannut samanhenkistä porukkaa, muita luottamusmiehiä.

3. ERTO järjestää hyviä vapaa-ajan reissuja.

TOIMI 4-2012 15

Yhteistoiminnan taustalla on jalo ajatus keskustelusta, vuorovaikutuksesta, tiedottamisesta ja tiedon jakamisesta työnantajien ja työntekijöiden välillä. Yt-laki on laadittu suojaamaan työntekijän oikeuksia. Silti yt:stä on tullut kirosana.

yt-lAki suojAA TYönTEKiJÄn oikeuksiA

TeKsTi sAri AlhAvA KUvaT osmA hArvil Ahti

16 TOIMI 4-2012

84 %pitä ä tiedot tA m i s tA tä r keim pä n ä A s i A n A y t-n eu vot telu iden A ik A n A .

32 %sA noo, et tä y t-n eu vot telu iden pä ät y t t yä tu ntu u, et tä el ä m ä jAtku u

TOIMI 4-2012 17

kansan suussa puhutaan monesti yt:istä, kun tarkoitetaan työvoi-man vähentämistä koskevia yt-neuvotteluita. Ehkä tästä syystä kirjainyhdistelmä yt mielletään usein negatiiviseksi asiaksi.

”Yt tarkoittaa laajasti ilmaisten yhteistoimintaa työnantajan ja työntekijän välillä. Yt-lain mukai-set yt-neuvottelut ovat vain yksi osa tätä yhteistoimintaa. Yhteis-toiminnan tarkoitus on myöntei-

nen: asioista täytyy keskustella yhdessä avoimesti, eikä tietoa saa tuoda yhtäkkiä puun takaa”, ERTOn lakimies jami pohja korostaa.

Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään muun muassa työnte-kijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työnantajan päätöksiin työs-tään, työoloistaan ja asemastaan sekä työllistymisestään. Näitä asioita tukemaan on laadittu yhteistoimintalaki.

”Yt-laissa säädetään muun muassa tiedottamisesta, tietojen saannin oikeuksista, työntekijöiden koulutuksesta ja pereh-dytyksestä sekä siitä, mitä tietoja työntekijästä voidaan kerätä työsuhteen aikana. Laissa määritellään myös luottamusmiesten oikeus saada vuosittain ammattiryhmäkohtaisia palkkatietoja.”

Lakia sovelletaan vain sellaisiin yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti työsuhteisena vähintään 20 henkilöä.

pä äluottamusmies seppo virtanen DHL Freight (Fin-land) Oy:stä on hämmästellyt yt:n mainetta yksipuolisen kieltei-senä asiana. DHL:ssä yt-neuvottelukunta käy keskusteluja noin joka toinen kuukausi. Henkilöstön tehostamistarve ei suinkaan ole aina asialistalla.

”Olen jutellut alan luottamusmiesten kanssa, ja aika harvinai-nen tällainen käytäntö tuntuu vielä olevan. Tämä rytmitys on toiminut meillä hyvin. On hyvä keskustella asioista ajallaan, oli kyse sitten tuloskatsauksesta, työterveyshuollon toimintasuun-nitelmasta, tasa-arvoluvuista, henkilöstöeduista tai vapaa-ajan kerhotoiminnasta”, hän toteaa.

Yt-neuvottelukuntaan on haluttu saada keskeinen edustus eri henkilöstöryhmistä. Virtasen lisäksi siihen kuuluvat luottamus-miehet, työsuojeluvaltuutettu sekä edustus HR:stä, ylimmästä johdosta sekä toimihenkilö- ja työntekijäedustusta niin pääkau-punkiseudulta kuin maakunnistakin. Toisinaan paikalle saapuu sidosryhmien edustajia kertomaan oman näkökulmansa esimer-kiksi työterveyshuollosta.

Jami Pohja pitää kokoonpanoa hyvänä.”Tasapaino on oleellista. Jos työantajapuolta edustaa viisi po-

moa, ei ole oikein, että työntekijöitä edustaa vain yksi työnteki-jöiden ja yksi toimihenkilöiden edustaja. Edustajat voivat käyttää apunaan myös esimerkiksi talousasioita ja yt-lakia tuntevia asi-antuntijoita.”

Vuodesta 1986 luottamusmiehenä ja sittemmin pääluottamus-miehenä toiminut Virtanen sanoo säännöllisen yhteistoiminnan vaativan avoimen työympäristön sekä hyvät välit HR-puolen ja ylemmän johdon kanssa.

Yt:n tarkoitus on myönteinen: asioista täytyy keskustella yhdessä avoimesti.

toimi-lehden Yt-kYselY

Toimi-lehden lokakuiseen kyselyyn vastasi 741 ERTOn jäsentä, joista 86 % oli naisia ja 14 % miehiä. Vastanneista 32 % asuu pää-kaupunkiseudulla. Vastaajista 32 prosenttia oli alle 44-vuotiaita. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin 80 euron arvoinen Present-card.fi-lahjakortti. Sen voitti Piia Purmonen Vantaalta.

Mikä oli ensimmäinen ajatuksesi, kun kuulit työpaikkasi yt-neuvotteluista?

• Että toimipaikk ammE loppuu

• oll a an oltu muutaman vuodEn yt-kiErtEEssä ja k aipaisi TYör aUHa a .

• k annustin luottamusmiEstä nEuvottEluun.

• olin koEa jall a, jotEn En kuulunut nEuvottElujEn piiriin, MiK ä oLi HeLPoTUs.

• asiat EtEnEvät, mitEn EtEnEvät – sa a nähdä

• tiEsin sa avani kEnk ä ä ik äni takia .

• ymmärsin syyn ja tiEsin, EttEi koskE minua .

• työyhtEisön työr auha häiriintyy.

• olin ymmäll äni, kosk a yt:t tulivat aivan pusk asta Ja iLMan PerUsTeTTa .

• hElpotuin, odotin asioidEn sElkEyty vän.

Mikä oli ensimmäinen ajatuksesi, kun kuulit työpaikkasi yt-neuvotteluista?

HUoLesTUin oMasTa TYöPaiK asTani 43 %

HarMiTTeLin r asK aiTa neUvoTTeLUKierroKsia 10 %

aLKoi aHDisTa a Ja PeLoTTa a 14 %

TYöMoTiva aTioni LoPPUi 7 %

a JaTTeLin, eTTä asiaT MUUTTUvaT PareMMaKsi 7 %

asia ei TUnTUnUT TärKeäLTä 4 %

18 TOIMI 4-2012

75 %kertoo, et tä t yöpA ik A ll A ei ole y t- n eu vot telu ku ntA A .

TOIMI 4-2012 19

Jatkuva yhteistoiminta tuntuu toimivalta mallilta. ”Pystymme aidosti vaikuttamaan ja tuomaan mielipiteitäm-

me esiin sekä myönteisissä että negatiivisissa yt-neuvotteluissa. Esimerkiksi mielipidekyselyissä olemme voineet vaikuttaa ky-symysrakenteeseen, joka DPDHL Bonnista suoraan tuotuna ei aina sovellu suomalaiseen kulttuuriin.”

Työnantajapuoli puolestaan saa suoraa viestiä siitä, miten suunnitelmat ja päätökset vaikuttavat henkilöstön motivaatioon ja jaksamiseen.

aloitteen Y t-neuvotteluihin voi tehdä sekä työnantaja että työntekijät. Neuvottelut etenevät sen mukaan, minkä tyyp-pisistä asioista on kyse. Jos aiheena ovat yrityksen taloudelliset tai tuotannolliset ongelmat, on yt-neuvottelujen ensisijaisena tavoitteena etsiä vaihtoehtoja mahdollisesti uhkaaville irtisano-misille.

Työnantaja aloittaa neuvottelut perustelemalla neuvottelutar-peen. Sen on jaettava kaikki tiedot, jotka vaikuttavat perusteiden olemassaoloon eli kerrottava taloudelliset tiedot, aikataulut ja työn vähenemisen syyt. Jo neuvotteluesityksen antamisen yh-teydessä työnantajan on pitänyt esittää arvio mahdollisten irti-sanomisten, lomautusten ja osa-aikaistamisten määristä.

”Ensimmäisessä neuvottelussa tulkitaan vasta lukuja ja kes-kustellaan mahdollisesti vaikutuksista. Vaihtoehtoja ei vielä esi-tetä”, Pohja täsmentää.

Neuvotteluiden kuluessa on selvitettävä muun muassa työ-voiman rakenne eli ainakin vakituisten ja määräaikaisten sekä mahdollisten vuokratyöntekijöiden määrät. Myös huomattaviin ylityömääriin tulisi viimeistään tässä vaiheessa puuttua. Työso-pimuslaki edellyttää lisäksi, että työnantaja selvittää oma-aloit-teisesti, onko sillä mahdollisuutta sijoittaa tai kouluttaa uusiin tehtäviin niitä, joiden työ loppuu.

”t Yönanta Jan velvollisuus on jakaa tietoa, vastata ky-symyksiin ja olla tavoitettavissa. Jos näin ei tehdä, rikotaan yt-lakia ja sen mukaisia menettelyjä. Jos työnantaja kieltäytyy antamasta tietoja työntekijäpuolelle, kannattaa kirjauttaa pöy-täkirjaan, että työntekijät ovat jääneet ilman pyydettyjä tietoja”, Pohja neuvoo.

Neuvottelukertoja tulee olla vähintään kaksi, mutta usein niitä on enemmän. Kuuden viikon yt-neuvottelujen aikana kokoonnu-taan keskimäärin kerran viikossa.

muutosturva tarkoitta a yt-neuvotteluiden aikaisia tai niiden jälkeisiä toimia, jotka edistävät irtisanomisuhan alla olevan työntekijän uudelleen työllistymis-tä. Siitä on säädetty sekä yt-laissa, työso-pimuslaissa että työttömyysturvalaissa.

Keskeistä on työnantajan yhteistyö ja tiedonjako työvoimaviranomaisten kanssa. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa irtisanottujen työsuhteen päättymisestä työ- ja elinkeinotoimistoon ja tiedottaa työntekijöille heidän oikeuksistaan muu-tosturvaan.

Muutosturva tarkoittaa muun muassa sitä, että irtisanotulla on oikeus henkilö-kohtaiseen työllistymissuunnitelmaan sekä palkalliseen vapaaseen irtisanomisaikana. Vapaan voi käyttää työnhakuun tai työllis-tymissuunnitelman tekoon.

”Mitä pidempään työsuhde on kestä-nyt, sitä pidempään työntekijällä on oikeus etsiä uutta työtä työaikana. Esimerkiksi kuukauden irtisanomisajalla palkallisia päi-viä työnhakuun voi olla lain mukaan viisi ja enintään neljän kuukauden irtisanomisajal-la kymmenen. Työehtosopimuksissa voi

olla määritelty tätäkin pidempiä jaksoja”, kertoo ERTOn lakimies Jami Pohja.

Muutosturvan piiriin kuuluvalla on myös mahdollisuus saada tietyin edellytyksin työttömäksi jäätyään muutosturvan ansio-osaa tai peruspäivärahan muutosturvalisää enintään 200 päivän ajalta.

Muutosturvan piiriin kuuluu työntekijät, joilla on kolmen vuoden työhistoria ja irtisanominen tapahtuu tuotannollisen tai taloudellisen syyn perusteella.

Lähde: www.mol.fi

MuuTOsTuRVa TaKaa OIKEudEn paLKaLLIsEEn TYönhaKuun

Mitä myönteistä työpaikkasi yt-neuvotteluissa saatiin aikaan?

• siivottiin turhia toimintoja .

• tuli uusia tEhtäväkokonaisuuksia ja ur all a EtEnEmisiä .

• vuoropuhElua johdon ja työntEkijöidEn k anssa, til antEEn r aUHoiTTaMinen.

• nykyinEn uusi organisa atio toimii parEmmin kuin vanha ja väsYnYT.

• sain parEmman työpaik an potkujEn jälkEEn!

• sa atiin lisättyä työpaikkoja alkupEr äisEstä .

• organisa atior akEnnE täsmEntyi.

• huomasin, Että pitä ä itsEkin tsEmpata EnEmmän.

Mikä on tärkeää työpaikalla yt-neuvotteluiden aikaan?

riiTTävä TieDoTUs 84%

verTaisTUKi 21 %

JoHDon TUKi 17 %

JoHDon reHeLLisYYs 81 %

TYönTeon eDeLLYTYKsisTä HUoLeHTiMinen 42 %

PaniiKKi-iLMaPiirin eHK äiseMinen 39 %

MYönTeisen Tai ToiveiKK a an iLMaPiirin r aKenTaMinen 39 %

50 %on s itä m ieltä , et tä y t- m en et telyssä ei ole m itä ä n hy vä ä .

20 TOIMI 4-2012

”Parasta olisi löytää yhteinen ratkaisu uhkakuviin ja saada minimoitua vahingot.”

TOIMI 4-2012 21

Mitä pidät tärkeimpänä vaiheena yt-neuvotteluissa?

neUvoTTeLUiHin KUTsU 7 %

neUvoTTeLUT iTsessä än 42 %

neUvoTTeLUJen Pä äTTYMinen 5 %

neUvoTTeLUJen TULoKsesTa TieDoTTaMinen 42 %

Millaista ERTOn apua työpaikkasi yt-neuvotteluissa käytettiin?

• saimmE nEuvoja, mitEn nEuvottElujEn kuuluisi mEnnä ja TarKisTUTiMMe neUvoTTeLUiDen PöYTäKirJoJa LiiTossa.

• l akimiEs auttoi uusiEn sopimustEn tarkistamisEssa .

• Erton l akimiEs oli paik all a

• Ertol ainEn luottamusmiEs oli paik all a .

• miElEstäni irtisanominEn oli l aiton ja kysyin liitosta, oLenKo oiKeassa .

• hain tiEtoja Erton nEttisivuilta .

• soitin liittoon ja sElvitin, mitä k aikkia papErEita tarvita an.

Mikä on tärkeää työpaikalla yt-neuvotteluiden aikaan?

• täydEllinEn tasapuolisuus.

• oikEudEnmuk ainEn kohtElu.

• tiEdottaminEn, tiEdottaminEn ja tiEdottaminEn, JoK a on oLLUT TäYsin aL a-arvoisTa .

• työpaik all a olisi oltava luottamusmiEs.

• avoin nEuvottEluyhtEys.

• k ärsivällisyys, maltillisuus ja hEnkilöidEn syyllistämättömyys.

• El äminEn päivä kErr all a an ja pyrkimys Ehk äistä TULevaisUUDesTa MUreHTiMinen.

• todEllistEn vaihtoEhtojEn hakEminEn.

• kuuntElEminEn.

• taistElumiElial an säilyttäminEn.

”Me osaamme antaa kirjallisia vastaesityksiä, emmekä vain väitä vastaan.”

”Työntekijöiden edustajilla ei ole etukäteen näitä tietoja käy-tössään, eivätkä he yleensä pysty siinä hetkessä perehtymään niihin riittävän syvällisesti. Siksi heidän on saatava tutustua asiakirjoihin ja lukuihin rauhassa, analysoida niitä, miettiä li-säkysymyksiä ja pohtia, tarvitaanko kenties lisätietoja”, Pohja perustelee.

Tämä vaihe edellyttää niin Pohjan kuin Virtasenkin mukaan työntekijöiden edustajilta erityistä aktiivisuutta.

”On tärkeää selvittää, mitä mikäkin momentti budjetissa sisäl-tää. Kun tiedot on saatu, tulee aika miettiä, onko irtisanomisille

vaihtoehtoja vai ei. Jos budjetissa on vaikkapa miljoonan euron edustuskulubudjetti, voidaan laskea, montako irtisanomista saa-daan vältettyä pienentämällä edustuskuluja kolmannekseen”, Pohja antaa karkean esimerkin.

Työntekijäpuoli voi antaa ehdotuksia, kuten luopumista kol-lektiivisesti jostakin TES:n ulkopuolisesta edusta. Seppo Virta-nen kertoo, että he ovatkin keksineet neuvotteluteitse keinoja, joilla irtisanottavien määrää on pystytty vähentämään.

Virtasen mielestä suurin virhe, minkä työntekijät voivat neu-vottelujen tässä vaiheessa tehdä, on esittää ymmärtäneensä asi-at, jos näin ei ole.

kev Yet aiheet k ä sitell ä än yt-neuvotteluissa nopeastikin, mutta vakaviin tilanteisiin on säädetty vähimmäisneuvotteluai-ka. Minimineuvotteluaika on kaksi viikkoa, jos irtisanomisuhka koskee alle kymmentä henkilöä, ja kuusi viikkoa, jos irtisanomi-suhan alla on vähintään kymmenen henkilöä.

Monesti toivotaan, että neuvottelut kestäisivät vähemmän aikaa, mutta minimiajat ovat lakisääteisiä. Niillä halutaan taata tietojen saanti ja perusteellinen käsittely.

”Jos osapuolet niin yhdessä päättävät, voidaan asiat sopia yk-sittäistapauksissa nopeamminkin, mutta se ei pääsääntöisesti ole suositeltavaa. Siitä on harvoin ainakaan hyötyä työntekijöi-den kannalta”, Pohja arvioi.

Mikäli minimineuvotteluaika on ollut liian lyhyt kaikkien tar-vittavien tietojen saamiselle, voi työntekijäpuoli ilmoittaa, ettei kaikkia tietoja ole saatu, jolloin neuvotteluja pitää jatkaa.

Y t-neuvotteluJen tulosten odottamista on moni kuvan-nut löyhässä hirressä roikkumiseksi.

Irtisanotut-kirjan kirjoittaja, psykologi soili poijula sanoo epä-varmuuden ajan olevan ihmisille ahdistavinta.

”Irtisanomisen uhka on ilmassa, mutta kukaan ei tiedä, mitä itselle tapahtuu. Ihmiset ovat huolissaan yrityksen tulevaisuu-desta ja ennen kaikkea oman työsuhteensa jatkumisesta. Mitä muutoksia omaan ja perheen elämään on mahdollisesti tulossa?”

Oman tilanteen varmistaminen johtaa helposti kilpailuun työ-paikoista, kyttäämiseen, selkään puukottamiseen ja avun epää-miseen. Nämä huonontavat työilmapiiriä ja vaikuttavat sekä työ-tehoon että työssä jaksamiseen.

Työnantaja voi vaikuttaa ilmapiiriin niin sanotulla myötätun-toisella johtajuudella.

”Työntekijöiden luottamus työnantajaan laskee, mikäli yt-neu-votteluiden inhimilliset vaikutukset henkilöstöön sivuutetaan täysin”, Poijula muistuttaa.

Selviytymis- ja sopeutumisvaatimukset ovat Poijulan mukaan erityisen suuria niille työntekijöille, jotka ovat irtisanomisuhan alla yllättäen tai ensimmäistä kertaa.

”Tiedon saaminen ja keskustelu vähentävät epävarmuudesta johtuvaa pelkoa. On tärkeää seurata luotettavia tietoja, eikä an-tautua uskomaan huhuja”, hän painottaa.

Seppo Virtanen lähettää neuvottelujen aikana henkilöstölle

78 %ei ole joutu n ut jät tä m ä ä n t yötä ä n y t- n eu vot telu iden s eu r Au k s en A .

22 TOIMI 4-2012

”Parasta olisi löytää yhteinen ratkaisu uhkakuviin ja saada mi-nimoitua vahingot”, Pohja tiivistää.

Irtisanottujen lukumäärä putoaa usein arviosta. Osittain tämä on Jami Pohjan mukaan mediapeliä, mutta osin myös hyvien neuvottelujen ansiota.

Yt-laki ei sanele, miten irtisanomiset tulisi hoitaa.”Luonnollisesti asioista pitäisi tiedottaa ketään nolaamatta.

Työntekijää ei tulisi irtisanoa perjantaina tai juuri ennen vapaa-ta, sillä ihmistä ei pitäisi jättää asian kanssa heti yksin”, Pohja painottaa.

Seppo Virtasen mielestä yt-neuvotteluissa on nähtävissä kehi-tystä viime vuosien aikana.

”Työnantajapuoli antaa paremmin materiaalia etukäteen ja jopa pyytämättä. Me taas osaamme antaa kirjallisia vastaesi-tyksiä, emmekä vain väitä vastaan. Olemme päässeet hyvään, säännölliseen rytmiin yhteistoiminnassa. Henkilöstön viihty-vyydelle ja turvallisuudelle on rakennettu hyvä pohja, ja olemme vakuuttuneita siitä, että yhdessä tekemisen kautta voi oikeasti vaikuttaa.”

Viran puolesta

sähköpostitse referaatteja siitä, mitä kulloinkin on käsitelty ja mitä se tarkoittaa.

”Porukka on tykännyt tästä käytännöstä. Sitä kautta on tullut uusia jäseniäkin, koska he ovat halunneet saada tiedon samaan aikaan kuin jäsenet eli jo ennen tiedon laittamista Intraan.”

Poijula kehottaa säilyttämään elämän mahdollisimman ennal-laan epävarmuuden aikana. Tutut rutiinit auttavat jaksamaan.

”Katastrofointi on turhaa ja altistaa masennukselle. Olisi hyvä pyrkiä ajattelemaan järkevästi, eikä antaa uhan lamaannuttaa. Kun on miettinyt konkreettisia varasuunnitelmia, kestää odo-tusajan ja sen jälkeiset päätökset paremmin.”

Liitosta ja kollegoilta saa apua neuvottelujen aikana.”ERTOn lakimiehet auttavat, samoin muu liiton henkilöstö.

Tarvittaessa olemme pyytäneet heitä paikallekin. On kaikkien etu, että työntekijöillä on hyvät suhteet sekä työnantajaan että liittoon”, Seppo Virtanen muistuttaa. ”Lisäksi oma pienempi piiri työpaikalla on tärkeä. Minulla siihen kuuluu työsuojeluval-tuutettu ja henkilöstön edustaja johtoryhmässä. Käymme välillä iltaisin keskusteluja neuvotteluihin liittyvistä asioista. On hyvä, ettei tarvitse kaataa niitä perheen niskaan.”

kun Y t-neuvottelut on saatettu päätökseen, niiden tulok-sista ja tehtävistä toimista on ilmoitettava kohtuullisen ajan si-sällä. Yt-lain osuus loppuu siinä vaiheessa, kun yritys ilmoittaa mahdollisten irtisanottavien ja lomautettavien määrän.

Yhteistoimintalain kannalta hyvä lopputulos yt-neuvotteluille on se, että menettelyt sujuivat lain mukaan. Vielä parempi tulos on sellainen, että työnantaja jakoi kaiken pyydetyn tiedon, vuoro-vaikutus oli aito koko ajan ja neuvottelemalla saatiin ratkaisuja, joiden ansiosta irtisanomisia ei tarvitse tehdä ollenkaan, niitä tehdään aiottua vähemmän tai ne voidaan korvata lomautuksilla.

Pelk

kää

harm

iaJotain hyötyäkin

Hei, mitä hyvää on yhteistoiminnassa?Kyselimme Helsingin Viikissä, mitä positiivista YT:stä tulee mieleen. Yhteistoiminta toi sanana mieleen lähikuukausina runsaasti uutisoidut irtisanomiset. Myönteisiä ajatuksia joutui toden teolla miettimään – eikä niitä aina tullut mieleen sen jälkeenkään.

jouko strömberg eläkeläinen”YT on pelkästään muodol-linen pakko irtisanomisissa ja ajanhukkaa. siitä hyötyvät lähinnä osakkeenomistajat.”

heli Ahok A ssttk:n lakimies ja sopimusvastaava”se voi antaa ajantasaista tietoa siitä, missä mennään, ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä. Keskeinen työkalu on yhdessä laadittu ja vuosittain tarkistettava henkilöstösuunnitelma.”

thomA s WidmAier tutkija”Periaatteessa yhteistoi-minnan hyöty on tiedon välittäminen, mutta sitä tunnutaan käytettävän lähinnä irtisanomisten toteuttamisessa, koska laki niin vaatii.”

k Ati sAloopiskelija”Harvoin YT:stä on mitään hyötyä. alkuperäinen idea on hämärtynyt. Yhteis-toiminnan sijaan kyse on yleensä sanelusta.”

helenA l Amponentyö- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamies ”Lisää tuottavuutta ja henkilöstön hyvinvointia. antaa välineen suunnitelmalliseen henkilöstövoi-mavarojen hallintaan ja osaamisen kehittämiseen. Mutta YT toimii vain noin neljäsosassa yrityksistä.”

päivi strömberg assistentti”Kun esimerkiksi fuusioiden jälkeen yhtenäistetään erilaisia palkitsemissääntöjä, voi YT:stä olla joko hyötyä tai haittaa. riippuu millaiset säännöt firmassa olivat sitä ennen.”

oivi l Ainekirjanpitäjä”Toki on parempi, että rat-kaisuja mietitään yhteisesti eikä vain joukkoirtisanota ih-misiä. Mutta kieltämättä YT tuo mieleeni ensimmäiseksi vain negatiivisia ajatuksia.”

TeKsTi Ja KUvaT sAri AlhAvA

46 %vA s tA A jA n t yöpA ik A ll A on k äy t y y t-n eu vot telu itA tä n ä v uon n A .

Arjen asiantuntijat

TOIMI 4-2012 23

parhaiten Abdirizak mohame-din mieleen on jäänyt työn aloitus asiantuntijatehtävissä Metsäteollisuus ry:ssä. Heti ensimmäisenä työpäivänä oli suuri henkilökunnan kokous, ja toiminnanjohtaja kutsui hä-net porukan eteen kertomaan itsestään.

”Kaikki tiesivät ensimmäi-sestä päivästä alkaen, miten

nimeni lausutaan, missä olen opiskellut, mitä harras-tan ja olenko naimisissa”, Abdirizak Mohamedi sanoo.

Kun hänet oli esitelty kaikille, hänen oli helpompi aloittaa keskustelu uusien työkavereiden kanssa.

Abdirizad Mohamedilla on laaja työkokemus Suo-mesta, ja hän tutkii jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopistossa monimuotoisuuden johtamista. Hänestä maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdyttämi-nen kunnolla on hyvin tärkeää sekä työntekijälle että työyhteisölle.

Mohamed pakeni sotaa Somaliasta Suomeen vuonna 1990, niin kuin monet. Somaliassa Siad Barren johtama keskushallinto ajautui kaaokseen ja maa sisällissotaan. Suomessa Mohamed palkattiin parin vuoden jälkeen Espooseen peruskouluun opettamaan somalilapsille näiden äidinkieltä ja myöhemmin myös kaksikieliselle valmistavalle luokalle luokanopettajaksi.

Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Tampe-reen yliopistosta ja tekee nyt väitöskirjaa Jyväskylän yliopistolle ja on töissä Kirkon Ulkomaanavun diaspo-ra-koordinaattorina, siis henkilönä, joka pitää yhteyttä

Maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdyttäminen on tärkeää.

tervetuloamEillE töihin!TeKsTi elinA venesmäki KUvaT CArl bergmAn

nel Jä prosenttia Suomessa pysyvästi asuvista on syntynyt ulkomailla. Lähes yhtä paljon on niitä, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt ulkomailla.

Maahanmuuttajista noin 30 prosenttia kuuluu ammattiliittoon, kun taas kantasuomalaisista työntekijöistä 70 prosenttia kuuluu ammatti-liittoon. Usein maahanmuuttajat tietävät ammattiliitoista vain vähän. Lähtömaassa kokemuksia ammattiliittoon kuulumisesta ei monesti ole tai kokemukset ovat kielteisiä: liittoon kuuluminen on voinut jopa olla vaarallista. Lähde: www.sttk.fi, faktaa ja fiktiota maahanmuutosta

MaahanMuuTTaJIa VÄhÄn aMMaTTILIITOIssa

täällä asuviin Kirkon Ulkomaanavun kohdemaiden ih-misiin ja selvittää näiden keinoja yhteistyöhön entisen kotimaan asioissa.

abdiriz ak mohamedin mielestä työnantajien kannattaa satsata työntekijöidensä perehdyttämiseen paremmin kuin useimmat vielä tällä hetkellä tekevät. Perehdyttämisen pitäisi kestää koko koeajan eli neljä kuukautta ja maahanmuuttajille pitäisi olla oma räätä-löity osuutensa.

”Esimerkiksi, jos aasialainen sanoo ’kyllä’, se voi tarkoittaa ’en osaa sanoa’. Suomalaisen työkulttuurin ominaisuudet pitäisi selvittää uudelle työntekijälle tarkasti. Joillekin on hyvä tehdä selväksi sekin, että

24 TOIMI 4-2012

Esimerkiksi, jos aasialainen sanoo ” kyllä”, se voi tarkoittaa ”en osaa sanoa”.

TOIMI 4-2012 25

ma ahanmuutta Jan perehdY ttämisessä olisi hyvä käydä läpi myös työn sanastoa. Työpaikoilla käytetään lyhenteitä ja ammattisanastoa. Tällainen on hankalaa, vaikka suomen kieli olisi kohtuullisesti hallussa.

Työpaikalla uudelle työntekijälle voitaisiin nimetä paitsi työhön opastaja myös kulttuuritulkki, joka olisi kantasuomalainen tai kotoisin tulijan omasta maasta, mutta jo pidempään täällä asunut. Kaukaa muuttavalle postinjakajalle voi olla järkevää sanoa, että

talvella kannattaa pukea kengät, joilla ei liukastu tai että Kruunun-haan kaupunginosaa sanotaan myös Krunikaksi.

Työkavereille Anita Rintala-Rasmus antaa neuvoksi vanhan tutun kultaisen säännön: vieraasta kulttuureista muuttavia kan-nattaa kohdella niin kuin haluaisi tulla itse kohdelluksi vastaavassa tilanteessa.

Lähde: Erikoispsykologi Anita Rintala-Rasmus, Työterveyslaitos

MITÄ TEhdÄ, JOs KIELITaIdOTOn JÄÄ TYöpaIKaLLa YKsIn?

Suomessa kello 9 tarkoittaa tasan yhdeksää, eikä myö-hästyä saa.”

Joissakin tilanteissa ohjeet pitäisi esittää kuvallises-ti. Esimerkiksi tehtaissa voi olla vaarallista, jos työnte-kijä ei ihan ymmärrä ohjeita.

Monille maahanmuuttajille lähtöammatti uudessa maassa on siivoaminen, eivätkä he tässä vaiheessa usein puhu suomea. Laitteiden toiminta ja siivousai-neiden valinta on varminta kertoa kuvin.

abdiriz ak mohamed listaa kaksi tilannetta, joissa maahanmuuttajia usein työllistetään. Jotkut yritykset ovat päättäneet, että heidän yrityksensä kaipaa mo-ninaisuutta ja julkinen sektori haluaa usein edistää tasa-arvoisuutta. Tällaisissa tapauksissa perehdytys yleensä hoidetaan hyvin, koska työntekijä halutaan to-sissaan osaksi työyhteisöä.

Kun hän itse aloitti kehitysasiantuntijana Johtamis-taidon opistossa (nykyisin MIF, Management Institute of Finland) hän sai sähköpostitse etukäteen perehdyt-tämiseen valmistellun ohjelman. Jakson lopussa vuo-rossa oli palautekeskustelu, jossa käytiin läpi hyvin menneitä ja parantamista vaativia kohtia työhön tutus-tumisessa.

Ongelmana ovat Mohamedin mukaansa lyhytaikai-set työt, joissa perehdytystä ei pidetä niin tärkeänä.

Hänestä maahanmuuttajatyöntekijät lisäävät työpai-kan viihtyisyyttä. Kun suomalainen työkaveri saattaa sanoa ”hei” vain aamulla tullessaan ja illalla lähties-sään, toisesta kulttuurista tulevalle voi olla luontevam-paa jutella useammin.

”He tuovat myös usein uusia näkemyksiä ja ajattelu-tapoja työntekoon, ja tämä voi lisätä työn tuottavuutta.”

kulttuurien kesken isoin ongelma voi olla kieli. Monilla työpaikoilla suomi on käyttökieli, ja jos sitä ei hallitse, voi helposti jäädä yksin. Maahanmuuttaja voi turhautua tilanteeseen ja työkaverit suhtautua häneen ennakkoluuloisesti.

Erikoispsykologi Anita rintala-rasmus Työterveys-laitokselta on konsultoinut monia työnantajia moni-kulttuurisuuden huomioon ottamisessa. Hän huo-mauttaa, että maahanmuuttajilla on hyvinkin erilaiset valmiudet esimerkiksi suomen kielen oppimiseen: Jot-

”Useimmat työssä käyvät ovat kyllä hyvin motivoituneita kielen opiskeluun, jos työnantaja vain sellaisen mahdollisuuden tarjoaa”

kut ovat akateemisia ja osaavat valmiiksi monia kieliä. Jotkut humanitäärisin perustein tänne saapuvat eivät välttämättä osaa edes lukea.

Suomen kieli on useimmille täysin vieras. Kun ih-minen muuttaa vaikkapa Ranskaan, hän useimmiten osaa edes vähän kieltä. Suomea harva on opiskellut etukäteen. Virolaisille kielen oppiminen on helpompaa kuin useimmalle, ja moni hallitsee kunnollisen suo-men arkikielen vasta noin viiden vuoden jälkeen.

”Useimmat työssä käyvät ovat kyllä hyvin motivoi-tuneita kielen opiskeluun, jos työnantaja vain sellaisen mahdollisuuden tarjoaa”, Rintala-Rasmus sanoo.

Suomen kieli on siitäkin hankala, että puhuttu ja kirjoitettu suomi eroavat toisistaan paljon. Rintala-Rasmuksen mukaan puhutun kielen ymmärtäminen on maahanmuuttajille yleensä helpompaa kuin oman tekstin tuottaminen kirjoittaen.

Usein helpommin ylitettävä hankaluus ovat kulttuu-reihin liittyvät tavat. Esimerkiksi hyvin monikulttuu-risella työpaikalla, Itellalla, on hiljainen huone, jossa muslimit voivat rukoilla ja jonne myös muut voivat kokoontua tai mennä vaikka itsekseen rukoilemaan tai vain rauhoittumaan.

26 TOIMI 4-2012

väitteellä kai tarkoitetaan, että pitäisi olla esillä, tehdä nimensä tunnetuk-si sekä toisaalta rakentaa itselleen imago.

Brändäytymisoletus ei koske vain julkisuudessa toimivia. Jokainen ih-

minen on brändi! Näinä yt-neuvottelujen kulta-aikoina julkisuuden sääntöjen voi olettaa koskevan kaikkia. ”Luo itsellesi sellainen brändi, että työnantaja ei voi luopua sinusta”, sanotaan ihan varmasti jossain työ-elämätaidon oppaassa.

Sinänsähän brändäytyminen tapahtuu automaatti-sesti. Wikipedian mukaan brändi ”kuvaa kaikkea sitä, mikä liittyy yrityksen tuotteeseen tai palve-luun. Toisaalta on esitetty, että brändi voi liittyä yhtä lailla yrityk-seen, julkiseen laitokseen, yhtyee-seen tai henkilöön, kuten vaikka poliitikkoon”.

Eli kaikki, mitä teen, sanon, kaikki olemiseni tavat kasautuvat mielleyhtymiksi, jotka toisten ihmisten aja-tuksissa edustavat minua. Voinko vaikuttaa niihin?

kir JailiJan el ämä än kuuluu näkyminen muual-lakin kuin kirjan kansiliepeessä. On esiintymisiä kir-jamessuilla ja kirjastoissa, haastatteluja eri medioissa, paljon kaikkea, joka ei liity kirjailijantyöhön. Itse olen ollut muun muassa fantasiaelokuvakilpailun tuomaris-tossa, pitämässä puheita yliopiston alumnitilaisuudes-ta yläasteen vuosijuhlaan, lehtien palstoilla kertomas-sa menovinkkejä tai paljastamassa, mitä aion tehdä viikonloppuna.

Toivottavasti muistin antaa menovinkkejä, jotka tu-kevat brändiäni. En nimittäin ole aina brändiini tyy-tyväinen: minua pyydetään paljon vaikkapa paneeli-keskusteluihin professorien kanssa, mutta minua ei pyydetä esimerkiksi mekkokuviin naistenlehtiin. Jos-kus olisi helpompi mennä niihin mekkokuviin.

on er ä s epämiellY ttävä muisto, jonka tavallaan liitän brändi-ilmiöön.

Minulla oli aikoinaan työkaveri, joka oli patologinen valehtelija. Hän siis kärsi mytomaniasta, sairaalloises-

ta halusta liioitella, valehdella ja keksiä mahdottomia-kin sepitteitä.

Meni pitkään ennen kuin me muut ymmärsimme asian. Sama henkilö oli opiskellut yhtaikaa kanssani ja ”brändäytynyt” menestyjäksi jo silloin.

Kanssaopiskelijat, assistentit ja professorit olivat saa-neet kuulla, että kyseinen nainen oli opiskellut jo aiem-min toisen tutkinnon ulkomailla, teki tuohon tutkintoon liittyviä töitä iltaisin – toki alan huipulla – ja harrasti jännittäviä lajeja sukelluksesta alppihiihtoon. Jälkim-mäisen parissa hän oli tullut kiertäneeksi maailmaa Suomen maajoukkueen kanssa. Sukelluksella hän teki

myös bisnestä noutamalla säännöl-lisesti Suomenlahdesta vesinäyttei-tä jollekin tutkimustaholle.

Me uskoimme kaiken.Vähitellen totuus alkoi kuiten-

kin purkautua. Ei opintoja ulko-mailla, ei sitä toista tutkintoa, ei tietenkään alan töitä. Maajoukkue-

tarinaa kukaan ei enää uskonut. Ensimmäinen tunne valheiden paljastuttua oli häm-

mennys. Miksi joku valehtelee noin? Nainen pärjäsi omissa, todellisissa opinnoissaan oikein hyvin ja yk-sityiselämä vaikutti olevan kunnossa. Miksei todelli-suus riittänyt? Kärsikö hän jostain kummallisesta itse-tunto-ongelmasta ja keksi yksityiskohtaisia tarinoita itsevarmuuttaan pönkittääkseen? Vai onko mytoma-niassa kyse mielen sairaudesta?

Asia jäi auki, enkä ole nähnyt tai kuullut kyseisestä henkilöstä vuosiin.

er ä s Yksit Yiskohta episodista jäi vahvasti mielee-ni: monelle naisen valheet olivat painuneet niin syväl-le ajatteluun, että he puhuivat niistä usein tosina, vaik-ka tiesivät asian oikean laidan. He siis pitivät henkilöä ”aikaan saavana” ja ”menestyvänä”, vaikka tiesivät tämän valehtelevan. Ilmiö järkytti minua silloin. Nyt pidän kokemusta arvokkaana.

Ensivaikutelmista on todella vaikea luopua. Brändi muuttuu hitaasti, vaikka perustuisi valheisiin. Miten tähän pitäisi suhtautua? Onneksi suurimmalle osalle ihmisistä tärkein brändi on se, mitä he ajattelevat itses-tään. Siinä kohtaa rehellisyys on tärkeää.

Nykymaailmassa pitäisi brändäytyä. Näin viisaat sanovat, ja me muut kuuntelemme.

voisiko brändin valehdella?

tiinA r AevA Ar A on Ker avaL ainen KirJaiLiJa Ja K aHDen L aPsen äiTi,JoK a voiTTi viiMe vUonna rUneBerGin KirJaLLisUUsPaLKinnon.

työ huoneelta

Toivottavasti muistin antaa menovinkkejä,

jotka tukevat brändiäni.

TOIMI 4-2012 27

vapaata aikaaTeKsTi miinA poikol Ainen KUva C Arl bergmAn

HaLUaTKo KerToa TäLL ä PaLsTaLL a Harr asTUKsesTasi? oTa YHTeYTTä ToiMi@erTo.Fi

nea pohJa on kuulemma tyypillinen tätirat-sastaja: hän aloitti ratsastamisen kuusivuotiaa-na ponikurssilla, mutta säännöllinen harras-taminen alkoi vasta yläasteen jälkeen. Kaksi viimeistä vuotta hän on taas käynyt kerran viikossa ratsastustunnilla.

”Lapsena ratsastaminen oli ennen kaik-kea hauskaa, mutta nyt harrastaminen on tavoitteellisempaa: haluan oppia ja kehittää itseäni. En halua kilpailla muiden kanssa, vaikka suhtaudun tekemiseen vakavasti.”

Pohja on eläinrakas, muttei omista lem-mikkejä. Ratsastusharrastuksessa hän saa olla

tekemisissä eläinten kanssa.”Se on ihanaa ja terapeuttista. Olen vasta

tajunnut, miten tärkeää on oppia kuuntele-maan hevosta sen sijaan, että miettisin, mitä seuraavaksi teen pohkeellani tai käsilläni.”

Ratsastaminen on Pohjan mielestä juuri vaikeutensa vuoksi rentouttavaa, sillä se vaatii keskittymistä, ja samalla kaikki muu unohtuu.

”Tulee hyvä mieli, kun saa olla vuorovai-kutuksessa niin hienon eläimen kanssa. Aina on uutta opittavaa, eikä koskaan ole valmis. Ratsastusharrastus sopii kenelle tahansa, jolla on nöyryyttä.”

kuka: nea Pohja

työpaikka: arja raukola oy

Ammatti: rekrytointikonsultti

ikä: 27

harrastus: ratsastus

28 TOIMI 4-2012

eläkeikäni lähestyessä olen omakohtaisesti miettinyt, mikä pitäisi minua pitempään työssä. Aika vaikea tässä suomalaisessa toimintaympäristössä on jaksaa pitem-pään. Työelämä on asennossa on tai off. Kun olet töissä, niin teet täysillä. Hoida tässä sitten lapsenlapsiasi, iäk-käitä vanhempiasi tai puolisoasi.

Olen professori Kirsti Longan ja kirjailija Rosa Lik-somin käyttämän nimityksen ”voileipä”-sukupolven jäsen. Tunnen olevani oikein kerrosvoileipä. Mistä saan

aikaa hoitaa iäkkäitä vanhempiani tai edes käydä silloin tällöin katsomas-sa heitä? Mistä saan aikaa osallistua lasten auttamiseen tai edes järjestää yhteisiä tapaamisia? Mistä saan aikaa hoitaa lapsenlapsia tai edes joskus tavata heitä? Ikääntyvä ja jo eläkkeellä oleva aviopuolisokin tarvitsisi enemmän huomiotani. Myös hänen lapsensa ja lapsenlapsensa tarvitsisi-vat aikaa meiltä molemmilta.

Mikäli eläkeikää pidennetään, tulee työn tekemisen reunaehtoja muut-taa huomattavasti. Tämä vaatii ennen kaikkea asennemuutosta kaikilta, niin työnantajilta kuin työntekijöiltäkin. Yksilöllisten työaikojen lisäämi-nen on välttämätön asia ikääntyneiden työssä pysymiseksi. Monessa työs-sä voidaan käyttää yksilöllisiä työaikoja paljon enemmän kuin nyt myön-netään. Mielestäni lähes kaikessa toimistotyössä voidaan ottaa huomioon yksilöllisiä tarpeita.

Muistan elävästi, kun vierailin ystävättäreni luona Oslossa. Hän työs-kenteli siellä valtion virkamiesvaihdossa. Miten loistavasti yksilöllinen työaika siellä olikaan toteutettu! Viraston puhelinluettelossa lähes kaikilla oli oma yksilöllinen työaikansa puhelinnumeron perässä. Tämä oli aivan luontevaa ja toimi hyvin. Kyse oli asenteesta. Työntekijät olivat tyytyväi-siä ja tehokkaita, kun saivat tehdä työtä silloin, kun se heidän elämäntilan-teeseensa sopi. Yhteiset palaveritkin järjestyivät ilman vaikeuksia.

Luulen, että eläkeiän pidentäminen vaatisi niin paljon lisää hoivapalve-luja vanhuksille ja lapsille, että siihen tarpeeseen ei nyky-yhteiskunta pys-tyisi vastaamaan. Nythän yli kuusikymppiset eläkeläiset tekevät runsaas-ti tätä hiljaista työtä omien perheidensä parissa. Useinhan sairaan lapsen hoitajaksi kutsutaan isovanhemmat, kun vanhemmat eivät voi olla poissa töistä.

Lapset tarvitsevat myös henkistä hoivaa ja aikuisen kiireetöntä lähei-syyttä. Ketkä tätä parhaiten antavat – eiköhän tässäkin tule mummot ja vaarit apuun. Eipä tarvittaisi lasten mielenterveyspalvelujen lisäämistä ja pelastettaisiin moni nuori putoamiselta yhteiskunnan kelkasta. Mutta mistä tämä hoitoreservi sitten otetaan, kun mummot ja vaarit ovat itse työ-elämässä?

reija koskinentalous- ja henkilöstöpäällikkö

Viraston puhelinluettelossa lähes kaikilla oli oma yksilöllinen työaikansa.

Eläkeikäisen tärkein tehtävä

TOIMI 4-2012 29

eRTO juhlii ensi vuonna 45-vuotissynttäreitään. Juhlavuoden kunniaksi jäseniä hemmotellaan mahtavilla arvonnoilla ja uusilla jäseneduilla. Varsinaiset juhlat vietetään koko perheen tapahtumana Linnanmäellä 8.6.2013.

Joka kuukausi arvotaan kaikkien – niin uusien kuin jo pitkäaikaisem-pien – ERTOn jäsenten kesken laadukkaita tuotepalkintoja. Esimerkiksi

tammikuun palkintona on Pariisin matka kahdelle. Arvontaan osallistuakseen ei tarvitse tehdä muuta kuin olla jäsen ja huolehtia, että jäsenmaksut ovat kunnossa ja hoidettu ajallaan.

Lisäksi tarjoamme jokaisena juhlavuoden kuukautena jäsenillemme vaihtuvan jäsenedun.

Seuraa kuukausittain ilmestyvää Jäsenterveiset-uutiskirjettämme. Kerromme siinä ajankohtaiset tiedot juhlavuoden tapahtumista ja eduista. Mikäli sähköposti-osoitteesi on vaihtunut tai se ei ole ERTOn tiedossa, ilmoita se osoitteella jasenpal-velu@erto.fi , niin pysyt ajan tasalla.

Lisätietoa löydät nettisivuiltamme osoitteesta www.erto.fi/ajankohtaista/juhlavuosi.

erton synttäreitä vietetään koko perheen tapahtumana linnanmäellä 8.6.2013. kuva: linnanmäki.

ERTO 45 vuotta – iloisten yllätysten juhlavuosi 2013Arvontoja, etuja ja juhlat Linnanmäellä.

Vähimmäis­palkkasuositus markkinointiviestinnän toimialoille

Toimihenkilöliitto ERTO ja sen jäsenjärjestö MaMa ry ovat antaneet markkinointiviestin-nän, markkinointitutkimuksen ja digimedian alalle palkankoro-tussuosituksen, jonka mukaan alalla työskentelevien henkilö-kohtaisia palkkoja ja taulukko-palkkoja suositellaan korotetta-vaksi 1.10.2012 alkaen 1,9 %.

Suositus vastaa vuonna 2011 sovitun työmarkkinoiden raami-sopimuksen linjaa. Edellinen palkankorotussuositus annet-tiin 1.10.2011 lukien.

Palkankorotussuositus on vähimmäissuositus, joka perus-tuu ERTOn ja MaMan kuluvana syksynä markkinointiviestin-nän, markkinointitutkimuksen ja digimedian toimialoilla toteuttamaan palkkatutkimuk-seen.

”Markkinointiviestinnän alalla menee tällä hetkellä kohtuullisen hyvin ja henki-lötuottavuuskin on selvästi noussut. Markkinointivies-tinnän toimistojen liitto teki asiasta tutkimuksen. Siten on luonnollista, että henkilöstö – tuloksen fyysinen tekijä – saa myös tuntea sen kukkarossaan”, MaMan puheenjohtaja kaarina pehkonen sanoo.

ERTO ja MaMa suosittelevat lisäksi, että markkinointivies-tinnän, markkinointi tutki-muksen ja digimedian alalla työskentelevien toimihenkilöi-den työsopimuksen liitteeksi otetaan työsuhteen alkaessa työehtoon liite, jossa on mää-räykset työajasta, ylityöstä, lomaltapaluurahasta, perheva-paista, sairausajan palkasta ja matkakustannusten korvauk-sesta sekä päivärahoista.

Palkkataulukon ja työsopi-muksen liitteen löydät ERTOn nettisivuilta: www.erto.fi/palve-lut/palkkasuositukset

uusia koulutuksia

Vuonna 2013 tarjoamme jäsenillemme ja henkilöstön edustajille (luottamusmie-hille, työsuojeluvaltuutetuille) enemmän koulutuksia kuin koskaan aiemmin. Luvassa on mm. kehityskeskusteluun, työhyvinvointiin, työpaikan kehittä-miseen, omiin etuihin & oikeuksiin ja uralla etenemiseen liittyviä koulutuksia. Lisätietoa löydät nettisivulta www.erto.fi/palvelut/koulutus

Syksyllä järjestämme lisäksi kou-lutuksellisen ajankohtaisseminaarin esimiestehtävissä työskenteleville jäsenillemme.

Tervetuloa Linnanmäelle kesäkuussa

ERTOn juhlavuoden pääjuhlaa vietetään Lin-nanmäellä lauantaina 8.6.2013. Kaikki jäse-nemme perheineen ovat tervetulleita mukaan juhlimaan. Linnanmäki on varattu ertolaisten yksityiskäyttöön kello 9.30–13.00.

ERTO-rannekkeen saat koko porukalle 10 euron omavastuulla/henkilö. ERTOn omaa juhlaohjelmaa, puheenvuoroja, ay-asiaa ja erilaisia esittely- ja toimintapisteitä on sekä ohjelmalavalla että ympäri puistoa.

Tilaisuuden osallistujamäärä on reilu, mut-ta rajattu. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.erto.fi/ajankohtaista/lintsi

30 TOIMI 4-2012

alla muutama poiminta ensi vuoden koulutuksista. Täydellisen koulutuskalenterin löydät osoitteesta www.erto.fi/palvelut/koulutus

Koulutuksiin ilmoittautuminen Ilmoittaudu viimeistään kolme viikkoa ennen tilaisuutta nettilomakkeella: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen.

KoulutuKset henKilöstön edustajille

Tervetuloa Ykkösketjuun! ­perehdytys vastavalitulle hEdilleHenkilöstön edustajat eli HEDit ovat ERTOn Ykkösketjua! Haluamme, että Ykkösketjumme pysyy hyvässä vireessä. Siksi koulutamme sinut tehtävääsi ja pidämme myös huolen siitä, että taka-taskussasi on kaikki tarvittavat työkalut ja osaaminen tehtävässä menestymistä silmällä pitäen. Perehdytys sopii ensisijaisesti vasta va-lituille luottamusmiehelle, luottamusval-tuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Kou-lutus sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle, joka haluaa päivittää omaa osaamistaan.

Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HED-palveluista.

Perehdytys koostuu kahdesta kahden päi-vän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta.

Tervetuloa Ykkösketjuun! ­perehdytys, kevät12.–13.2. I ja 21.–22.5. II Helsinki

Tervetuloa Ykkösketjuun! ­perehdytys, syksy3.–4.9. I ja 26.–27.11. II Helsinki

Tsn:n luottamusmiesten koulutusSuosittelemme, että TSN:n luottamus-miehet ja varaluottamusmiehet osallis-tuvat Aktiivi-Instituutin järjestämään luottamusmieskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin kurssitarjonnasta: www.aktiivi-instituutti.fi

e r to ko u l u t tA A Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuu­tettujen täydennyskoulutusLuottamusmiehet, varaluottamusmiehet, luottamusvaltuutetut, varaluottamusval-tuutetut ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua Aktiivi-Instituutin täydennys-koulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin kurssitarjonnasta: www.aktiivi-instituutti.fi .

KoulutuKset KaiKille jäsenille Tunne etusi ja oikeutesi työelämässäJyväskylä 14.2. ja 14.3.Turku 21.3. ja 18.4.Helsinki 25.4. ja 14.5.Koulutus jakautuu kahdelle illalle, klo 17–20.00Sopii kaikille, jotka haluavat olla perillä eduistaan ja oikeuksistaan työelämässä. Tunne etusi ja oikeutesi -koulutuksesta saat tietoa ja valmiuksia toimia työpai-kan pulmatilanteissa. Koulutuksessa tutustutaan keskeiseen työlainsäädän-töön ja verrataan lain jo takaamia asioita työehtosopimuksen mukanaan tuomiin etuihin. Koulutus antaa tietoa myös työehtosopimukseen kuulumattomille työntekijöille.

uralla eteenpäin!Tampere 12.2.Espoo 12.3.Rovaniemi 16.5.Oulu 19.9.Helsinki 29.10.Koulutukset klo 17.00–20.00Sopii kaikille, jotka haluavat kehittää urasuunnittelu- ja työnhakutaitojaan. Koulutuksessa tehdään suunnitelma, jonka avulla osallistujat voivat navigoida urallaan eteenpäin lyhyellä ja pitkällä

tähtäimellä. Lisäksi opitaan tunnista-maan omia vahvuuksia ja osaamista sekä tuomaan niitä esiin. Käytännönlä-heisessä koulutuksessa saat eväitä oman työuran suunnan tarkistamiseksi ja uudelleen asettamiseksi.

Paikkoja rajoitetusti, joten ilmoittaudu mukaan ajoissa!

KoulutuKsen Käyneiden Kommentteja:

”Opin, että CV ja hakemus voivat tänään olla aivan muuta kuin kauppiksessa joskus opetettiin. Kouluttaja esitti hyviä esimerkkejä, ei väsynyt kuuntelemiseen. Koulutus oli parempi kuin uskalsin odottaa.”

”Kerrankin koulutus, jossa en vilkuillut kelloa! 3 tuntia meni kuin siivillä ja asiaa riitti, eikä ollut pitkävetoista. Hyviä olivat omat mietintätauot ja ryhmätyöskente-ly! Hyviä konkreettisia neuvoja! Hyvä luennoitsija!”

”Tuli paljon tärkeitä elämään ja uraan liittyviä isoja mietinnän kohteita, mutta myös pienempiä, helposti toteutettavia käytännön asioita.”

”Huolellisella valmistautumisella sekä omien toiveiden syvällisellä analysoimi-sella voi vaikuttaa uran suunnitteluun ja suuntaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa suunnittelua ja pohdintaa ´mikä minusta tulee isona? .́”

”Kouluttaja osasi asiansa ja oli erittäin innostava. Vaikka koulutus oli heti työ-päivän jälkeen, ei tullut väsymystä ja aika suorastaan lensi. Kouluttaja antoi hyviä palikoita oman uran suunnitteluun.”

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!Joulukorttien sijaan ERTO on tehnyt tänä vuonna lahjoituksen Naisten Pankille.

Naisten pankki kehittää kehitysmai-den naisten yrittäjyyttä ja toimeentu-loa kestävän kehityksen periaattein. Lahjoitetuilla varoilla rahoitetaan mm. naisten taloudellista toimeentuloa,

osaamista ja oikeuksia parantavia hankkeita, pienlainoja, ammattikou-lutusta ja muuta yrittäjyystoimintaa sekä innovatiivisia naisten yrittäjyy-den pilottihankkeita.

Hankkeita toteutetaan kaikkiaan 12 kehitysmaassa.

TOIMI 4-2012 31

ERTOn synttäreille 8.6.2013 Lintsille.Kesän lopulla näemme toisiamme Jyväs-kylässä ERTOn jäsenpäivillä.Alkusyksystä on TSN-alojen koulutusta.YSTEAn syyskokous pidetään 30.11.2013. Toivomme saavamme ystealaisten voi-maantumisen tueksi myös yhden oman Aslak-kurssin ensi vuodelle.

YsTEa­stipendi 2013YSTEA palkitsee vuosittain stipendil-lä parhaan sosiaali- ja terveysalaa tai ammattiyhdistystoimintaa käsittelevän opinnäytetyön. Se voi olla empiirinen tai käsitteellinen kirjallinen teos tai muu tuotos, esimerkiksi kehittämishanke tai tapahtuman järjestäminen. Lisätietoja: www.ystea.fi/edunvalvonta/koulutus.sana on vapaa myös 2013! Nettisivuilla on oma palsta ystealaisten ajatuksia ja kirjoituksia varten. Kerro arjen iloista, työelämän haasteista tai vaikkapa ihanista juhlahetkistä. Kirjoita ajatuksesi sähköpostiin Virva Ryynäselle, sähköpos-tiin etunimi.sukunimi@erto.fi.Muista kurkata ajankohtaisia uutisia www.ystea.fi. Pidä yhteystietosi ja etenkin sähköpostiosoitteesi ERTOon ajan tasalla, jotta saat ajankohtaista tietoa YSTEAsta esim. jäsenkirjeessä myös ensi vuonna.

YKsITYIsEn sOsIaaLI- Ja TERVEYsaLan

aMMaTTILaIsET RY YsTEa

pj. Matti Ojamop. 040 737 1720matti.ojamo@erto.fiwww.ystea.fi

MaMaKohti MaMan juhlavuotta!Vuonna 2013 MaMalla on tiedossa jäsenil-leen kiinnostavia tapahtumia, koulutuksia ja yhteistyökumppaneita. Tule kanssam-me juhlistamaan MaMan 40-vuotista taivalta sekä tulevia vuosia osallistumalla vuoden aikana järjestettäviin tapahtumiin sekä keväällä järjestettävään juhlaan! Voit seurata tapahtumiamme nettisivuil-tamme www.mamary.fi, ja siellä näet myös uudistuksia vuoden vaihteessa. MaMan hallitus toivottaa jäsenilleen leppoisaa Joulua ja inspiroivaa Uutta Vuotta!!

MaRKKInOInTIVIEsTInnÄn, -TuTKIMuKsEn Ja

dIgIMEdIa-aLan aMMaTTILaIsET MaMa

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

Taloushallinnon ammattilaisetKevätkokous 2013 TampereellaTaloushallinnon ammattilaiset ry:n sään-tömääräinen kevätkokous järjestetään Tampereella 18.–19.5.2013.

asLaK­kuntoutus 2013–2014Taloushallinnon ammattilaiset ry:n tilitoimistossa työskentelevien ASLAK-kuntoutus (kurssinro 49387) järjestetään neljässä jaksossa 2013–2014 Karjalohjan Päiväkummussa.

Lisätietoja aikataulusta ja ilmoittau-tumisesta löydät mm. Tosite-lehdestä 2/2012 (www.taloushallinnonammattilai-set.fi/images/sampledata/Tosite-2012-2_kevyt.pdf).

Kevään hEd­päivät 13.–14.4.2013Henkilöstön edustajien päivät järjestäm-me huhtikuussa Helsingissä. Mukaan ovat tervetulleita henkilöstön edustajien lisäksi myös muut toiminnasta kiinnostuneet.

TaLOushaLLInnOn aMMaTTILaIsET RY.

pj. Anne-Mari Korholap. 040 741 5915anne-mari.korhola@erto.fiwww.taloushallinnonammattilaiset.fi

YsTEaMitä ensi vuosi YsTEassa tuo tullessaan?YSTEA jatkaa tehtäväänsä työelämään liittyvien oikeuksiesi puolustajana ja työehtojesi neuvottelijana. YSTEA jatkaa myös strategisten linjausten mukaisesti työehtosopimustoimintaa, työpaikkaosas-tojen tukemista ja HEDien tukea. Lisäksi merkittävänä jäsenetuna YSTEAssa on mm. kotimaan lomatuki. Muita toimintamuotoja ovat mm. Nuori-so- ja opiskelijatoiminta, 50+ toiminta ja kansainvälinen toiminta mm. kummilap-sitoiminta.

Vuonna 2013 tapahtumia:YSTEAn kevätkokous on 25.5.2013, yllä-tyksellinen kokousristeilykohde 25.–26.5. paljastetaan heti alkuvuodesta.Keväällä YSTEA on esillä mm. Terve SOS messuilla 15.–16.5. Turussa ja Maailma Ky-lässä -tapahtumassa 25.–26.5. Helsingissä.Kesäkuussa osallistumme sankoin joukoin

e r to n jä s e n y h d i s t y k s e t

aluejärjestöjen väki kokoontui Laulasmaalla ERTOn perinteisiä Järjestöpäiviä vietettiin 12.–14.10.2012 Laulasmaa Spa -hotellissa Virossa. ERTOn aluejärjestöjen tehtävänä on huolehtia maakuntatason vaikuttamisesta järjestämällä tiedotus-, koulutus-, jäsenhankinta- ja virkistystoimintaa. Aluejärjestöt huolehtivat myös alueen ertolaisten jäsenten yhteenkuuluvuudesta. Asuinpaikkakuntansa perusteella jokainen ERTOn jäsen on myös liiton jonkin aluejärjestön jäsen.

Valmennustalo Virta Oy:n valmentaja teija mykrä puhututti ja koulutti aluejärjestöväkeä mm. vuorovaikutuksesta, läsnä olevasta kuuntelemisesta ja turvallisen ilmapiirin tietoisesta rakentamisesta. Osallistujat miettivät ryhmissä ja pareittain lisäksi palaverien kehittämistä ja järjestötyön energian lähteitä.

ERTOn puheenjohtaja juri Aaltonen selvitteli ajankohtaiskatsauksessaan mm. työmarkkinoiden kuulumisia, kolmen päivän koulutusoikeutta ja eläkeasioita.

Hallintopäällikkö pirkkoliisa meincke kertoi osallistujille aluejärjestöjen toimintapuitteista vuonna 2013. Toimialapäällikkö pia saunavaara esitteli erilaisia toimintamalleja ja vinkkejä sekä muistutteli mieliin vuoden 2011 järjestöpäivillä syntyneet erinomaiset ideat aluetoimintaan. Jokainen paikalla ollut aluejärjestö ja yhdistys esitteli omaa toimintaansa kaikille teemalla ”parhaat ideat ja käytännöt jakoon kaikkien hyväksi”.

Viestintäpäällikkö kristiina Ahonen opasti kuulijoita mielipidekirjoittamisen saloihin.

Järjestöpäivien ohjelmaan kuului myös paljon tutustumista, sopivasti virkistystä, hieman shoppailua ja hyvin runsaasti keskustelua.

Järjestöpäivien kuvia löydät osoitteesta www.erto.fi > Tiedotteet > Muut tiedotteet

A l u e jä r j e s töt

32 TOIMI 4-2012

Erityistoimihenkilöt ETET ry:n talvi taittuu juhlatunnelmaan la-tautuen. Jos koskaan, nyt kannattaa osal-listua tapahtumiimme ja koulutuksiimme sekä paikan päällä että sähköisissä tapaamispisteissämme! Tarkemmat tiedot ja ohjeet löydät osoitteesta www.etry.fi.

2012 09.12. Vesa-Matti Loiri, Joensuu 10.12. Iloinen Joulukonsertti, Tampere-talo04.12. Club For Five: Rekiretki, Espoon kulttuurikeskus

2013 ET ry 45 v! 09.–10.03. HuuHaa ”Opi sanomaan jämäkästi Ei”, paikka avoin!13.–14.4. Uusien jäsenten tilaisuus, Naantali27.04. Kevätkokous, Vantaa27.–30.4. Jäsenmatka, Budapest.

ERITYIsTOIMIhEnKILöT ET

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@erto.fiwww.etry.fi

Tietoalan ammattilaisetTietoalan Ammattilaiset täyttivät syys-kuussa vuoden.

Toimintamme on vakiintunut, mikä näkyy myös hiljalleen kasvavassa jäsen-määrässä. Edelleen etsimme mukaan aktiivisia henkilöitä, jotta pystymme paremmin tarjoamaan jäsenillemme tilaisuuksia ja muita palveluita.

Tiedotamme toiminnastamme Face-book sivuilla säännöllisesti, ja uudet web-sivumme ovat jo melkein valmiina julkaisuun.

Tietoalan ammattilaiset suunnittelevat ensi vuodelle ammattitaitoa lisäävien kou-lutuksien aloittamista jäsenistölle. Kerro, mikä aihe kiinnostaa ja mistä sinulle olisi hyötyä työtehtävien hoitamisessa? Mikä parantaisi omaa osaamistasi?

Muita teemoja ensi vuodelle on työsuo-jeluvaltuutettujen valitsemien työpai-koille, joissa sellaista ei vielä ole. Ota yhteyttä, jos työsuojeluasiat kiinnostavat, niin autamme sinut alkuun!

TIETOaLan aMMaTTILaIsET ERTO RY

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fiwww.facebook.com/TietoalanAmmattilaiset

Logistiikan toimihenkilötYleiskorotusprosentti vuodelle 2012Raamisopimuksen yhteydessä sovitut yleiskorotukset astuvat voimaan 1.12.2012.

Huolinta-alan ja autoliikennealojen toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.12.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak-sukauden alusta yleiskorotuksella. jonka suuruus on 1,3 prosenttia.

Edullinen yösija helsingissä Logistiikan toimihenkilöt ry on vuokran-nut kolmen huoneen asunnon jäsentensä ja hallinnon käyttöä varten Helsingin Pasilasta Jarrumiehenkadulta. Asunto on ensisijaisesti hallinnon kokouskäytössä, mutta muuten sitä vuokrataan ERTO:n jä-senistölle. Asunto on täysin kalustettu ja sinne mahtuu majoittumaan 6 henkilöä.

Vuorokausivuokra on 60 e/koko huoneis-to tai 30 e/petipaikka. Vapaita päiviä voi tiedustella ja varata Leena Wickströmiltä numerosta 040 560 8430 tai 09 6132 3221.

LOgIsTIIKan TOIMIhEnKILöT

pj. Marko Nurmip. 044 514 5691marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

TE­palvelu­uudistus lyhyesti:Vuoden 2013 alusta lähtien TE-toimistot antavat TE-palveluita (työ- ja elinkeino-palvelut). Samalla TE-palvelut saavat uu-den visuaalisen ilmeen ja logo uudistuu.

Uusi laki julkisista työvoima- ja yritys-palveluista tulee voimaan vuoden 2013 alusta lukien. Laki takaa entistä monipuo-lisemmat TE-palvelut kaikkialla Suomes-sa – jatkossa palvelua tarjotaan verkossa, puhelimitse, sähköpostilla tai kasvokkain.

Mol.fi-verkkopalvelu uudistuu koko-naisuudessaan ilmeeltään ja sisällöltään. Uusilla verkkosivuilla ovat sähköiset asi-ointipalvelut sekä runsaasti ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa liittyen rekrytointiin ja työnhakuun kouluttautumiseen, työn-antajuuteen ja yrittäjyyteen.

TE-toimistojen määrä vähenee 74:stä viiteentoista. Asiakkaiden tarpeisiin vas-taa kuitenkin jatkossa kattava palveluver-kosto, johon kuuluvat alueelliset

• TE-toimistot ja niiden toimipaikat• työvoiman palvelukeskukset• yhteispalvelupisteet• seudulliset yrityspalvelut sekä • muu sidosryhmien kanssa toteutettava palveluyhteistyö.

Asiakas voi valita palvelutapansa. Pal-veluverkoston ja sähköisten palvelujen kehittyessä ei asiakkaiden enää tarvitse käydä TE-toimistossa samalla tavalla kuin aiemmin. Monet aikaisemmin henkilökohtaista palvelua vaatineet TE-palvelut voi hoitaa asioimalla verkossa tai soittamalla palvelunumeroihin.

Lomakorvauksen jaksotuksesta luovutaan työsuhteista, jotka päättyvät 1.1.2013Lomakorvausta maksetaan pitämättö-mistä lomista. Yli kahden viikon pituisen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan

maksettava lomakorvaus estää työttö-myysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan. Jaksotusta ei tehdä enää niiden työsuhteiden osalta, jotka päättyvät aikaisintaan 1.1.2013.

Tämänhetkisen tiedon mukaan loma-korvaus vaikuttaa edelleen ns. sovitellun päivärahan määrään. Esimerkiksi jos hen-kilö on osa-aikatyössä ja täyttää sovitellun päivärahan edellytykset, niin osa-aika-työstä saatu palkkatulo ja lomakorvaus vähentävät sovitellun päivärahan määrää.

Jos lomautuksen tai vuorotteluvapaan aikana henkilölle maksetaan lomakorva-us-nimikkeellä etuutta ilman, että tämä on lain tai työehtosopimuksen mukaista, tulee lomakorvaus-nimikkeellä mak-settua summaa työttömyyspäivärahan oikeuden kannalta käsitellä, kuten lomau-tuksen aikana maksettua vuosiloma-ajan palkkaa, joka estää työttömyyspäivära-han saamisen.

t yöt tö m y ys k A s s A t i e d ot tA A

TE-TOIMIsTOn paLVELuT uudIsTuVaT 1.1.2013 aLKaEn

TOIMI 4-2012 33

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fisähköinen asiointiwww.erto.fi/kirjauduTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

puhEEnJOhTaJa

Juri Aaltonen040 553 8536

haLLInTO

Meincke Pirkkoliisa hallintopäällikkö, puheenjohtajan sihteeri040 500 9793Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267Saunavaara Piatoimialapäällikkö09 6132 3243Reunanen Piiaviestintäasiantuntija09 6132 3262Aho Mirkka viestintäasiantuntijaperhevapaalla

paLVELuYKsIKKö

Fagerlund Sarijäsensihteeri09 6132 3214Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268

TYöMaRKKInaYKsIKKö

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Bruun Leilaasiamies09 6132 3231Dahlström Kristinaasiantuntija09 6132 3263Kokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Pohja Jamilakimies09 6132 3273Tykkä Johannalakimies 09 6132 3234Ahtola Kaisulakimies, perhevapaallaLaihorinne Minnaasiantuntija, perhevapaalla

TaLOus- Ja hEnKILösTö-

haLLInTOYKsIKKö

Koskinen Reija talous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3210Miettinen Maijataloussihteeri09 6132 3265Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221

TYöTTöMYYsKassa

Puhelinpalvelu p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fisähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Hedman Virpitaloudenhoitaja09 6132 3251Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256

EtuuskäsittelijätHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaMamia ToniNumminen HeidiRask IngerRopanen MinnaUtriainen Sari

ETELÄ-KaRJaLa

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972mirja.sipponen@emaili.fi

ETELÄ-saVO

vpj. Katri Pystynenp. 040 557 6390kati.pystynen@gmail.com

hELsInKI-uusIMaa

pj. Sirkku Mutrup. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

ITÄ-saVO

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

KanTa-hÄME

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

KEsKI-suOMI

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

LahdEn sEuTu

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

LappI

pj. Raili Martin p. 0400 217 732raili.martin@erto.fi

ERTOn TOIMIsTO aLuEJÄRJEsTöT

LÄnsIRannIKKO

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

pIRKanMaa

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi

pOhJOIs-KaRJaLa

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

pOhJOIs-pOhJanMaa

pj. Ritva Väyrynenp. 040 586 8606ritva.vayrynen@erto.fi

pOhJOIs-saVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

saTaKunTa

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

sEInÄJOEn sEuTu

pj. Ulla Muurimäkip. 050 328 5264ulla.muurimaki@gmail.com

VaRsInaIs-suOMI

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

e r to n y h t e ys t i e d ot

Tietoa työntekijän oikeuksista

ERTOn nettisivujen työsuhdeopas neuvoo ja auttaa

työelämän eri tilanteissa. www.erto.fi/tyosuhdeopas

ERTO kaipaa sähköpostiosoitettasiKutsumme tapahtumiin ja tiedo-tamme ajankohtaisista asioista sähköpostilla, joten toimiva sähköpostiosoite on hyvin tärkeä. Jos yhteystietosi muuttuvat, niin kerro siitä sähköpostillajasenpalvelu@erto.fi

hoida asiasi sähköisestiTyöttömyyskassan asiointi-palvelu WebTytti ja ERTOn asiointipalvelu WebLyyti ovat sinua varten. Voit muun muassa ilmoittaa muutoksista, seurata hakemuksesi tilannetta tai tulostaa jäsenmaksutodistuksen. www.erto.fi -> Sähköinen asiointi

34 TOIMI 4-2012

uusi alkutulevAisuuden tekijät AnAlysoivAt työel ämä ä TeKsTi sAri AlhAvA KUva CArl bergmAn

luulen, että l a skenta-a ssistentti tutkii vanhoja esineitä joillakin elektroniikkajutuilla ja laskee jotakin. Se on töissä sellaisessa paikassa, jossa on paljon tietokoneita. Varmaan pitäisi opiskella matikkaa, fysiikkaa ja sellai-sia, että pääsee laskenta-assistentiksi. Se ammatti sopii rauhallisille tytöille tai pojille, jotka ovat hyviä matikassa.

Minä en tykkää niin kauheasti matikasta, joten en ehkä haluaisi laskenta-assistentiksi. Tykkään jääkiekosta. Olen pelannut jo tämän syksyn. Jääkiek-koilijan ammatti sopisi minulle, koska siinä käytetään mailaa ja kiekkoa ja luistellaan. Luistelussa olen hyvä. Sitä ei tarvitse enää paljon harjoitella. Maa-linteko on kaikkein parasta ja olen tehnyt kypärätempunkin. Jääkiekkoilijaksi voi päästä, jos yrittää parhaansa ja koettaa pelata hyvin.

Minä aion mennä pelaamaan ensin SM-liigaan, Helsingin IFK:hon. Olen käynyt katsomassa vasta Jokereiden matseja, koska yksi kaverini on Jokeri-fani ja pyytää minua matseihin. IFK:sta menen NHL:ään, Anaheim Ducksiin. Jos en pääse jääkiekkoilijaksi, niin sitten menen isän töihin voimalaitokseen, koska isä on kertonut, että siellä on kivaa. Oskarin äiti on korvauskäsittelijä ja isä sähkömestari.

Oskari Salo, 8 vuotta

TOIMI 4-2012 35

Tervetuloa juhlimaan 45-vuotiasta ERTOa Linnanmäelle!

Linnanmäki on varattuna ertolaisten yksityiskäyttöön lauantaina 8.6.2013 klo 10–13.00. Portit aukeavat klo 9.30.

Ota mukaan perheesi ja muut tärkeät henkilöt! Juhlan kunniaksi saat ERTO-rannekkeet koko porukalle 10 eurolla per henkilö. ERTO-rannekkeella Linnanmäen

Pohjoismaiden suurin laitevalikoima on vapaasti käytössänne.

ERTOn omaa juhlaohjelmaa, puheenvuoroja, ay-asiaa ja erilaisia esittely- ja toimintapisteitä on sekä ohjelmalavalla että ympäri puistoa.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.erto.fi/ajankohtaista/lintsiTilaisuuden osallistujamäärä on reilu, mutta rajattu.

ERTO 45 – ILOISTEN YLLÄTYSTEN JUHLAVUOSI

45vuotta_mainos_final.indd 1 29.10.2012 16.50