Sitran Palveluseteli-hankkeen kehittäjät hakivat vertailutietoa Tanskasta ja Ruotsista

2

Sitra Kuntaohjelman Palvelusetelihankkeeseen liittyvällä opintomatkalla palvelusetelihankkeiden kehittäjät hakivat viimekäden tietoa ja kokemuksia Kööpenhaminaan ja Ruotsin Hallandiin suuntautuvalta opintomatka 4.-7. lokakuuta 2009. Tämä uutiskooste matkasta. Sen on toteuttanut Eija Seppänen, Fountain Park.

Betannia-kodissa vanhukset ovat kuninkaallisia. Betannia on tunnettu erilaisista aktiviteeteistaan ja luovista projekteistaan. Tavoitteena on pitää yllä ja kasvattaa asukkaittensa elämän laatua… sivu 3

Kotihoidon ulkoistaminen on ollut kivinen tie. Tanskassa on kuuden vuoden kokemus mahdollisuudesta valita vapaasti vanhusten kotipalvelujen tuottaja… sivu 4

Hallandista tuli Ruotsin terveydenhuollon mallimaakunta. Tammikuussa 2007 Ruotsissa astui voimaan uusi laki terveydenhuollossa. Hallandin maakunta on noussut valtakunnallisesti malliesimerkiksi… sivu 5

Neljän viikon hoitoonpääsytakuu haastaa palvelutuottajatsivu 6

Tampere starttaa palvelutalopiloteilla sivu 8

Terveydenhuollossa liikkeelle selkeistä tapauksista sivu 9

Valinnanvapaus vahvisti sekä julkista että yksityistä vanhustenhoitoa, sivu 10

Ikääntyvä väestö ja hoitajapula ovat Tanskan vanhushoidon tulevat haasteet sivu 11

3

Betania-kodissa vanhukset ovat kuninkaallisia

”Dementikko kadottaa identiteettinsä ja kyvyn kohdata muita. Ne ovat elämän kaksi tärkeintä asiaa ja siksi me taistelemme niiden säilymisen puolesta kaikin keinoin”, Betania-kodin johtaja Laust Sørensen sanoo.

”Tärkeintä on se, mitä asukkaamme voivat tehdä nyt.”

Etupäässä muistisairaille vanhuksille tarkoitettu hoitokoti Frederiksbergissä, suur-Kööpenhaminan alueella, on tunnettu erilaisista aktiviteeteistaan ja luovista projekteistaan.

”Tavoitteena on pitää yllä ja kasvattaa asukkaittensa elämän laatua.”

Betania-hjemmet on samannimisen yhdistyksen omistama ja operoima 60 vanhuksen hoitokoti. Tanskan Metodistikirkon alaisuuteen kuuluvalla hoitokodilla on sopimus Frederiksbergin kunnan kanssa vanhustenhoidosta. Kristillinen tausta näkyy kodin arjessa lähimmäisen rakkautena.

”Mottomme on, että kaikki on mahdollista, ellei toisin ole osoitettu. Juhlimme usein, tanssimme, syömme jäätelöä ja käymme retkillä. Asukkaille tehdään kampaukset kuin kuningattarille ja heitä kohdellaan kuin kuninkaallisia.”

Tärkeintä on kohtaaminenSørensen korostaa ihmisten kohtaamista. Hoitajat eivät vain auta pukemisessa, vaan heidän tavoitteensa on tehdä asukkaille paras päivä.

”Voit pestä vanhuksen kuoliaaksi, mutta sitä me emme halua. Meillä hoitaja on ihminen, lähimmäinen, jolla on oma elämä ja persoona. Myös se pitää tuoda työhön mukaan. Et voi jättää elämää taaksesi ja lähteä aamulla töihin.”

Hoitajien lisäksi Betania-kodissa työskentelee 10 vapaaehtoista. Heistä vanhin on 95-vuotias. Talossa on myös oma fysioterapeutti ja kuntosali. Jokaisessa huoneessa on parveke, josta näkee auringon nousun ja laskun. On puutarha ja vanhojen tavaroiden huone.

”Meillä on myös oma pankki, Greta. Asukas voi laittaa rahaa talon tilille. Hänellä on sitten aina, mistä ottaa, kun lähdemme vaikka Tivoliin. Muistisairaan on helppo kieltäytyä kaikesta mukavasta, kun hän ei halua herättää hämminkiä. Kun omalla tilillä on rahaa, arki on sujuvampaa”, Laust Sørensen tietää.

4

Ikuisia kysymyksiäIkääntymiseen liittyy se, että Betania-kodissa mietitään paljon elämän tarkoitusta. Mistä tulen ja minne olen menossa? Olinko hyvä äiti tai isä? Teinkö elämässäni paljon väärää?

”Meidän tehtävämme on kuunnella, istua, ottaa aikaa ja vakuuttaa henkilö hyvyydestä. Meillä kaikki pääsevät taivaaseen.”

Usein Betania-kotiin tuleva on Sørensen mukaan mielessään jo valmis kuolemaan. Hän uskoo olevansa pelkkä taakka läheisilleen.

”Identiteetti pitää rakentaa täällä uudelleen. Ensimmäiset 3-5 kuukautta ratkaisevat, haluaako uusi asukkaamme elää vai kuolla. Olemme saaneet kuolemaan valmiit sängystä ylös, jopa yhteisille ulkomaanmatkoille. Se ilo, mikä näistä onnistumisista seuraa, palkitsee tässä työssä parhaalla mahdollisella tavalla.”

Lisätietoja:

www.betaniaahjemmet.dk

Kotihoidon ulkoistaminen on ollut kivinen tie

Tanskassa on kuuden vuoden kokemus mahdollisuudesta valita vapaasti vanhusten kotipalvelujen tuottaja. ”Kotiavussa uusi toimintamalli on ollut menestys, mutta kotihoitoon vaihtoehtoja ei ole saatu”, kertoo Tanskan paikallishallinnon konsultti Flemming Hansen.

Vanhustenhoidon piirissä Tanskassa on 226 000 vanhusta. Näistä 183 000 asuu omassa kodissaan ja 43 000 palvelutaloissa. Palvelutaloja on 1250. Vanhustenhuolto työllistää noin 100 000 henkilöä. Kotikäyntejä on päivittäin 35 000-40 000. Rahassa tämä tarkoittaa vuositasolla 4,3 miljardia euroa.

Vanhuksista 28 prosenttia on valinnut yksityisen palveluntuottajan, kun kyseessä on kotiapu, eli siivous, ruoanlaitto, pesulapalvelut tai kaupassakäynti.

Pienten yritysten on Hansenin mukaan ollut helppo tarjota kotiapua ja yhdistää sitä muuhun palveluunsa. Tarvitaan vain 1-2 avustajaa.

Sen sijaan vain kaksi prosenttia on valinnut yksityisen palveluntuottajan, kun kyseessä on henkilökohtainen hoito.

5

”Matalat luvut selittyvät osaltaan sillä, että asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä kunnan järjestämiin vanhuspalveluihin. Vain viisi prosenttia on halunnut vaihtaa palveluntarjoajaa. Tämä tekee uusien palveluntarjoajien tulon markkinoille vaikeaksi”, Hansen tiivistää.

Case manager avainroolissa”Kun asiakas tarvitsee henkilökohtaista hoitoa kotiinsa, palveluntuottajan pitää olla jatkuvassa valmiudessa. Tämä on haastavaa tehdä kustannustehokkaasti. Kysymys on myös luottamuksesta. Kun asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä kuntien järjestämiin kotihoitopalveluihin, aitoa tarvetta vaihtaa palveluntuottajaa ei ole.”

Vapaa valinta toteutuu Hansenin mukaan aidoimmillaan silloin, kun uusi asiakas tulee hoidon tai kotiavun piiriin.

”Tällöin avainasemassa on case manager, joka päättää, mitä palveluja asiakas saa. Hänen tehtävänsä on myös informoida asiakasta valittavista palveluista. Päälle päätteeksi hän valvoo palvelun toteutumista”, Hansen kertoo.

”Hyvää vanhustenhuollon uudessa toimintamallissa on ollut kansalaisten oikeuksien turvaaminen, laadun ja hinnan välisen yhteyden selkiytyminen sekä tehokkuuden ja kilpailun tuleminen vanhuspalvelujen kentälle. Kehitettävää on kotipalvelujen organisoinnissa ja koordinoinnissa sekä dialogissa palvelun tilaajien ja tuottajien välillä.”

Lisätietoja:

www.lgdk.dk www.kl.dk www.fnn@kl.dk www.fritvalgsdatabasen.dk

Hallandista tuli Ruotsin terveydenhuollon mallimaakuntaTammikuussa 2007 Ruotsissa astui voimaan uusi laki terveydenhuollossa. Hallandin maakunta on noussut valtakunnallisesti malliesimerkiksi fritt val- eli vapaus valita -lain toteutumisesta.

”Tuloksena on ollut vähemmän valituksia, parempi hoidon saatavuus sekä joustavuutta aukioloaikoihin myös iltaisin ja viikonloppuisin”, Jörgen Preuss tiivistää.

”Vapaa valinta on mahdollistanut myös kontrollissa pysyvät kustannukset. Jo kymmenen vuoden olemme kyenneet pitämään veroprosenttimme 9,72:ssa.”

Hallandin maakunta sijaitsee Ruotsin länsirannikolla, Malmön ja Göteborgin välissä. Asukkaita on 290 000. Uuden lain voimaantullessa liki kolme vuotta sitten maakunnassa terveydenhoitoyksiköiden määrä oli 40, joista kunnallisia oli 25 ja yksityisiä 15. Tämän vuoden kesään mennessä yksiköiden määrä oli noussut 47:ään. Näistä kunnallisia oli 24 ja yksityisiä 23.

6

”Yksi tärkeimpiä tavoitteitamme on tarjota terveyspalvelut mahdollisimman läheltä kuntalaisen kotia. Tätä varten osa sairaaloista on muutettu terveydenhoitoyksiköiksi. Jokainen maakunnan asukas on jonkin nimetyn terveydenhoitoyksikön asiakas. Se minkä, on henkilön oma päätös. Jokainen yksikkö on tarkastettu ja hyväksytty”, Preuss täsmentää.

”Ellei kuntalainen ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hän voi vapaasti vaihtaa toiseen. Mikään yksikkö ei voi kieltäytyä tarjoamasta palveluja, jos asiakas on kyseisen yksikön valinnut. Vaihdonkin voi tehdä peräti neljä kertaa vuodessa. Asiakkaan on kuitenkin velvollisuus käyttää valitsemaansa yksikköä.”

Kaikki samalla viivallaJokainen yksikkö saa kuukausittain Hallandin maakunnalta määrärahan toiminnalleen. Summan ratkaisee asiakkaiden määrä sekä ikärakenne. Alle 6-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista yksikkö saa merkittävästi suuremman korvauksen kuin näiden välissä olevasta kahdesta ikäluokasta.

”Se, kuinka yksikkö toimintansa järjestää, on yksikön oma asia. Se voi esimerkiksi halutessaan ostaa palveluja ulkoa.”

Terveydenhuoltoyksiköiden toimintaa seurataan erilaisin laatumittarein. Esimerkiksi asiakkaan kontaktiin tulee vastata samana päivänä ja järjestää hoito viikon sisällä.

”Yksityiset ja julkiset yksiköt ovat samalla viivalla. Jos ne toimivat tehokkaasti ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, yksikkö menestyy. Ellei se pääse tavoitteisiinsa, määrärahaa supistetaan”, Preuss vahvistaa.

”Tämä on ollut mentaalinen matka niin poliitikoille, jotka tämän mallin hyväksyivät, kuin meille kaikille. Asiakkaan tahto ratkaisee, ei se että meillä on valmis terveydenhoitoyksikkö. Jos kukaan ei halua sitä käyttää, se kuolee pois. Tähän mennessä kuitenkin vain yksi yksikkö on joutunut lopettamaan toimintansa.”

Lisätietoja:

http://www.lthalland.se

Neljän viikon hoitoonpääsytakuu haastaa palvelutuottajat”Toiminta on tehokasta. Me olemme kuin suurperhe, jossa kaikki tähtää potilaan hoitamiseen. Meillä lääkäritkin saavat siirtää sänkyjä, mikä on kiellettyä julkisella puolella.”, kertoo kööpenhaminalaisen yksityissairaala Hamletin asiakkuusjohtaja Charlotte Dupont.

1993 perustettu Hamlet on Tanskan suurin yksityinen sairaala. Henkilöstöä on 274, joista lääkäreitä 40 ja hoitokonsultteja 20. Vakuutusyhtiöiden omistamassa sairaalassa on 93 vuodepaikkaa ja 10 leikkaussalia. Poliklinikkakäyntien määrä Hammetissa on vuositasolla noin 60 000 ja leikkausten noin 11 000.

7

Neljä asiakasta kymmenestä tulee julkisen sektorin lähettämänä. Vakuutusyhtiöiden asiakkaina tulee 35%, ja joka neljäs maksaa hoitonsa itse. ”Toimintamme pyörittämiseksi tarvitsemme nämä kaikki kolme tahoa.”

Tanskassa hoitoonpääsytakuu tiukentui heinäkuussa 2009 kahdeksasta viikosta neljään. Se tulee tuomaan julkisen sektorin asiakkaita yhä enemmän yksityissairaaloiden hoidettavaksi.

”Tavoitteena on tehokkuuden lisääminen julkisella sektorilla, mutta myös potilaiden nopeampi pääsy sairaslomalta takaisin työelämään. Hamlet saa joka päivä 150 tällaista asiakasta julkiselta puolelta.”

Miksi juuri Hamlet?”Laatu, turvallisuus, joustavuus, 24 tunnin päivystys, ei odotusaikoja, oma lääkäri ja hoitaja”, Dupont listaa.

”Asiakkaat odottavat meiltä paljon. Tämä riippumatta siitä, tulevatko he yksityisen tai julkisen sektorin lähetteellä, ja siksi viihtyvyyteen on satsattu paljon.”

Tanskassa on 50 yksityistä sairaalaa, joista 12 Dupont luokittelee suuriksi.

KoodiviidakkoJulkisen ja yksityisen sektorin pitäisi Dupontin mielestä pelata paremmin yhteen.

”Meillä on edelleen liian paljon sääntöjä ja rajoituksia. Esimerkiksi kaikki julkisen puolen potilaat tulevat meille hoitokoodilla. Koodeja on kaikkiaan 3700. Usein koodi on riittämätön, emmekä voi hoitaa potilasta. Tämä aiheuttaa lisäkonsultaatiota ja erilaisia hyväksymismenettelyjä. Vaikka meille se on arkea, potilaat voivat olla hyvinkin hämmentyneitä.”

Hoidon hinta on yksityissairaalassa on määritelty 15,5 prosenttia alemmaksi kuin julkisen puolen vastaava hoito.

”Kilpailu on tervettä, jos markkinavoimien annetaan vapaasti toimia. Toivon, ettei hinta ole ainoa ratkaiseva asia, kun julkinen sektori tekee hoitopäätöksiä. Vaatimukset laadusta ja turvallisuudesta pitää huomioida tasapuolisesti kaikilta hyväksytyiltä palveluntarjoajilta. Nykyisellään kenttä on liian kirjava.”

Lisätietoja:

http://www.hamlet.dk/

8

Tampere starttaa palvelutalopiloteilla Tampereen seutu lähtee kokeilemaan palveluseteleitä vanhusten palveluasumiseen ensi vuoden alusta. Sitran Kuntaohjelmaan kuuluva hanke starttaa kolmessa palvelutalossa. Paikkoja on yhteensä 147. Palvelujen tuottajat ovat kolmannen sektorin toimijoita.

”Tavoitteena on kehittää palvelusetelin käyttömahdollisuuksia vanhusten asumispalveluissa”, sanoo projektijohtaja Mari Patronen.

Palvelusetelistä on Tampereella tehty strateginen päätös, ja se kuuluu myös kaupungin pormestariohjelmaan sekä ikäihmisten palvelustrategiaan 2009-2012.

”Tampereen kehittämässä Tiltu-mallissa on valmiina asiakasohjaus, palvelutarpeen määritys sekä asiakaslaskutus. Tästä syystä meidän on mahdollisuus päästä nopeasti konkreettisiin toimiin palvelusetelin käytäntöön saattamisessa”, Patronen selventää.

Sitran näkökulmasta Tampere on sopiva taho, sillä kaupungissa on käynnissä ja alkamassa useampikin palvelusetelihanke. Myös Kotitorin valmiin mallin hyödyntäminen ja levittäminen kansallisesti on tärkeää. Tärkeää on myös se, että kyseessä on seutuhanke. Mukana Tampereen lisäksi ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi.

”Tavoitteena on yksinkertainen ja selkeä malli, ja sen kehittäminen vaatii kaikkien osapuolten aktiivisuutta ja osallisuutta”, Mari Patronen painottaa.

”Tietojen parastaminen on nyt tärkeää”, innostaa Mari Patronen (kuvassa vas.) myös Helena Åkerlundia Espoon kaupungista. Parastamisella Patronen tarkoittaa parhaiden käytäntöjen yhteistä jakamista. Siinä pelissä kaikki voittavat.

Lisätietoja:

http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/ikaihmiset.html

9

Terveydenhuollossa liikkeelle selkeistä tapauksista”Palveluseteli soveltuu hyvin kunnan tai sairaanhoitopiirin käyttämiin terveydenhuollon ostopalveluihin, joiden avulla hoidetaan selkeästi määriteltyä terveysongelmaa”, sanoo konsultti Matti Liukko.

“Selkeitä tapauksia ovat esimerkiksi harmaakaihi- ja lonkkatekonivelleikkaukset sekä aikuisiän diabeteshoito siinä tapauksessa, että potilaalla ei ole hoitoa tai leikkausta komplisoivaa terveysongelmaa”, tarkentaa Liukko, joka on koulutukseltaan yleislääkäri. Hän on tehnyt

vuosikymmenten työn terveydenhuollon kehittämiseksi.

Tällaiset selkeät ja ei kiireelliset tapaukset edustavat vain viidennestä erikoissairaanhoidon menoista. ”Näistä helpommin määriteltävistä tapauksista minä kuitenkin lähtisin liikkeelle.”

”Huonoimmillaan palveluseteli hajottaa kokonaispalvelun suunnittelun”, Liukko varoittaa. Tällöin kysymys on usein moniongelmaisista potilaista, joille kohdistettavia palveluja on vaikea tuotteistaa.

Kohti potilaan valinnanvapauttaHaaste palvelusetelilain soveltamisessa on myös eri tahojen näkemysten yhteensovittaminen.

”Kolmannen sektorin omat näkemykset hyvinvoinnista ja arvottamisesta eivät aika käy yhteen kunnan poliittisen järjestelmän kanssa. Kun tähän lisätään vielä yksityisen sektorin mahdollisesti markkinalähtöisemmät näkemykset, haastetta riittää. ”

”Unohtaa ei sovi myöskään kuntalaisten, eli terveydenhuollon asiakkaiden omia näkemyksiä omassa asiassaan. Tavoitehan on, että palveluseteli toteuttaa aidosti potilaan valinnanvapauden.”

HyvinvointiklusteriHyvinvointiklusterin liikevaihdoksi Suomessa on arvioitu noin 25 miljardia euroa. Se pitää sisällään sekä terveydenhoidon- että hyvinvoinnin palvelut. Kuntien osuudeksi Liukko arvioi tästä potista 14-15 miljardia.

”Julkisesti rahoitettujen terveyden- ja hyvinvointipalvelujen osuus näyttää pienenevän alle 2/3:aan koko liikevaihdosta ja kuntien rahoittamien palvelujen alle puoleen”, Liukko arvioi.

Hän näkee kehityksessä kiinnostavia näkökulmia. ”Ensinnäkin kansalaisten omavastuu korostuu, mikä johtaa hyvinvointipalvelujen tarpeen kasvamiseen. Se taas johtaa entistä monipuolisempaan tuottajarakenteeseen.”

”Esimerkiksi Ruotsissa yksityisen terveydenhuollon rooli on vahvistunut jo pitkään. Se vastaa jo noin 40 prosenttia kokonaismenoista. Tukholman alueella on 1,6 miljoonaa terveys- ja hyvinvointipalvelujen asiakasta. Sellaisissa luvuissa palvelujen tuottajakin joutuu kuuntelemaan asiakkaan edustajaa herkällä korvalla.”

Lisätietoja:

matti.liukko(at)kolumbus.fi www.uppdragsguiden.sll.se/auktorisering

10

Valinnanvapaus vahvisti sekä julkista että yksityistä vanhustenhoitoa”Vapaus valita ei vanhemmille ihmisille ole ollut tärkein prioriteetti. Palveluasuntoon siirtyessään he toivovat ja odottavat, että hoito on hyvää ja hoitajat mukavia”, sanoo Kööpenhaminen vanhustyön johtaja Kenneth Cristiansen.

Cristiansen siirtyi puolitoista vuotta sitten 30 000 hengen kunnasta Kööpenhaminaan, jossa on puoli miljoonaa ihmistä. Koko Kööpenhaminan metropolialueella asuu 1,8 miljoonaa ihmistä.

Kööpenhaminassa on 58 000 yli 65-vuotiasta. Vanhushuollon piirissä on 11 000 asiakasta. Näistä kotihoidonpiirissä liki 7000 henkilöä. Näistä vain kuudelle prosentille palveluntarjoaja on yksityinen.

Kotiavun reilusta 1200 asiakkaasta joka viidettä palvelee yksityinen palveluntarjoaja. Kaupassakäynti- ja pesulapalvelut ovat Cristiansenin mukaan täysin yksityisten palveluntuottajien markkina-aluetta.

Kustannuslaskentaa”Tavoitteenamme on tarjota parasta laatua asukkaalle niin tehokkaasti kuin mahdollista”, Cristiansen tiivistää. Se on tarkoittanut myös paljon laskentaa. ”10 vuotta sitten meillä ei ollut tietoa, mihin raha menee. Nyt on.”

Kööpenhaminassa vanhustenhuollon vuosittainen budjetti on kuusi miljardia Tanskan kruunua. Puolet siitä menee kotihoitoon.

”Tavoite on tarjota kotiapua ja –hoitoa niin pitkään kuin mahdollista. Jos vanhus tarvitsee viikottain yli 20 tuntia hoitoa, avaamme keskustelun siitä, olisiko hoitokoti parempi vaihtoehto. Yleensä hoitokotiin siirtyvien vanhuksen ikä on 85-90 –vuotta.”

Kööpenhaminassa on 47 vanhusten hoitokotia, näistä. 18 on kolmannen sektorin omistamia.

Vapaus valita –periaatteen mukaan asiakas voi valita hoitokodin. Lain mukaan paikka pitää järjestää neljässä viikossa. ”Olemme onnistuneet tässä yhdeksässä tapauksessa kymmenestä”, Cristiansen kertoo.

”Kun laki vaatii, että tietoa annetaan, niin toki sitä annetaan. Me koetamme myös kertoa tasapuolisesti julkisista ja yksityisistä palveluntarjoajista.”

Kaupunpin patja”Jos yksityinen palveluntuottaja ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, meillä pitää olla patja eli kapasiteettia. Kööpenhaminan kokoisessa kunnassa se ei ole ongelma, mutta pienemmissä kyllä. Kyse voi olla esimerkiksi ateriapalveluista kotiin.”

11

”Yksityinen palveluntarjoaja voi sanoa asiakkaalle myös ei, me emme voi. Meidän tehtävämme on hoitaa myös vaikeammat ja hajallaan asuvat vanhuksemme.”

Lisätietoja:

www.lgdk.dk www.kl.dk www.fnn@kl.dk www.fritvalgsdatabasen.dk

Ikääntyvä väestö ja hoitajapula ovat Tanskan vanhushoidon tulevat haasteet

Vuoteen 2040 mennessä yli 80-vuotiaiden tanskalaisen määrän uskotaan kaksinkertaistuvan. Samalla kun hoidon tarve kasvaa merkittävästi, sodanjälkeinen hoitajapolvi jää eläkkeelle. Seuraavan kymmenen vuoden aikana joka neljäs julkisen sektorin työntekijä jää Tanskassa eläkkeelle.

”Yksi suurimmista haasteista on ammattitaitoisen työvoiman saaminen julkiselle sektorille”, kertoo sisä- ja sosiaaliministeriön jaostojohtaja Mark Pelle Noppen.

Yli 80-vuotiaiden tanskalaisten määrän uskotaan nousevan vuoden 2007:n 224 000:sta 450 000:een vuoteen 2040 mennessä.

”Tämä tarkoittaa, että niiden kansalaisten määrä, jotka tulevat tarvitsemaan sekä käytännön arjen apua että henkilökohtaista hoitoa, tulee kaksinkertaistumaan.”

Tyytyväisyys kasvussa”Tanskalaiset vanhukset ovat tyytyväisiä samaansa hoitoon”, kertoo vanhushuollon asiantuntija Mie Henriette Eriksen samasta ministeriöstä.

Tyytyväisyys on vain kasvanut kahden viimeisen vuoden aikana. 86% kotona ja 87% hoitokodeissa asuvista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa apuun (practical help). Luku pitää sisällään mm. siivous-, kaupassakäynti- ja pesulapalveluja. Peräti 92% kodeissa asuvista ja 89% hoitokodeissa asuvista on tyytyväisiä saamaansa hoitoon (personal help).

Vuoden alussa voimaan tulleen hoitotakuun mukaan vanhus, joka tarvitsee hoitokotia, saa paikan kahden kuukauden sisällä. Tämä on Eriksenin mukaan esimerkki laajasta skaalasta uudistuksia vanhustenhoidon kehittämiseksi.

”Niiden toimeenpano tulee haastavaksi useammastakin syystä”, Noppen muistuttaa.

12

Koti ykkösenäVanhustenhuollon ykkösprioriteetti Tanskassa on taata ikäihmisille mahdollisuus asua kotona niin kauan kuin se on mahdollista. Samalla koetetaan estää vanhuksia passivoitumasta.

”Mallista puhutaan käsitteellä autetaan auttamaan itseään”, Eriksen selventää.

Tänä vuonna arviolta 200 000 vanhusta saa pysyvää kotiapua. Tämä tarkoittaa noin miljoonaa työtuntia viikossa. Koska julkisen sektorin vanhuspalvelut Tanskassa ovat kansalaisoikeus ja jossa tarpeen määrittely tehdään henkilökohtaiselta pohjalta. Palvelut ovat pääasiassa maksuttomia ja ne rahoitetaan verovaroin.

Vapaa valinta –uudistusVuoteen 2003 alkuun asti vanhusten palveluja kykenivät tarjoamaan vain julkinen sektori. Vuoden 2003 alussa voimaan astuneen lain tavoite on taata vanhuksille, jotka saavat kotipalveluja valinnanvapauden palveluntuottajasta ja näin poistaa julkisen sektorin monopoli, tehdä palveluista tehokkaampia kilpailun myötä, vahvistaa raportointia, lisätä kuntien välistä vertailtavuutta sekä mahdollisuutta vaihtaa palveluntarjoajaa.

”Suurin vaikutus on ollut läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääntyminen vanhuspalveluissa. Samoin roolit palveluntarjoajien ja viranomaisen välillä ovat selkeytyneet. Hintatietoisuus on lisääntynyt ja seurantaan saatu systematiikkaa”, Noppen toteaa.

Kolmen mallin vapaa valintaVapaata valintaa toteutetaan voidaan toteuttaa kolmella tavalla. Ensinnäkin palveluntuottaja voi hakea lupaa tarjota palvelujaan. Jos tarjoaja täyttää määritellyt laatukriteerit, hän saa luvan. Palveluntuottajalle maksetaan tuntipohjaisesti, joka on sama kuin julkisen tarjoajan.

Toiseksi paikallinen viranomainen voi järjestää kutsu- tai tarjouskilpailun. Viranomainen päättää sen, montako palveluntuottajaa markkinalle hyväksytään. Minimissään näitä pitää olla kaksi. Ellei löydy, vaihtoehto yksi tulee käyttöön.

Kolmanneksi voidaan käyttää sekamallia, jossa tarjousmenettelyllä on löydetty pääpalveluntuottaja. Kaikki potentiaaliset palveluntuottajat, jotka tarjoavat palvelua samaan hintaan ja samalla laatutasolla, voivat toimia markkinoilla.

Lisätietoja:

The Consolidation act on Social Services can be found at the following link: http://english.vfm.dk/MinistryOfSocialWelfare/legislation/social_affairs/social_service_act/Sider/Start.aspx

The Ministry of the Interior and Social Affairshttp://english.ism.dk/Sider/Velkommen.aspx

The free choice database www.fritvalgsdatabasen.dk

The service database www.brugerinformation.dk