Sote-uudistuksen tilanneUusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia

SuPerJussi Salo

10.4.2016

HUOM! Kaikki kursiivilla kirjoitetut kommentit tässä esityksessä ovat esityksen tekijän

kommentteja eivätkä edusta ministeriöiden ja valmistelijoiden mielipiteitä.

Sote-uudistuksen uudet muotisanat

2|

• Asiakas keskiössä• Asiakkaalle

valinnanvapaus• Raha seuraa potilasta• Vaikuttavuus keskiöön• Saumattomat

palveluketjut• Tuottavuuden nosto• Yksityinen sparraa julkista• Tuottajat samalle viivalle• jne

Sipilän hallituksen päälinjaukset sote-uudistukselle

3|

• Valtio on sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittaja

• Säädetään valinnanvapauslainsäädäntö

• Palvelujen käyttäjä voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannensektorin tuottajan

• Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osinerikoistason sosiaali- ja terveydenhuollossa

Sote-uudistuksen tarve ja esitetytratkaisukeinot

4|

Tarve• Palveluja tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa ja

monilta kunnilta rahat loppuu (kriisikunnilta nyt jo loppunut)

• Kustannusten kasvu pitää rajoittaa pieneksi

Raamit• Perustuslaki korostaa kansalaisten

yhdenvertaisuutta

Keinot• Käyttäjälle valinnanvapaus hoivan ja terveyden

palveluissa• Tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja

purkaa jonoja

Nyt tulee 18 maakuntaa ja ne vastaavatjatkossa sote-tehtävien järjestämisestä

5|

• Maakuntia on jatkossa 18 ja lisäksi tulee 5 suurta yhteistyöaluetta yliopistollisten sairaaloiden ympärille (Maakunnille tulee myös paljon muitakin tehtäviä)

• Pääkaupunkiseudun kunnat saavat ehkä poikkeuskäsittelyn ja Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen saavat järjestää palvelunsa itse ja lisäksi HUS mahdollisesti jätetään maakunnallisen soten ulkopuolelle

Perustuslakivaliokunta joutuu ratkaisemaan sen, voidaanko osa kunnista jättää uudistuksen ulkopuolelle vai olisiko kaikille alueille tarjottava sama asema ja mahdollisuus kuin pääkaupunkiseudun kunnille?

Sote-uudistus ja lakimuutokset

6|

• Soten järjestämisvastuun muutos• Sote siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle

• Palvelujen valinnanvapauden ja rahoituksen muutokset• Asiakas valitsee ja valtio maksaa

• Lakimuutokset• Sote-järjestämislaki ja maakuntalaki

(itsehallintoalueet)• Kuntien ja maakuntien valtionosuuslait• Tuloverolain ja muun verolainsäädännön

muutokset• Lisäksi kymmeniä muita lakimuutoksia

Selvityshenkilöryhmän 4 mallia: 1&2(Lopullinen esitys tulee toukokuussa 2016)

7|

1)”Omatiimi”• Vastaa Tanskan ja Keski-Euroopan maiden

perhelääkärimallia,• Sisältyy: sosiaaliohjaus, sosiaalityöntekijän

itsenäinen vastaanotto, terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto, yleislääkärin vastaanotto

• Asukas valitsee ”Omatiimin” asiointipaikakseen (voi vaihtaa)

• Muut perustason palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä

2) Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus• Omatiimin palvelut + paikallisesti toteutettavia

sosiaalihuollon palveluja: perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyö sekä terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä

• Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä

Selvityshenkilöryhmän 4 mallia: 3&4

8|

3) Monitoiminen sosiaali- ja terveyskeskus• Sisältää 1&2-mallien lisäksi äitiys- ja lastenneuvolat,

koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä työterveyshuollon

• Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä

4) Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus• Tuottaa kaikki perustason palvelut• Valinnanvapaus rajoittuu sosiaali- ja

terveyskeskuksenvalintaan asiointipaikaksi

• Suun terveydenhuoltoa tulee selvityshenkilöiden mielestä kuitenkin tarkastella erikseen

Selvityshenkilöryhmän lisäehdotus

9|

Selvityshenkilöt ehdottavat myös, että valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa (kaikissa vaihtoehdoissa 1-4)

• Tarkasti määriteltävissä olevat erikoissairaanhoidon palvelut (esimerkiksi päiväkirurgia ja jotkin muut ennakolta suunnitellut leikkaushoidot)

• Rajattujen asiakasryhmien ”väestövastuinen” toiminta• YKSITYINEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA?

Antaako yksityinen toimija toimenpiteelle myös takuun vai hoidetaanko virheet julkisella puolella?

Pieni toimija ei pysty kantamaan riskiä

Miten palvelut tuotetaan jatkossa?

10|

• Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta

• Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita.

• Luodaan valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan

• Maakunta erottaa järjestämisen ja tuotannon ja tämän vuoksi myös julkiset palveluntuottajat yhtiöitetään (siis maakuntien ja kuntien omistamat)

• Lainsäädäntöön tulee myös vaihtoehtoisia tapoja järjestämisen ja tuotannon erottamiseen (se, mitä tulee, selviää myöhemmin)

Hallitus haluaa pieniä yrityksiäpalveluiden tuottajiksi?

11|

• Hallituksen tavoitteena on sote-palveluiden tuotannon monipuolistaminen

• Valinnanvapausmalli tukee PK-yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja

• Yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä palvelutuotantoa

• Konseptikilpailutukset uudistumisen toteuttamiseksi• Pakotetaan osa tuotannosta uusiin ja

innovatiivisiin kilpailutuksiin, missä esim. digitalisaatiolla ja uusilla toimintamalleilla on suuri rooli

=> PALVELUSETELIT YLEISTYVÄT

Mitä valinnanvapaus tarkoittaakäytännössä?

12|

• Terveysasemia lisää kasvukeskuksiin ja suurempiin taajamiin• Palveluja saa taajamissa ja käyttö kasvaa => Mistä

rahat?

• Palvelusetelit ja julkinen palvelulupaus• Tuleeko leikatut eli alimitoitetut setelit esim.

kotihoitoon ja vanhusten asumispalveluihin? => ”lisärahalla saa siinä tapauksessa parempaa palvelua”

• Asiakkaan oma rahoitusosuus kasvaa (asiakasmaksut nousevat)• Kela vähentänyt jo nyt korvauksia ja linja jatkuu

samana• Omaisuus muutetaan hoivaksi? => Jos maksukykyä

ei ole? Kansalaisten vastuu omasta terveydestään kasvaa

Näin yritetään turvata integraatio elisaumattomasti toimivat palvelut

13|

• Järjestämisvastuussa oleva maakunta huolehtii tuottajien ohjauksestaja valvonnasta, valinnanvapaudesta sekä laadusta ja hinnasta

• Kaikki rahoitus kulkee järjestäjän eli maakunnan kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto)

• Tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta (EIVÄT TOIMI!!!)

• Hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin.

• Palveluita tarjotaan kustannusvaikuttavina palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia.

TAVOITTEET OVAT HYVÄT, MUTTA TOTEUTUMINEN HYVIN EPÄVARMAA KOSKA TOIMINTA PIRSTALOITUU JA HAJOAA LIIAN MONIEN TUOTTAJIEN KESKEN

Mitä tapahtuu sote-henkilöstölle?

14|

• Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sote-henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein maakuntien palvelukseen

• Mitä tämä tarkoittaa?• KVTES säilyy työehtosopimuksena sopimuskauden

loppumiseen saakka (sen jälkeen KVTES ei enää sotessa)

• Työehtosopimus tulee muuttumaan kun toimijat yhtiöitetään ja yksityisillä toimijoilla on omat tes-sopimuksensa

• Maakuntien (niiden omistamien yhtiöiden palvelukseensiirtyvillä säilyy myös eläketurva KEVA:n kautta)

=> IRTISANOMISSUOJAA EI LUVATA=> MITEN KÄY NIILLE, JOTKA YKSITYISIIN YRITYKSIIN?

Mitä tapahtuu kuntien sote-omaisuudelle?

15|

• Kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyy kiinteistöjä ja laitteitamaakunnille korvausta vastaan

• Kaikkia tiloja ei luovuteta, vaan osa vuokrataan• Osa kuntien sote-omaisuudesta jää käyttämättömäksi

ne siirretään uusiin perustettaviin yhtiöihin ja eivät jää

kuntien rasitteiksi

Kysymyksiä? Mitä tehdään tyhjille kiinteistöille? Mitä jos yksityiset toimijat eivät ota kuntien kiinteistöjä? Voiko kunnille tulla pakko vuokrata omaisuutta

alihintaan, jos tiloille ei löydy muuten mitään järkevää käyttöä?

Tukipalvelut yhtiöitetään

16|

• Maakuntien omistama yhteishankintayksikkö– hoitaa sote-hankinnoissa kilpailutuksen– osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon

tehokkuuden ja talouden arviointiin harkittaessa omaa tuotantoa suhteessa palveluiden hankkimiseen muilta; laajempi arviointi esim. THL:n tehtäväksi

• Maakunnille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut– toimitilapalvelut; talous- ja henkilöstöhallinto;

ICT-palvelut,

Tulee todennäköisimmin osakeyhtiöpohjainen ratkaisu Valtiolla ja suurilla kaupungeilla näistä jo kokemuksia

Mitä tapahtuu sairaalaverkostolle?

17|

• Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden määräksi linjataan 12 (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö)

• Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat

• Pienempiä sairaaloita muutetaan kuntouttaviksi yksiköiksi

Jos sote taas kaatuu, löytyykö vieläyksinkertaista ja toimivaa mallia?

18|

• SOTE RAKENNETAAN KUNTAYHTYMIEN VARAAN• Kuntayhtymämalli kaatui eduskunnassa. Mikä

meni pieleen?1)Malli rakentui kaksiportaisen päällekkäisen

kuntayhtymän varaan2)Kunnille jäi maksuvelvollisuus kuntayhtymän

kustannuksista, vaikka kunta ei tosiasiallisesti pystynyt vaikuttamaan kuntayhtymien päätöksentekoonRatkaisu: Muodostetaan 5 suurta kuntayhtymää• Pohjana nykyiset erva-alueet• Mahdollistaa sote-veron ja kunnille ei tule

maksuja (jos alueita on enemmän => putoaa alueverotukselta pohja)

Sote-alueet jaetaan tarpeen mukaanpienempiin toiminta-alueisiin

Keskinen

toiminta- alue

19|

Pohjoinen

toiminta- alue

Itäinen toiminta- alue

Eteläinen

toiminta- alue

Läntinen

toiminta- alue

Malli 18/5 turvaa palvelut, kestävänrahoituksen, demokratian ja se kestää

20|

• Toteutuu:• Sote-uudistus ja maakuntauudistus

(kuntayhtyminä)• Palvelujen turvaaminen (rahoitus, yhdenvertaisuus,

laatu)• Mahdollistaa:

• Kustannussäästöt ja palvelujen tehostumisen sekä myösyksityisiä palveluja kuten tälläkin hetkellä

• Päällekkäisten palvelujen karsimisen• Alueellisen sote-veron ja helpomman valtionosuus-

järjestelmän ja sen nopeat tarkistusmahdollisuudet• JOS 5 ALUETTA ON POLIITTISESTI MAHDOTON

AJATUS, NIIN PERUSTETAAN SIINÄ TAPAUKSESSA 18 SUURTA SOTE-KUNTAYHTYMÄÄ

• Se on kunnille tuttu kuntayhtymämalli• Vältytään suurilta kiinteistöomaisuuksien siirroilta

koska suuri osa niistä jo kuntayhtymillä (loput helppo siirtää tai vuokrata)

• Vältytään suurilta henkilöstöongelmilta ja uusiltasopimusjärjestelmiltä (pohjana KVTES tai uusi vastaava)

• Ei sekoiteta sotea ja muuta maakuntahallintoa koska siitä ei saada pitkäikäistä ja toimivaa kokonaisuutta=> 18 MAAKUNTAA JA 5 SOTE-KUNTAYHTYMÄÄ

• Tämä on selkein ja kokonaistaloudellisesti edullisin sekä rahoituksen- että tulevien palvelutarpeiden näkökulmasta myös kestävin vaihtoehto

21|

Malli 18/5 on yksinkertaisesti varminvalinta, koska …

KIITOS

Lisätietoja: www.superliitto.fi