Embed Size (px)
DESCRIPTION
ExpressBuss asiakaslehti
Citation preview
KIRA GLUSCHKOFF
Jaakko Sorsan
HongkongValotyöpajassakaikkitaiteilevat
Voiko lapsi harrastaa liikaa?
Mikkelin parhaat
Mikko Franckinmatkamuistot
Pikkubussi Roope Lipastin
kolumni
ja hyvää tekevä valokuva
2 | expressi
Ku
va: Turku
2011 M
elin
da G
ibso
n: P
ho
tom
on
tage
IV
UUTUUDET Lindos • Limnos • Ohrid • Kiertomatka Aitoa Makedoniaa
• Luonnonihmeiden Kappadokia • Albena • Azorit • Cala d’Or
• Kiertomatka Shanghai–Xi’an–Peking • Välimeren risteily
VARAA ENSI KESÄNLOMASI NYT!
Tutustu kohteisiin ja varaa lomasi osoitteesta aurinkomatkat.fi , kysy lähimmästä matka toimistostasi tai soita 0600 060606. Puhelun hinta 1,97 €/vastattu puhelu + pvm. Suositellaan lämpimästi.
expressi | 3
15
22
16 18
evääksiKIRA GLUSCHKOFF MATKAEVÄSTÄ VALOTYÖPAJASSA KIRJATÄRPIT
Mikkelistä löytyy ILKKA ARVOSEN Vilee Puoti & Bistro, joka tarjoilee maukkaita lähiruokia. Lue Ilkan vinkin Mikkeliin menijöille.
Kapellimestari MIKKO FRANCK bongattiin joulubussista kon-serttiin esiintymään. Matkoilla mukana kulkee pieni jänis.
Huippukokki JAAKKO SORSA johdattaa lukijat herkuttelijoiden Hongkongiin. Jaakon suosikki on lihalla täytetty taikinanyytti.
Turku 2011 -vuosi on täynnä tapahtumia: sirkusta, teatteria, musiikkia ja happeningeja. Liisa Ihmemaassa on suurin koskaan Suomessa nähty nykyvalokuvataiteen näyttely. Logomossa 16.1.–18.12.22
Ku
va: Turku
2011 M
elin
da G
ibso
n: P
ho
tom
on
tage
IV
4 | expressi
Päätoimittajalta
ExpressBus tutkii palvelunsa laatua niin sanotulla Mystery Shopping -tut-kimuksella. Busseissa matkustaa nor-maalisti maksavia asiakkaita, jotka raportoivat matkakokemuksensa hy-vin yksityiskohtaisesti. Alkuvuoden tutkimusmatkojen tulokset osoitta-vat, että kuljettajat huomioivat hyvin asiakkaiden tarpeet ja auttavat heitä oma-aloitteisesti. Yleisarvio kaikista matkoista kokonaisuutena on hyvällä, jopa erinomaisella tasolla. Raporteis-sa kiitetään kuljettajaa muun muassa persoonallisesta ja lämpimästä palve-lusta. Matkoista on jäänyt kuljettajan leppoisan ja hyväntuulisen käytöksen ansiosta erittäin positiivinen vaiku-telma. Parasta tutkituissa matkoissa on ollut kuljettajasta välittynyt halu auttaa ja palvella asiakasta ensiluok-kaisesti.
On ilo todeta, että palvelun laatu -tutkimuksen mukaan olemme tehtä-vässämme onnistuneet. Henkilökun-nan osaaminen ja taidot, palvelu ja toimintatavat ovat avainasemassa hy-viin tuloksiin. ExpressBus kouluttaa kuljettajia säännöllisesti. Edellisissä
koulutustilaisuuksissa pääaiheina oli-vat liikenteen turvallisuus ja ajotapa. Syksyllä pidettyjen 15 valmennuk-sen sisällöt painottuivat vuorovai-kutustaitoihin ja hyvien käytäntöjen pohdintoihin erilaisissa asiakastilan-teisssa. Matkustajan kohtaamista ja palvelutilanteita sanoin ja ilmein har-joiteltiin sekä yksilö- että parityös-kentelyinä. Myös mikrofonikuulutuk-sia ja oikeaa äänen käyttöä testattiin tutussa työympäristössä, EB-bussissa. Koulutuspäiviin osallistui satoja kul-jettajia eri puolilta Suomea. Päivien ”juonnosta” vastasivat vuorovaiku-tustaitojen valmentamiseen erikois-tuneet kouluttajat.
ExpressBus on saanut hyvää pa-lautetta myös brändistään. Se sijoit-tui Taloustutkimuksen ja Markki-nointi & Mainonta -lehden Brändien arvostus 2010 -tutkimuksessa sijalle 77. Tutkimuksessa selvitettiin yli 1 100 brändin arvostusta suomalais-ten keskuudessa. Sijoittuminen sadan arvostetuimman brändin joukkoon on merkittävä saavutus. Se tekee nöy-räksi.
EB-kuljettajat kehittivät vuorovaikutustaitojaan
ExpressBus on vuonna 1991 perustettu 15 suomalaisen pikavuoroyrityksen markkinointiyhteenliittymä. Suomen poikki kulkee yli sata reittiä, joita ajaa 220
ExpressBussia. Päivittäisiä vuoroja on yli 350 ja bussit pysähtyvät noin 2 500 pysäkille. Viime vuonna kuljetimme noin 2,4 miljoonaa matkustajaa ja bussim-
me ajoivat 25 miljoonaa kilometriä. EXPRESSI-LEHTI: Julkaisija ExpressBus, Lauttasaarentie 8, 00200 Helsinki, 020 710 5000,
päätoimittaja Saara Remes. Toimitus & taitto OSG Viestintä, PL 280, 20101 Turku, puh. 0207 806 839. Kannen kuva Markku Ojala. Ilmoitusmarkkinointi
Maritta Humala, [email protected], puh (03) 2533940, 040 7099856, Saara Remes puh. 020 710 5000 ja OSG Viestintä puh. 0207 806 882.
Ilmoitusliikenne OSG Viestintä, PL 280, 20101 Turku, [email protected], puh. 0207 806 853. Painopaikka Forssa Print. Painosmäärä 45 000 kpl.
2/1 410 x 260 mm 5.000,- • 1/1 205 x 260 3.000,- • 1/1 vuosisopimus 10.000,- (sis. 4 kpl sivun ilmoituksia) • 1/2 100 x 260 mm pysty 1.600,- • 1/2 205 x 120 mm vaaka 1.600,- • Kaikkiin hintoihin lisätään alv.
Expressi – paras matkakumppaniTavoita lähes 2,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa!
Saara Remes
Aikataulu 2011No Ilm.pvm Aineisto
1/11 4.3. 11.2.
2/11 3.6. 13.5.
3/11 2.9. 12.8.
4/11 2.12. 11.11.
BUSSO TOIVOTTAA MUKAVIA JA TURVALLISIA
EB-MATKOJA!
expressi | 5
Aikataulu 2011No Ilm.pvm Aineisto
1/11 4.3. 11.2.
2/11 3.6. 13.5.
3/11 2.9. 12.8.
4/11 2.12. 11.11.
6 | expressi
4Hersyvää, hauskaa ja kos-kettavaa. Rimmisen kolman-nessa romaanissa yksinäinen Irma tekeytyy Taloustutki-muksen kyselijäksi ja ryhtyy soittelemaan ihmisten ovi-kelloja. Rimmisen kieli mut-kittelee, pistelee ja oivaltaa. Kirjailija tuntuu suhtautuvan henkilöihinsä samaan aikaan julman tarkkanäköisesti ja lempeästi.
matkaeväsKOONNUT: Pirkko Soininen
Kolme hyvää
Kauniita unia Kaihossa4Hotelli Kaiho on viihtyisä kahden huoneiston majatalo Saarijärven keskustassa. Kaunis
hirsitalo oli alun perin kauppakartanon leivintupa ja talli. Kun kauppakartano teki varari-
kon, naapurikauppiaan leski osti kiinteistön ja lahjoitti sen kunnalle orpokodiksi.
– Monien vaiheiden jälkeen lähes tuhoutunut kiinteistö löysi meidän perheemme ja en-
tisöimme rakennukset alkuperäiseen kuntoon, kertoo hotellia pyörittävä LAURA KUUSELA.
Kaihossa voi nauttia lempeästä tunnelmasta ja rentoutua takkatulen ääressä. Hotelli on
sisustettu vanhaan tyyliin. Toisessa kammarissa on kaksi vuodetta, toisessa parivuode. Käy-
tössä on lisäksi saunaosasto ja kylpytynnyri. Palavasalmeen voi pulahtaa kesällä ja talvella.
– Kaihon tekevät ainutlaatuiseksi ne ihmiset ja tarinat, jotka siihen liittyvät. Kaihossa
on hyvä henki, jota ei voi olla aistimatta. Sitä henkeä haluamme vaalia. Laitamme vieraita
varten tuvan viihtyisäksi ja katamme kauniisti. Ruuan valmistamme itse tuoreista raaka-
aineista, Laura Kuusela kertoo.
www.sofianranta.fi
Hauva parantaaSuloinen Rufus Hot Dog
on luonnollinen kuuma-
vesipullo, jossa on täyt-
teenä vehnää ja laven-
telia. Erinomainen
lievittämään lihaskipuja,
lämmittämään sänkyä
tai vain sohvakaverina.
Tyyny laitetaan pariksi
minuutiksi mikroaaltouu-
niin ja tämän jälkeen
pieni hauveli pysyy läm-
pöisenä noin pari tuntia.
Ja tuoksuu ehkä paljon
paremmalta kuin oikea
koira. www.unkai.fi Kynäkoruista tulee kouluajat mieleen. Kynissä on se tuoksukin mukana.
Kynistä koruiksi4– Keväällä 2009 läväytin värikynät pöy-
dälle aikomuksenani luonnostella jotain,
vähän ideoida piirtelemällä. Yhtäkkiä
keksin ruveta tekemään jotakin itse ky-
nistä. Ensimmäisenä valmistui kaulakoru,
kertoo korusuunnittelijaksi Lahden Muo-
toiluinstituutista valmistunut ELLI SAA-
RINKI Lempivärin synnystä.
Elli Saarinki tekee puuväreistä kai-
kenlaisia koruja. Kierrätys on muotoili-
jalle tärkeä juttu,
mutta ennen kaik-
kea hän haluaa ko-
rujen antavan oi-
valluksia ja ilah-
duttavan.
– Homma on
aika työlästä. Käytän kultasepän työvä-
lineitä ja kaikki osat on käsin työstetty.
Toisaalta nautin juuri itse tekemisestä -
viilaamisesta ja sahaamisesta.
– Olen yllättänyt itsenikin, että olen
jatkanut kynien kanssa jo puolitoista
vuotta ja vieläkin kehittelen uusia mal-
leja ja käyttötapoja kynille. Syynä tähän
jumitukseen on varmaan, etten ole keksi-
nyt uutta yhtä inspiroivaa materiaalia.
www.lempivari.blogspot.com
MIKKO RIMMINEN:NenäpäiväTeos, 2010
PIIA POSTI:Talven jälkeen valoGummerus, 2010
NICOLAI LILIN:Stalinin opetuksetLike, 2010
4Sukellus gangstereiden julmaan maailmaan. Kirjailija varttui itse entisen Neuvos-toliiton alueella sijaitsevassa Transnistriassa. Vahvasti oma-elämäkerrallisessa esikois-romaanissaan Lilin kertoo lapsuudestaan ja nuoruudes-taan urca-yhteisössä Dnestrin alajuoksulla. Vaikuttavasta kirjasta tehdään parhaillaan elokuvaa.
4Esikoiskirjailijan kaunis kertomus unelmista ja niiden särkymisestä. Annan ja Jussin liitossa on kaikki periaatteessa hyvin, mutta nyt perhe on ajautumassa karille. Jussi löytää nuorem-man naisen, murrosikäinen tytär ottaa vastuuta äidistä ja äitiä kalvaa suru.
MTV
TEKSTI: Helena Hujala KUVAT: Jukka Laine
8 | expressi
Huoneen ikkunat on teipattu umpeen. Pimeässä näkyy vainpieniä valokiiloja, kiehtovia heijastuksia, varjoja ja kuvioita. Tämä on valotyöpaja.
Valopajasta elämyksiä arkeen
expressi | 9
Valotyöpajassa jokainen on taiteilija.
– Täällä kokeillaan,mitä valosta voi teh-dä ja hämmästytään sen monista muodois-
ta ja mahdollisuuksista, sanoo Jukka Laine.
Jukka järjestää valotyöpajoja muun muassa kehitysvammaisille, adhd-nuo-rille, autisteille, päiväkotilapsille ja van-huksille.
– Valopajat ovat saaneet huikean innostuneen vastaanoton. Monet ovat ensimmäistä kertaa tekemisissä valotai-teen kanssa, jotkut jopa ovat pitäneet pajassa ollessaan valaisinta ensimmäistä kertaa kädessään. Nuorimmat valosepät ovat olleet kaksivuotiaita ja vanhin pe-räti 101-vuotias.
Koko paja matkalaukussaJukka opiskeli aikoinaan valoilmaisun medianomiksi. Nyt hän matkaa ympäri maata pitämässä valotyöpajoja ja kerto-massa toiminnasta messuilla ja tapahtu-missa.
– Valotyöpajan tarvikkeet mahtuvat yhteen matkalaukkuun ja selkäreppuun. Pystyn siis kulkemaan kätevästi julki-silla liikennevälineillä.
Ryhmässä on parhaimmillaan kym-menen osallistujaa, ja valopajan voi järjestää vaikka kerhohuoneessa, joka pimennetään teippaamalla jätesäkkejä ikkunoihin. Huoneessa ei kuitenkaan ole koskaan täysin pimeää, koska led-valaisimet ovat koko ajan päällä. Taus-talla soi aina rauhallinen pianomusiikki.
Ledejä ja heijastuksiaValopiirtäminen on keksitty yli 70 vuot-ta sitten, mutta vasta led-valojen käyttö on tuonut sen kaikkien ulottuville. Le-dit ovat pieniä, tehokkaita ja kestäviä, eivät kuumene tai mene helposti rikki. Eriväristen ledien avulla työpajassa hei-jastetaan valoa kuvioiksi ja varjoiksi.
Työpajassa jokaisen osallistujan tila rajataan pienten sermien avulla metrin levyiseksi alueeksi, eräänlaiseksi pie-noisnäyttämöksi. Heijastuksia voidaan saada aikaan juomalaseilla ja varjoja vaikka lelueläinten avulla.
– Jokainen valopajaan osallistuva voi luoda uutta, keksiä uusia kuvioita ja käyttötapoja, kun kokeilee ja innostuu.
Jukka ottaa työpajan aikana valoku-via, joita sitten heijastetaan seinälle tai lattialle taskuprojektorin avulla. Valo-pajan järjestäjä saa kuvat lopuksi cd:llä.
Valotaide kaikkien ulottuvilleValotaiteesta nautitaan useimmiten pas-siivisesti, katselemalla. Yleisö menee esimerkiksi konserttiin kuulemaan ja katsomaan esitystä, johon valaistus-suunnittelija on tehnyt valaistuksen. Tai sitten valotaiteilija on tehnyt vaikkapa kaupunkiympäristöön taideteoksen, jota tullaan katsomaan.
– Ajattelen valotaiteesta toisin. Mie-lestäni jokaisen pitää voida harrastaa valotaidetta, aivan samalla tavalla kuin harrastaisi öljyvärimaalausta. Teknolo-ginen osaaminen ja turvallisuuskritee-rien hallinta eivät saa olla taiteenteon ehtoina.
– Haluan opastaa ihmisiä tarkkai-lemaan arkiympäristöään valon kan-nalta. Tulevaisuuden valaistusratkaisu-jen suunnittelijat ja päättäjät ovat tällä hetkellä päiväkotilapsia, joten on hyvä jos he pääsevät tekemisiin valon kanssa jo nyt.
Syksyllä Jukka aloitti valotyösken-telyn opettamisen kurssilla, joka jär-jestetään Helsingin työväenopistossa. Lisää kursseja on suunnitteilla muille paikkakunnille. Kurssilla käydään läpi valotyöpajan tekemistä ja tähän sopivaa valokuvaustekniikkaa.
– Siellä opetellaan myös valopiirtä-misen perusteita, eli sitä miten kame-ran pitkän valotusajan avulla valaisi-mesta tuleekin kynä, jolla voi piirtää ilmaan. Tärkeintä on, että osallistujat saavat omia oivalluksia ja pääsevät heti toteuttamaan niitä käytännössä, Jukka sanoo.
Valopajasta elämyksiä arkeen
Led-valojen käyttö on tuonut valopiirtämisen kaikkien ulottville. Valotyöpajoja järjestetään muun muassa kehitysvammaisille,adhd-nuorille ja autisteille.
Jukka Laine on valoilmaisun medianomi. Nyt hän pitää valotyöpajoja ympäri Suomen.
TEKSTI: Pirkko Soininen KUVAT: Kira Gluschkoff ja Markku Ojala
10 | expressi
Muotikuvaaja Kira Gluschkoff tekee töitä kauniiden ihmisten ja
vaatteiden parissa. Päivän päätteeksi hän painelee maalle luomaan lantaa.
Vastakohdat kirkastavat toisiaan.Vangittu hetki
expressi | 11expressi | 11
4Kira Gluschkoff sanoo, että parhaimmillaan kuvaussessio on paritanssi, jossa kuvaaja vie. Hetkellisesti kuvaaja voi rakastua kuvattavaansa, sillä kuvanottohetki on aina maaginen tilanne, jossa kuvattavan täytyy laskea esirippunsa.
>>
tuonut heille voimia rintasyöpätaistelun aikana.
– Kaikki jännittivät aluksi, kuten aina, kun kuvataan niin sanottuja ta-vallisia ihmisiä. Minun tehtäväni onkin tehdä ilmapiiristä niin vapautunut, että kuvattava pystyy nousemaan jännityk-sen yläpuolelle.
Ikuistettu hetkiValokuvaamisessa ja valokuvattavana olemisessa on yhä samaa magiaa kuin lähes kaksi sataa vuotta sitten, kun en-simmäinen valokuva otettiin.
– Olin kauan sitten Meksikossa kuu-kauden kuvaamassa intiaaneja, jotka edelleen luulivat, että kamera varastaa heidän sielunsa.
Sama pelko eri muodossa elää tä-näkin päivänä. Ihmiset ovat kameran edessä alastomia, alttiita haavoille ja loukkauksille. Kuvaajan täytyy saada kuvattavat luottamaan itseensä ja sii-hen, että kuvaaja haluaa näyttää ihmiset kuvissa parhaimmillaan, kauneimmil-laan.
– Minun tehtäväni on kaivaa jokai-sesta karisma esiin. Se jokin, joka meissä jokaisessa on. Se on taikaa. Joskus se on-nistuu helposti, joskus yhteisen sävelen löytäminen on haastavampaa.
Kira sanoo, että työ on muovannut hänestä ihmistuntijan. Hän vaistoaa nopeasti, kenen kanssa tulee olemaan vaikeaa. Työ on opettanut myös monta kikkakolmosta, joita voi kuvaustilan-teessa käyttää.
– Puhun kuvattavalle koko ajan. En saa jättää häntä yksin hetkeksikään, sil-lä mallilla täytyy olla sellainen olo, että minulla on ohjat käsissä.
Kuvaajan on pystyttävä säilyttä-
12 | expressi
vontuntoisia, ylväitä ja ryhdikkäitä.– Halusin verhota kuvattavat tylliin,
jotta kuvissa olisi mukana mystisyyttä ja arvoituksellisuutta. On vaikea lähteä muuttamaan ihmisen tyyliä ja mietin, että koska kuvattavat ovat niin erilaisia ihmisiä, minun täytyy keksiä joku heitä yhdistävä tekijä. Tylli on kuvissa vaat-teen roolissa.
Kira halusi muotokuviin mustan taustan ja tylleihin moderneja värejä, roosan, violetin ja punaisen sävyjä. Val-miita muotokuvia katsellessa voi vain ihmetellä, miten Kira onnistui maskee-ra-kampaaja Nina Björkmanin kanssa rakentamaan kankaasta niin kiehtovia, kolmiulotteisia rakennelmia.
– Ei se ollut aina helppoa. Tyllitötte-röt romahtivat ja valokuvattavat saattoi-vat tuskastua harsoon, jonka läpi ei tah-tonut nähdä ja joka hiersi ihoa ja painoi kekona päälaella, Gluschkoff sanoo.
Lisähaasteen toi se, että kuvattavilla oli mukanaan sellainen esine, joka oli
>> Kira Gluschkoff istuu töölöläisen studion-sa pinkillä sohvalla ja kertoo viimeisim-mästä projektistaan, Samsungin Roosa
Nauha -kampanjan näyttelystä. Sylissä nukkuu Pietarista tuotu villakoira, joka on väliaikaisessa hoidossa Kiran luona.
Mustiin pukeutuneesta huippukuvaa-jasta virtaa huoneeseen energiaa ja valoa, Kiran kanssa on helppo olla.
Studio on vanha HOK-Elannon kah-vila. Kira osti tilan omaksi asunnokseen yli kymmenen vuotta sitten. Sitten hän siirsi studion väliaikaisesti kotiin ja to-tesi, että tila onkin ihan mielettömän hyvä studio. Harvalla studiolla onkaan niin kodikas tunnelma kuin täällä. Kah-vi porisee keittiössä, kirjahyllyssä ovat sulassa sovussa Ruohometsän kansa ja laskettelumono.
Täällä Kira kuvasi syksyllä kah-deksan rintasyövästä selvinnyttä naista. Mukana oli julkisuudesta tuttuja naisia, Anneli Jäätteenmäki, Satu Hassi ja Nina Repo sekä suurelle yleisölle tun-temattomia kasvoja.
Taidenäyttely on nyt lähtenyt kiertä-mään Suomea ja se on esillä joulukuussa Galleria Luovassa Helsingissä.
Arvoitukselliset naiset– Halusin tehdä tämän projektin, sillä isäni Kirill Gluschkoff ja hyvä ystäväni ovat kuolleet syöpään.
Kira etsi inspiraatiota kuvasarjaan 1600-luvun Alankomaiden maalaustai-teesta, erityisesti Rembrandtin töistä.
– Minua kiehtoi arvokkuus ja ajatto-muus, jota sen ajan muotokuvat henki-vät. Ihmiset ovat maalauksissa omanar-
• AAMUISIN OLEN... tapojeni vanki, en lähde liikkeelle ilman Hesaria ja isoa kuppia kahvia.
• EN HALUAISI… joutua eroon perheestäni.
• MINULLE TÄRKEINTÄ OVAT… hevoset
• JUURI NYT HALUAISIN MATKUSTAA… Azoreille tai Papua Uusi Guineaan.
• VOISIN ELÄÄ PÄIVÄN…ilman tieto-konetta ja kännykkää.
• HAAVEILEN VIELÄ... tarttuvani öljy-väreihin.
katalogeihin. Teini-iässä hän lähti mal-liksi Milanoon ja sittemmin Pariisiin. 21-vuotiaana hän päätti, että hänestä tulee muotikuvaaja.
– Ostin itselleni Hasselbladin kame-ran, samanlaisen jonka tiesin Helmut Newtonilla olevan, painatin upeat käyn-tikortit ja matkustin Pariisiin, Kira nauraa.
Itsevarmuutta häneltä ei ole koskaan puuttunut, mutta työ on opettanut, jos-kus kantapään kautta. Pariisissa hän loi itselleen verkoston, alkoi kuvata malli-tuttaviaan ja vei kuvia mallitoimistoi-hin näytille.
– Kyllä ne ensimmäiset kolme kuu-kautta Pariisissa olivat taistelua, en pu-hunut ranskaakaan silloin vielä yhtään.
Kira palasi Suomeen muutaman Pariisin vuoden jälkeen ja alkoi tehdä katalogikuvauksia. Hyvin nopeasti hä-net huomattiin ja hän pääsi kuvaamaan muotibrändeille. Esimerkiksi Marimek-ko, Ril´s, Luhta ja Pola saavat kiittää häntä 2000-luvun kuvista, joilla luotiin kyseisten muotitalojen brändejä.
– Suomeen paluun jälkeen venäjän-kielisestä sukunimestäni tuntui olevan hyötyä. Se jäi ihmisten mieliin ja jotkut jopa luulivat, että olen ulkomaalainen, Kira hymähtää.
Hän on kuvannut yli 50 maassa ja moniin ulkomaalaisiin lehtiin, muun muassa Cosmopolitaniin, Noiseen ja Elleen. Venäjän Elleen hän on kuvannut paljon kansikuvia.
Sympaattinen nainen on itseoppi-nut valokuvaaja. Hän on opiskellut alan lukemalla kirjoja ja seuraamalla am-mattilaisia. Tosin hän pääsi Pariisista palattuaan sisään myös TAIKin valoku-vauslinjalle huippupistein, mutta kou-
mään auktoriteettinsa.– En ole koskaan pelännyt ketään
kuvattavaani. Urani alkuaikoina kuva-sin paljon rokkareita Image-lehdelle. En ymmärtänyt ollenkaan, kuinka isoja staroja he olivat, joten en osannut pe-lätä. Sittemmin työkokemus on tuonut lisää varmuutta.
Siperia opettiOikeastaan Gluschkoffista piti tulla tai-teilija. Hän harrasti koko nuoruuden öl-jyvärimaalausta, johon sai purettua sen aikaiset angstit.
– Sain vähän aikaa sitten puolisol-tani lahjaksi öljyvärit ja kaikki värkit, mutten ole vielä aloittanut maalaamista uudelleen. Sen aika koittaa vielä.
Valokuvaaja Kirasta tuli, koska va-lokuvauksessa hän pystyi yhdistämään taiteen ja kaupallisuuden.
Ehkä kaikki alkoi jo silloin, kun Kira matkusti perheensä kanssa Ylä-Uralille Siperiaan. Gluschkoffin äiti Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on nyt jo eläkkeellä oleva yliopiston venäjän kielen lehtori, joka harrastuk-sekseen tutki Siperian alkuperäiskanso-jen elämää, taltioi heidän kulttuuriaan ja kirjoitti heistä kirjan. Kun Kira oli 15-vuotias, hän sai matkalle mukaan Olympuksen kameran.
Nämä tutkimusmatkat olivat kieh-tovia ja miljöö visuaalisesti antoisa.
– Ehkä alkusysäys oli se, kun Fis-kars osti yhden kuvani, jossa nainen is-tuu tundralla ja tekee käsitöitä Fiskarsin sakset kädessä. Kuvasta tehtiin juliste.
Tärkeä päätösKira on itse tehnyt mallin töitä pik-kutytöstä asti, erityisesti tavaratalojen
expressi | 13
lussa hän viihtyi vain parisen viikkoa.– Minusta olikin hienoa, että minut
pyydettiin neljä vuotta sitten TAIKiin vetämään muotikuvauksen intensiivistä työpajaa. Minut, jolla on koulusta 0,5 opintoviikkoa ja nekin ranskan kielestä.
Vastapainoksi multaa Gluschkoff asuu Porkkalanniemellä puo-
lisonsa kanssa.– Minun on pakko luoda lantaa,
kantaa heiniä ja viljellä maata, jotta tunnen itseni kokonaiseksi. Tarvitsen nämä vastakohdat, kaupungin sykkeen ja maaseudun rauhan.
Kiralla on islanninhevosia, kaksi kis-saa ja kolme koiraa. Hän viljelee, kalas-taa ja sienestää.
– Tiedän kaikki lähimetsien sieni-kätköt. Kesällä olemmekin lähes oma-varaisia, sillä viljelemme kaiken itse. Teemme mehut ja hilloamme.
Kira ratsastaa issikoillaan päivittäin, nuoren tytön hevoshulluus ei ole kadon-nut mihinkään. Hän kouluttaa hevosia ja ensi kesänä hän aikoo osallistua myös kisoihin.
– Haaveilen myös siitä, että minul-la olisi enemmän aikaa tehdä omia tai-deprojekteja. Ensi kesänä töitäni näh-dään ainakin Kaija Rosman vetämässä Perniön taiteilijatalo Pyynpivossa, Kira kertoo.
Kuin varkain on kulunut melkein kolme tuntia. Kira nappaa koiran kai-naloonsa ja suuntaa Kaapelihallille. Tänään pitää vielä tarkastaa etukäteen kuvauspaikat tulevaa muotikuvausta varten.
>>
Kira Gluschkoff kuvasi Samsungille Roosa Nauha -kampanjan. Kirjailija Nina Repo oli yksi kuvattavista. Kira sanoo, että kuvaajan tehtävä on kaivaa kuvattavasta karisma esiin.
Kira Gluschkoff kaipaa filmiaikoja. – Se oli rock’n’rollia. Nykyään kuvaaminen on paljon
tietokoneen edessä istumista, kuvankäsittelyä ja viilausta. Minua tekniikka ei kiinnosta yhtään.
EVERYONE IS ART -NÄYTTELY GALLERIA LUOVASSA
18.11.–23.12.2010
14 | expressi expressi | 14
Teksti: Lasse
Pu
lkkine
n | K
uva: M
irva Bro
la, Näytte
lijä Timo
Närh
en
salo M
ann
erh
eim
ina M
arskin työ
hu
on
ee
ssa Pääm
ajamu
seo
ssa.
Minisun D-vitamiinia jokaiseen päivään!
www.minisun.fi
Koska talvi on Suomessa pitkä ja pimeä, me suomalaiset tarvitsemme talviaikaan D-vitamiinilisää. Minisun on Suo-messa kehitetty D-vitamiini suomalaisten tarpeisiin. Se on raikkaan ksylitolin makuinen pieni tabletti, joka on helppo purra, imeskellä tai niellä.
Minisun oli edelläkävijä jo 10 vuotta sitten ja tänäkin päivänä Minisun on edelläkävijä suomalaisessa D-vitamiinitutkimuksessa. Minisunin sisältämän D3-vitamiinin on tutkimuksissa todettu nostavan kehonD-vitamiinipitoisuutta1) sekä vaikuttavan myönteisesti vastustuskykyyn2).
Minisun on suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten suosima D-vitamiini, nyt jo 10 vuotta!
Apteekista
1) Viljakainen HT ym. JBMR 20092) Laaksi I ym. J inf Dis 2010
expressi | 15
Saimaan rannalla
expressi | 14
2
1
3 4
matkaan
Kuva
: Mik
kelin
mat
kailu
HERKUTTELIJAN HONGKONG • RISTEILIJÄLLÄ • TEATTERIMATKALLE
LUONTO. Parasta antia Mikkelissä on eh-dottomasti luonto. Kaupunki on vehreän metsän ympäröimä, eikä tarvitse kuin kä-vellä kilometri keskustasta, niin ollaan jo luonnon keskellä. Etenkin kesäisin Saimaa
on ehdoton kokemus niin vierai-lijoille kuin myös täällä asuville. Kesällä erilaisia maisema- ja reit-tiristeilyjä lähtee päivittäin Sai-maalle useita.
JALKAVÄKIMUSEO. Sotahistoriasta kiinnos-tuneille Mikkeli on otollinen paikka. Jal-kaväkimuseo tarjoaa etenkin talvisodan tapahtumista mielenkiintoista nähtävää
ja koettavaa. Mikkelistä löytyy myös Päämajamuseo, jossa kä-vijät voivat tutustua Marsalkka Mannerheimin työhuoneeseen.
www.jalkavakimuseo.fi
OLLINMÄEN VIINITILA sijaitsee 18 kilomet-rin päässä Mikkelin keskustasta Anttolas-sa. Viinitilalla voi maistella suomalaisista marjoista keskieurooppalaisella valmistus-taidolla tehtyjä viinejä, siideriä ja liköörei-
tä. Herkuttelu onnistuu Ravintola Ollin kellarissa. Jos illanvietto ve-nyy pitkäksi, tilalle on mahdolli-suus jäädä yövieraaksi.
www.ollinmaenviinitila.fi
Vinkit Mikkelin kävijälle tarjoilee Vi-lee Puoti & Bistron pitäjä ILKKA ARVO-
LA. Kirkkopuiston laidalla sijaitsevan ravintolan ruokalistalla on kauden mu-kaan vaihtuvia erikoisuuksia ja omassa keittiössä valmistettuja herkkuja. Ra-vintolan lihatuotteet saadaan alueen lä-hitiloilta ja kalatuotteet ovat Saimaasta pyydettyjä. Herkkupuodissa on tarjol-la kattava valikoima leivonnaisia, kah-veja, mausteita, juustoja, käsin valmis-tettua italialaista pastaa ja kotimaisia luomutuotteita.
– Historiallisten nähtävyyksien ohel-la Mikkelin keskustassa on paljon mie-lenkiintoisia kuppiloita ja putiikke-ja. Ruokamatkailusta kiinnostuneille suosittelen kaupungin toria, jossa on tarjolla muikkuja ja muita lähialueen erikoisuuksia. Mikkelin lähettyviltä löytyy myös useita kokemisen arvoisia maatiloja, jotka suoramyyvät erikoi-suuksia, Ilkka Arvola vinkittää. www.vilee.fi
Teksti: Lasse
Pu
lkkine
n | K
uva: M
irva Bro
la, Näytte
lijä Timo
Närh
en
salo M
ann
erh
eim
ina M
arskin työ
hu
on
ee
ssa Pääm
ajamu
seo
ssa.
Saimaan rannalla
Teksti: Johanna Pelto-Timperi Kuva: Suomen Kansallisooppera/Heikki Tuuli
matkamies
16 | expressi
1. Unohtumaton matkakokemuksesi?
Kymmenisen vuotta sitten matkustin bussil-
la joulunviettoon Kangasniemelle ystävieni
luokse. Bussissa istui sattumoisin eräs kangas-
niemeläinen tuttuni, jonka kanssa aloin kes-
kustella. Hän kertoi johtavansa jouluaattona
kirkossa nuorten musiikkiesityksen, mutta
valitettavasti heiltä puuttuu pianisti. Yksi
asia johti toiseen, ja lopulta istuin itse pianon
ääreen jouluaaton konsertissa ja musisoin
ihmisten kanssa, joita en ollut aiemmin edes
tavannut. Siitä opin, ettei koskaan voi tietää,
mitä bussimatkalla tapahtuu!
2. Mitä sinulta löytyy aina matkalaukusta?
Lapsena kuljetin mukanani aina Muumipeik-
ko-lelua, joka koki kovan kohtalon. Kerran
sairaalassa ollessani minulle annettiin me-
hua, jota sitten halusin tarjota myös Muumil-
le. Mehun kastelema lelu täytyi panna pesu-
koneeseen – ja se olikin sen loppu. Sittemmin
kaikilla matkoillani on mukanani kulkenut
pieni jänis.
3. Lähdetkö vapaa-ajalla mieluummin
kulttuurilomalle vai rentoutumaan?
Työhöni kuuluu niin paljon matkustamista,
että vapaa-ajallani en matkusta minnekään
vaan olen kaikkein mieluimmin kotona.
4. Minne haluaisit matkustaa uudelleen?
Israeliin. Kävin siellä useita kertoja 1990-lu-
vulla viulutunneilla ja johtamassa konsertte-
ja. Reissuja oli niin paljon, että 13-vuotiaana
opettelin jopa heprean kielen. En ole käynyt
Israelissa kymmeneen vuoteen, ja hepreakin
on unohtunut. Ehkä olisi jo aika palata?
5. Haluatko matkustaa yksin vai seurassa?
Riippuu seurasta…
Pieni jänis on aina mukana
4Mikko Franck johtaa tulevalla kevätkaudella tammikuussa kanta-esityksensä saavan Jukka Linkolan oopperaseikkailu Robin Hoodin sekä toukokuussa ensi-iltaan tulevan Puccinin Il tritticon.
MIKKO FRANCK
suomalainen kapellimestari
syntynyt 1.4.1979
Suomen Kansallisoopperan
taiteellinen johtaja ja ylikapelli-
mestari
viime vuosina Franck on
työskennellyt esimerkiksi Belgian
kansallisorkesterin, Berliinin, Mün-
chenin ja New Yorkin filharmonik-
kojen, Bambergin, San Franciscon
ja Chicagon sinfoniaorkesterei-
den, London Symphonyn, Mahler
Chamber Orchestran ja Radion
sinfoniaorkesterin kanssa
vuonna 2011 vietetään suoma-
laisen oopperan satavuotisjuhlia.
expressi | 17
aurinkomatkat
makumatka
Notkuvat buffetpöydät, tasokkaat à la Carte -ravintolat ja maisemabaari ovat olennainen osa onnistunutta laivamatkaa. Viking Line tarjoaa matkustajille uudistuneen Viking Buffet -kokonaisuuden ja pienen palan Italiaa Ella`s -ra-vintolassa.
M/S Mariellan ravintolapäällikkö Sari Launonen kertoo innoissaan, kuinka kaikille tuttu Buffet-konsepti on muokattu uudelleen asiakkaiden toivomusten perusteella. Kyselyyn vastasi 7 500 asiakasta. Buffetissa on mu-kana kaikki tarpeellinen, mutta uusin maustein. Myös lähiruoan määrää on lisätty. Ruokailun sujuvuutta parantaa porrastettu kattaus.
– Seisovasta pöydästä pitää löytyä esimerkiksi lohi ja jälkiruokapöydästä suklaamousse. Näitä ei voi muuttaa. Suurin ero entiseen on nyt ehkä se, että esillepanossa on lähdetty annosajattelusta. Nyt on helpompi valita lautasel-leen juuri ne herkut, joista pitää eniten. Buffetista tulee edelleenkin lähteä vatsa täynnä, Sari Launonen naurahtaa.
Ravintolan sisustus on myös valoisampi ja raikkaampi. Viking Buffetiin katetaan joulupöytä 19. marraskuuta ja uuteen vuoteen siirrytään 27. joulu-kuutta.
Rennosti italialaisittainM/S Gabriellan Ella´s – Taste of Little Italy – on kansainvälinen ja rento ravintola, joka sopii niin pariskunnille, perheille kuin seurueillekin. Ravin-tolapäällikkö Helinä Kainulainen kertoo, että tunnelmaa luovat tummat puukalusteet ja kodikkuutta tuovat italialaistyyppiset puna-valkoruudulliset lautasliinat. Tunnelman kruunaa avokeittiö.
– Ruokalistalla on alkuruoat, salaatit, pizzat, hampurilaiset ja pastat, unohtamatta muhkeita pihvejä. Myös kasvissyöjä voi koota vaikkapa mielen-kiintoisen kolmen ruokalajin menun, sanoo Helinä Kainulainen.
– Alku- ja jälkiruoan voi halutessaan noutaa runsaasta Food Garden pöy-dästä. Lapsille on katettu oman noutopöytä.
Sari Launonen ja Helinä Kainulainen kertovat, että ruokalistojen suun-nitteluun paneudutaan tosissaan keittiömestareista, pääkylmäköistä ja ravin-tolapäälliköistä muodostetussa työryhmässä. Asiakkaiden antama palaute on ensiarvoisen tärkeää kehitystyössä.
expressi | 17
TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVAT: Viking Line
Herkuttelun aallonharjalla
18 | expressi
Jaakko Sorsan
HongkongHongkongissa voi samana päivänä nauttia rantaelämästä ja illastaa pilvenpiirtäjän kattoterassilla. Keittiöpäällikkö Jaakko Sorsa antaa vinkit, joiden avulla poimit puikkoihisi aasialaisen suurkaupungin parhaat herkkupalat.
1. Mantereen ja saarten väliä kuljetaan veneillä.
2
TEKSTI: Maija Rauha KUVAT: Dreamstime
4Jaakko Sorsa vastaa Hongkongin pohjois-maisen laaturavintolan FINDSin keittiöstä. Häneltä on myös ilmestynyt ruokakirja Scapas Dining.
expressi | 19
aakko Sorsa haaveili ulkomailla asumisesta jo alakoululaisena op-piessaan ensimmäiset englannin kielen sanansa. Ura kokkaamisen
parissa vei hänet myöhemmin niin Li-banoniin, Fidzi-saarille, Kanadaan kuin Bermudallekin, mutta vasta Hongkong tuntui siltä, että sinne kelpaa asettua.
– Suomessakin viihdyn oikein hy-vin ja käyn siellä nykyään noin kaksi kertaa vuodessa. Tänne oli kuitenkin helppo kotiutua minut palkanneen Pauliina Savolaisen avustuksella. Hän oli asunut kaupungissa jo vuosia ja oli
ravintola FINDSin perustavia voimia. Kulttuurisokkia en ehtinyt ravintolan avaamisen tiimellyksessä kokea, huip-pukokki kertoo.
Jaakko tuli Hongkongiin vuonna 2004 kahden vuoden sopimuksella, mut-ta hänelle oli jo parin kuukauden jäl-keen selvää, että reissusta tulee pidem-pi. Nyt on kuusi vuotta kulunut ja seit-semännen jälkeen hän voi hakea pysyvää oleskelulupaa. Kotiutumisesta kertoo sekin, että hän on juuri ostanut asun-non hongkongilaisen vaimonsa Kellyn kanssa.
– Ensivaikutelmani oli, että onpa kuuma, mäkiä kuin Monacossa ja paljon ihmisiä. Kaupungin puhtaus ja turvalli-suus yllättivät. Täällä ei kuitenkaan pu-huta englantia niin viljalti kuin oletin, eikä länsimaalaisia ole niin paljon kuin >>
2. Lantaun saaren 26 metriä korkea Suuri Buddha on yksi Hong-kongin suositummista nähtävyyksistä.
3. Shek-O-saaren ran-takalliot ovat meren hiomat.
4. Paikalliset ostavat ruoka-aineensa vilkkailta toreilta, joita pidetään kävelykujilla. Tässä Gressam Streetin tori Wanchaissa Hongkongin saarella.
1 voisi luulla. Hongkonghan oli sadan vuo-den ajan vuokrattuna briteille, hän jat-kaa.
Rento, tyylikäs FINDSHongkongia sanotaan usein Aasian New Yorkiksi, mutta siinä on myös paljon Kiinaa. Jaakon mielestä sen pik-kukaupunkimaisuus on hämmentävää. Omassa kaupunginosassa on helppo saada tuttuja ja ystäviä, joihin törmää tämän tästä. Moniin hän on tutustunut työnsä kautta.
FINDS on menestynyt ja tasokas, pohjoismaiseen ruokaan erikoistunut ra-vintola, joka on juuri muuttamas-sa Centralista lahden toiselle puolelle Kowlooniin. Ensimmäinen FINDS oli jääpalatsimainen ravintola, lounge ja trendikäs baari. Uudesta tulee Jaakon
34
2
J
4
20 | expressi
sanojen mukaan rento, mutta tyy-likäs. Se avataan lähiaikoina The Luxe Manor -putiikkihotelliin.
– Siellä on leivinuunit ja kaikki! Esittelemme edelleen pohjoismaisia makuja kosmopoliittisille hongkongi-laisille, mutta alamme tarjota à la carte -listan ohella myös jaettavia aterioita, "sharing menus". Siinä tapahtuu ruo-kakulttuurien riemukas kohtaaminen, sillä aasialaiset ymmärtävät jakamisen päälle ja Pohjolassakin ruoat ovat ko-deissa usein keskellä pöytää kaikkien otettavina. Kiinassa tosin kukaan ei ota itse, vaan perheen nuorimmat tarjoavat vanhemmille, Jaakko kertoo.
Jaettavan aterian alkuun tarjotaan Scapas-tarjotin eli skandinaavisia pik-kupaloja. Sen jälkeen pöytään tuodaan jokaiselle oma keitto. Pääruoaksi seurue saa valita esimerkiksi kilon palan luo-muhärän entrecotea tai suolakuoressa kypsennettyä Jäämeren ruijanpallasta.
– Tarjoilija leikkaa annoksen pöydän vieressä ja laskee sen pöydän keskelle jaettavaksi. Aterian päättää jälkiruoka-valikoima.
Kiinalaisen keittiön parhaatHongkongissa voi hemmotella maku-nystyröitään kiinalaisessa tai eurooppa-laisessa Michelin-tasoisessa ravintolassa, syödä käärmettä katukuppilassa tai sär-piä meren eläviä saarilla. Kansallisherk-
>>
kua on dim sum eli liha-, kala- tai kasvis-
herkkupalat, jotka on kääritty ohueen tai-kinaan ja höyrytetty. Pekingin ankka on Jaakon mukaan Hongkongissa parem-paa kuin Kiinan pääkaupungissa.
– Ruokailu on tärkeä sosiaalinen tapahtuma perheen ja ystävien kesken. Tapana on syödä pitkään ja innokkaasti keskustellen. Hongkongilaisten asun-not ovat melko pieniä, joten ruokailu tapahtuu useimmiten ravintoloissa.
Ruoan kanssa hongkongilaisille mait-taa Tsing Tao -olut sekä luumuviini. "Kampei!" eli "Kippis!" kuuluu ruoka-pöydästä vähintään vartin valein. Tapa-na on tyhjentää kuppi "Pohojanmaan kautta".
Kotona ruokaa laittaessaan paikal-liset ostavat ruoka-aineet toreilta, joita pidetään kävelykujilla ympäri kaupun-kia.
Kiinalaiset ovat Jaakon mukaan erit-täin vieraanvaraisia ja tarjoavat mielel-lään ruokaa ja juomaa. Myös paikallinen small talk liittyy ruokaan. Sen sijaan, että kyseltäisiin: "Onko ilmoja pidel-lyt?", kysellään: "Mitä olet syönyt tä-nään? Mitä ajattelit seuraavaksi syödä?".
– Oma suosikkini on Xiaolongbao, dumpling eli lihalla täytetty taikina-nyytti, jossa on makoisa porsasliemi. Pi-tää varoa, ettei suu pala, koska nyytti pi-tää syödä kokonaisena. Tämä makupala
6
JAAKONSUOSIKKIRAVINTOLAT• DIN TAI FUNG. Maistuvia dumplingeja eli höyrytettyjä, taikinaan käärittyjä ma-kupaloja. 30 Canton Road, Tsim Sha Tsui.• BO INNOVATION. Modernia kiinalaista ruokaa kokeilijoille, 1 Michelin-tähti. Suositus: 15 ruokalajin maistelumenu. 60 Johnston Road, Wanchai.• NOBU. Modernia japanilaista ruokaa tyyriimmästä päästä. Omakase-maistelu-menu on herkkukeidas. Intercontinental Hotel, East Tsim Sha Tsui.• YUNG KEE. Rapeaa ankkaa ja hanhea vuosikymmenten taidolla. 32 Wellington Street, Central• THE MON JAPANESE DINING STAGE. Edullista ja maittavaa japanilaista muka-vassa ympäristössä. 502 Hennessy Road, Causeway Bay, Central. • FINDS. Ei se perinteinen Suomi-baari vaan tyylikästä pohjoismaista. 39 Kimber-ley Road, The Luxe Manor Hotel, 1. kerros, Tsim Sha Tsui.
löytyy shanghailaista ruokaa tarjoavista ravintoloista. Honkongilainen suosik-kini on "baby clams in blackbean-chili sauce" eli pikkusimpukoita mustapapu-chilikastikkeessa.
Kulttuurit sulassa sovussaHongkong muodostuu Hongkongin
5. Dim sum -herkkupalat tarjotaan usein bambuko-rista.
6. Kaikki FINDSin ruoka valmistetaan omassa keittiössä: lihat ja kalat savustetaan leppäpuruilla, kastikkeet, liemet ja ket-suppi tehdään itse ja leipää leivotaan kahdesti päivässä. Tässä ahventa ja tattia.
7. Lohta kuudella tavalla on yksi FINDsin pidetyimmistä annoksista.
8. Stanleyn hiekkarannat ovat suosittu retkikohde.
9. Mongkokin iltatori on tunnelmallinen.
5
8
expressi | 21
JAAKON RETKITÄRPIT• THE PEAK on kukkula ja näköalapaikka
Hongkongin saaren keskellä. Näkymät
ovat parhaimmillaan auringonlaskun ai-
kaan. Ylös Peakille kannattaa mennä kak-
sikerrosbussilla ja palata alas Peak Tram
-raitiovaunulla.
• LAMMA-SAARI. Reippailu kävellen saa-
ren päästä toiseen ja ruokailu Rainbow-
kalaravintolassa. Matkat voi kulkea myös
ravintolan veneellä.
• STANLEYN rantakaupunki saaren etelä-
osassa. Rantabulevardi, ruokailua, mark-
kinat.
• SHEK O on unelias rantakaupunki saa-
ren eteläosassa. Viehättävä ranta.
• MONGKOK, vilkas kaupunginosa Kow-
loonissa. Paljon ihmisiä ja elämää.
• CAUSEWAY BAY Hongkongin saarella.
Ostoskatuja ja ravintoloita.
saaresta, Kowloonista, Uusista territori-oista ja saarista, joista isoin on Lantau. Myös lentokenttä sijaitsee Lantaussa.
– Hongkongin saarella sijaitseva Central on paikallisen finanssimaailman keskus ja täynnä hyvin pukeutunut-ta väkeä, joka ei kävele vaan kipittää puolijuoksua. Baarien ja ravintoloiden tiheys on Centralissa maailman huip-putasoa. Kansan syvät rivit asuvat kui-tenkin mantereen puolella Kowloonissa, Jaakko kertoo.
Ravintola FINDSin muutto Kow-looniin merkitseekin Jaakolle uusia seikkailuja aidomman Hongkongin puolella. Kowloonin etuosa eli Tsim Sha Tsui on hänen mukaansa kehittynyt ra-vintolaelämältään valtavasti muutaman vuoden aikana.
– Itse asumme Kellyn kanssa Park Island -nimisella saarella Lantaun ja Tsing Yin välissä. Jos lentokentältä tu-lee bussilla, kotisaari näkyy vasemmalla puolella, kun ylitetään valtavaa Tsing Ma -siltaa. Täällä keskustan ulkopuo-lella on viihtyisää ja asumiskulut suun-nilleen Etelä-Helsingin tasoa. Hong-kongin saarella asunnot ovat huikean hintaisia, esimerkiksi yli 6 000 euroa neliöltä, Jaakko kertoo.
Hongkongilaisia on yli seitsemän miljoonaa, mutta monet heistä ovat ko-toisin muualta.
– Monikulttuurisuus on täällä ar-
kipäivää ja eri kulttuurit elävät sulassa sovussa, Jaakko kertoo.
Bussilla, metrolla ja jalanJulkinen liikenne toimii Hongkongissa erittäin hyvin ja metro MTR on Jaa-kon mielestä aivan loistava. Kannattaa kuitenkin käyttää myös omia jalkojaan. Kaupoista saa patikkaoppaita, joiden reitit vievät pitkin saarta ja Kowloo-nia ristiin rastiin, ylös alas kukkuloita. Jaakko lupaa, että jo tunnin retkellä pääsee irti kaupungin sykkeestä.
Hän suosittelee myös retkeä kaksi-kerrosbussilla Hongkongin saaren etelä-osaan, Stanleyn kaupunkiin. Rantabule-vardin tunnelma on kuin etelänlomalla olisi, ja bussista voi hypätä esimerkiksi Deep Water Bayn tai Repulse Bayn ui-marannan kohdalla. Uimarannat ovat hyvin hoidettuja ja valvottuja. Par-haat rannat ovat juuri Stanleyssä sekä Shek O:ssa.
– Kesällä, etenkin heinäkuussa, on kostean kuumaa, mikä voi olla hieman tukalaa. Paras vuodenaika tulla on syys–marraskuu, jolloin sataa vain vähän ja tunnelma on kuin Suomessa kesällä. Helmikuun paikkeilla on kiinalainen uusi vuosi, jolloin useat kaupat ja ravin-tolat ovat kiinni, hän huomauttaa.
Jos talvella kostean viileä sää iskee luihin ja ytimiin, on mukava mennä paikalliseen terveyskylpylään sauno-
maan, hierontaan ja yrttihöyryyn. Jaa-kon suosikki on Sunny Paradise osoit-teessa 341 Lochart Road, Wanchai.
Tuliaisiksi elektroniikkaaHongkongissa on sekä valtavia ostoskes-kuksia ja vilkkaita rihkamatoreja että ylellisiä erikoismyymälöitä, joten jokai-nen löytää toivomansa tasoiset tuliaiset. Koska viinivero on nolla prosenttia, harvinaisten arvoviinien ystävät voivat tehdä löytöjä. Elektroniikka on suosittu ostos.
– Kameroita ja etenkin niiden ob-jektiiveja saa edullisesti esimerkiksi Stanley Streetiltä Centralista. Tietoko-neita ja niihin liittyviä tarvikkeita löy-tyy puolestaan Wanchai Computer Cen-teristä, 130 Hennessy Road.
Jos kopiotuotteet kiinnostavat, nii-tä löytyy esimerkiksi Temple Streetin iltatorilta. Merkkivaatteita on tarjol-la muun muassa Centralin IFC Mall -kauppakeskuksessa ja Tsim Sha Tsuin Harbour City Mall -kauppakeskuksessa. Tinkimällä saa tori- ja markkinahinnat laskemaan joitakin kymmeniä euroja.
– Kiinalaista uusantiikkia, silkki-mattoja, keramiikkahevosia ja Mao-tavaraa myydään Cat Streetin torilla Centralissa, Jaakko kertoo.
9
8
10
22 | expressi
ajassa KOONNUT: Pirkko Soininen Kuvat: Tapahtumien järjestäjät
Turku on vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Vanhaan VR:n veturitalliin remontoidussa Logomossa on koko vuoden esillä nykyvalokuvataiteen suurkatselmus Liisa Ihmemaassa sekä Tom of Finlandin retrospektiivi ja Eija-Liisa Ahtilan sekä Isaac Julienin vi-deoinstallaatiot.
Myös hevimusikaali 1827 - Infernal Musicalissa saa ensi-iltansa. Turkulaisten nuorten äänihuulet ovat kovilla, kun ilmoille kajau-tetaan ulkomaisen ja kotimaisen heavy metallin infernaalisimpia klassikobiisejä kautta aikain. Draamaa ja fantasiaa yhdistelevän ta-rinan taustalla soi hevi neljältä vuosikymmeneltä. 1827 Logomossa 21.1.–5.2. www.1827.fi, www.turku2011.fi
Harmonikka soi talvisen viikon meren rannalla Kokkolassa. Kokkolan talviharmonikassa kuullaan Guardia Nuevan 10-vuo-tisjuhlakonsertti, solisteina Jari Sillanpää, Jorma Uotinen, Mat-ti Korkiala, Mari Palo ja Tuomas Airola. Festivaaleilla kuulaan myös Bachia Pekka Kuusiston ja Janne Rättyän voimin, Jorma Hynnisen tulkistemia suomalaisen musiikin helmiä ja Snekan folkrockia.XIII Talviharmonikka Kokkolassa 20.2.–27.2.2011.www.talviharmonikka.com
Turku juhlii vuoden 2011
Ku
va: Turku
2011/Fan
ny Salo
ne
n
Harmonikan sävelin
Aukioloajat: pe klo 12–19,
la–su klo 10–18 Liput: 9/13 ¤
21.–23.1.2011 Helsingin Messukeskus
Juna – Kätevin tapa tulla messuille
www.matkamessut.fi
Ko� kylistä maailman
ääriin!
11.–13.3.2011 Helsingin Messukeskus
www.goexpo.fi
UUTTA!
12.–13.3.2011
1200 NÄYTTEILLE -
ASETTAJAA YLI 70 MAASTA
expressi | 23
KOONNUT: Pirkko Soininen Kuvat: Tapahtumien järjestäjät
Mennään teatteriinJYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI: MAARIA BLOMMA.
Jussi Kylätaskun kirjoittama hurmahenkinen draama
ihmeestä, uskosta ja epäuskosta. Ohjaus: Laura Jäntti.
Musiikki: Jussi Tuurna. Ensi-ilta 5.2.
OULUN KAUPUNGINTEATTERI: ELOKUU. Vaikuttava,
Pulitzer-palkittu perhedraama, josta tehdään parhail-
laan elokuvasovitusta, jonka pääosassa nähdään Meryl
Streep. Ohjaus: Taava Hakala.
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI: KALENTERITYTÖT.
Hauska, villi ja vauhdikas tarina kuudesta naisesta
harjoittamassa hyväntekeväisyyttä. Perustuu samanni-
miseen elokuvaan. Ensi-ilta 19.1.
TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI: MANNER. Eeva-Liisa
Mannerin ja Anna-Liisa Mäenpään ystävyydestä kertova
näytelmä kuljettaa yksinäisyyteen ja kaipaukseen.
Ensi-ilta 21.1.
KOTKAN KAUPUNGINTEATTERI: SURUTTOMAT. Sirkku
Peltolan musikaali Raija-Sinikka Rantalan ohjaamana.
Juoni mukailee Minna Canthin Työmiehen vaimoa.
Laulut: Heikki Salo.
KOTKAN KAUPUNGIN-TEATTERI: SURUTTOMAT.
Ku
va: Juh
a Me
tso
Busso
suosittelee!
• VANHAN KIRJAN TALVI
Jyväskylässä 12.–13.2. Talven
suurin antikvaarinen kirjatapahtuma.
• SKÁBMAGOVAT-ELOKUVAJUHLA
Inarissa 19.–24.1.
Alkuperäiskansojen
elokuvafestivaali.
24 | expressi
Kirsi Mustonen pi-tää harrastuksia hy-vänä asiana. Olisihienoa, jos kaikil-la lapsilla olisi jo-
ku kodin ulkopuolinen harrastus, vaikka yhtä lailla kotona leipomi-nen, postimerkkien keräily ja len-nokkien rakentaminenkin voidaan
laskea harrastuksiksi.– Harrastusten kenties tärkein
elementti on niiden sosiaalinen ulottuvuus. Harrastuksissa tutus-tuu samasta asiasta kiinnostunei-siin lapsiin ja ohjaajiin, turvalli-siin aikuisiin. Ryhmässä opitaan kommunikaatio- ja yhteistyötaito-ja ja saadaan parhaassa tapauksessa mukavia, samanhenkisiä ystäviä, Kirsi Mustonen sanoo.
– Harrastus antaa näkökulmia asioihin. On todettu, että leikki-
vän lapsen ennuste on erittäin hy-vä. Jos lapsi on osannut lapsena leikkiä, hän on saanut elämään hyvät selviytymisen avaimet. Har-rastus on tapa jatkaa leikkiä lap-suudesta nuoruuteen.
Harrastuksista saa monipuo-lista evästystä elämään. Ne voivat tarjota jotain ihan uutta ajatelta-vaa ja mielenkiintoisia haasteita. Niiden kautta aivot saavat virik-keitä ja lapsi pääsee käyttämään niitä uusilla tavoilla.
Millainen harrastus?– Vanhemmat tuntevat lapsen-sa parhaiten. He osaavat miettiä, mikä voisi pienen lapsen kohdalla olla sellainen harrastus, josta hän voisi pitää. Pieni lapsi ei usein-kaan osaa itse toivoa mitään tiet-tyä, vaan hän lähtee harrastamaan aikuisen ohjaamana.
Mustonen pitää tärkeänä sitä, että lapselle annettaisiin mahdolli-suus kokeilla erilaisia harrastuksia sitoutumatta niihin ensin liiaksi.
– Olisi hyvä, jos voisi kokeilla muutaman kerran ja vasta sitten päättää, haluaako harrastukseen sitoutua esimerkiksi puoleksi vuo-deksi.
Ihan pienelle lapselle voisi olla hyvä sellainen harrastus, joka olisi monipuolinen ja ei keskittyisi pel-kästään yhden taidon opetteluun.
Kirsi Mustonen ei osaa antaa mitään oikeaa ikää, jolloin harras-taminen olisi hyvä aloittaa. Hän uskoo, että vanhemmat näkevät omasta lapsestaan, milloin hän on kypsä kodin ulkopuoliseen toi-mintaan. Tunninkin mittainen ko-koontuminen vaatii lapselta jo kär-sivällisyyttä ja sosiaalisia taitoja. Pienelle lapselle yksi harrastus vii-kossa on ihan riittävä.
– Alakoululainen jaksaa ehkä kaksikin kertaa viikossa harras-taa, mutta on muistettava, että arki pysyy tasapainossa. Että myös leikille, perheen yhdessäololle ja puuhastelulle jää aikaa, Kirsi Mus-tonen korostaa.
Entä jollei huvita?On luonnollista, että joskus las-ta ei huvita lähteä harrastukseen. Leikit saattavat olla pahasti kes-ken tai muuten vaan ei huvita. Vanhemman tehtävä on motivoi-da lapsi näiden hetkien yli, sillä useimmiten lähteminen kyllä sit-ten palkitsee. Aikuistakaan ei aina
on leikin jatke
Harrastus on leikin jatke
– Harrastus ei saisi olla suorittamista tai pakkopullaa, vaan sen pitäisi tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia, toteaa lastenpsykiatrian ja lastenneurologian erikoislääkäri KIRSI MUSTONEN.
” Harrastusten kenties tärkein elementti on niiden
sosiaalinen ulottuvuus.”
TEKSTI: Pirkko Soininen KUVAT: Dreamstime
expressi | 25
huvita lähteä jumppaan, mutta jumpan jälkeen on hyvä olo.
– Lapselle on hyvä tehdä selväksi, että vähän ajan päästä lähdetään, jotta hän ehtii lopettaa leikkinsä ajoissa. Jos lapsi lähtee yksin kotoa harrastamaan, on hyvä laittaa vaikka kello ajoissa soi-maan, jotta lapsi ehtii rauhassa lopettaa edellisen tekemisen, syödä ja pakata.
Vanhempien pitää sitoutua lapsen harrastukseen. Tämä ei tarkoita sitä, että vanhempien tulee välttämättä men-nä mukaan seuran toimintaan tai kul-jettaa lasta harrastuksiin. Heidän tulee luoda hyvät edellytykset harrastaa.
– Yhdessä on mietittävä, miten har-rastukseen kuljetaan. Lapsi voi hyvin kulkea yksin, jos matka on turvallinen ja esimerkiksi bussin käyttöä on yhdessä ensin opeteltu riittävästi.
Vanhempien tehtävä on motivoida lasta, jos harrastus joskus tuntuu ikäväl-tä. Heidän tulee toisaalta myös nähdä, jos harrastus ei enää anna lapsella onnis-tumisen kokemuksia ja on muuttumas-sa iloisesta asiasta taakaksi.
Mikä on liikaa?Vanhemmat näkevät, miten lapsi jaksaa. Onko hän innokas lähtemään harrastuk-seen? Onko hän varsinkin iloinen kotiin palatessaan?
Jos lapsi harrastaa kilpaurheilua, ta-
voitteista on hyvä keskustella yhdessä. Ja vanhempien pitää muistaa, että har-rastus on lapsen ja tavoitteidenkin tulee olla lapsen asettamia.
Vanhemman tehtävä on tarkkailla, jaksaako lapsi, ehtiikö tehdä läksyt ja viettää myös luppoaikaa. Joskus van-hemmat haluavat ehkä kieltää tosiasiat, haluavat että harrastusta jatketaan, kun siihen on jo satsattu niin paljon aikaa ja rahaa. Lasta ei kuitenkaan saisi pakottaa harrastamaan. Kaikista ei tule huippu-urheilijoita, muusikoita tai tanssijoita.
Lapsen stressi oirehtii samoin kuin aikuisen: vatsa- ja pääkipuina, univai-keuksina, masentuneisuutena ja ärtyi-syytenä. Vanhempien tehtävä on tunnis-taa mahdolliset stressioireet ja puuttua niihin.
– Jos vanhemmat itse ovat kiireisiä ja stressaantuneita, he eivät välttämättä tunnista lapsen pahaa oloa.
– Toisaalta jos lapsi nauttii jostain asiasta, tuntuisi kovin väärältä, jollei hän saisi tehdä sitä. Jos lapsi nauttii ja jaksaa hyvin käydä vaikka jääkiekko-treeneissä viisi kertaa viikossa, hänen on hyvä antaa harrastaa. Aikuisen pitää kuitenkin olla tuntosarvet herkkinä ja kuunnella lasta. Jos harrastus stressaa lasta, tavoitteita pitää tarkastella uudel-leen ja harjoituskertoja vaikka vähentää, Kirsi Mustonen muistuttaa.
on leikin jatke
Harrastus on leikin jatke
26 | expressi
ExpressBus järjesti iloisen Las-
ten taide- ja liikennepäivän
torstaina 7. lokakuuta Hel-
singin keskustassa taiteen ja
ratikka-ajelun merkeissä. Au-
rinkoisessa ja raikkaassa syyssäässä tee-
mapäivää oli viettämässä lähes 300 lasta
kolmestatoista Helsingin kantakaupun-
gin päiväkodista.
Päivä alkoi Senaatintorilta, jossa lap-
set tutustuivat United Buddy Bears -näyt-
telyyn. Näyttely koostui 142:sta lähes kak-
simetrisestä karhupatsaasta, joista kun-
kin on maalannut taiteilija jokaisesta
YK:n jäsenmaasta oman maansa tyylin
mukaisesti. Lapsia kiinnosti kovasti kar-
hujen värikkään ulkomuodon lisäksi nii-
den yhteydessä olevat tekstilaatat, joissa
oli tietoa karhupatsaan kotimaasta.
Senaatintorilta lapset starttasivat
Helsinki-kierrokselle toukokuusta lähtien
liikenteessä olleella EeBee-ratikalla. Rati-
kassa lapset saivat kaulaansa omalla ni-
mellä varustetun ExpressBus-lapsipassin,
ja Liikenneturvan edustaja jakoi lapsille
heijastimia ja kertoi liikenneturvallisuu-
desta.
Lapsilla tuntui olevan hauskaa koko
ratikka-ajelun ajan, ja erityisesti Linnan-
mäkeä ohitettaessa innostus lisääntyi
selvästi. Ajelun aikana ExpressBus tarjosi
lapsille pillimehua ja keksejä, jotka teki-
vätkin energiselle porukalle erinomaises-
ti kauppansa.
Lasten erilainen päivä EB-ratikassa
expressit K
uva: A
lpo
Ku
usisto
ExpressBussien Jukka Jokioinen ja Saara Remes opastivat lapsia kaupunkikiertoajelulla. EeBee-ratikassa lapsille annet-tiin omat lapsipassit.
expressi | 27
Matkahuolto vie joulupaketit perilleMatkahuolto toimii taas pukin apulaisena kuljettaen joulupaketit
Suomen joka kolkkaan. Kaikki viimeistään 21.12. lähetyt paketit ehti-
vät perille vastaanottajan noudettaviksi 23.12. mennessä. Joulun kun-
niaksi Matkahuolto kuljettaa Lähi-paketit erityisen edullisesti vain 7
eurolla 31.12.2010 asti.
Paketin voi laittaa matkaan kaikista Matkahuolloista ja Matka-
huollon asiamiespisteistä. Lähetysvaihtoehtoja on useita muun muas-
sa paketin kiireellisyydestä ja koosta riippuen. Pienemmät lahjat voi
lähettää Lähi-paketilla Matkahuoltojen lisäksi myös mihin tahansa
Siwaan, Valintataloon tai Euromarketiin noudettaviksi. Pikapaketissa
kulkevat kaikkein kiireisimmät muistamiset aikataulutetusti. Bussipa-
ketissa voi puolestaan lähettää suuremmankin lahjan.
Lisätiedot lähetysvaihtoehdoista ja hinnoista matkahuolto.fi.
Kulttuurivaellus eteneeRetkeilytoimittaja JOEL AHOLAN Halki Suomen -kulttuurivaellus on
edennyt jo lopputaipaleelle. 22 kohteesta on käymättä enää Tuntsan
erämaa, Lokan tekojärvi, Hammastunturin erämaa, Inarijärvi ja Kal-
doaivin erämaa. Kerroimme Joel Aholan kulttuurivaelluksesta Suo-
menlahdelta Jäämerelle Expressi 2/10 -lehden Matkamies-palstalla.
ExpressBussit ovat matkassa mukana.
Syyskuussa Joel Ahola patikoi 139 kilometriä Karhunkierroksella
ja UKK-reittiä Sallatunturille. Ruskan loppupuolella tunturissa oli jo
rauhallista. Lokakuussa reitti vei Sallan ja Savukosken korpiseuduille.
Tämän 191 kilometrin matkan Ahola kulki ystävänsä kanssa potku-
pyörällä. Välillä pyöriä piti kantaa kilometritolkulla soisessa ja met-
säisessä maastossa.
Lisää: www.retkeilymediaahola.fi.
KOONNUT: Jukka Jokioinen ja Saara Remes
expressi | 27
Joulu lähestyy – varaa bussiliput ajoissaJoulu on jo ovella ja lomanviettoon matkustavien on aika varata bus-siliput hyvissä ajoin.
Liput voi ostaa etukäteen Matkahuolloista ja ne voi käyttää kuu-kauden kuluessa ostopäivästä. Jos haluaa varmistua, että saa juuri tiettyyn vuoroon haluamansa istuinpaikan, voi ostaa Matkahuollosta paikkalipun. Netistä ostettavat liput pitää varata tiettyyn vuoroon eli silloin täytyy myös tietää, mihin aikaan lähtevällä vuorolla matkustaa. Kannattaa ostaa samalla kerralla myös paluulippu, koska siitä saa sil-loin kymmenen prosentin alennuksen. Bussilla matkatessa on mah-dollista saada muunkinlaisia alennuksia, yleensä kuitenkin vain yhden alennuksen kerrallaan. Alennuksista saa tietoa ExpressBussin tai Mat-kahuollon internet -sivuilta sekä Matkahuollon Asiakaspalvelukeskuk-sesta 0200 4000 (1,70 €/min +ppm).
Anna ammattilaisen ajaa puolestasi Elämme taas vuoden pimeintä aikaa liukkaine keleineen ja pimeine ilmoineen. Unohda lasien raaputukset ja lumien harjaukset. Nyt, jos koskaan kannattaa jättää oma auto kotiin ja siirtyä ammattikuljetta-jan ohjaamaan autoon. ExpressBus vie turvallisesti perille.
Huolehdi näkyvyydestä bussipysäkilläNäin syksyllä ja talvella ovat monet bussipysäkit varsin pimeitä. Kuljet-tajien on usein hankala nähdä pysäkin suojassa odottavaa matkusta-jaa. Sen vuoksi on tärkeätä, että matkaan lähtijä on hyvin esillä bussin saapuessa ja näyttää selkeästi kädellä pysähtymismerkkiä. Näin hän varmistaa mukaanpääsyn. Heijastimet ovat hyvä turva.
Pimeässä on hankala nähdä, onko lähestymässä oleva bussi se oi-kea. Silloin on pienempi paha pysäyttää väärä bussi kuin antaa oikean bussin mennä ohitse. Kyllä kuljettaja ymmärtää, että pimeässä ei näe kauas. Hankalimpia pysäkkejä ovat taajamissa ne, missä pysähtyvät niin paikallisbussit, vakiovuorot kuin ExpressBussitkin. Näillä pysäkeil-lä pitää olla erityisen tarkkana.
Pysäkkien sijainti löytyy nyt matkahuollon aikatauluhaustaMatkahuollon internetsivuilla sijaitseva aikatauluhaku näyttää nyt bussipysäkit kartalla. Uudistuksen ansiosta haluttu pysäkki saadaan näkyviin suoraan kartalle, mikä palvelee erityisesti uusille tuntemat-tomille alueille suuntaavia matkaajia. Bussipysäkin sijainti kartalla voidaan näyttää kaikkien niiden pysäkkien osalta, joiden koordinaatit ovat tiedossa. Tällaisia pysäkkejä on aikatauluhaussa jo lähes 30 000. Puuttuvia koordinaattitietoja kerätään ja päivitetään aikatauluha-kuun jatkuvasti.
Aikatauluhaku ohjaa myös lisätietoihin liityntäpysäköinnistä. Henkilöautosta bussiin nousevia palvellaan liityntäpysäköinnistä an-nettavilla lisätiedoilla niiden pysäkkien osalta, joilla on mahdollisuus liityntäpysäköintiin. Liityntäpysäköintitietoja on käytössä pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Matkahuollon aikatauluhaku palvelee interne-tissä osoitteessa matkahuolto.fi.
Tarkista aikataulumuutokset vuodenvaihteessaVuodenvaihteessa tulee joitakin aikataulumuutoksia, vaikka aikatau-lut pääosin säilyvätkin ennallaan. Kannattaa tarkistaa ennen matkaan lähtöä, onko mitään muutoksia tullut. Aikataulut löytyvät nopeasti www.eb.fi, EB- yritysten omilta nettisivuilta, www.matkahuolto.fi tai soittamalla Matkahuollon Asiakaspalvelukeskukseen 0200 4000 (1,70 €/min +pvm).
expressit
Ku
va: Alp
o K
uu
sisto
Matkalla kohti Jäämerta.
HUH HUH!
28 | expressi
anomalehden lukemishistoria menee yleensä käänteisessä järjestyksessä kuin miten asi-
at lehteen painetaan. Ihan ensin, lapsena, aletaan lukea lehden loppupään sarjakuvia.
Siitä siirrytään pikku hiljaa lehden alkuun: mainoksiin, hömppäosastolle, kulttuurisivuille
ja ulkomaanuutisiin. Lopulta päästään keski-ikäisen tylsyyden ytimeen ja aletaan lukea
kotimaan politiikkaa käsitteleviä uutisia.
Tästä seuraava vaihe onkin sitten kuolinilmoituksista kiinnostuminen. Tosin sekään ei
ole terminaalivaihe, sillä senkin jälkeen ovat vielä pääkirjoitukset.
*
On joka tapauksessa havahduttavaa huomata lukevansa kuolinilmoituksia. Se on vähän niin kuin
tekisi jotain luvatonta. Silti, juuri kuolinilmoituksissa on dramatiikkaa enemmän kuin Keskustan
edesottamuksissa. Joku on kuollut aivan liian nuorena. Joltain on jäänyt pieniä lapsia, joku ei
saanut edes kunnolla kokeilla elämää.
Suurin osa sentään on vanhoja ihmisiä, joiden kuolema on luonnollista vaikka surullistakin.
Eniten dramatiikkaa tarjoaakin kuolleiden synnyinvuosi ja se, kuinka se vääjäämättä kulkee
eteenpäin ja aikanaan saavuttaa. Siinä on vähän samaa kuin Tenavien Ressulla, joka luki aina
lehdestä ”myydään koiria” -ilmoitukset tarkastaakseen, ettei Jaska Jokunen ole myymässä sitä.
Samalla lailla sitä huolestuneena seuraa, ettei vain vielä enemmistö kuolleista ala olla omalta
vuosikymmeneltä.
Oman mielenkiintonsa luovat ihmisten nimet. Kun sari, jari tai mari kuolee, tietää, että ky-
seessä on kohtuullisen nuori ihminen (tai jos meidän lapsilta kysyy, ikäloppu nelikymppinen).
Nimimuodeista on harvoja poikkeuksia.
Ja sitten on ne lyhyet lauseet, joista toisinaan voi päätellä, mihin elämä on päättynyt. Syöpä.
Liikenneonnettomuus. Toisinaan valotetaan myös elämänhistoriaa: Joku on kulkenut maailman
läpi vain päästäkseen kuolemaan Raisioon. Yhdellä on ilmoituksessa risti, toisella puolikuu, kol-
mannella ei mitään. Jonkun ilmoitus on ihan pieni, jollain on kaksi ilmoitusta, kun työpaikkakin
muistaa.
Aina ovat olleet pidettyjä työtovereita.
Siinä on vähän samaa kuin jos keskinkertainen laulaja törttöilee, hänestä tulee lööpissä suo-
sikkilaulaja tai peräti tähti. Vastaavasti kun työntekijä kuolee, hänestä tulee keskijoh-
donkin mielestä rakastettava.
*
Joskus tietää kuolleen taustan ja sen, että hautajaisiin jouduttiin värväämään ihmisiä,
että saatiin edes kantajat. Se on surullista. Eikö sillä ihmisellä tosiaan ollut ketään? Vai
kävikö niin, että ystäviä ja sukulaisia kyllä oli, mutta ehtivät kuolla ennen? Ei sekään
ole kivaa. Ihminen on sillä lailla laumaeläin, että kaikessa, kuolemisessakin, pitäisi py-
sytellä keskitiellä. Ei lähteä ensimmäisenä muttei viimeisenäkään. Sellaisia ihmisiä kaipaamaan ei
kuolinilmoituksessa ole listattu juuri ketään. Enintään on epämääräisesti, että ystävät ja sukulai-
set, mikä on kiertoilmaus sille, ettei niitä oikein ole.
Vastaavasti toisinaan näkee vanhoja aviopareja, jotka ovat kuolleet muutama päivä tai viikko
toisistaan. Siinä on käynyt jotenkin niin, että kun toinen on mennyt, toinenkin on päästänyt elä-
mästä irti. Ja kun takana on jo kylliksi vuosia, se on paljon romanttisempaa kuin Romeon ja Julian
edesottamukset; nuorilla kun olisi sentään ollut koko elämä vielä edessään.
*
Ja tämä kaikki siis sanomalehdessä, joka kuitenkin on päiväkohtaisiin uutistapahtumiin keskit-
tyvä harmaahko media, jossa ei äkkiseltään kuvittelisi olevan potentiaalia elämää suurempaan
draamaan.
Herääkin kysymys, miten tämän draaman sitten käy, kun ihmiset siirtyvät yhä enemmän net-
tilehtien lukijoiksi. Saammeko sähköisen kuolinilmoituksen, joka tulee pompahdusikkunana kes-
ken Britney Spears -uutisoinnin? Tuleeko ilmoituksen oikeaan ylälaitaan risti, josta sen voi sulkea?
Ortodokseille ortodoksiristi?
Jotenkin se ei tunnu ihan samalta. Kumma kyllä, paperinen lehti, jonka elinkaari on päivän,
edustaa tässä maailmassa pysyvyyttä, lähes ikuisuutta. Sitä paitsi nettilehtiä tehdään vieläkin
huolimattomammin kuin tavallisia. Siinä kävisi kuitenkin niin, että omassa ilmoituksessa R olisi
muuttunut T:ksi ja perässä lukisi, että surimaan jäivät lapset sekä lapsenlapaset.
Kuolin-ilmoituksia
kolumniRoope Lipasti
S
expressi | 29
Pikkubussi on touhuikäisten oma osasto. Voit lähettää meille omia vitsejä, tarinoita, leikkejä ja muuta mukavaa osoitteeseen ExpressBus, ”Pikkubussi”, Lauttasaarentie 8, 00200 Helsinki.
Mikä on kivaa talvella?
Auta Ellaa löytämään luistimensa. LAS MÄ EN KUTO TO HIIH MAAS TE LUIS LU TO TAI RE PA KU KUM LAS KU SYÖK LAS SY LO LO PAL KA KAU
Tavut ovat menneet sekaisin. Mitä talvisia lajeja löydät tavusokkelosta?
Neljä lumiukkoa, joista yksi on erilainen. Mikä?
Kenen jäljet?Tunnistatko hirven, pupun, oravan ja ketun jäljet? Mitkä kuuluvat kenellekkin?
A) kettu B) orava C) hirvi D) kettu
A) B) C) D)
30 | expressi
Kun olet täyttänyt ristikon, otathan lehden mukaasi.
ristikko
MTV3 Expressi 205x285.pdf 1 11/18/10 9:37 AM
Jouluna on aika muistaa myös toisaalla asuvia läheisiäsi. Matkahuolto kuljettaa paketit perille nopeasti, luotettavasti ja edullisesti. Lähi-paketit voidaan kuljettaa noudettavaksi Matkahuollon toimipaikkojen ja asiamiestoimipaikkojen lisäksi kaikista Siwoista, Valinta-taloista ja Euromarketeista, yhteensä 1.200 noutopisteestä. Kaikki 21.12. mennessä lähetetyt paketit ehtivät ajoissa pukinkonttiin. Lisätiedot matkahuolto.fi .
Lähetä lahjat Lähi-paketilla 7 €
Hinta voimassa kampanja-aikana 15.11.–31.12.2010. Hinta sisältää alv:n, osoitekortin, pakkausmateriaalin ja kuljetuksen.
