Järjestöt maakuntien ja sote-uudistuksen rakentajina16.2.2017 Tampere

Johtaja Anne Knaapi

Järjestöille tärkeät näkökulmat

1. Ihminen/asiakas keskiössä

2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukeminen

3. Järjestöt osana maakuntien palveluekosysteemejä

Suomen sote-järjestöt lukuina

IHMISET1 300 000 jäsentä

500 000 vapaaehtoista

260 000 vertaistukijaa

50 000 ammattilaista

4 800 työllistettyä

YHDISTYKSET10 000 yhdistystä

200 valtakunnallista yhdistystä

PALVELUTUOTANTO1 000 palveluja tuottavaa

järjestöä

70 palveluja tuottavaa järjestöomisteista yhtiötä

PALVELUTUOTANNON HENKILÖSTÖ37 500 palveluja tuottavien

järjestöjen työntekijää, joista

7 400 järjestöomisteisten yhtiöiden työntekijää

Järjestöjen toiminnan luonne

• Valtaosalla järjestöistä on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Järjestöjen ”perinteinen” työ kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan tarjoajina on lähellä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rajapintaa.

• Lähes tuhat järjestöä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, mikä on noin 10 prosenttia Suomessa toimivista 10 000 rekisteröidystä sosiaali- ja terveysyhdistyksestä.

• Lisäksi myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns. järjestölähtöistä auttamistoimintaa, eli joustavaa matalan kynnyksen apua kansalaisille.

järjestölähtöisten yritysten

markkinaehtoisesti tuottamat palvelut

järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut

järjestöjen tuottamat

yleis-hyödylliset

palvelut

järjestöjen tarjoama vapaa-

ehtoisuuteen perustuva vertaistuki

järjestöjen yhteisöllinen ja

jäsenten keskinäiseen

vuorovaikutukseen perustuva toiminta

Järjestöjen roolin hahmottaminen

uusien maakuntien perustaminen

kuntien tehtävien ja roolin muutos,

Sote-palvelutirti kuntapohjasta

Uusia yhdys/rajapintoja

Maakuntavahva isäntä

HYTEHYTE

asiakasasiakas

Palvelu-

järjestelmän

vaikuttavuus

Resurssien

riittävyys

Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet

Anne Knaapi 2015

Sote – järjestöjen näkökulma

Palvelukokemukset

Terveys- ja hyvinvointihyödyt

Hallinnolliset ratkaisut

Palveluprosessien uudistaminen

Palvelujen tuotantotavat

Monikanavarahoituksen

purkaminen

Hyvinvointitalousajattelu

Julkinen palvelulupaus

Maakunnat

Kuntien terveyden

ja hyvinvoinnin

edistämistyö

Monituottajamallit

Järjestöjen palvelutuotannon

erityisluonne

Hankinnat ja palvelusetelit

Asiakkaan

valinnanvapaus

Sote-järjestöt osana kansallisen toimialarakenteen uudistamista

Vapaaehtoiset

Vertaistuki

Asiakkaan ääni

Yhteiskehittäminen/

Palvelumuotoilu

Aki Siltaniemi 2015

Tulevaisuuden kunta 2030

Kunta on koti kaikelleParlamentaarisen työryhmän laatima, yhteinen visio ”kunta on koti kaikelle” kuvastaa tulevaisuuden kunnan ydinajatusta. Tulevaisuuden kunta on aktiivinen verkostojen hyödyntäjä ja toimii laajassa kumppanuudessa niin elinkeinoelämän, kolmannen sektorin kuin omien asukkaidensa kanssa. Kunta on tulevaisuuttaan ennakoiva uu-distaja, joka kykenee strategisiin valintoihin.

Muutos haastaa myös järjestöt

Rakenne- ja rahoitus-uudistus

Toimiva työn-ja vastuunjako

Asiakkaan valinnan-

vapaus

Digitalisaatio

Palvelut kuntoon

Yhteistyö ja yhteiskehittäminen;

maakunta, kunta, järjestöt, yritykset, asukkaat

Järjestöille keskeistä sotessa

• Ihmisten (asiakas/potilas) äänen esille tuominen:

Palveluihin pääsy, terveys- ja hyvinvointihyöty, palvelukokemukset, asiakkaan kuuleminen, kokemusasiantuntijuus

• Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen

Kansalaistoiminta, vapaaehtoistyöPalvelutuotanto

Uudistuksen rakentajat esiin

15.2.2017 esimerkkialatunniste 11

Organisaation

sisäinen

kehitystoiminta

Suljettu innovaatio

Ulospäin

suuntautunut

yhteiskehittäminen

Avoin innovaatio

Toiminta

organisaatiorajojen yli,

innovaatio-

ekosysteemi

Innovaatio-

verkostot

Lähteet: Chesbrough 2003, Forrester 2004, von Hippel 2005

Tulevia haasteita

Strategian kirkasta-

minen

Johtamis-järjestelmän kehittäminen

Toiminta-prosessien

kehittäminen

Palvelu-sopimukset

Kilpailutta-minen

Asiakas-valinta-

järjestelmät

Seuranta

Laatumäärittelyt

Miten hyödynnetään eri tuottajia

Tavoitteenaasiakaslähtöisetpalvelukokonaisuudet

Palvelujen ekosysteemit Palveluohjaus, digitalisaatio

Osaamisen hyödyntämisen optimoivat

työn/vastuunjakoratkaisut

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset

painopisteeksi

AKnaapi 2/2017

Uudenlainen ajattelu ja tekeminen

15.2.2017 13

Koulutus

Arvointi

Viestintä

Sosiaaliset,

järjestelmätason

innovaatiot

Uusi terveys- ja

hyvinvointijohtaminen;

rakenteet,

toimintatavat

Hankkeet ja hyvät käytännöt

Työvälineinä

tiedonhallinta, ICT,

some,

palvelumuotoilu

Ihmislähtöisyys,

kansalaisten

osallisuus

Innokylä

TJ & A KnL

Maakunnallinen sote-valmistelu

SOSTEn verkkosivuilla koonti maakunnallisen sote-valmistelun tilanteesta ja tähän

työhön liittyvistä järjestöedustuksista eri työryhmissä.

www.soste.fi > Ihmislähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut > Sote-ja

maakuntauudistus maakunnissa

OYS

1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan

alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös

saamelaisedustus.

2) Kainuu: Valmis tuotantokuntayhtymä. Kansalais-,

yhdistys- ja sidosryhmävaikuttamista varten

perustetaan uuden maakunnan strategian

valmistelua tukeva muutosfoorumi.

3) Pohjois-Pohjanmaa: Laaja järjestöedustus

maakuntaliiton PoPSTer-hankkeen sote-

työryhmissä, edustus myös poliittisessa

ohjausryhmässä

4) Keski-Pohjanmaa: uusi sote-

palvelutuotantokuntayhtymä Soite,

maakuntauudistuksen prosessissa järjestöjen

kuulemista varten järjestöfoorumi

Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen

5) Pohjois-Savo: Maakuntauudistuksen valmisteluryhmä on valittu.

Pohjois-Savon sote-palveluiden tuottaminen –hanke (PoSoTe) on

saanut jatkoa ja järjestöt ovat mukana työryhmissä. Uudistuksen

valmistelun poliittinen ohjaus on maakuntahallituksella ja –

valtuustolla.

6) Etelä-Savo: Järjestöedustus alueellisessa hyvinvointityöryhmässä.

Kansalaistoiminnan ja kuntien hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa-

hanke kokoaa alueen järjestöt, kunnat ja sote-toimijat kehittämään

alueensa hyvinvointia edistäviä rakenteita ja toimintakäytäntöjä.

Järjestöjen valmistelurooliin liittyen on perustettu SYTY Etelä-Savon

yhteistyöryhmä, järjestöt ovat näin valmiita organisoimaan

asiantuntemusta ja palvelujen käyttäjänäkökulmaa sote- ja

maakuntauudistuksen tueksi sekä valmiit osaltaan tukemaan

asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumista

Etelä-Savon alueella.

7) Pohjois-Karjala: Siun sote, järjestöt vahvasti mukana asukkaan

osallistamisen näkökulmasta, poliittinen ohjausryhmä johtaa

maakuntauudistusta.

8) Keski-Suomi: järjestöt oli mukana Keski-Suomen Sote 2020 –

hankkeessa. Järjestöt mukana valmistelun sote- ja

maakuntauudistuksentyöryhmissä (3+3 työryhmää). SOSTE

valinnanvapaus- hankkeen ohjausryhmässä.

Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen

KYS

9) Päijät-Häme: Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on

aloittanut 1.1.2017. Valmistelua ovat tehneet paikalliset

Kärkihankkeet (eri kuin hallituksen) ja niiden alatyöryhmät.

Järjestöedustus Hyvinvoinnin- ja terveyden alatyöryhmässä.

10) Kanta-Häme: Alueen järjestöt ja SOSTE mukana Oma

Hämeessä. Järjestöfoorumi käytäntö vakiintunut osaksi Oma

Häme-valmistelua (II- foorumi oli 13.2.17). Oma Häme –

toimintaohjelman mukaisesti tehdään valmistelun

jatkovalmistelut. Toimintaohjelmaa on ollut mahdollista

kommentoida Oma Häme kotisivuilla.

11) Pirkanmaa: Uudistuksen sote-osion ja yhteiset-osion

osallistuminen työryhmiin nimetty järjestöedustajat. SOSTE

mukana sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun

valtuuskunnassa.

12) Etelä-Pohjanmaa: Poliittinen ohjausryhmä, SOSTE mukana

työvaliokunnassa asiantuntijajäsenenä ja järjestöedustaja

viestintä-työryhmässä. Etelä-Pohjanmaan Palvelurakenne -

päätyöryhmiin ja alatyöryhmiin juuri nimetty järjestöedustus.

Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen

TAYS

13)Varsinais-Suomi: maakunnallinen poliittinen

ohjausryhmä johtaa sekä sote- että

maakuntauudistusta. Järjestöt mukana

valmistelun järjestöryhmässä, jota kuullaan

valmistelun eri vaiheissa.

13)Satakunta: Satasote, järjestöt mukana useissa

työryhmissä.

14)Pohjanmaa: : Järjestöedustus (Folkhälsan,

Vaasan Seudun Yhdistykset ry ja SOSTE)

maakuntauudistuksen viiteryhmässä ja

työvaliokunnassa. Valmisteluryhmissä eri

substanssijärjestöjen edustusta.

Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen

TYKS

16)Etelä-Karjala: Eksote, maakuntaliitto koordinoi

maakuntauudistusta. Alueellista hyvinvointityötä tehdään

kuntien hyvinvointitiimien, järjestöjen ja eri

yhteistyökumppaneiden kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

toimenpideohjelma 2016–2020 antaa painopisteet, joita

yhdessä toteutetaan kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi.

17)Kymenlaakso: Kymenlaakson kuntien alkuvuodesta

käynnistämä itsehallintouudistusprojekti sulautetaan osaksi

Kymenlaakson liiton koordinoimaa maakuntauudistusta.

Poliittisista linjauksista vastaa esivalmistelun osalta

johtoryhmä, jonka muodostaa maakuntahallitus

laajennettuna Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kuntien

nimeämillä edustajilla. Organisaatiossa on oma SOTE-

projektiryhmä.

18)Helsinki-Uusimaa: Uudenmaan liitto on käynnistänyt sote-

ja maakuntauudistuksen esivalmistelun. Järjestön

kumppanuus on tähän mennessä huomioitu mm.

järjestämällä sidosryhmätilaisuus.

Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen

HYKS

SOSTEn Järjestö 2.0 – koordinaatiohanke

Milloin6/2017-12/2020

MitäSOSTEn koordinaatiohankkeen tehtävänä on luoda edellytyksiä ohjelman verkottumiselle ja vuorovaikutukselle, tukea yksittäisiä hankkeita neuvonnan, ohjauksen ja koulutuksen keinoin sekä viestiä ohjelman toiminnasta ja tuloksista.

Koordinaatiohanke koostuu seuraavista osa-alueista. Ohjelmakokonaisuuden hankkeiden…

• verkostoiminen => tapaamiset, Innokylä-alusta• kehittämisen ja arvioinnin tuki => yhteiset koulutukset, tarvekohtainen sparraus• sisältötuki => yhteiset koulutukset, tarvekohtainen sparraus• hyvien käytäntöjen levittäminen => viestintä, tapaamiset, Innokylä-alusta• viestintä => sisäinen, ulkoinen• tutkimus => hankkeen tulokset

Resurssointi2 hanketyöntekijää, matkakulut, viestintä, asiantuntijapalvelut, tutkimus