Sote-uudistuksen

tilannekatsaus

Erja Pentti

sosiaali- ja terveysjohtaja 21.6.2016

Kestävyysvajetta vähennetään

Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa

Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9

prosenttiin vuosina 2019-2029

• Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin

• Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut

• Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen

• Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt)

• Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne 1.1.2019

Valtio

Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittä-

vien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset,

laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden

edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien

sopimuksellinen ohjaus

18 maakuntaa - järjestämisvastuu

- rahoitusvastuu

- päättää palvelu-

tasosta ja järjestämis-

sopimuksesta

Kunnat

5 sote-

yhteistyöaluetta

Maakunnat

• Sosiaali- ja terveydenhuolto

• Pelastustoimi

• Maakuntien liittojen tehtävät

• Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen

edistämisen tehtävät

• Ympäristöterveydenhuolto

• Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu

• Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen

• Maakunnalle lain perusteella annettavat muut

alueelliset palvelut

• Maakuntien välinen yhteistyö

Sote-yhteistyöalueet

keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa

• palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus

• kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus,

yhteistyötehtävät ja -foorumi

• yhteistyösopimus

Palvelun-

tuottajat

• Julkiset, yksityiset ja kolmannen

sektorin palvelun tuottajat

Kunnat • Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• Paikallinen demokratia ja elinvoima

• Yleinen toimiala

Va

lta

ku

nn

allin

en

alu

eh

allin

tovir

as

to

Yh

tein

en

IC

T,

mu

ut

yh

teis

et

tuk

ipa

lve

lut

12 laajan ympäri-

vuorokautisen

päivystyksen yksikköä

(sis. 5 yliopistosairaalaa)

Reformi:

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee.

Sote-menojen taso alenee 3 miljardilla eurolla

nykyennusteeseen verrattuna.

KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien

itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali-

ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena.

Monikanavainen sote-rahoitus yksinkertaistetaan. Säädetään laajaan

valinnanvapauteen perustuva valinnanvapauslainsäädäntö, jonka

perusteella yksilöllä on yleensä mahdollisuus valita palveluiden

julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien välillä.

4/16 11/16

HE sote-

järjestämis- laiksi ja

maakunta- laiksi

eduskuntaan

7/17 1/19

Järjestämis- vastuu

maakunnille

17-18

Muutos- hallinto

5-6/16

Sote- Järjestämis-

laki ja maakunta-

laki lausunto- kierrokselle

Sote- järjestämis

- laki ja maakunta-

laki voimaan

Lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika

Selvityshenkilöiden ehdotuksen pääkohdat hallituksen keskusteluun 4/16. Selvitys valmis ja lausunnoille 5/16. Lainvalmistelu valmisteluryhmässä aloitetaan. Hallituksen peruslinjaus

valinnanvapaudesta .

HE valinnan- vapauden laajentamisesta ja rahoituksen yksinkertaista- misesta eduskuntaan 2/2017

HE-luonnos valinnanvapauden laajentamisesta ja

monikanava- rahoituksen

yksinkertaista- misesta lausunto-

kierrokselle 11/2016

3/16 2/17

Selvitys- henkilöiden esiselvitys valinnan- vapauden päävaihto- ehdoista ja suositettavasta mallista

4

Rahoitusratkaisu

• Sote-järjestämistä ja maakuntia koskeva, 1.1.2019 voimaantuleva lainsäädäntö valmistellaan valtion rahoitusmallin pohjalta

• Sote-rahoituksen varat kannetaan valtion verotuksessa muuttamalla ansiotuloverojen tuloveroasteikkoa ja eräitä tuloverotuksen vähennysten parametrejä (asteikkomalli)

• Maakunnille valtionrahoitus yleisenä valtionosuutena - valtakunnallisiin erityistehtäviin kohdennettua rahoitusta

• Asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkastelun käynnistäminen 2017

Palvelutuotanto

• Maakunta vastaa viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta

• Julkista valtaa käytetään virkavastuulla

• Maakunta tuottaa tarvittavat sote-palvelut itse, yhdessä muiden maakuntien kanssa tai käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita

• Asiakkaan ja potilaan valinnanvapautta laajennetaan

Valinnanvapauden laajentaminen

• Säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: asiakkaalle

mahdollisuus valita palveluiden julkinen, yksityinen tai

kolmannen sektorin tuottaja

• Valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin

erityistason palveluissa

• Turvataan julkisen ja yksityisen sektorin tasapuoliset

mahdollisuudet osallistua kilpailuun

• Maakuntien yhtiöitettävä valinnanvapauden piiriin kuuluvat omat

palvelut

• Valinnanvapautta laajentava ja monikanavaisen

rahoituksen yksinkertaistamista koskeva lainsäädäntö

voimaan 1.1.2019

• Selvityshenkilötyö ja lainsäädännön valmistelu käynnissä

23

HS 16.3.2016

Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Ehdotus 31.5.2016

Selvityshenkilöryhmä

Laaja valinnanvapaus sosiaali- ja

terveydenhuollossa –ehdotus 31.5.2016

• Valtio päättää ne palvelut, joiden kohdalla vallitsee

vapaus valita palvelujen tuottaja sellaisiksi

hyväksyttyjen joukosta (ns. auktorisointimenettely tai

tuottajarekisteriin hyväksyminen) • Kunkin valinnanvapauden piiriin kuuluvan palvelun

osalta vahvistetaan tuottajille asetettavat vaatimukset

seuraavilta alueilta:

– ammatillinen osaaminen,

– toiminnan ylläpitämiseen vaadittavat voimavarat,

– taloudellinen kantokyky,

– laatujärjestelmä sekä seuranta- ja

raportointijärjestelmä (viimeksi mainittu tuottaa

tietoja sekä kansalaisille valintojen perustaksi että

järjestäjälle seurantaa ja arviointia varten)

Laaja valinnanvapaus sosiaali- ja

terveydenhuollossa

• Tuottajalle julkisista varoista maksettava korvaus on samasta palvelusta kaikille julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille yhtenäinen

• ”Raha seuraa asukasta” eli julkinen rahoitusosuus osoitetaan sille tuottajalle, jonka asukas on valinnut • Valtio päättää (asetuksella) perittävistä

asiakasmaksuista, jotka myös ovat samoista palveluista yhteneväiset tuottajasta riippumatta

• Palvelujen tuottajien kesken vallitsee laatu-, ei hintakilpailu. • Valtio osoittaa maakunnille sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämiseen rahoituksen, joka voittopuolisesti perustuu tarvevakioituun kapitaatioon. Lisäksi valtio voi käyttää terveys- ja hyvinvointipoliittisia tavoitteita ja taloudellisia tehokkuusvaatimuksia tukevia kannustimia

Laaja valinnanvapaus sosiaali- ja

terveydenhuollossa

• Maakunta järjestäjänä vastaa laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen tuottajien kanssa laadittavista sopimuksista ja niiden seurannasta

• Maakunta suorittaa palvelujen tuottajille sopimusten mukaiset julkiset rahoitusosuudet ja valvoo sopimusehtojen noudattamista

• Valtio ja maakunta sopivat valinnanvapausjärjestelmän toteuttamista maakunnan alueella koskevista yksityis- kohdista

Laaja valinnanvapaus sosiaali- ja

terveydenhuollossa

• Asukas valitsee ensisijaiseksi asiointipaikakseen sosiaali- ja terveyskeskuksen, jonka tehtäviin kuuluu jäljempänä määriteltyjen peruspalveluiden tuottamisen lisäksi suorittaa muita palveluja koskeva ammatillinen tarpeen arviointi.

• Muita laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia julkisrahoitteisia palveluja voi saada sosiaali- ja terveyskeskuksen toteaman tarpeen mukaisesti lähetteen tai palveluohjauksen perusteella. Laajan valinnanvapauden piirissä on myös sosiaali- ja terveyspalveluja joiden käyttöön oikeuttaa viranomaisen tekemä etuuspäätös.

Sosiaali- ja terveyskeskus

• Asukas listautuu, voi vaihtaa tuottajaa 6 kk:n

välein

• Rahoitusmalli: tarvevakioitu kapitaatio, johon voidaan liittää

– Laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseen liittyvä lisärahoitus

– Terveys- ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden mukaan priorisoiduista toiminnoista toiminto- kohtainen lisärahoitus

– Palvelukohtaiset asiakasmaksut tuloutetaan sosiaali- ja terveyskeskukselle

Peruspalvelut

• Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus

– Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö

– Sosiaaliohjaus

– Sosiaalinen kuntoutus

– Perhetyö

– Päihdetyö

– Mielenterveystyö

– Kasvatus- ja perheneuvonta

– Yleislääkärin vastaanotto – Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan itsenäinen

vastaanotto

– Lasten- ja äitiysneuvola – Muu terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy

Muut peruspalvelut ja erikoispalvelut

• Asukas valitsee palvelujen tuottajan saatuaan viranomaisen päätöksen tai sosiaali- ja terveyskeskuksesta lähetteen tai palveluohjauksen

– Kotipalvelu

– Kotisairaanhoito

– Asumispalvelut

– Laitospalvelut

– Liikkumista tukevat palvelut

– Kuntoutus- ja terapiapalvelut

– Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

– Suun terveydenhuolto – Muut erityispalvelut (esimerkiksi ravitsemus- tai

puheterapia ja jalkojen hoito)

• Maakunnan valtion vahvistamien periaatteiden mukaisesti päättämät erikoispalvelut

Muut peruspalvelut • Rahoitusmallit määritellään palveluittain:

– Suoriteperusteinen korvaus tai kiinteän ja muuttuvien rahoituserien yhdistelmä palvelujen luonteeseen sopien

– Hyvin määritellyissä palveluissa vaihtoehtona on hoitoepisodin kiinteä rahoitus (”tuote- tai pakettihinnoittelu”), johon voi liittyä vaikuttavuudesta riippuvia lisäeriä, tai henkilökohtainen budjetointi

– Vahvistetut asiakasmaksut suoritetaan palvelujen tuottajalle

• Suun terveydenhuolto on laajan valinnanvapauden piirissä ja nojautuu monituottajamalliin

– Asukas valitsee palvelujen tuottajan suoraan ilman

palveluohjausta

– Lapsilta ja nuorilta (alle 18-vuotiailta) ei peritä asiakasmaksua

– Valtio vahvistaa edellä esitetyn yleisperiaatteen mukaisesti asiakasmaksut ja palvelujen tuottajille suoritettavat suorite- perusteiset korvaukset

Palvelutuotannon joustavuutta ja uudistumista

edistävät laajan valinnanvapauden järjestämistä

koskevat periaatteet

• Sosiaali- ja terveyskeskukset voivat hoitaa säädetyt tehtävänsä myös käyttämällä alihankkijoita ja verkostoitumalla keskenään esimerkiksi erikoisosaamista koskevissa toiminnoissa

• Palvelujen tuottajilla on mahdollisuus koota laajan valinnanvapauden piirissä olevia palveluja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja erilaisten palvelukokonaisuuksien muodostamista kannustetaan

• Palvelujen tuottajille turvataan mahdollisuus tehdä palvelualoite ja ilmoittaa valmiutensa ottaa hoitaakseen osia maakunnan ylläpitämästä palvelutuotannosta

Palvelutuotannon joustavuutta ja uudistumista

edistävät laajan valinnanvapauden järjestämistä

koskevat periaatteet

• Hallituksen linjauksen mukaan maakuntia velvoitetaan järjestämään uusia ratkaisuja hakevia konseptikilpailutuksia

• Palvelujen tuottajat (maakunnan sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat) ovat asukkaiden valintojen helpottamiseksi velvollisia tiedottamaan avoimesti ne tiedot, jotka ilmoitetaan järjestäjälle osana seurantaa, arviointia ja valvontaa

Monikanavarahoituksen

yksinkertaistaminen

• Sairaanhoitovakuutuksen maksujen kanto tapahtuu jatkossa osana valtionverotusta ja vastaavat varat sisältyvät maakunnille maksettavaan valtionosuuteen

• Yksityissektorin palvelujen käytöstä potilaille suoritettavista sairausvakuutuskorvauksista luovutaan • Avohuollon lääkekorvausten rahoitusvastuu on

maakunnilla • Julkisrahoitteisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa

tehtävien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen rahoitusvastuu on maakunnilla

• Matkakustannusten järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy maakunnille

Monikanavarahoituksen

yksinkertaistaminen • Kelan järjestämän ja korvaaman vaativan kuntoutuksen,

kuntoutuspsykoterapian ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahoitus ja järjestäminen ratkaistaan osana kuntoutuksen kokonaisuudistusta

• Lakisääteisen työterveyshuollon rahoitus ja järjestäminen jatkuu nykyisenkaltaisesti. Korvausperusteita kehitetään siten, että työterveyshuollon piirissä olevat sairaanhoitopalvelut tukevat jatkossa nykyistä paremmin työhön liittyvien sairauksien varhaista toteamista sekä työkyvyn ylläpitoa ja edistämistä.

• Opiskeluterveydenhuolto kuuluu maakunnan järjestämisvelvollisuuden ja siten rahoitusvastuun piiriin. Ylimenokauden aikana säilytetään Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö palvelujen tuottajana. Osa sen toiminnasta rahoitetaan opiskelijoilta kannettavilla maksuilla.

Valtion ohjaus

• STM:n ohjausyksikkö • Valvira • THL • Kela

• Uudistuksen toteuttamiseen liittyvä

valmistelutyö käynnistettävä pikaisesti

Julkisen ja yksityisen tuotannon

tasapuoliset mahdollisuudet

23

• Julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntuotannon tasapuoliset toimintaedellytykset

• Maakunnan tehtävänä varmistaa, että kaikkialla saatavilla palveluita sekä huolehtia palveluiden vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta tuottamisesta

• Maakunnan markkinoilla tapahtuvaa toimintaa koskee EU-oikeuden mukainen yhtiöittämisvelvoite

Henkilöstön siirrot ja eläkkeet

• Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns.

vanhoina työntekijöinä -> siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet

ja velvollisuudet säilyvät

• Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija- sekä

työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä

• muokataan niin, että ne koskevat myös maakuntien henkilöstöä

• Kuntatyönantajat KT toimii jatkossa myös maakuntien

työnantajaedustajana.

• Henkilöstösiirtojen ja palkkojen yhteensovittamisen kustannukset

pidetään mahdollisimman pieninä.

• Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa

vastaava asema uudessa työnantajaorganisaatiossa.

• Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen

eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan

työehtosopimusten piiriin.

Omaisuusratkaisut

• Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille • Säädetään voimaanpanolaissa

• Kuntien rakennukset eivät siirry - maakunta vuokraa niitä kunnilta

• Mallilla ei saa olla alijäämävaikutusta kunnissa

• Kuntien käyttämättä jääneisiin kiinteistöihin valmistellaan kansallinen ratkaisu

Maakuntauudistuksen valmistelu

(STM ja VM 26.5.2016)

• esivalmistelu (1.7.2017 saakka),

• maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) (1.7.2017 – 1.3.2018),

• maakunnan käynnistymisvaihe (1.3.2018 – 31.12.2018)

• uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi (1.1.2019 alkaen)

• Maakuntien liitoilla koordinaatiovastuu

Maakuntauudistuksen valmistelu

• Esivalmisteluvaiheessa selvitetään konkreettiset tarpeet ja toteutustavat tietohallinto-toiminnoista ja ICT-palveluista, toimitilajärjestelyistä, talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä sekä muutosviestinnästä ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa

• Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa ensimmäisten maakuntavaalien valmistelusta sekä maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen teknisestä valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakunta-valtuusto ja sen asettama maakuntahallitus ovat aloittaneet toimintansa

Maakuntauudistuksen valmistelu

• Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa 1.3.2018.

Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen,

joka ryhtyy muun muassa valmistelemaan ja

täyttämään maakuntajohtajan ja sote-

järjestämisjohtajan ja muiden keskeisten

viranhaltijoiden valintaa.

• Maakuntahallitus valmistelee vuoden 2019

talousarvion ja maakunta-strategian ja sen

sisältämän palvelustrategian.

Maakunnassa jatkossa…tarkentuu

lakiesityksissä

• Pelastustoimi

• Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi ja sen valvonta

• Aluekehittäminen ja sen rahoitus

• Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen

• Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito

• Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut

• Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen

• Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

KESKI-UUDENMAAN

ALUEYKSIKKÖHANKE

SOTE IHMISEN KOKOISEKSI

Erja Pentti, sosiaali- ja terveysjohtaja

21.6.2016

KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN SOTE-

ALUEYKSIKÖN VALMISTELU

• Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän,

Pornaisten ja Tuusulan valtuustot tehneet

päätöksen sitoutumisestaan Sote -hankkeen

jatkovalmisteluun alueyksikkömallilla tammi-

helmikuussa 2016 siten, että alueyksikkö

käynnistyy vuoden 2018 alusta

• Kunnilla tiivis yhteistyö yhdessä ja Hyvinkään

sairaanhoitoalueen kanssa jo vuosia

• Väestöpohja 200 000

• STM ja VM kannustavat aktiiviseen

kehittämistyöhön ennen valtakunnallista

toimeenpanoa

• Keski-Uudenmaan hanke edelläkävijä

Uudellamaalla

KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN SOTE-

ALUEYKSIKÖN VALMISTELU

• Tuetaan hallituksen linjauksia ja toteutetaan

reformin tavoitteita

• Suunnittelu tehdään asiakkaiden ja potilaiden

palvelujen kehittämisen näkökulmasta, ei

organisaatiolähtöisesti

• Monituottajuus ja valinnan vapaus huomioidaan

suunnittelussa

• Mallin halutaan hyödyttävän myös Uudenmaan

maakuntatason valmistelua

SIJOITTUMINEN VALTIONTASON

MUUTOSVALMISTELUUN NÄHDEN

• Kun valtiontason muutostyö ja -hallinto käynnistyy

7/2017, toivotaan hankkeen integroitumista tähän

valmisteluun mahdollisimman varhaisessa

vaiheessa

• Yhteyttä pidetään ministeriöön

TAVOITTEET JA KEINOT

Tavoitteet

• ”Triple Aim”

• Asukkaiden toimivat ja tarpeenmukaiset

palvelukokonaisuudet turvataan alueella

• Kustannusten nousu saadaan hallintaan

• Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen

varmistaminen

Keinona

• Keski-Uudenmaan alueen kehittäminen

tehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi tuottajaksi

valmistauduttaessa maakunnalliseen yhtiöön

siirtymiseen

SUUNNITTELUN PÄÄPERIAATTEET

• Matalan kynnyksen palvelut ja ennaltaehkäisy

painopistealueena

• Uudenmuotoinen palvelumuotoilu, pois siiloista

• Koko alueen resurssien ja mahdollisuuksien

hyödyntäminen

• Suunnittelu tehdään yhdessä kuntalaisten, kolmannen

sektorin, yksityisten toimijoiden, HUS/Hyvinkään

sairaanhoitoalueen ja Eteva-kuntayhtymän kanssa

SUUNNITTELUN JAKSOTUS

• Suunnittelu hankkeistettu 1.1.2016-30.6.2016

• 2016 kevät: palveluiden ylätason periaatteet, ideointi ja

yhteensovitus

• 2016 syksy: muutosten käytännön suunnittelu ja

yhteensovitus

• 2017: muutosten toteutus, jotta alueyksikön toiminta

voi alkaa 2018

KESKI-UUDENMAAN SOTE-ALUEYKSIKÖN

PERUSRAKENNE ON PALVELUIDEN

VERKOSTO

Terveyspal-

velut ja

sairaan-

hoito

SUUNNITTELURYHMÄT •Palveluryhmät käynnistyneet loppuvuodesta

2015:

•Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, pj Eija

Rintala, Mäntsälä

•Ikäihmisten palvelut, pj Pirjo Vainio, Tuusula

•Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuisten

sosiaalipalvelut, pj Tiina Salminen, Järvenpää

•Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto, pj Erja

Pentti, Nurmijärvi

•Terveyspalvelut- ja sairaanhoito, pj Pirjo

Laitinen-Parkkonen, Hyvinkää

SOTE- PALVELURYHMÄ- KEVÄT

Periaatteiden määrittely käytännön suunnittelun pohjaksi

• Tarkennetut tavoitteet ja riskit W

• Nykytilan analyysin kohteet ja mittarit W

• Palvelutuotannon organisointimallin ja

organisaatiorakenteen periaatteet V

• Palvelujen päällekkäisyyksien poisto ja palveluiden

yhteensovittaminen V

• Kärkihankkeiden toteutussuunnittelu V

• Tuotosten ja tukipalveluiden yhteensovittaminen

• Palveluverkon periaatteet V

• Rajapintamäärittelyt kuntiin ja muihin toimijoihin V

• Nykytila-analyysin tulosten käsittely V

.

PALVELUTUOTANNON

PERIAATTEET

• Palvelujen saavutettavuus

• Ehyt asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus

• Kotona asumisen mahdollistaminen

• Voimavaralähtöisyys

• Henkilöstöryhmä:

• ennakoiva resurssisuunnittelu ja yhtenäinen

palkkapolitiikka

• Esimiesten ja henkilöstön muutostukiohjelma

käynnistyy syksyllä 2016

• Hallintoryhmä: alueyksikön juridinen olomuoto

• Infrastruktuuriryhmä: sote-omaisuus ja tukipalvelut

• ICT-ryhmä: miten alueyksikkö saadaan toimimaan

käytännössä, mahdollisuudet liittyä Apottiin

• Talousryhmä: realistinen rationointitavoite

TUKIPALVELURYHMÄT TYÖSTÄVÄT…

KOLMAS JA YKSITYISSEKTORI

MUKAAN

• Mm. Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto

yhteistyöhön

• Haettu RAY:n rahoitusta, alkaen 2017

• Käynnistysseminaari yksityissektorin kanssa

21.6.2016

• Käynnistysseminaari kolmannen sektorin kanssa

13.9.2016

KUNTALAISTEN MUKAANOTTO

• Kuntalaisten toimintakuukausi suunnitteilla kun

hallituksen esitykset tarkentuvat

• Sähköiset menetelmät, sosiaalisen median

hyödyntäminen

• ”Road show” alueella

• Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa

ENSIMMÄISET KÄRKIHANKKEET

• Ohjausryhmä on päättänyt, että projektisuunnitelmia

aletaan työstää

•

• Alueellinen akuuttihoito

• akuuttihoidon keskittäminen, potilasturvallisuus ja laatu,

sosiaalityön integrointi vahvasti akuuttihoidon eri vaiheisiin

• Mielenterveys‐ ja päihdepalveluiden potilaiden ja aikuissosiaalityön

asiakkaiden palveluiden porrastus

• palvelurakenne tukee asiakkaan itsenäistä selviytymistä, omaa

aktiivisuutta ja vastuunottoa.

• Vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asiakkaiden

alueellinen palvelumalli

• yhteisen asiointiluukun toimintaperiaate, yhtenäinen

palvelutarpeenarviointi, palveluohjaus, sosiaalityö ja palvelujen

hankinta.

KÄRKIHAKKEITA JATKOSSA

• Suunnitellaan osallistumista STM:n ikääntyneiden,

omaishoidon ja lapsiperheiden muutosohjelman

kärkihankkeisiin

• Soten yhdyspinta muihin toimijoihin

• Erityistä tukea ja apua tarvitsevien psyykkisesti ja

sosiaalisesti oireilevien lasten ja nuorten

palvelukokonaisuus

• Kotoa kotiin 2016 – 2017

SYKSYN OHJELMAA…

• Palvelutuotannon konkretisointi

• Palveluverkko- ehdotuksen työstäminen

• Palvelutuotannon ja tukipalveluiden yhteensovitus

• Taloustavoitteiden tarkennus, muutoskustannukset

• Mahdollinen hakeutuminen ministeriön

valinnanvapaus-kokeilualueeksi

ALUEYKSIKKÖMALLI

MAHDOLLISTAA

•Reformin tavoitteena olevan integraation

toteutumisen hallittavan kokoisena

• Asiakaslähtöisten, eheiden

palvelukokonaisuuksien toteuttamisen

•Tehokkaan johtamisen

•Henkilöstön aidon mukaan ottamisen jatkuvaan

toiminnan kehittämiseen yhdessä tekemisen kautta

•Kustannustehokkuuden, palveluiden laadun ja

vaikuttavuuden parantamisen kilpailumekanismilla

•Alueen elinvoiman kasvattamisen

JATKO

•Hanke jatkuu - hankkeen seuraava jakso

1.7-31.12.2016

•Lausunto lakiesityksistä syksyllä

•Ohjausryhmän suositukset kunnille

•Kuntien sitoutuminen lausunnon

yhteydessä

•Seuraava seminaari syksyllä; työpajoja,

tietoa valinnanvapauskokeilusta (mikäli

suunnittelu on konkretisoitumassa)

Hyvinkää | Järvenpää | Kerava | Kirkkonummi

Mäntsälä | Nurmijärvi | Pornainen | Sipoo | Tuusula | Vihti