^sr

w

&€i

^' 3i. **'"t

Kangasaian seurakunnantiedotuslehti

f:o 1/1986

KOTIKIRKONKUULUMISIA

Hyvat seurakuntalaiset!Luin eraasta viikkolehdes-

ta, etta Pave Maijanenuskoo puusukseen. Huvittu-neena huomasin mieltaneeni,etta toiset uskovat Jeesukseen.Puusukseen — Jeesukseen.Edesmennyt laulaja-keihaan-heittaja sanoi kerran eraassahaastattelussa uskovansa ur-heiluun. Ei tassa nyt var-maankaan ole kysymys kum-mankaan varsinaisesta uskon-tunnustuksesta. Me voimmekuitenkin joskus, vaikka vainitsetykona arvioida, mika onuskonasia ja mika ymmarryk-sella oppimisen tuloksena ka-sitettava todellisuus. Ajatte-len, ettemme hapeaisi uskoajohonkin, joka toden totta eimuuten ole ulottuvillamme.Kylla kai nyt sentaan jokaisel-la on kasitys jostakin, mihin eiajatuskaan oikein ulotu. Uskoon ulottuvuutena sekin ela-maan kuuluva. Tieto, taito jamuu inhimillinen on hallus-samme niinkuin puusuksi taimuovista tehty hiihtovaline.Mutta se, mihin me uskomme,ei ole hallussamme.

Johan lukija arvasi, mihinpaadyn. Jumala ei ole hal

lussamme. Hanhan on uskonulottuvuudessa. Mutta meolemme Hanen hallussaan. Ei-ko Han ole juuri se kaikkeinsuurin, joku mihin ajatuskaanei oikein ulotu. Kyllahan var-sin monelle suotu jarjen vii-saus pitkalle ymmartaa Ju-malan tekoja, mutta moni to-della elaman pohjimmaiseenpyrkinyt rehellinen on jarki-neen tehnyt konkurssin.

Jos silta tuntuu, niin usko-taan pois, etta puusuksi on

parempi kuin lasikuitusuksi.Uskotaan sekin, etta urheiluon suurenmoinen kasvatuksenkeino ja valtavan terveellinenharrastus, meille vetelyksilleihan valttamaton. Mutta isollakirjaimella Usko on jotakinsellaista, joka Jumalan lahja-na yhtyy itse Kolmiyhteyteen.Hyvaksytaan avoimesti Jumalan ilmoitus Sanassa ja kiite-taan yhteyden lahjasta.

Pentti Hytonen

Me uskomme

tulevaisuuteen

Ajassamme on ilmioita, jotkahimmentavat uskoamme tulevaisuuteen. Varsinkin nuoretsaattavat kokea voimakkaastisodan ja kuoleman pelon. Ela-manhalu lamaantuu. Nuores-ta tulee apaattinen, elaman-kielteinen. Hanelta meneealoitekyky tarttua asioihin,opiskella, perustaa perhe.

Nain maailmanlaajuisellatasolla. Toki elamanuskonmenettamista on aina ollut,muttei ehka niin suuressa mit-takaavassa kuin nykyaan. Yk-silotasolla kaikkina aikoina onollut niita, jotka eivat ole jak-saneet elamankoulussa. Aivanliian moni nuori tai jopa ai-kuiseksi ehtinyt on sortunutelon tiella. Elaman taakka onkaynyt liian raskaaksi kantaa.

Vuosien varrella syntyneetvammat ovat jaaneet hoita-matta. Jo lapsuuden aikanasyntyneet haavat ovat elamankriiseissa auenneet. Pinnalli-nen hoito ei ole parantanut itse vammaa. Ainoastaan ulos-pain nakyva on yritetty pa-rantaa, kaunistella, peitella.

Pienesta voi kasvaa suurtamyos huonossa merkityksessa.Pieni hoitamaton vamma lap-sen sielussa saattaa jopa suu-ren — aikamiehenkin — en-nenaikaiseen hautaan. Mitakauemmin ihmisen sielunela-man vamma on hoitamatta,sen vaikeampaa sita on hoitaamyohemmin. Jospa me kaikkitajuaisimme sielunelamas-samme saman, minka laakarittoistavat ruumiillisen sairau-

OLEAINA

KANSSANI

Herra Jeesus,auta minuet muistamaan,ettd Sind olet aina kanssani.Suo, etten tekisi mitddn,minkd ndkeminen murehduttaa

Si7iua.Suo ettd kiusaukseen joutuessanipyytdisin Sinulta voimaatehdd. oikein ja vastustaa vddrdd.Jos en tieddmitd minun tulisi tehddauta minuet pyytdmddn neuvoa

Sinulta.Ollessani peloissani ja

yksin&inen,anna, minun tuntea,ettd Sind olet. Idsnd,silld Sinun kanssasiminun ei tanntse koskaan pelatd.Anna minun kulkea elaman

lavitseniin ettd Sind olet ystdvdnija matkakumppaninikaiken aikaa.Tata pyyddn rakkautesi tdhden.Aamen.

W. Barclayn nuortenrukouskvrjasta"Kiitos kaikesta kauniista'

den kohdalla: mita varhaisem-min tauti voidaan havaita, sitasuuremmat mahdollisuudet onparantua. Mika meita suoma-laisia vaivaa, kun me pel-kaamme tulla sen laakarinvastaanotolle, joka hoitaa sie-luamme. Tama laakari kaylapi tarpeen tullen kaikkivammat, joita meihin on elaman varrella syntynyt Jumala- ja ihmissuhteissamme. II-man asiallista hoitoa ruumiil-lisesti sairaalla ei ole paljoa-kaan toivoa tulevaisuudesta.Mutta ilman asiallista hoitoame kaikki uskomme selvia-vamme sielullisista vammois-tamme. Ja kuitenkin tosiasiaon se, ettei meilla ole tulevai-suutta ilman perusteellistahoitoa sielussamme. Ilman sy-vallista tyoskentelya sielunlaa-karimme kanssa kukaan eijaksa uskoa, etta synkimman,pimeimman ja kylmimman-kin talven jalkeen on kesan,elaman ja kasvun aika.

Olli Arola

Mina olenpaivakerholainenKerhopaivan aamu on aina taynna pienta sapinaa.Onpa joskus kaynyt niinkin, etta olen nukkunut pom-miin. Onneksi yleensa ehditaan, vaikka kiiretta se pi-taa. Ylos sangysta ja hyppy vaatteisiin, puuro vatsaanja evaat ja tossut kerhoreppuun. Sitten mennaan jo lu-jaa. Aiti saattaa kerhon ulko-ovelle saakka, siitaeteenpain mina selvian yksin.

Kiva udhda taas karereita! Paljon kaikenlaista on ehtinyt tapahtua siita,kun riimeksi ndhtiin. Sitten kun tdrkeimmdt asiat on kerrottu, onkin Humhyva olio. Iietkihiljaa. Henkaista oikein syv&an kiireisen aamun jdlkeen. OnTaivaan Isa/n hetki.

Kun on vartin uernui istuttu. alkaa jo rarpaita kutittaa. Silhin pitaapddstd liikkeelle. Onneksi tddlld on toinenkin huone, sellainen jossa roi hyrinjuosta ja leikkia. Tanaan me mentiin Mustaa Miesta ja Piirikoulua, sittenleikittiui meld, hernepusseilla. On niuuten a ilea vaikea mennd kyykkyyn, kunon hernepussi pd&n pddlla. Sopii vaikka kokeilla!

Tanaan on askartelupdivd. Mekokeiltiin. miten peukalolla roitehdd tontunpaitd. Hienoja tuli.Joka kerta ei ole askartelua. Joskus leikitddn leluilla, joskus soite-taan soittimilla, pelataau pel eiliatai mennaan vaikka pihalle. Aina vdhan vuorotellen.

Lopidtakin on evditten ruoro!Minulla olikin jo aika hurja nal-ka, aamupuuro taisi tulla hot-kaistua vdhan liian uopeasti. Mi-las minulla onkaan evddnd...juustoleivdtja omenamehua. Min-nalla nakyy olevan maksamak-karaa, laittaisikohan aiti sitaminullekin ensi kerralla?

Sydmisen jdlkeen jaksaa taasleikkia ja laulaa. Tanaan opetel-tiin laulua pienesta" lumihiuta-leesta. Sitten leikittiiu Tattiaistaja mind sain olla Tattiaiscn Ys-tavd. Vield mentiin Pikku Hiirtdja Purkkipiiha. Mistdhdn nuotddit ovat oppineet kaikki nomaleikit?

Kun aletaan lukea satua, silhin metieddmme, ettd kohta tdmdkin kerhoon taas lopussa. Ja seuraura on vas-ta ylihuomenna. Otsoherrasta mindpiddn korasti. kiva kun tdnddnkinluetaan yksi Otso-kirju. Joskus mei-td joudutaan komentamaan, kun alkaa kuulua liikaa kihindd satuliet-ken aikana. Mutta ei kai se ole ihme,kun meitd istuu tdssd lattialla kah-deksantoista teuavaa, ettd joku joskus vdhan tdndisee. Hum vahingossaminunkin tossuni osui Antin kor-vaan. Ei sen olisi niin korasti siitatarvinnut suuttua.

"Nyt istuudumme piiriin ja kti-teen tartunime. Me oomme kave-reita, kaikista pidumme. MeilTyhteinen on Isd, H&n otnpi Juniata. Ja yhteinen on koti, tad kokomaaihna." Sullen lauiuun mei-ddn kerho aina loppuu. Aiti joodottaakin eteisessd. Mind kyllaolisi)i ollut vaikka kauemminkin!

X SEURAKUNTALEHTORINTYOSARKAA

Aidit ja lapsetyhdessa kerhossa

Aiti/lapsikerhoa voisi nimittdd vaikkapa pdivakerJumpikkusiskoksi. Kerhossa on eloa ja iloa. Pienet lapset leik-kivat ohjaajansa kanssa, useinvmat lapset alle pdivdkerJw-ian.t

Aiti/lapsikerho on hakemassa muotoaan. Lehtori LiisaNieminen ja toiminnanohjaaja Virpi Kangasniemi ovatsuunnitelleet tdtd kerhoa syyskaudella. Silloin oli myds pari kokeilukerhoa. Kokoontumiset saavuttivat suosiota. Ker-hoa oli kaivattuja toivottu.

Kangasaian rovastikunnan seura-kunnista vain Kangasalla on naisteo-login toimi. Lehtorina meilla on ollutlanes viisi vuotta Liisa Nieminen.

— Lehtorin tyon paapaino on sie-lunhoidollisessa tyossa, kuten teolo-gin tyon yleensakin, Liisa Nieminenkertoo. Viikottaisten vanhainkoti- jaterveyskeskuspaivien rinnalla mer-kittiiva. osuus tyossa on kotikaynneil-la ja henkilokohtaisilla keskusteluil-la. Liisa Nieminen osallistuu tasa-vertaisesti seurakunnan syntymapai-vaonnittelukaynneille vanhusten luo-na pappien kanssa. Naistyon ja pai-vakerhotyon johtaminen on niinikaiin lehtorin tyosarkaa.

Kesaisin Liisa Nieminen pitaa rip-pikoululeireja, joita hanen osalleenon useana kesana tullut kaksikin.

Viime syksynii Liisa Nieminen al-koi suunnitella aideille ja lapsille yh-teistii toimintaa. Toimintaa, joka tar-joaisi kotona lasten kanssa olevilleaideille yhteyden toisiin samassa ti-lanteessa oleviin naisiin, toimintaa,johon voisi osallistua pientenkin las-ten kanssa. Nain sai alkunsa aiti/lapsikerho.

Seurakunnan paivakerhot

+ tarkoitettu 4—6 v. lapsille (synt. v. 1981 tai aikaisemmin)+ kerhoikaisista kangasalalaisista n. 70 % kay

seurakunnan paivakerhoa

+ kerhopisteet sijaitsevat

Suoraman srk-talolla (155 lasta)Vatialan srk-talolla (133 lasta)Kirkonkylan srk-talolla ( 60 lasta)Huutijarven srk-talolla ( 55 lasta)Ruutanan srk-talolla ( 30 lasta)Ranta-Koiviston kerhohuoneella ( 30 lasta)Einolan leirikeskuksella ( 20 lasta)Raikun koululla ( 21 lasta)Havisevan koululla ( 18 lasta)Kuohenmaan ent. koululla ( 10 lasta)

+ kerhoryhmia on yhteensa 33

-f ryhmat kokoontuvat kerran tai kahdesti viikossa

2,5—3 tuntia kerrallaan

+ lapsia yhdessa ryhmassa on 10—21+ lastenohjaajia on kerhossa yksi tai kaksi

ryhman koosta riippuen

+ seurakunnan palveluksessa on yhteensa 15 lastenohjaajaa

Pienelle piirtumincn ja askarteluon tarkkaa "tybtd"! Niin diti/lap-sikerhossa kuin pdivdkerhossakinlapset oppirat toimimaan yhdessa, leikkimddn ja tekemddn jotainpientd kivaa.

Huutijarven seurakuntakodis-sa kerran viikossa kokoontuvassaaiti/lapsikerhossa on ollut muka-na toistakymmenta aitia. Aitientoiveista tata kerhoa on lahdettykehittelemaankin, vaikka se saattaa olla myos kevyt lasku paiva-kerhoon aralle lapselle.

Pirjo Karjalainen on pienenSari-vauvansa kanssa ollut mu-kana aiti/lapsikerhossa. Karja-laisen perhe muutti Kangasalleelokuussa. Sari-vauvan ristiaisetmuodostuivat sopivaksi tavaksitutustua myos seurakuntaan.

— Olisi yhteys varmaan muu-tenkin loytynyt. Olin huomannutilmoituksen aiti/lapsikerhosta,mutta ristiaisissa oli sitten tilai-suus kysella lisaa, Pirjo kertoo.

Pirjo on ollut mukana vastaa-vassa kerhotoiminnassa Huitti-sissa, missa perhe aikaisemminasui. Siella kerho jarjesti "arki-toiminnan" lisaksi juhlia, lasten-tapahtumia... Kerholla oli omakummiperhe Lapissa.

— Tarkeinta kerhossa on ai-kuiskontaktin saaminen. Huitti-sissa mukana oli kotiaitien lisaksi paljon perhepaivahoitajia lap-sineen. Heista monelle kerho olierittain tarkea juuri siksi, ettavoi siten kohdata toisia aikuisia,kertoo Pirjo, joka Huittisissa toi-mi perhepaivahoidonohjaajana.

— Me olemme vasta alkamas-sa toimintaa. Nain alussa on ihankiva oppia tuntemaan toisia, kes-kustella lapsista ja muista asiois-ta, jotka ovat nyt meita lahella,Pirjo pohtii.

Kevatkauden kerhosuunnitel-maa ovat tehneet Liisa Nieminenja Virpi Kangaslampi. Joitakinkeskustelu- ja toiminta-aiheita onmietittyna. Nain alussa on kes-kinainen vuorovaikutus tarkeaa,yhteyden syntyminen ja vaihte-leva toiminta.

Aiti/lapsikerho kokoontuuHuutijarven seurakuntakodissatorstaiaamupaivisin. Leikki-ikai-sia lapsia kerhossa leikittaa omaohjaaja. Liisa Nieminen on mukana aiteja varten. Pikkuvauvatviettavat aikansa KarjalaisenSari-vauvan tavoin aidin luona.

Pirjo Karjalainen osallistuumielelldan Sari-vauvan kaiis-sa diti/laysikerhon toimin-taan. hot tytdt harvastavatmusiikkia ja kokkikerhoa.

;^©=^$^^^^©^^^^^>*5*$=S**X«*

Tapulin

tuntumasta

Vuoden 1986 talous-arviosta poimittua

Yhdistelman loppusumma onperati 12.204.300:—, mika on3.491.800 mk suurempi kuinvuonna 1985. Nousu johtuu jonormaaliksi tulleen vuotuisenkustannusnousun lisaksi kirkonkorjauksesta, josta piiaosa onbudjetoitu talle vuodelle. Tulois-ta saadaan yli 8 milj. kirkollisve-rotuksella, loput lainoituksella,metsanmyynnilla ja siirroilla pa-rin viime vuoden aikana kirkonkorjaukseen rahastoidusta. Hau-tausmaa- ja virastotulot ovat hy-vin vahainen osa tuloistamme.

Pddomatalouden menot siismuodostavat tana vuonna tuntu-van osan menoistamme. Kirkonkorjaukseen on varattu yli 3 milj.Kirkon ja vanhan hautausmaanetelapuolen seurakunnan kayt-toon kavoitettu alue joudutaanostamaan seurakunnalle, mihintarkoitukseen on varattu maara-raha. Asemaita ostetaan tonttitulevaa tarvetta ajatellen.

Vuotuinen rahoitustoimen me-noera, lainmukainen maksu elak-keita ja heikommassa asemassaolevien seurakuntien avustamis-ta varten Kirkon keskusrahas-toon, on seurakuntamme osaltakohonnut jo 1,05 milj. markkaan.Suurin normaali menoera onseurakunnalliseen toimintaansuunnattu lahes 3,9 milj.mk. Tas-ta poimittakoon joitakin kohteita.

Koko-ja osatoimisten tyonteki-joiden palkkakustannukset 2,6milj. mk. Ehka jotakuta kiinnos-taa tieto, etta papiston palkat

ovat n. 580.000 mk edellisesta.Vertailun vuoksi todettakoon pai-vakerhotyon palkkoihin kaytet-tavan 526.000 mk samasta paa-luokasta.

Tiedotustoimintaan kaytetaan174.900 mk, musiikkityohon243.600,—, paivakerhotyohon655.500,—, rippikouluihin210.700,—, nuoriso- ja varhais-nuorisotyohon 482.400,—, diako-niaan 420.200,—. Luvuissa ovatmyos palkkausmenot. Hautaus-toimen nettomenot ovat 331.300mk.

Me ostamme muualta joitakinpalveluksia. Seurakunta osallistuu Pirkanmaan, Pikonlinnan,Pitkaniemen ja Keijarven sairaa-loiden sielunhoitotyohon 40.100mk:lla, Pirkanmaan seurakuntien kehitysvammaistyon lehtorin palkkaukseen 7.500 mk:lla.13.000 mk on varattu niita seu-rakuntalaisiamme varten, jotkahaluavat kayttaa Tampereenperheneuvonnan palveluja.

Lopuksi viela menojen prosen-tuaalinen jakautuminen eri paa-luokkiin ilman paaomamenoja:

Yleishallinto 9,23 %Srk-toiminta 50,28 %Hautaustoimi 5,0 %Kiinteistotoimi 16,13 %Rahoitustoimi 19,36 %Toivomme edellisen selvittavan

lyhyesti, miten yhteisvoiminmaksamiamme kirkollisverojakaytetaan. Osallistumalla asiaselviaa viela paremmin kuin lu-kuja vertaamalla.

Eras tunnettu poikatyon uran-uurtaja kirkossamme totesi vuo-sikymmenia sitten taman suun-taisesti: "Poikien parissa tyotatehdessa riittaa, kun on mukanajalkapallo ja Raamattu." Sellai-nen, joka on itse ollut nuorten javarsinkin poikien parissa, ym-martaaja loytaa ttista tiivistetys-ta ohjeesta asian ytimen.

Aika ja kehitys on kulkenuteteenpain huimaa vauhtia. Jalkapallo on paisunut. Nyt se sisal-taa jo muutakin, mutta asia onsama. Nuoret tarvitsevat toimintaa, vauhtia. liiketta, rakenta-mista, luontoa, tekniikkaa... e 1 a-v a a menoa. Tama ei kuiten-kaan riita. Nuoret tarvitsevatelamaan ja iankaikkisuuteenJumalan pelastavaa ja ohjaavaaSanaa, Jeesusta Kristusta, jokalupaa: "Mina olen tie, totuus jaelama."

Lapsen ja nuoren kohtaaminenmerkitsee myos isan ja aidin, ko-ko perheen kohtaamista. Lapsion luonnollinen avain koteihin.

Suurin osa pojista suorastaanrakastaa liikuntaa. Sisdlldkin voxpelata jalkapalloa tai sisdjddpalhaeh sdhlyd. Suoranum srk-keskukses-sa pelaavat isdtja pojat vuorotellensahlyerid. Pojista se on hauskaa jaisiltd se vaatii kuntoa tai ainakinkohottaa situ. Yhdessa sitten hiljen-nytadn. Ja yhdessa taas jatketaan.Toiset tUtokonekerhossa, toiset as-kartelun tai RC-harrastuksen parissa. Lopuksi isille on viela hetki len-topalloa. Nain tiistai-iltaisin Suo-raman srk-keskuksessa - keskitettydisd/poika -toim intaa!

Elavaa menoa poikien

Siksi omassa seurakunnassammeon myos isalle ja pojalle samoinkuin aidille ja tytolle yhteistatoimintaa.

Elamaa on vaikea maaritella.Joku on sen kuitenkin tehnytkolmella sanalla. Elama on:lampoii — liiketta — voimaa. Sita on nuorissa, tulevissa miehissaja naisissa.

Seurakunnanmahdollisuus

Varhaisnuoren kohtaaminenharrastuksen ja toiminnan kaut-ta merkitsee seurakunnan mah-dollisuutta vaikuttaa senhetki-seen elamiintilanteeseen ja tule-vaisuuteen, nuoren maailmaan.Opetustilanteet, hiljentyminen,Sanan ja Jumalan todellisuudenkylvaminen sydamiin ei ole kos-kaan turhaan tehtya tyota. Ju-mala antaa kasvun!

Kerhotoiminta merkitsee useinsaannollistii kohtaamista, yhdessa elamista ja kasvamista seurakunnan sanomaan.

Tuomo Vanhanen

Kone innostaa - ei vain petit.Kotitietokoneittioi yleistyessd kiin-nostus sen laajempaan kdyttddn herds!. Isien ja poikien tietokonesemi-naarin jatkeena on kerhotoimintaa,jossa tietokoueharrustusta kehitetddnyhdessd. Pojille siitd on tulevaisuu-dessa hydtyd. Suuri osa tdnuinpai-rdn aikuisista on jo pudonnui kdr-ryiltd. Sopii siksi In/viu myos isa/poika-toimiunaksi.

Honnna on hanskassa eli taitoa on tehda jotain kasilld. Erilaiset ra-keunussavjat pevintveUisistd alkeisliidokeista korkeatasoisiiu RC (radio-oh-jattuja) -lentokoncisiinju autoihin ovataskartelupuolen sisdltdd. Mallard elipienoismullit (muoviset) vaativat ja kehittdvdt pitkdjdnteisyyttd. keskitty-miskykyd ja inyds luovuutta.

ja tyttojen parissaIsa — oletko ajatellut...

— miten tarkeaa on viettaa yhteisiaja saannollisia hetkia pojan kanssa toiminnan ja yhteisen harras-tuksen parissa

— milts tuntuisi lahtea juniorinkanssa seurakunnan isa poika-toimintaan. lyliyelle leirille tairetkelle ja saada yhteisia koke-muksia, joita muistella

— miten merkittava voi olla seura,jossa vapaa-aikaa victetiian

— miten isaniikin voi iloita uusistatuttavuuksista

— miten hyva sanoma JeesuksestaKristuksesta ja Jumalan Sana,joka on seurakunnassa esilla, voiantaa varman perustan tuleval-le miehelle — ja koko perheelle.

Vihred linja vetaa! Luonto on luonnollisin yinpdristbnime, siksi pojat viih-tyvdt metsdssd ja leireilld. Krdtaitokcrhoissa opitaau uiitd asioitaja taitoja,mitkd tekerdt luonnossa liikkumisen kotoiseksi ja turvaUiseksi. Opetellaanhyddyllisid solmuja, rakennetaan majoitteita, perehdytddn variisteisivn jne.ja tietenkin retkeillddn. Roineella on Saikarasaari hyvb\ retkikohde kesdt tal-ret.

Karting! T/ • -,," Vuosi sitten isien pyyuuos-

td alkoi innokas mikroautojen ra-kentelu Ammuttikoulullu. Mahtavaurukku siita syutyikin - 20 autoa.Kerddn aikana loputkin r(dmistu-rat. Siind ovat isdt ja pojat hitsaan-tuneet kiinni, ja tydntekijd. Mitenseurakuntalaisia inuuten o/ipisi tun-temaan? Kysymys ei ole pikkukeke-rosbergien kasrattamisesta. Kartingeli mikroautoilu on harrastus siindmissd m nutkin. Silld erolla. ettdKurtingissa on aina isa. tai kokoperhe mukana. Vieldkb rakenteliijatkuu? Se ndhdddn Idhitulevaisuu-dessa. Kysyntdd on!

"Tyttojen piiri"

Tytot askartelevat, leikkivat, kil-pailevat. Tyttokerhot ovat paljontatS ja toki muutakin! Syksyllatyttokerhojen ohjaajat viettivatyhteisen koulutus- ja virkisty-misviikonlopun Einolassa. As-karreltiin, leikittiin. Jaettiin ko-kemuksia, saatiin uusia kerho-vinkkeja.

Yhteiset kokoontumiset innos-tavat ja rohkaisevat ohjaajia tyossa tyttojen parissa. Aikaa riittaamyos hiljentymiseen ja Sananaaressa viipymiseen, mika onkerhotyonkin tarkein asia.

Isommille tytbille on jdrjestetty "kokkikerhoja", joista on tullut hyvin suosittu-ja. Me leiroinine, laitamme ruokaa. opettelemnie pbyddn kattamiscen liitty-rid asioita. Ja Use laittamomme ruoka vasta hyedlle maistuukin! Kokkiker-hot innostarat tytfdjd omatoiniiseeu ruuanlaittoon kotonakin. Tdrkedd kerhossa on opf>ia toimimaan yhdessa.Aitien ja tyttojen yhteinen roimistelu on piristdvdd ja reipasta liikuntaa.Aluksi hiljenuyinine kuulemaau jotakiu rakastavasta 'I'aieaan Isdstd, sittenleikinnne...

Nuortenilloista aikuisen maailmaanPia ja Timo varttuivat seurakuntanuorten piirissa. He kan-toivat vastuuta myos nuorem-masta ikapolvesta, Pia pyha-koulunopettajana, Timo poika-kerhon pitajana. Nyt he katse-levat seurakuntaa aikuisennakokulmasta, vai katselevat-ko? Mita he odottavat seura-kunnalta?

— Ei tassa itseaan ihan vielaaikuiseksi tunne! Eletaan joten-kin nuorten ja aikuisten vali-maastossa, Pia ja Timo tuumi-vat.

Pia ja Timo Keskinen ovatkasvaneet Kangasalla, Pia (s.Woivalin) Suoramalla, Timo Va-tialassa — kayneet koulua, opis-kelleet. Viime kesana he perusti-

Timo ja Pia ovat tutustuneet rippikoulussa, kasvaneet yhdessa seura-kuntanuorten piirissd. Nyt he etsivdt paikkaansa seurakunnan aikuisten toiminnasta.

Tyttbkerholaiset ovat iloistajoukkoa! Tyttbkerhoju Kangasallaon viitisentoistaja niissd mukanawin kolmesataa kouluikdistd tyt-toa.

vat perheen, asettuivat asumaanSuoramalle. Pia on siella pientenekaluokkalaisten opettaja. Timoopiskelee viela, hankin opetta-jaksi.

Ylos ja ulos!

Pia on loytanyt itselleen tehtavanaitien ja tyttojen parista. Aili II-marinen pyysi hanta kesalliiavuksi tyttbleireille.

— Siina oli alku reippaalletoiminnalle ja kivalle yhteistyol-le, Pia kertoo.

Pia pitaa Suoraman seurakun-takeskuksessa liikuntakerhoa aideille ja tytoille joka toinen viik-ko. Lisaksi han on ottanut vas-tuulleen naisten jokaviikkoisenvoimisteluillan.

— Olen aina pitanyt liikunnas-ta, Pia selittaii innostustaan. Siina on yhdessaoloa, jossa viihdy-taan!

Pian liikuntatunnit alkavatpienella hartaudella ja paattyvatsisaruspiiriin. Naisten voimiste-lussa on paljon tavanomaistavoimistelua, mutta aitien ja tyttojen parissa liikutaan sadunkinmaailmoissa. Pallopelit ja leikit-kin mahtuvat ohjelmaan.

Nuori aikuinen

Timo pohtii omia odotuksiaan jatoiveita. Samoin kuin monet opis-kelevat nuoret, hankin on viikotopiskelupaikkakunnalla, muttatulee viikonlopuksi (ja viikollakaymaan) kotiin. Silloin on kivatavata vastaavassa tilanteessaelavia nuoria — tai aikuisia. Yhdessaoloa, kokemusten ja ajatus-ten vaihtoa kaivataan.

— Meidan toiminta voisi ollamyos vahan yllatyksellista, Timotuumii. — Vaikkapa vierailunaapuriseurakunnassa tai jossainajankohtaan osuneessa tapahtu-massa. Sen ei tarvitsisi olla kaa-vamaista keskustelupiiria.

Pro Fiden vierailu Kangasallatoi Timon seurakuntanuorten pa-riin jo 12-vuotiaana.

— Silloin lukiolainen tuntui jovanhalta, Timo muistelee.

Niinpa nuorten joukossa nyt-kin erottuu eri ryhmat, joistaopiskelevat ovat niita varttu-neempia. Heidan kysymyksensaja tarpeensa ovat erilaisia kuinlahella rippikouluikaa olevien.

Kuitenkaan varttuneet nuoret

eivat halua kokoontua paallek-kain lauantaisen nuortenillankanssa. He kokoontuvat sunnun-tai-iltapaivaisin. Joskin ajankoh-ta kuten toimintakin on viela ha-kemassa paikkaansa ja muo-toaan.

Nuoret aikuiset toivovat, ettaheidan pariin rohkenisivat tullamyos sellaiset, jotka ovat hake-massa yhteytta tai ovat joskus ol-leet mukana toiminnassa, muttayhteys on valilla jaanyt unho-laan.

Vaikka Pia ja Timo sanovat,etta he eivat viela oikein osaamenna aikuisten joukkoon, ovathe mukana myos Suorama-illois-sa usein. Timo osallistuu myostaman toiminnan suunnitteluun.

Nyt on

kinkerien aika

Valtavat kirkonkirjat, nuorison lukutaidon tarkasta-minen, aikuisen vaen kristinopin kuulustelu. Entis-ajan kinkeritilaisuudessa oli varmasti jannitysta jajuhlavuutta.

Nykyisin maaseudun seurakunnissa pidettavat kinkerit ovat hieman toisentyyppisia. Niihin kuuluu la-hinna opetusta, jonka kautta niin Raamattua, kirk-komme Kristinoppia kuin virsikirjaakin tehdaan tu-tuksi ja sovitetaan nykypaivan vaatimaan kristilliseenelamaan.

Kinkerien muodossa kirkko on jo1600-luvulta alkaen vahitellenpohjustanut laajaa kansanopetus-ta. Virsikirja ja Katekismus ovatolleet kansan ensimmaisia luke-mistoja.

Kinkerit ovat saaneet alkunsapappien rippimatkoista pitajaneri kyliin. Siina yhteydessa alet-tiin opettaa ja kuulustella kris-tinuskon perusasioita, kaskyja,Herran rukousta, Ave Maria-rukousta, uskontunnustusta. Sa-malla papit kerasivat heille tule-van "veron", joka annettiin luon-non ja karjan tuotteista. Sitamerkitsevasta ruotsin sanasta"gengard" on ilmeisesti kinke-reiden nimitys alunperin muo-dostunut.

rivieraat ja seurakunnan tyonte-kijat tuovat siihen kukin omanosansa.

Kinkeritoiminnan aika on paa-asiassa tammi-helmikuulla. Ti-laisuuksia on suunnitelmissakaikkiaan 26, joista 20 pidetaanyksityiskodeissa. Seurakuntako-deissa pidettavia kinkeritilai-suuksia yritetaan muodostaa eri-tyisesti perheen osallistumistasuosiviksi.

Taman vuodenkinkeriaiheet

Kinkerien "oppitunteja" on kol-me.

Raamattuopetuksen aiheenaon"kristityn toivo". Kristinusko ontoivon ja elamanrohkeuden anta-ja. Vallitsevan pelon ja pelotte-lun keskella on hyva paasta tie-tamaan, mita Raamattu antaaevaaksi ajatellessamme omaasuhdettamme elamaan, kuole-maan ja ajan paattymiseen.

Toisena opiskeluaiheena onkirkon liihetystehtava. Kirkko-han ei saisi olla olemassa itseaanvarten, vaan sen tehtava on vai-kuttaa tassa maailmassa.

Seurakuntamme tukee sekavirallisesti etta vapaaehtoisen toi-minnan kautta eri lahetysjarjes-toja. Nimikkolahetit koetaan en-tista enemman omina tyonteki-joina. Nykypaivan lahetystyo onmonipuolista ihmisten ja kanso-jen auttamista. Tyon painopisteon siirtynyt nykyisin Aasiaan.

Musiikkitunnin ainekset kin-kereille saadaan virsikirjaehdo-tuksesta, josta aikanaan tuleekirkkomme uusi virsikirja.

Kinkereilla on osuutensa myoskeskinaisella tapaamisella jaseurustelulla. Tilaisuuksiin ovatkaikki tervetulleita, vaikka pe-rinne sinansa ei olisikaan tuttu.

Virsikirja ja Raamattu olisihyva ottaa mukaan kinkereille.

Olli Kaskelma

Kinkeriperinnettajatketaan

Omassa seurakunnassamme onkinkerit nahty tarpeellisena ai-kuisopetustilaisuutena. Niihinpyritaan saamaan opiskelun hen-kea ja yhteista keskustelua. Raa-matusta ja kristillisesta opistaesille tulevia asioita kasitellaannykyajan ihmisen elamaan sovel-taen. Myos kirkollisen elamanajankohtaiset asiat ja kunkin ky-lan yhteiset kysymykset tulevatesille.

Kinkereilla on tavallisesti mukana kaksi teologia ja kanttori.Tilaisuuden luonne ja henki luo-daan yhdessa. Isantavaki, kinke- *^S^^«£iOS=SsW5««^«»*>^*«««5^^

DIAKONIATYONTEKIJAT

TAVATTAVISSA YHTEISVASTUU-kirkonkyian srk-kodissama—to 9—10,puh. 772 121 KERAYS 1986Diakonissa Anja Huhta-ahoVatialan srk-kodissama—ti klo 9—10 puh. 646890Suoraman srk-kodissa ko—toklo 9—10 puh. 772 121

Diakoni Pekka PyylampiSuoraman srk-kodissa tiklo 9—10

Kerays on alkanut "Pidetaan yhta'-tunnuksella 2.2.Yhteisvastuukerayksen hyvaksi jarjestettaviatilaisuuksia:

Kirkkokonsertti su 9.2. klo 18

Esa Ruuttunen, lauluTauno Aikaa, urut

Muulloin, muissa paikoissatavattavissa sopimuksen mu-kaan.

Rokkapaiva Santasaaressa su 16.2.Ulkoilua. reipasta ohjelmaa koko perheelle

YhteydenottopyynnOtkirkkoherranvirastoon,'puh. 772 121

Vastuuviikon tilaisuus Suoraman srk-kodissasu 9.3. klo 18.30

10

naistenpAivAt seurakunnassamarianpalvan aikaanke 12.3. ilta Huutijarven srk-kodissala 15.3. ilta Vatialan srk-kodissasu 16.3. jumalanpalvelus kirkossa, minka jalkeen

paivajuhla kk:n srk-kodissa

MIESTENPAIVAT PALMUSUNNUNTAINAla 22.3. seurat kk:n srk-kodissa

su 23.3. jumalanpalvelus kirkossa, minka jalkeenpaivajuhla kk:n srk-kodissa

SEURAKUNTAILTA

JA

RAAMATTUKOULUvuorottelevat

Suoraman srk-keskuksessatorstaisin kello 19

13.2. Raamattukoulu"Ketka ovat Kristuksen perillisia" Ef 3: 1—21

20.2. "Savesta astiaksi", Jaakko Uski27.2. Raamattukoulu

"Karsikaa toinen toistanne rakkaudessa" Ef 4: 1—166.3. "Herra alentaa ja ylentaa", Niilo Elorinne

13.3. Raamattukoulu"Uudistukaa mielenne hengelta" Ef 4: 17—32

20.3. "Ylista Herraa!", Lauri Kettunen3.4. "Minako syntinen?", Uolevi Muroma

10.4. Raamattukoulu"Vaeltakaa rakkaudessa" Ef 5: 1—20

17.4. "Se kannatti sittenkin", Ilmari Mustonen24.4. Raamattukoulu

"Miehet, rakastakaa vaimojanne" Ef 5: 21—3330.4. Vapputapahtuma

8.5. Raamattukoulu"Kunnioita isaasi ja aitiasi" Ef 6: 1—9

15.5. "Kuule, sinua rakastetaan", Hannu Karvonen22.5. Raamattukoulu

"Pukekaa yllenne Jumalan sota-asu" Ef 6: 10—2429.5. "Lapsesta isaksi", Turkka Aaltonen

SunnuntaisetKESKUSTELUILLATVatialan seurakunta-kodissa

sLs^^^S5^&s^

KEVAALLA 1986Sunnuntaisin kello 18.30

Vastuuhenkiloina RailiSillanpaa, Mauri Rask ja0111 Kaskelma.

Illoissa teetarjoilu

2.3. Mahtuuko seurakun-taan erilaisia ajattelu-tapoja?Alustaa rehtori MarkkuTervas

30.3. PaasiainenEhtoollinen —

yhteista jakamistaMukana Seppo Jarva jaOlli Kaskelma

27.4. "Kevatvirsia viidakkokaikaa!"Vatialan koululaisettarjoavat kevaisenmusiikki-illan johtajanaopettaja Heikki Maenpaa

Kirkkoherranvirasto ja taloustoimistoTapulintie 2puh. 772 121, 772 122, taloustoimisto 772 123

Avoinna ma—pe klo 9—14Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—17

LA'METVSTUPA

Kirpputori lahetyksen hyvaksiUkkijarven rannalla, kotileipomoavastapaataAvoinna ma, ke ja la klo 10—14.Runsaasti erilaista vaatetavaraa ymTervetuloa tutustumaan, tekemaanloytbja!

<a3£SOT£$ TYTOT!TERVETULOA MUKAANKERHOTOIMINTAAN:

Ma Suoraman srk-keskuksessa7—10 v. tyttokerho klo 17yli 10 v. kokkikerho klo 17.30Aitien ja tvttojen liikuntakerhoklo 18.30Kk:n srk-kodissaKokkikerho yli 10-vuotiaille

Ti Huutijarven srk-kodissaIsojen tyttojen kerho klo 17.30Harjunsalon kerhohuoneessaalle 10 v. klo 16yli 10 v. klo 17

Ke Vatialan srk-kodissaalle 10 v. klo 16.30yli 10 v. askartelukerho klo 17.30

TALVILEIRISANTASAARESSA27.-28.2. (to-pe)Ilm. kirkkoherran-virastoon.PYHAKOULUT KOKOONTUVAT

SUNNUNTAISIN

kello

10 Kk:n srk-kodin ylakerrassa11 Vatialan srk-kodissa

Suoraman srk-keskuksessaHarjunsalossa, Vaarankalliont. 4.kerhoh.

Pikonkankaalla kodeissa (tied.Marjatta Vuorinen. puh. 790920)Rantakoiviston kerhotiloissaHaapaniemen JuhalassaKuohenmaan Kerttulassa

11.30 Riun kerhohuoneessa

12 Huutijarven srk-kodissaLiuksialan koulussa

Havisevan koulussa

Pyhakoulu on lasten kirkkohetki.Pyhakoulu ei kesta kauan.

Kk:n srk kodissaTyttokerho klo 17Rantakoiviston kerhoh.Tyttokerho klo 16.

To Havisevan koulussaRaamattukerho kloAskartelukerho klo 17.30

Pe Ruutanan srk-kodissaRaamattukerho klo 16.30 IAskartelukerho klo 17Luontokerho (yli 10-vuotiail^l]klo 18 W

La Kautialan ja Raikun koulussatyttokerho 1—2 kertaa kk:ssa(paiviit ilmoitetaan myohemmin)

Toiminnasta vastaa nuor.ohj.Aili Ilmarinen, puh. 791224(koti)

HEI —JUNIORI! KESKUSTAN SRK-KODILLA

KERHOTOIMINTAA... — askartelua klo 17

VATIALAN SRK-KODILLA

Tiistai — erataitokerho (isa/poika)SUORAMAN SRK-KESKUK klo 18.30

SESSA ISA/POIKA TOIMIN PerjantaiTAA! RUUTANAN SRK-KODILLA

— liikuntaa (sahlya) klo 17.30 — erataitokerho I klo 16

— askartelua- ja RC-kerho — erataitokerho II klo 17

klo 18.30 SUORAMAN SRK-KESKUK

— tietokonekerho klo 18.30 SESSA

— lentopalloa (isat) klo 19.30 — liikuntaa (sahlya) 7—9 v.RUUTANAN SRK-KODILLA klo 17

— Raamattukerho klo 16 Lauantai

— askartelukerho klo 16.30 KAUTIALAN KOULULLA

Keskiviikko — askartelua ja liikuntaa klo 12HAVISEVAN KOULULLA RAIKUN KOULULLA

— liikuntaa klo 16.30 — askartelua ja liikuntaa klo 14Torstai MIKROAUTOKERHO KO-

HUUTIJARVEN SRK-KODILLA KOONTUU LAUANTAISIN— askartelua 7—9 v. klo 17.30 KLO 12

— askartelua 10—15 v. klo 18.30 18.1. (Palkane, Hollming)SUORAMAN SRK-KESKUK

SESSA

— liikuntaa (sahlya) 10—15 v. SUUNNITELTUJA TAPAHTUMIAklo 15

HUUTIJARVEN SRK-KODILLA— tietokonekerho klo 18.30

— talvileiri hiihtolomalla24—25.2.

— toimintaa laskiaistiistai-iltana

II.2.

/A — vierailu Virtain seurakuntaan ja\m WkM Slalom-makeen 8.3.

Ejfy&'M t'^ TERVETULOA MUKAAN!

Toiminnasta vastaa nuor.ohj.Tuomo Vanhanen, tiedustelut

HHHKi^HH ^^^H^9 p. 767 542 (kotiin).

KINKERIT:

Ponsa — Mayra — Neula-niemi: Makelassa ti 11.2.

klo 18.30

Kuohenmaa: Eino Makelanluona to 13.2. klo 19

Majaalahti: Risto Palttalallape 14.2. klo 18.30

Toikkola — Leipi — Koivis-to — HypparilS:Rauno Virolalla ti 18.2.klo 18.30

Herttuala: Paavilaisellato 20.2. klo 18.30

Koyra — Kautiala: OlaviLaurilalla pe 21.2.klo 19

Kuru — Ohtola — SavoHaapaniemi: Timo Jaakkolal-

la ti 18.3. klo 19

Kinkeriaiheet: Kirkon lahe-tystehtava Kristityn toivo

K0TIKIRK0NKUULUMISIAVastaava toimittaja:Anja Kares

Toimitus: Kirkkoherranvirasto

Tapulintie 2, 36200 Kangasalapuh. 772 121, 772 122

11

RYHMAJULKAISU

Pyhakoulu elaaPyhakoulu on pieni juhlahetki, lasten jumalanpalvelus. Alttaripoydan peit-taa valkoinen liina.

Pyhakoulussa ollaan lahella Jeesusta. Kukat ja kynttilat alttarilla kerto-vat omalla kielellaan Jeesuksen lasnaolosta.

Pyhakoulussa saadaan uusia kavereita. Siella ollaan yhdessa, lauletaan,leikitaan, opitaan tuntemaan Taivaan Isaa ja hanen huolenpitoaan.

Pyhakoulussa on pienenkin lapsen hyva olla. Kuvassa kirkonkyldn pyhdkoulunopettajat KristiinaMdkinen ja Oidi Kurronen pohtivat lasten kanssa, mika pyhakoulussa on kivointa ja tdrkeinta.

Pyhakoulu eroaa seurakunnanmuusta lapsityosta lasten juma-lanpalveluksena, kirkkohetkena.Kerhot ja muu toiminta kuuluvatarkeen. Pyhakoulussa on juhlantuntu.

Pyhakouluihin kokoontuu sun-nuntaisin 150—180 lasta saan-nollisesti, mutta toiminnan pii-rissa heita on lahes 400. Pyha-koulua pitavat vapaaehtoiset py-hakoulunopettajat. He ovat mukana tassa toiminnassa siksi, ettakokevat tarkeaksi kertoa pienillelapsille Jeesuksen rakkaudesta,kutsua heita yhteen, viettaa heidan kanssaan kirkkohetki.

Hyva olla yhdessa

— Pyhakoulun merkitys on mi-nulle itselleni noussut ihan viimevuosina. Vasta nyt tajuan, kuin-ka tarkeassa tehtavassa olen saa-nut olla mukana, kertoo Kristiina Makinen. Han on pitanyt pyhakoulua kirkonkylan seurakun-takodissa useita vuosia.

Kristiinan kanssa kirkonkylanpyhakoulua pitavat Merja Pai-varinta ja Outi Kurronen vuoro-viikoin. Merja on ollut mukanapyhakoulutyossa aikaisemminPaimiossa. Siella hanta kutsut-

tiin mukaan, kun oli tarve aloit-taa uusi pyhakoulu.

— Kun pyhakoulutyohon kerran lahtee, sita ei voi enaa lopet-taa, Merja kertoo iloisesti.

— Lasten kautta pyhakoulussasaa niin paljon itselleen. PaivanSana alkaa elaa ihan uudella ta-valla, kun siita puhuu lastenkanssa.

Outi Kurronen alkoi pitaa pyhakoulua viime syksyna. Hankertoo, ettei aikaisemmin tullutpohdittua koskaan pyhakoulu-tyon merkitysta. Omasta pyha-koulustaan Outille on jaanyt mie-leen, kuinka siella oli paljon in-nokkaita lapsia. Liuksialan koulussa piti silloin pyhakoulua AinoValimaa. Pyhakoulun tunnelmaja turvallisuus ovat paallimmai-sina Outin muistoissa, ei niin-kaan opit ja opetukset.

— Pyhakoulussa haluan valit-taa lapsille jotakin siita, mita itseolen saanut kokea. Toivon, ettalapset oppivat luottamaan Jeesukseen, Outi kertoo.

— Pyhakoulussa ollaan lapsenehdoilla. Pyhakoulun tunnelmanluovat lapset ja alttaripoyta, jon-ka ymparille kokoonnutaan. Kunlasten on hyva olla yhdessa pyhakoulussa, on pyhakoulunopet-tajankin mieli hyva, Outi jaKristiina kertovat.

Kirkonkylassa"parkkipaikkapyhakoulu"

Seurakunnassamme kokoontuu12 pyhakoulua. Yleensa pyhakoulu ei kesta kauan, vajaantunnin. Siina ajassa ehditaan hil-jentya, laulaa, leikkiakin toisi-naan. Pyhan aihetta voidaanmyos kerrata piirtamalla tai te-kemalla yhdessa Pikkukirkon,lasten pyhakoululehden, tehtavia.

Kirkonkylan pyhakoulu seura-kuntakodin ylakerrassa kokoontuu jumalanpalveluksen aikana.Siella myos ollaan yhta kauankuin kirkossa. Pyhakouluhetkenjalkeen voidaan leikkia ja askar-rella. Kirkonkylan pyhakoulu toi-mii nain parkkipaikkana lapsille, joiden vanhemmat menevatkirkkoon.

Vanhempien osuus on hyvintarkea lasten pyhakoulunkayn-nissa.

— Ellei lapset jo pienina oleoppineet tulemaan mukaan, onheita enaa isompina vaikea ta-voittaa, Outi pohtii.

Pyhakoulunopettajat toivovat-kin, etta monet vanhemmat la-hettaisivat lapsensa pyhakou-luun, tulisivat saattelemaan pie-nempia ja huolehtisivat isom-pienkin matkaan lahdosta.

TAMMER-LINKKI OY. TAMPERE/MANTAN KIRJAPAINO OY. MANTTA 1986 ISSN 0780-0010