Maanantai 22. huhtikuuta 2013 Pyhäjärveläisyyden vaalija – Karjalan puolustaja N:o 4 58. vuosikerta

Kaasalaiselle Karjalan Liitonkultainen ansiomerkki

– Jo vuosia sitten syntyipäätös isovanhemmiltam-me ja isältämme perimäm-me aineiston lahjoituksestaVpl. Pyhäjärvi-seuralle, to-tesi valokuvaaja Sakari Vii-

Pyhäjärveläistä kulttuuri- ja henkilöhistoriaaVpl. Pyhäjärvi-seura julkisti saamansamerkittävän lahjoituksen

ka Karjala-talolle kokoon-tuneelle pitäjäseuran jäse-nistölle sunnuntaina14.4.2013.

Sääntömääräisen kevät-kokouksen yhteydessä jul-

kistettu kulttuuri- ja henki-löhistoriallisesti erittäin ar-vokas lahjoitus sisältää Karlja Impi Wiikan sekä hei-dän poikansa Kaarle Vii-kan jäämistöistä nyt Vpl.Pyhäjärvi-seuran omaisuu-deksi siirtyneen, pyhäjärve-läisyyteen liittyvän kotiar-kiston.

Mukana on myös yksiesine, Kaarle Viikan oma-kätisesti kuparista valmis-tama, Lahjoitusmaatalon-poikien muistomerkin lyh-dyn pienoismallia jäljittele-vä valaisin.

Seuran kevätkokous hy-väksyi vuodelta 2012 ole-vat tilit ja vuosikertomuk-sen. Kokouksessa muistet-tiin onnitteluin merkkipäi-viään viettäneitä seuran kun-niajäsen Kirsti Jääskeläis-tä ja emännistössä toimi-nutta Maija Luukkasta.Sakari Viikan kevätkokous-esitelmästä toisaalla lehdes-sämme.

SIVUT 6-7

Esko Pakarinen luovutti veistämänsä karhupatsaan talvipäivän arpajaistenvoittajalle, Jaana Koistiselle. Kuva: Mari Pakarinen.

SIVU 3

Karhu kruunasi hiihtokisat

Karjalan Liitto on myöntänyt tänä vuonna 23 kultaista ansiomerkkiä. Yhdenniistä sai Pyhäjärvi-Säätiön hallituksen pj. Yrjö S. Kaasalainen. Merkkiäkiinnittämässä liiton valtuuston pj. Marjo Matikainen-Kallström.Kuva: Juhani Forsberg. SIVU 7

Vpl. Pyhäjärvi-seuran edustajat ja lahjoittaja seuran lipun äärellä: pj. KaarinaPärssinen, lahjoittaja Sakari Viika, sihteeri Ari Pusa, varapj. Juhani Paajanenja toimikunnan jäsen Kauko Hinkkanen. Kuva: Marketta Mattila.

Kaarle Viika oli taitava käsistään ja valmisti valai-simen ohuesta kuparilevystä Lahjoitusmaatalon-poikien muistomerkkiä koristaneen lyhdyn pie-noismallin mukaan. Kuva: Kauko Hinkkanen.

Maanantai 22. huhtikuuta 2013VPL.PYHÄJÄRVI2

22. huhtikuuta 2013

Hämeenkyrössä 20.-21. hei-näkuuta järjestettävien Py-häjärvi-juhlien ohjelma onviittä vaille valmis. Juhlavii-konvaihde alkaa, kun suvutkohtaavat HämeenkyrönYhteiskoulun auditoriossa.Sukuseminaarissa geologiJuha Ruohonen kertooKannaksen kalmistoista.

Hämeenkyrössä vietetäänkoko vuoden ajan myösmaamme ainoan Nobel-kirjailija Frans Emil Sil-lanpään syntymän 125-vuotisjuhlavuotta. Kirjaili-jaa muistetaan monin eritapahtumin.

F. E. Sillanpää eli Taatakirjoitti eräässä novellissaan,että järvi on maiseman sil-mä. Viime kesän Pyhäjär-vi-juhlissa Huittisissa järjes-täjät tunnustivat, että ainoamikä heiltä puuttuu, on jär-vi. Hämeenkyrössä vettä onjoka puolella pitäjää. Ylä-puolisesta Kyrösjärvestävesi virtaa tunnelia pitkinalapuoliseen Kirkkojär-veen. Energiantuotantoonvaljastettu koski kuohuuvapaana puolen tunnin näy-töksenä neljästi vuodessa:vappuna, juhannuksena,heinäkuussa ja elokuussa.Mahtava Kyrön koski onmainittu Kalevalassakin jatunnetaan nimellä HämeenHälläpyörä.

Lauantaina tarjolla onkinmahdollisuus tutustua sil-lanpääläisiin maisemiin ve-sitse Kirkkojärvellä. Puri-mo-laiva vie puolentoistatunnin opastetulle risteilyllePappilanjoen suulta kasvis-ravintola Kehäkukan laitu-

Pyhäjärvi-juhlien ohjelma kasassarista.

Perinteistä Muistojen il-taa vietetään Hämeenky-rön pääkirkossa. Pyhäjär-veläisjuurinen Arvo Kuk-ko kertoo sukunsa vaiheis-ta Kannaksella ja Hämeen-kyrössä.

Kyröskosken Koskilin-nan Iltamissa on kevyempiohjelmisto. Musiikkiesityk-siä kuullaan paikkakunta-laisten esittäminä. Lopuksitanssitaan. Tilaisuuden juon-taa toimittaja-pakinoitsijaMatti Pitko, karjalaistaus-tainen sekä isän että äidinpuolelta.

Sunnuntaina Hämeenky-rön kirkossa alkaa juhla-messu kello 10. Kello 14alkavaan pääjuhlaan siirry-

tään Hämeenkyrön Yhteis-koululle. Juhlapuheen pitääentinen hämeenkyröläinenja pyhäjärvitaustainen toh-tori Silvo Kaasalainen.Nuoren puheenvuoronesittää politiikan nousevatähti Jouni Ovaska, jonkaisovanhemmat ovatKirvun evakkoja. Kirvu-laisia asutettiin välirauhanaikana Hämeenkyröön.

Majoitustiloja paikkakun-nalta löytyy jonkin verran,mutta isommat hotellit si-jaitsevat Ikaalisissa ja Tam-pereella.

Motelli Kyröskoski onvarattu kokonaan Pyhäjär-vi-juhlien osallistujille. Mo-tellissa on 18 huonetta ja40 vuodepaikkaa.

Hotelli Urkin Piilopirttisijaitsee Pinsiössä Tampe-reen ja Hämeenkyrön puo-livälissä maalaismaisemissa.Huoneita siellä on 14.

Frantsilan Hyvän Olonkeskus, Karmel-koti sekäOsaran maaseutuopetusyk-sikkö tarjoavat myös ma-joitusta kesämatkailijoille.Paikkakunnalla on myösmuutama maatila, joista voitiedustella yösijaa.

Lisätietoja löytyy inter-netistä sivustoltawww.hameenkyro.fi/mat-kailu/majoitus.

TARJA RAIPALAHämeenkyrön

Karjala-seuran sihteeri

Mottitalkoolaisia 1943

Joka suvun japerheen kunnia-asia:Muistot talteenTässä lehdessä saamme lukea Pyhäjärviseuransaamasta arvokkaasta perinneaineiston lahjoituk-sesta Viikan suvulta. Aiemminkin on lahjoituksiaPyhäjärvi-toimijoille tullut, kuten viime vuonna Pusanperheen peruja säätiön haltuun. Samoin Pyhäjärvi-toimintaa on vuosien saatossa tuettu lahjoituksin,jotka ovat rahastoina mm. opiskelijoille jaettaviastipendejä varten. Pyhäjärvi-Säätiön edellinen,pitkäaikainen asiamies Reino Äikiä on summannut,kuinka mittavasti säätiö on näiden rahastojen kauttaollut tukea jakamassa: tähän mennessä yhteensänoin 110 000 euroa. Tarkemman kirjoituksenaiheesta saamme lukea seuraavassa Pyhäjärvi-lehdessä toukokuussa.

Perinteen tallentaminen, niin henkinen kuin aineelli-nen, on tärkeä asia karjalaisuuden säilyttämisessäja jatkumossa tuleville sukupolville. Toivottavastijokainen perikunta jaksaa huolehtia talteen tätäpääomaa. Ehkä nykyisin tallentamiseen on osattusuhtautua paremmin – sen sijaan, että vanhojaesineitä, valokuvia ynnä muita dokumenttejapäätyisi kirpputoreille tai kaatopaikoille.Kaikilla karjalaisjärjestöilläkään ei välttämättä oletarjota asianmukaisia säilytystiloja, mutta tilannettakannattaa aina tiedustella oman pitäjän järjestöiltä.Tärkeintä on, että perikunnat osaavat arvostaasukujensa evakkoesineitä ja samalla kappalettakoko Suomen historiaa.

Paljon on myös huolehdittu Karjala-aatteen siirtymi-sestä jälkipolville. Yhteisöt yrittävät siitä pitäähuolen, mutta tässäkin avainasemassa on jokainenperhe ja suku. Mitä kerrotaan Karjalasta, houkutel-laanko nuorempaa polvea mukaan sukutapaami-siin, pitäjäjuhliin, kotiseutumatkoille jne. Tärkeääantia ovat osaltaan kotiseutujulkaisut – kirjat,pitäjälehdet ja muut tallenteet.Pienistäkin asioista voi jäädä elinikäisiä muistijäl-kiä. Omakohtaisesti muistan, miten sain Lempää-län Karjalaisten pikkujouluissa lausua runon – olin7-8-vuotias, ja äiti lienee jännittänyt suoritustaenemmän kuin tyttärensä. Vähän myöhemminTampereella pidettiin Karjalan Liiton kesäjuhlat, jasiellä alueen Karjalaseurojen työvoimaa tarvittiin;tuntui kovin tärkeältä, kun minä pieni vunukka sainkantaa ruokalassa astioita tiskattavaksi. Vastaaviamuistikuvia on myös siitä, miten pitäjäjuhlilla sainhoitaa jäätelönmyyntipistettä, ja vähän varttuneem-pana olla kunniavartiossa sankarihaudalla, kahvitta-massa kutsuvieraita, auttamassa kiisselikestientarjoilussa ynnä muuta.Samalla täytyy myöntää, että omalla kohdallanikinolisin voinut paljon tarkemmin kuunnella ja tallentaaäidin ja muidenkin sukulaisten kertomaa. Kyselkää,kuunnelkaa, kertokaa – tallentakaa!

Parhaillaan eri puolilla Suomea valmistellaantulevan kesäkauden karjalaisia tapahtumia jatilaisuuksia. Otetaan niihin mukaan eri sukupolvienedustajat – kaikille varmasti löytyy talkootyötä jatehtävää. Pienistäkin asioista voi karjalaisuus jäädäitämään, vaikka se ei juuri tällä hetkellä ja erielämäntilanteissa ykkösasia olisikaan.

Vpl. Pyhäjärvi-juhlat vietetään Hämeenkyrössä 20.-21. heinäkuuta, ja juhlatoimikunta viestii valmistelu-jen olevan viimesilausta vaille valmiina.

Karjalan Liiton valta-kunnalliset kesäjuhlatpidetään Porissaviikkoa ennen juhan-nusta. Sielläkin pyhäjär-veläisten panos onvahvasti mukana.Hyvää, Karjala-henkistäkevättä ja kesää!

MARJORISTILÄ-TOIKKA

Vpl. Pyhäjärven Rantakylän kansakoulun mottitalkoot vuonna 1943. Ylhäältä vasemmalta KeijoHenttunen, Jouko Henttunen, Pentti Hyytiä, Erkki Kukko, Martti Sorvali, Soini Metso, MaunoHäyrynen, Kerttu Hoikka, Armas Pennanen, Anni Muli, Martti Sorvali, Terho Muli, Tuomo Häyrynen.Takana Einari Mansikkamäki, Martti Äijö. Alla vasemmalta: Impi Metso, Anja Vatanen, Kuronen,Rauha Köninki, Erkki Hoikka ja Saini Vuohelainen. Kuvan lähetti Tuomo Häyrynen Iistä. Hän toivoosaavansa kuvassa olevien kuulumisia. Tuomolle voi soittaa numeroon 040 744 5463, tai kirjoittaaosoitteeseen Tuomo Häyrynen, Konintie 158 91100 Ii.

Kyröskoski, Hämeen Hälläpyörä, taiteilija Magnus von Wrightin ikuistama-na.

Maanantai 22. huhtikuuta 2013 VPL.PYHÄJÄRVI 3

Sastamalassa, VammalanVinkissä vietettiin sunnun-taina 17.3. karjalaista talvi-tapahtumaa Pyhäjärven ur-heiluseura Kaiun hengessä;mukana Pyhäjärven Paka-riset, Vammalan- , Äetsänja Huittisten Karjalaseurary:t.

Aurinkoiselle kisastadio-nille oli saapunut yli 50karjalaistaustaista tai muu-ten asiasta kiinnostunuttaihmistä, myös lapsiperhei-tä oli runsaasti liikkeellä jatapahtuman osallistujienikähaitari oli 3-89 vuotta.

Tilaisuuden avasi Pyhä-järven Pakaristen sukuseu-ran puheenjohtaja O-P Jär-vinen toivottaen kaikki ter-vetulleeksi ja muistuttaenkisaajia reippaasta ja reh-distä karjalaisesta kisahen-gestä.

Vammalan Karjalaseurary:n puheenjohtaja PerttiHakanen käsitteli puhees-saan lyhyesti karjalaisten seu-rojen yhteiseen hiileen pu-haltamisen tärkeyttä ja toi-voi, että mahdollisimmanmoni meistä osallistuisi Hä-meenkyrössä pidettävillePyhäjärvi-juhlille juhlaperin-teen jatkuvuuden takaami-seksi.

Itsekukin taisimme tun-tea mielessämme pistok-sen ja lupasimme osallis-tua, jottei tämä heimol-lemme tärkeä, lähes legen-daarinen vuosittainen pe-rinne pääse lopahtamaan.

Pakaristen suku varaakinesittely-pisteen ja esitelmöit-sijöiden vetäjänä toimii joh-tokuntamme jäsen KallePakarinen. Olemme osal-listumassa myös ohjelmas-sa olevalle jokiristeilylle.

Pertti toivotti meitä ter-vetulleeksi mukaan myösVammalan Karjalaseuran

Karjalainen ulkoilupäivä vietettiin Sastamalan Vinkissätoimintaan ja ainakin kesäi-seen Rudolfin keitaan ta-pahtumaan tulemme laa-jalla rintamalla.

Huittislaiset vastasivat tär-keästä muonitustehtävästä,saimme nauttia kisojen jäl-keen paikallisen lihafirmanerinomaisia tuotteita, joistajälleen kerran ryynimakka-ra huutoäänestettiin par-haaksi. Vammalan Karjala-seura tarjoili kuumaa me-hua koko seurueelle, kiitosHelga ja Timo maistuvas-ta oman lähituotannon me-husta!

Stormin TeräksenMarkku Kulmala ja Rei-no Lehtimäki hoitivat var-sinaisen kilpailuosuuden tyy-likkäästi ja kisat vietiin läpitodella leppoisessa henges-sä.

Palkintojenjaossa paikal-linen Kesport K-M Järvi-nen palkitsi parhaan hiihtä-jän. Pyhäjärven Hiihtomes-tarin tunnustus meni itseoi-keutetusti Elsa RajalalleJyväskylään, onnea Elsa hie-non Ilves -vuosipuukon jaennenkaikkea mahtavanhiihdon johdosta. Onneamyös kaikille muille hiihtä-jille!

Lopuksi arvottiin kun-niapuheenjohta jammeEsko Pakarisen veistämäainutlaatuinen Karhu-veis-tos, voittaja Jaana Koisti-nen oli palkinnostaan ai-don iloisesti yllättynyt.

Kiitos kaikille järjesteli-jöille ja mukana olleille, ensivuonna taas mukaan san-koin joukoin!

OLLI-PEKKAJÄRVINEN

Pyhäjärven Pakaristenpuheenjohtaja

Tulokset:Naiset alle 100 vuotta:voittajana ylivoimaisesti Elsa Rajala aikaan 6,59

Kuuma ryhmä, eli miehet 50-80v:Kalevi Paunuvuori ja K-M Järvinen aikaan 5,29Jorma PakarinenKari LiuksialaSeppo Huotari (kaikki alle 10 minuuttia)O-P järvinen 21,50 (hiihti pitkän reitin)

Nuorten sarjassa myös kovia sprinttereitä,jotka kukin voittivat omat sarjansa:Lenni HakanenVilho JokelaViivi Jokela

Lenni Hakanen ampaisi matkaan Vilho Jokelan ja Elsa Rajalan odotellessa vuoroaan.

Hiihtourakka Vinkin aurinkoisella ladulla takana! Vasemmalta Kalevi Paunuvuori, Elsa Rajala, JormaPakarinen, Seppo Huotari ja Kari Liuksiala. Kuvat: Mari Pakarinen.

Laavulla oli tarjolla makkaraa ja mehua.

Tilaa oma Pyhäjärvi-lehtitai anna ystävälle ja sukulaiselle lahjaksi!

Tilaushinta edelleen vain 30 euroa/vuosikerta,

lehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Soita p. 040 730 2622

Maanantai 22. huhtikuuta 2013VPL.PYHÄJÄRVI4

RakkaammeYliagronomi

Einari KUKKO

s. 26.3.1919 Vpl. Pyhäjärvik. 31.3.2013 Helsinki

KaivatenHelvisukulaiset ja ystävät

Oi jos nukkua saisin kerran,kevätkukkien kätköhön,sulosuojahan Suomen armaan,alle miettivän männikön.

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.

Rakkaamme

Aino KaarinaKOSTENSALOs. 27.07.1938Vpl. Pyhäjärvik. 12.02.2013 Helsinki

Ah’ kaikki kaataa kuolema,niin ompi tahto Herran.Ei ketään kuolo armahda,vie jokaisen se kerran.

Rakkaudella muistoasi siunatenTommi, Terhi, Liisa ja JaloAnja perh.Pauli perh.Martti perh.Ritva ja MarinaYstävät

Siunattu 09.03.2013 Johanneksen kirkossa.Lämmin kiitos osanotosta.

Kirkonsanoma

Tunnustaudun kevään ja kesän ystäväksi, jolle syksyn jatalven tulo eivät ole erityisen innostavia tapahtumia.Tämäkin talvi tuntuu alkaneen liian aikaisin ja kestäneenäärimmäisen pitkään. Jo pitkään olen kaivannut aurin-koa, valoa ja lämpöä. Pääsiäisenä olin lasten kanssahiihtämässä Kilpisjärvellä ja sain toiveeseeni vastauksen.Vielä aamulla oli tuulta ja tuiskua, mutta yhtäkkiä taivaskirkastui ja aurinko loi lämmittävät säteensä. Heijastues-saan valkoiseen lumeen auringon kirkkaus oli niin voi-makas, että en pystynyt oikein katsomaan mihinkään. Olivain valoa.

Ylösnoussutta Kristusta kuvataan usein vertauskuvalli-sesti auringoksi. ”Aurinkomme ylösnousi, loistaa voitto-vuorella…” (VK 105). Aurinko tuo elämän ja sulattaajään. Auringon paistaessa lopulta vasta tajuaa, kuinkapimeää on ollut. Ylösnoussut Kristus on elämän merkki,joka valkeudessaan paljastaa pimeyteni, itsekkyyteni jalaiminlyöntini. Olen vain katsonut, kun olisi tullut mennälähelle. Olen lausunut pahoja sanoja, kun olisi tullutsiunata. Olen vain arvioinut, kun olisi ollut hyvä mennäauttamaan. Kristus paljastaa kirkkaudellaan myös nekohdat, joita en itse haluaisi nähdä.

Kristus aurinkona ei kuitenkaan vain paljasta, vaanmyös lämmittää. Hänen armonsa on mittaamaton.Pienenä ja vajavaisena ihmisenä saan jäädä hänen varaan-sa ja uskoa, että oman elämäni ladun vieressä kulkeetoinenkin latu. Hän nostaa, kantaa ja armahtaa. Hän onvierelläni myös silloin, kun en osaa itse auttaa itseänieivätkä toisetkaan tunnu ymmärtävän. On jotakin, jonkavaraan voi jäädä myös ihmettelevänä, vajavaisena jaheikkona. Usko on hyppäämistä ja luottamusta siihen,että joku lopulta kantaa.

Kristus ei kutsu meitä ainoastaan hyvyytensä vastaan-ottajiksi, vaan myös jakajiksi. Millä kaikilla tavoin voisinolla ”aurinkona” toisille? Keneltä minun olisi hyväpyytää anteeksi ja tehdä sovinto? Kenelle minun olisi aikaantaa anteeksi? Mitkä omat totuuteni minun olisi hyvämyöntää ennakkoluuloiksi? Kuka on se, joka tällä hetkel-lä kaipaa kuuntelijaa? Kuka on se, jonka taakkaa voisinolla hetken jakamassa? Kenen luokse minun olisi hyvämennä käymään? Ketä voisin koskettaa, halata tai loh-duttaa?

Auringon paisteessakuollut alkaa kasvaa, vedet alkavatvirrata, siemenet itää ja mahdoton tulla mahdolliseksi.Aurinko on ihmeellinen.

LASSI PRUUKI

Ihmeellinen aurinko

Pyhäjärvi-lehti julkaiseejoka numerossa tietoja

perhetapahtumista, kuten merkkipäivistä,edesmenneistä ja valmistuneista.Muistathan kuitenkin aina kysyä

asianosaisilta luvan tietojen julkaisuun.

Rakas äitimme ja mummomme

Bertta TuulikkiPÄRSSINENo.s. Matikainen

s. 30.3.1926 Vpl. Pyhäjärvik. 18.1.2013 Sastamala

Kulje äiti kerallammevoiman lähteenä lähellä.Elä muistoissa mukanammesävelinä sielussamme,elämämme enkelinätaivaan veräjän takana.(Eino Leino)

Kaivaten, lämmöllä muistaenMarja-LiisaEila ja Aulis Niina ja Kalle Suvi ja Teemusisaretmuut sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu lähiomaisten läsnä ollessa.Lämmin kiitos osanotosta.

Pekka Laulajaisen perhekunnassa on jälleen menty eteen-päin. Kihlauksensa ovat jouluaattona 2013 julkaisseetJuhani ja Ruut Laulajaisen nuorempi tytär Pauliina jaJuho Laulajainen, molemmat Turusta. Juhani on Pek-ka ja Raija Laulajaisen vanhin poika, jonka vanhem-mat ovat Arvi ja Ida Laulajainen Salitsanrannalta.Juhon juuret johtavat Metsäpirtille.

Paraisilla asuva Juhanin nuorempi veli Taneli ja Linn-vaimo saivat helmikuussa toisen pojan. Pekka-äijällä jaRaija-mummilla olisi jo kymmenen lastenlasta, muttayksi menehtyi kohta synnyttyään.

Merkkipäiviä

Kotisivut osoitteessa:www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Pajunkissat herää eloontuoreen täytyy olla puu,se ei synny vanhaan keloon,jonka parta harmaantuu.Aurinko on korkeallasäteet maahan lähettää,herää eloon hangen alla,kohta nurmi vihertää.Kevään aika pian saa,ihan tässä naurattaa!

HANNU MUSAKKA

Kevät ontulossa

Helmi Tokkari, o.s. Rasa,täyttää 90 vuotta 9.5.2013Salossa. Hän on lähtöisinLappeenrannasta, mutta olinaimisissa Pyhäjärvellä Kau-ko Tokkarin kanssa, asui-vat Pikonmyllyn lähistöllä.

Hilkka Tervonen, o.s.Naskali, täytti 90 vuotta13.12.2012 Haminassa. Äi-tinsä Helmi Naskali, o.s.Rautiainen, isä MikkoNaskali, isovanhemmatVarpu ja Aapro Rautiai-nen Kiimajärveltä.

Liikenne- ja viestintäministeriön toukokuussa 2012 aset-tama selvitysmies Juhani Paajanen luovutti raporttinsaliikenneministeri Merja Kyllöselle 10. huhtikuuta 2013.Raportti Julkisen liikenteen tuettujen henkilökuljetustenrahoituksen ja toimintatapojen kehittäminen, Liikenne-ja viestintäministeriön julkaisusarja 11/2013 löytyy VN/liikenne- ja viestintäministeriö nettisivuilta.

Selvitystyössä on esityksiä julkisesti tuetun henkilölii-kenteen organisoinnin ja järjestämisen kehittämiseksi.Työ kattaa kuntien joukkoliikenteen, Kelan kuljetukset,koulukuljetukset, vammaispalvelulain mukaiset kuljetuk-set sekä sosiaalihuollon kuljetukset. Näihin käytetäänvuosittain yhteensä noin miljardi euroa verorahoja.

Vantaan kaupunginjohtajan tehtävästä eläkkeelle vajaapari vuotta sitten jäänyt DI Juhani Paajanen on juuriltaanVpl. Pyhäjärven Yläjärven Paajasia. Hän toiminut aktiivi-jäsenenä Vpl. Pyhäjärviseurassa pian 10 vuoden ajan,kuulunut seuran hallitukseen viime vuodesta alkaen ja onnyt seuran varapuheenjohtaja.

KAARINA PÄRSSINEN

Selvitysmies Juhani Paajanenluovutti raporttinsaliikenneministerille

Juhani Paajanen sai kau-punginjohtajan työstäVantaalla eläkkeellepäästyään kutsun Valtio-neuvoston asettamaksiselvitysmieheksi. Pyhä-järveläisten onneksi hä-nen pitkäaikainen Kar-jala-harrastuksensa nä-kyy nyt panoksena Vpl.Pyhäjärvi-seuran halli-tuksessa ja osallistumi-sena arvostetun viipuri-laislähtöisen Pamaus-seuran toimintaan.

Rakkaamme

Reino Javanainen�12�12�1924��pl���yhäjärvi���� 9�3�2013��uittinen�†

Jää jäljelle ees hiven sinusta: muistos jää. Kuin kalliin jalokiven sen tahdon säilyttää.

��aarlo��arkia�

Kaikesta kiittäen, syvästi kaivaten

Anja

Päivi, Varpu ja Otto

Kirsi

Jari, Elina ja Siiri

sukulaiset ja ystävät

Siunattu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta.

Kiitos Reinon hyvästä hoidosta Kuninkaisten vanhainkodin hoitajille.

Maanantai 22. huhtikuuta 2013 VPL.PYHÄJÄRVI 5

Karjalainen kirkkopyhä al-koi jumalanpalveluksellaVesilahden kirkossa. Saar-nassaan lämminhenkisestikarjalaisuutta käsitelleelläkirkkoherra Harri Hent-tisellä on myös karjalaisiasukujuuria, isänsä puoleltaKivennavalta.

Vesilahden Karjalaseuranjäsenet avustivat jumalan-palveluksen kulkua. Kirk-kokahvit nautittiin seura-kuntatalolla, ja tilaisuudes-sa kuultiin mm. PirkkoBergiuksen lukemana kii-tosakatistos. Viisi vuottakanteleensoittoa harrasta-nut koululainen NettaHuotarinen viritti tunnel-maan soitannollaan.

Vesilahden Karjalaseuranpuheenjohtaja PekkaHinkkanen iloitsi, että vä-keä oli runsaasti paikalla, jaKarjalaisesta kirkkopyhän

Vesilahdessa vietettiin sun-nuntaina 14.4. Karjalaistakirkkopyhää, jonne saapuiosallistujia eri puolilta Pir-kanmaata ja kauempaakin.

Vesilahden Karjalaseuranja Vesilahden seurakunnanyhteistyössä järjestämään ti-laisuuteen autoili juhlapu-hujaksi Karjalan Liiton liit-tovaltuuston varapuheen-johtaja, pyhäjärveläisjuuri-nen kansanedustaja AnttiKaikkonen Tuusulasta.Hän kiitteli karjalaista peri-määnsä ja eritoten isoisän-sä Arvi Kaikkosen anta-maa esimerkkiä:

– Isoisäni kautta olen saa-nut vain myönteisiä koke-muksia karjalaisuudesta.Vaikka isoisä koki elämän-sä aikana monen muun kar-jalaiseen tavoin raskaitamenetyksiä, katsoi hän ainasilti rohkeasti eteenpäin tu-levaisuutta kohti, eikä mu-rehtinut liikaa menneitä.Toki menetyksistä tulee ot-taa opiksi, mutta aina katseuutta kohti suunnaten.

– Hänen esimerkkinsä onollut myös minulle itsellenitärkeä elämänohje, ja se onauttanut jaksamaan, ihanviime aikoinakin. Jokaisellemeistä tulee elämässä vas-toinkäymisiä eteen, välilläkuljetaan myötätuulessa jatoisinaan vastatuulessa; it-

Karjalan Liiton liittovaltuus-ton varapuheenjohtaja sum-masi myös liiton työsarkaa:

– Karjalan Liitto noin 45000 jäsenensä voimin tekeemonenlaista arvokasta työ-tä. Kaikki edellä mainitutasiat yhteisöllisyydestä jayhteistyöstä, positiivisestaelämänasenteesta ja karja-laisuudesta kuuluvat olen-naisena osana myös Karja-lan liiton toimintaan. Tämäon tietysti luonnollista, silläilman karjalaisia ja karja-laishenkisiä ihmisiä ei liitto-akaan olisi. Voin hyvillämielin jakaa Karjalan Lii-ton toimintaa ohjaavat ar-vot, joita on määritelty kol-me: karjalaisuus, elämän-

Kirkkopyhä kutsui karjalaisia Vesilahteensekin tiedän siitä jotakin.Uskon kuitenkin, että elä-mä kyllä kantaa, kun tekeetyönsä hyvin ja huolehtiikanssaihmisistään. Tämänajatuksen etenkin karjalai-set ovat hienosti sisäistä-neet ja käytännössä toteut-taneet. Myönteinen asenneelämään auttaa selviämäänmonien vaikeuksien yli.

Antti Kaikkonen totesiolevansa varttikarjalainen.

– Eli biologisesti omaanneljänneksen karjalaisuutta.Tämän neljänneksen olensaanut sotaveteraani-isoisäl-täni, joka sotavuosien jäl-keen joutui jättämään koti-seutunsa Pyhäjärven Kon-nitsan kylän ja päätyi evak-kona Satakuntaan, Koke-mäelle. Hän kuitenkin käviusein Pyhäjärvi-seuran ti-laisuuksissa ja ne olivat hä-nelle hyvin tärkeitä. Vaikkaisoisä on kuollut, hänen kar-jalaisesta henkisestä perin-nöstään pidämme huolta.Karjala ja heimon henkipysyy elossa. Karjalaisuuson upea asia.

Kaikkonen kertoi myöspari vuotta sitten tekemäs-tään kotiseutumatkasta, jon-ka aikana onnekkaan sattu-man avittamana löytyi myösperheen kotitalon perus-tuksia.

Karjalainenyhteisöllisyys jakulttuuri tärkeitäKaikkonen näki, että yksi-löitä ja yksilöllisyyttä ko-rostavassa nyky-yhteiskun-nassa meidän kannattaisiottaa oppia enemmän kar-jalaisista ja heidän elämän-tavastaan, jonka keskiössäon suku ja perheet.

– Maailma on usein liianraskas kantaa vain yhdenihmisen voimin. Suvun li-säksi myös esimerkiksi naa-puriavun ja ystävien merki-tys kasvaa entisestään ai-koina, jolloin valtion kas-sassa rahat ovat vähissä.Yhteenkuuluvuuden tunneja toisista huolehtiminen eiaina tarvitse verisidettä. Sensijaan, että miettisimme mi-ten itse voisimme saadamahdollisimman paljon yh-teisestä potista hyötyä itsel-lemme, tulisi meidän miet-tiä keinoja, miten voisim-me auttaa lähimmäisiä. Lä-heltämme löytyy apua tar-vitsevia, usein lähempänäkuin huomaammekaan.Sama kannattaa muistaamyös hankaluuksien ja ras-kaiden aikojen koputelles-sa omaa ovenpieltä; apuaon usein saatavilla, kunhansitä vain rohkenee pyytää.

Karjalaisuuteen kuuluva

yhteistyö ja erilaisuuden hy-väksyminen nousee esiinmyös uskontojen välisessäyhteistyössä, joka karjalai-suuteen kuuluu.

– Hengellinen toimintaon olennaista myös Karja-lan Liiton toiminnassa. Kar-jala sijaitsee alueellisesti idänja lännen välissä, ja on useinjoutunut toimimaan näidenkahden välisenä taistelu-kenttänäkin. Karjalassa tiuk-koja raja-aitoja ei kuiten-kaan ole hengellisessä mie-lessä olemassa,vaan luteri-laiset ja ortodoksit toimi-vat usein yhteistyössä. Tämänäkyy muun muassa erilai-sista tilaisuuksista, jotka jär-jestetään ekumeenisessahengessä.

Pääsiäisen jälkeisiä aikojaelettäessä hän otti esiin kar-jalaisen kulttuurin suoma-laista kulttuuria rikastutta-via piirteitä – kuten virpo-misen.

– Tärkeä osa karjalai-suutta on myös musiikki.Kuorolauluperinne on eri-tyisen näkyvästi esillä ja Kar-jalaa voisi kutsua jopa kuo-rolaulun luvatuksi maaksi.On muuten hienoa, ettäkuorolaulu näyttää nous-seen suorastaan muotiin. Seon yksi konkreettinen esi-merkki siitä, kuinka yhdes-

sä olemme vahvempia.– Laulujuhlista on muo-

dostunut kansallisaatteen jakuorolaulun suuria mani-festaatioita. Suomeen lau-lujuhlat ovat rantautuneetVirosta. Meidän kaikkiensuomalaisten onneksemmeKarjalan liiton jäsenjärjes-töt jatkavat tätä hienoa pe-rinnettä. Karjalainen kult-tuuri on monenkirjava jaelävä. Meidän tulee olla sii-tä ylpeitä!

– Karjalaisuudesta pu-huessa ei voi olla mainitse-matta monen suomalaisenlempiherkkua karjalanpiira-koita, tai vaikkapa muka-vaa kesäurheilulajia kyyk-kää. Karjalainen kulttuuririkastuttaa suomalaista kult-tuuria niin henkisesti kuinaivan käytännön tasolla.

Kaikkonen muistutti, ettänäiden ajattomien kulttuu-riperintöjen lisäksi karjalai-suus elää myös tässä ajassa:

– Nykypäivän karjalai-suutta on löydettävissä so-siaalisessa mediassa, esimer-kiksi Facebookissa ja verk-koyhteisöissä. Kuulun itse-kin erääseen karjalaisuuttavaalivaan verkkoyhteisöön.Jäsenmäärä tuntuu kasva-van hyvää vauhtia, ja ni-menomaan nuorista jäse-nistä. Ei hassumpaa.

Karjalan Liitolla monipuolinen työsarkamyönteisyys ja yhteisöllisyys.

– Karjalaisuuden esiin-tuomista kuvastaa esimer-kiksi pitäjänseurojen aikaan-saannokset, kuten vaikka-pa hautausmaiden ja kirk-kojen kunnostus sekä muis-tomerkkien rakentaminen.Soraäänittä nämä toimen-piteet eivät ole aina eden-neet, mutta ne ovat kaikenkaikkiaan arvokkaita teko-ja. Uusien muistomerkkienpystyttäminen liittyy ennenkaikkea karjalaisuudestamuistuttamiseen, ei niinkäänsuomalaisuudesta, vaikkatoisinkin on väitetty. Edellämainittuja kahta käsitettä einäissä yhteyksissä tulisi se-koittaa.

Antti Kaikkonen esittelimyös Evakkoäiti-muisto-merkkihanketta ja toivoikarttuisaa kättä hankkeeneteenpäin viemiseksi.

– Tämän Karjalan Liitonjärjestämän keräyksen avul-la on tarkoitus pystyttääoma muistomerkkinsä to-dellisille arkipäivän sanka-reille, evakkoäideille. Käy-tyjen sotien johdosta ontähän mennessä pystytettyuseita muistomerkkejä ja

patsaita, viimeisimpänäLappeenrannassa paljastet-tu sotaorvon patsas. Tä-män lisäksi on muistettusodissamme kaatuneita jakunnostautuneita, ja jopaSuomen hevonen on saa-nut oman muistomerkkin-sä sota-ansioidensa vuoksi.Suomen hevosen rooliayhtään väheksymättä, kaik-ki voivat varmasti yhtyäsiihen näkemykseen, ettäevakkoäitienkin on jo kor-kea aika saada oma muis-tomerkkinsä, ja sitä kauttasaada arvostusta ja tunnus-tusta tärkeälle työlleen per-heissä ja yhteiskunnassa, jotahe ovat jaksaneet ansiok-kaasti toteuttaa raskaistamenetyksistä huolimatta.

– Esimerkiksi sotien ai-kana, miesten ja poikienollessa rintamalla, äitien teh-tävänä oli monissa Karja-lan kylissä koko evakuoin-nin toteuttaminen. Huomi-oitavaa on myös, että per-heet olivat tuohon aikaanpaljon suurempia kuin ny-kyään, ja lisäksi useissa per-heissä myös isovanhemmatoli saatava turvaan sodanjaloista lasten lisäksi. Kai-ken kukkuraksi talvisodansyttymisen aikana oli myöstalvi, joten mistään pienes-tä urakasta tässä ei siis ollutkysymys, päinvastoin.

Keräys muistomerkin to-teuttamiseksi on käynnissälokakuuhun 2014 saakka,ja muistomerkki on tarkoi-tus julkaista vuoden 2015aikana.

Lisäksi Kaikkonen ke-hotti runsain joukoin osal-listumaan tulevan suven val-

Karjalan kysymyson laaja käsiteAntti Kaikkonen sanoi pu-huvansa Karjalasta usein”Karjalan kysymyksenä”laajassa perspektiivissä.

– Tämä ”Karjalan kysy-mys” tarkoittaa KarjalanLiiton kielenkäytössä käy-tännönläheisiä asioita, ku-ten toimia kotiseutumat-kailun esteiden poistami-seksi. Se tarkoittaa myösmaanosto- ja vuokrausoi-keuden saamista Karjalaansekä ulkosaarien ja Laato-kan täysmittaista avaamistamatkailulle. Ei voi olla niin,että venäläisillä on oikeusostaa maata Suomesta,mutta päinvastoin hommaei tunnu toimivan. Edistys-tä tässä asiassa ei juurikaanole tapahtunut.

– Suomalaisten on lähesmahdotonta ostaa maataVenäjältä, ja täyskiellossaolevat raja-alueet Venäjänpuolella on määritelty joil-lain alueilla jopa 200 kilo-metrin syvyisiksi. Suomenon edellytettävä vastavuo-roisuuden toteutumista jat-kossa entistä aktiivisemmin.Ratkaisuja ongelmiin löy-tyy varmasti, kunhan niitävain jaksetaan etsiä, kan-sanedustaja totesi. -MRT

Antti Kaikkonen toi Kar-jalan Liiton onnittelutsata vuotta täyttäneelleveteraanille, pitäjänneu-vos Yrjö Raaskalle. Raas-ka on syntynyt Sakko-lassa 13.4.1913.

takunnallisille karjalaisillekesäjuhlille Poriin, viikkoaennen juhannusta.

– Kyse on vuoden par-haasta Karjala-tapahtumas-ta.

Omakohtaiseksi ehkä hie-noimpana Karjala-tapahtu-ma Antti Kaikkonen onkokenut pari vuotta sittentehdyn retken Viipuriin jaPyhäjärvelle, paikkaan, jos-sa oli aikanaan isoisänsäkotitalo.

– Juurista on kyllä tässä-kin tapauksessa enemmänmuistoja kuin konkretiaajäljellä. Isoisäni kotitalostaPyhäjärvellä ei ole kuin ki-vijalka jäljellä. Paikka onkuitenkin kaunis, kirkasve-tisen Kiimajärven rannalla.Myös kauniit muistot pai-kasta ovat jääneet jäljelle.Pidän valitettavana sitä, ettänaapurissa ei oikein ole pi-detty huolta vanhoista ra-kennuksista.

– Karjalaisten kotiseutu-matkailijoiden toiminta kar-jalaiskylissä on ihailtavaa; heovat monin tavoin autta-neet kylien vanhuksia ja lap-siperheitä. Mielestäni avus-tustoiminnan on hyvä läh-teä juuri tällaiselta käytän-nönläheiseltä tasolta. Kar-jalaiskyliin matkustaneetsaavat itselleen mittaamat-toman arvokkaita koke-muksia, ja samalla he oppi-vat, mitä voivat puolestaantehdä itse kylien asukkai-den hyväksi. Tällainen avus-tustoiminta on esimerkil-listä ja siitä voisi monetavustusjärjestöt ottaa mal-lia, Kaikkonen tuumasi.

vietosta tullee perinne.Tilaisuus päättyi kirkko-

herra Henttisen puheen-vuoroon, jossa hän korostirukousperinteen merkitys-tä.

– Iltarukous on meillejokaiselle hyvä yhteys lap-suuteen, läheisiin ihmisiin japäivän tapahtumiin.

Kirkkopyhän yhteydessäsai myös edellispäivänä 100vuotta täyttänyt pitäjänneu-vos Yrjö Raaska KarjalanLiiton onnittelut vpj. AnttiKaikkosen tuomana. Raas-ka on toiminut KarjalanLiiton hallituksen jäsenenävuodet 1975-1984 ja onmm.Vesilahden Karjalaseu-ran ja Sakkola-Säätiön pe-rustajajäsen.

MARJORISTILÄ-TOIKKA

Maanantai 22. huhtikuuta 20136

Viikan perillisiltä arvokas lahjoitusPyhäjärvi-seuralleVpl. Pyhäjärvi-seuran vuo-sikokouksessa julkistettiinseuran saama arvokas lah-joitus Viikan perillisiltä.

Ensin 1919-1926 kap-palaisena ja kirkkoherrana1929-1944 Vpl. Pyhäjär-vellä ja sittemmin Mouhi-järvellä viimeisinä vuosinaanrovasti Karl Adolf Wik-manin, myöh. Wiikan(1888-1958) ja maisteriImpi Eeva Maria Wii-kan o.s. Hukkasen (1890-1968) ja heidän poikansarovasti Kaarle Martin Vii-kan (1923-2002) kotiarkis-to siirtyi muun jäämistönjoukossa Kaarle Viikanpojan Sakari Viikan hal-tuun.

Hän yhdessä veljensäHeikin kanssa päätti, mitäaineistolle tapahtuu. Nyt jul-kistetun lahjoituksen koh-dentaminen nimenomaanVpl. Pyhäjärvi-seuralleedustaa sekä aineistoa kuo-lemaansa saakka kartutta-neen lahjoittajan isän ettäperillisten tahtotilaa.

Kevätkokouksessa alle-kirjoitetun luovutusasiakir-jan mukaan seura voi ai-neiston luetteloinnin jälkeenjälleenluovuttaa arkiston, taiosan siitä, arkistolaitoksel-le. Kyseeseen tulevat Mik-kelin maakunta-arkisto jaKansallisarkisto sekä mah-dollisesti Kansalliskirjasto.

Lahjoitus käsittää laajankokoelman kulttuurihisto-rialliselta arvoltaan merkit-täviä dokumentteja, mm.muistiinpanoja, käsikirjoi-tuksia, painotuotteita ja va-lokuvia. Ne kuvaavat niinseurakunnan, pitäjän ja pi-täjäläisten kuin Wiikan per-heenkin historiaa ja elämää.Mukana on myös mm.nuotteja, tunnettujen laulu-jen ensipainoksia, alkupe-räisversioita säveltäjien tila-usteoksista.

Aineisto, suurelta osin al-kuperäisinä, ajoittuu pää-osin 1920- ja 1930-luvuille,sotavuosiin ja myös jälleen-rakentamisen kauteen.Asiakirjatoisinnoista van-himmat, sukututkijoidenkannalta äärettömän arvok-kaat, ovat 1500-1600-lu-vuilta.

Merkittävää on myös se,että mukana on runsaastiWiikojen arkistoimaa aineis-toa Impi Wiikan kirjoitta-man ”Pyhäjärvi kappalekannakselaisvaiheita” -his-toriateoksen kirjoittamisenjälkeisiltä vuosilta. Miehen-sä kuoltua hän viimeisinävuosinaan asui RiihimäelläValtakadun varrella.

Impi Wiika oli Mouhi-järven vuosinaan perusta-massa 2-luokkaisena yksi-tyisenä oppikouluna v.1955 aloittanutta Mouhi-järven yhteiskoulua, missätoimi sittemmin historian-opettajana ja rehtorina. Esi-merkkinä lahjoitetun koti-arkiston aineiston moni-puolisuudesta ja tuoreim-mista asiakirjoista olkoon

näiltä Mouhijärven koulu-vuosilta peräisin oleva, ImpiWiikan huolellisesti taltioi-ma aineisto.

Karl ja Impi Wiikan elä-mäntyöstä ja lukuisista mer-kittävistä ansioista on luet-tavissa lähemmin mm. ne-tissä löytyvässä Vpl. Pyhä-järvi-lehden 8/2008 nume-rossa aukeamalla s. 10-11,jolle Marjo Ristilä-Toikkaon dokumentoinut Mou-hijärvellä pidetyillä Pyhä-järvi-juhlilla Muistojen il-lassa kuultuja Salme Rin-talan ja Aila Mannisenesityksiä.

Mitä seuraavaksitapahtuu– Aineiston laajuutta ku-vannee jollain tapaa se, ettäkun arkistoaineisto on saa-tu Arkistolaitoksen mukai-sin ohjein luetteloitua, niinarviolta luettelo tulee ole-maan n. 200 sivua.

Näin arvioi KaukoHinkkanen seuran halli-tuksen nimeämästä lahjoi-tusarkiston selvitystoimi-kunnasta. Hänen lisäkseentoimikuntaan kuuluvat seu-ran puheenjohtaja KaarinaPärssinen ja varapuheen-johtaja Juhani Paajanen.Toimikunta kutsuu harkin-tansa mukaan avukseen asi-antuntijoita.

Jo ennen lahjoituksen vas-taanottotodistuksen allekir-joitustilaisuutta ja julkista-mista Vpl. Pyhäjärvi-seu-ran kevätkokouksessa oliasian tiimoilla ehtinyt ta-pahtua monenlaista. SakariViikan otettua helmikuuntoisena maanantaina yhteyt-tä Vpl. Pyhäjärvi-seuraanlahjoitusasiassa, seuranedustajat kävivät noutamas-sa laatikot häneltä helmi-kuun viimeisenä perjantai-na. Aineiston arkistomappiarkistomapilta ja laatikkolaatikolta suoritetun alusta-van tarkastelun jälkeen aloi-tettiin sen tarkka luetteloin-ti asiakirja asiakirjalta, jul-kaisu julkaisulta. Työ teh-dään Arkistolaitoksen tark-kojen ohjeiden mukaisestija on hyvin aikaa vievää.

Seuran hallitus päättäämyöhemmin, luetteloinninedettyä, missä määrin ai-neistoa on ennen sen osienluovuttamista Arkistolaitok-selle asetettavissa jossainmyöhemmin sovittavassayhteydessä seuran jäsenis-tön nähtäväksi. Seurassa onmyös suunnitteilla asiantun-tijan kutsuminen Mikkelinmaakunta-arkistosta sekätoisaalta tutustumaan ja ar-vioimaan arkistoaineistoaettä lisäksi mahdollisuuksi-en mukaan vierailemaankertomassa seuran jäsenti-laisuudessa luovutetun alu-een arkiston nyt karttumas-sa olevasta Pyhäjärvi-ko-koelmasta.

KAARINAPÄRSSINEN

Tästä alkoi lahjoitusaineiston matka Sakari Viikan varastosta helmikuun viimeisenä perjentaina Vpl.Pyhäjärvi-seuran haltuun. Kantamassa lahjoittaja Sakari Viika (oik.) ja vastaanottajien edustajanaseuran varapj. Juhani Paajanen. Kuva: Kaarina Pärssinen.

Sakari, Kaarle ja Heikki Viika Kaarlen syntymäkodin, Pikkupappilan portailla heinäkuus-sa 2000. Rakennus oli vielä pystyssä, mutta ikkunat ja ovet laudoitettu kiinni. Kaarle Viikakertoi pojilleen pikkupappilan ollen kutakuinkin ehjä hänen käydessään 1980-luvunjälkipuoliskolla omin luvin Pyhäjärvellä Leningradista käsin. Kuva: Sakari Viika.

Maanantai 22. huhtikuuta 2013 7

Kevätkokouksen, lahjoi-tuksen vastaanottotodis-tuksen allekirjoituksen, kah-vitteluiden ja arpajaisten jäl-keen Vpl. Pyhäjärvi-seu-ran paikalla olleet jäsenetpääsivät mielikuvamatkalleWiika-Viikojen perheenkokemaan maailmaan Py-häjärvelle.

Sakari Viika kertoi ke-vätkokousesitelmässäänkatkelmia siitä, mitä hänenisovanhempansa ja isänsäolivat eläessään ehtineet vä-littää omimmasta Pyhäjär-vestään ja elämästään sielläsuvun nuorimmille. Ne ker-tomukset, joita Sakari jahänen Heikki-veljensä sai-vat kuulla koko lapsuuten-sa ja aikuisuudessaan isäl-tään Carolukselta, ovatolleet keskeisintä ja tärkeintäSakarin ja hänen Heikki-veljensä Viipurin läänin Py-häjärvestä saaman käsityk-sen muokkaajina.

Kaarle, Veikki,Carolus ja Aslak SarrePerhepiirissä ja ystävienkeskuudessa Kaarle Mar-tin Viikaa, joka syntyi7.8.1923 ja kuoli tapatur-maisesti 1.6.2002, kutsut-tiin nimellä Carolus. Se tulinimestä, jonka hän oli al-

Carolus Martinus Studius TheologicusPyhäjärvellä ja katkelmia muista tarinoista

kuaan leikkimielisestiomaksunut teologiksi Hel-singin yliopistossa opiskel-lessaan: Carolus MartinusStudius Theologicus.

Nimi Carolus myös aut-toi heti oivaltamaan kenes-tä oli puhe, isoisä Karlista(Karl Adolf Wiikasta) vaihänen pojastaan Kaarlesta.Jälkimmäisellä oli muitakinlempi- tai salanimiä. Sisa-ruksilleen Maijalle ja Ee-valle hän oli Veikki.

Perhepiirissä kirjoitetuis-sa, vieläkin tallella olevissaNoki -nimisissä perheleh-dissä, joiden päätoimittajaCarolus oli, jokaisella kir-joittajalla oli salanimet. Ca-roluksen itselleen keksimäsalanimi oli Aslak Sarre.

– Törmäsin salanimeenmelkeinpä järkytyksekseni,kiinnittäessäni huomiota sii-hen, kun selailin Noki-leh-teä Maija-tätini syntymäpäi-villä Riihimäellä. Käsillä ol-lut Noki-lehti oli Caroluk-sen lahjaksi tekemä juhla-numero varmaankin Mai-jan aikaisemmille syntymä-päiville. Olin joitain aikojasitä ennen käynyt Vpl. Py-häjärvellä työmatkalla 1997valokuvaamassa Konevit-san luostaria. Tuolloin ot-tamani kuvat Konevitsasta

ovat luonnollisesti tallella.– Jonkinlainen erityinen

sattuma sekin, että tuolleensimmäiselle matkalle, jol-loin olen käynyt isäni synty-mäpitäjässä, osui mukaanvärikkäänä, klovninomaise-na matkaseurueen yllättäjä-nä aivan oikea Aslak Sar-re, Tikkurilan maalarimes-tari. Siis elollinen ihminen,jolla oli kuten Maijan syn-tymäpäivillä Noki-lehdestähuomasin, Caroluksenkäyttämä salanimi. Klov-nilta vaikuttanut Sarre il-maantui tuon tuostakinKonevitsassa työntekoanikommentoimaan. Tapasinhänet myöhemminkin Vii-purissa jossain restaurointi-projektissa.

Caroluksen jaisovanhempienPyhäjärvellä– Toisen kolmesta Pyhä-järven matkastani sain teh-dä yhdessä Caroluksen javeljeni kanssa v. 2000. Kä-velyretkistämme isäni lap-suuden maisemissa, pappi-lan ja läheisen kirkon osinjo metsittyneissä puistoissaja hiekkarantaisen Pyhäjär-ven rannalla tuli ikuisestiunohtumattomia, voimak-kaita elämyksiä. Isäni oli

paitsi mainio oppaamme,niin myös värikkäiden ta-rinoiden kertoja ja muis-tutti siinä suhteessa klovni-maiseksi kokemaani AslakSarrea – vaikka isän sa-manlainen salanimi olikinpuhtaasti keksitty. Olen va-lokuvaajana dokumentoi-tunut Caroluksen Pyhäjär-veä matkamme aikana mel-kein askel askeleelta.

Sakari Viika toteaa, ettähänen ja Heikki-veljensä lap-sena kuulemien, Pyhäjär-veen liittyneiden tarinoidensynnyttämät mielikuvat pui-den suuruudesta ja ihmeel-lisyydestä, puiston rehevyy-destä, hiekkarannan pituu-desta, maiseman kauneu-desta osoittautuivat väärik-si.

Caroluksen Pyhäjärvellevieminä tuolloin jo päällenelikymppiset veljekset saat-toivat perille päästyään to-deta lapsuudessaan isältäänkuulemiensa kertomustenjättämät mielikuvat kalpeiksija vähätellyiksi verrattunasiihen, millaisia paikat mit-tasuhteiltaan ja elämykselli-syydessään todellisuudessaolivat. Hiekkaranta Pyhä-järvessä pappilan alapuo-lella oli pidempi. Pieni krii-kunapuu kasvanut entises-

tään nyt pöheikköityneessäpuutarhassa yläoksiltaankorkealle kurottuvaksi.

– Vuonna 1958 isoisäniKarl Wiikan, – joka vuo-teen 1934 oli Wikman jasukunimen Viika omaksuivasta isäni Carolus – kuol-lessa olin vasta 2,5-vuotias.Muistan hänestä vain jon-kun häivähtävän tuokionjuodessamme papan tar-joamaa wishyä kristallila-seista Mouhijärven pappi-lassa. Isoäitini Impin kuol-lessa olin jo 12,5 vuodenikäinen ja muistikuvia onrunsaammin. Kovinkaanpaljoa hän ei eläessään ehti-nyt kertoa Pyhäjärvestä vie-raillessamme hänen luonaanRiihimäellä.

Upean kuvakavalkadinkera tarinoita isästään Ca-roluksesta ja heidän yhdes-sä kokemastaan Pyhäjär-vestä kertonut Sakari Viikavastaili esitelmän jälkeenkysymyksiin. Niitä esittivätmm. ne, jotka kertoivatSakarille hänen isoisänsäKarl Wiikan aikoinaan kas-taneen heidät.

Kuulimme mm. että hä-nen omassa kotiarkistos-saan on toki vielä kaikkiaanrunsaasti jäljellä niin vanho-ja valokuvia Pyhäjärveltä,

isovanhemmistaan ja isäs-tään, kuin myös mm. hy-vänä piirtäjänä tunnetunCaroluksen teoksia.

Kolmas matkaKolmannen kerran SakariViika kävi Pyhäjärvellä, niinikään isänsä Caroluksenkanssa, pappilan ja kirkonmaisemissa v. 2001 vainhyvin pikaisesti Losevostakäsin venäläisellä ”taxilla”.

Matkan päätarkoitus olisilloisena Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön varapuheenjohtaja-na toimineen rovasti Kaar-le Viikan osallistuminenSäätiön delegaatiossa pj.Erkki Pärssisen ja halli-tuksen jäsen Salme Rinta-lan kanssa sakkolalaistenjuhlille. Puheenjohtaja Han-nu J. Paukku Sakkola-Säätiöstä kertoo matka-ajankohdasta, että kunnos-tettu Lahjoitusmaatalon-poikien muistomerkki vi-hittiin 9.6.2001 ja seuraava-na päivänä 10.6.2001 Kaar-le Viika saarnasi Sakkolankirkon paikalla pidetyssähartaustilaisuudessa.

Muistiin merkitsi

KAARINAPÄRSSINEN

Karjalan Liiton kultainenansiomerkki myönnettiintänä vuonna 23 ansioitu-neelle karjalaistoimijalle.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiönhakemuksesta merkkimyönnettiin Säätiön halli-tuksen puheenjohtaja YrjöS. Kaasalaiselle. Yrjö ontullut hallintoneuvoston jä-seneksi vuonna 1989, toi-minut puheenjohtajana javarapuheenjohtajana vuo-sina 1995-2005 ja tullut senjälkeen hallituksen puheen-johtajaksi. Karjalaistoimin-tavuosia hänelle kertyi kaikkitoiminnat mukaan lukien50. Yrjö on kiitettävästisaanut toimintaan mukaanmyös perheensä nuorta su-kupolvea.

Karjalatalolla 13.4. jär-jestetyssä tilaisuudessa hänkiitti merkin saajien puo-lesta tästä arvokkaasta huo-mionosoituksesta. Työ kar-jalaisuuden hyväksi jatkuu,Yrjö totesi lopuksi. Karja-laiset Kesäjuhlat Porissa onyksi suuri tapahtuma tänävuonna. Yrjö on juhlatoi-mikunnan johtoryhmän va-rapuheenjohtaja.

Päätoimittaja Marjo Ris-tilä-Toikka on myös yksimerkin saajista. Marjo tuliVpl. Pyhäjärvi-lehden pää-toimittajaksi 1. elokuuta2007. Marjolle merkkiähaki Sakkola-Säätiö.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö kiittää jaonnittelee karjalaisia toimijoita

Kultaisen merkin saajiaon myös Räisäläisen pitkä-aikainen toimittaja Kuller-vo Huppunen ja Sakko-lan Keljaan 2009 pystyte-tyn sodan uhrien muisto-patsaan suunnittelija EeroPilviniemi.

Karjalan Liiton uusia Pii-rakkamestareita tuli tänävuonna 12. Pyhäjärveläi-nen Maija-Liisa JokisaloNokian Karjala-seura ry:stäon yksi mestareista. Maija-Liisa taitaa myös käsityöt,Nokialla v. 2009 pidetyiltäPyhäjärvi-juhlilta hänetmuistetaan neulakinnastek-niikalla tehdyistä käsitöis-tään.

100 vuotta täytti13.4.2013 talvi- ja jatko-sodan veteraani, Sakkola-Säätiön perustajajäsen, pi-täjäneuvos, Yrjö RaaskaVesilahdelta, syntyisin Sak-kolan Petäjärveltä.

Kiitos teille karjalaiset toi-mijat ja onnea!

PIRJO KIIALASäätiön asiamies

Piirakkamestarin arvonimi myönnettiin13.4.13 seuraaville:56. Riikka Rastas, Laihian Karj. ja Vaasan Karjalaseura ry57. Terttu Saukkonen, Kemiön Karjalaiset ry58. Maija-Liisa Jokisalo, Nokian Karjala-seura ry59. Anneli Repo, Lahden piiri60. Senja Tolvanen, Hollolan Karjalaseura ry61. Kaija Turtiainen, Hollolan Karjalaseura ry62. Paula Autio, Oulun Karjalaseura ry63. Leena Vasko, Oulun Karjalaseura ry64. Viskari Eila, Inkeroisten seudun Karjalaseura ry65. Eevaliisa Kurki, Hyvinkään Karjala-seura ry66. Maire Ratilainen, Lohjan Karjalaseura ry67. Anja Saarinen, Lohjan Karjalaseura ry

Karjalan Liiton kultaisenansiomerkin saajat 2013:Henttonen HannuHirvonen PirkkoHuppunen KullervoHörkkö JoukoKaarna AuneKaasalainen YrjöKuutti KirstiMakkonen HeikkiMartiskainen TarmoMuurinen OssiPaavolainen SirkkaPackalen AnneliPilviniemi EeroPirhonen SeppoPärssinen AimoRistilä-Toikka MarjoToivonen MarjaToivonen TuijaTorikka Raimosekä neljä myöhemminjulkistettavaa henkilöäKultaisen ansiomerkin saajia, Pyhäjärven Yrjö S. Kaasalainen toinen vas.

Kuva: Juhani Forsberg.

Piirakkamestari nro 58, Maija-Liisa Jokisalo. Kuva:Marjo Ristilä-Toikka.

Maanantai 22. huhtikuuta 20138

Sääntömääräiseen kevätko-koukseen 13.4.2012 Karja-latalolle saapuneet KarjalanLiiton valtuuston jäsenetlähtivät tällä kertaa hyvillämielin tahoilleen jatkamaanaktiivista työtään omissakarjalaisjärjestöissään.

Kokouksessa hyväksyttyLiiton tilinpäätös 2012osoitti plussaa, Karjalata-lon tilojen kunnostus tal-kootöinä on käynnistetty,hienoja kasvonsa pesseitäkokoushuoneita jo nähtä-vissä ja Heimotalosäätiönnäkymätkin edellisvuottapositiivisempia, mikä vai-kuttaa myös Karjalatalontulevaisuuteen.

Karjalaisen Heimotalo-säätiön hallituksen puheen-johtajan Erkki Joenpol-ven raporttia kuunneltiinmietteliäänä ja hiiren hiljai-seksi supinoilta ja tausta-keskusteluilta rauhoittunee-na.

Kokousväen kysymyksetJoenpolvelle koskivat niintulossa olevaa osakeantiakuin ennustetta nyt myön-teiseltä näyttävän rahoitus-tilanteen pysyvästä kohen-tumisesta. Kiinteistö OyKarjalaisten Heimotalossaeli Karjalatalossa on lähi-vuosina pakko tehdä mit-tavia, rahoituksen puuttu-essa siirtyneitä korjaustöitä.Karjalan Liitto on suurinosakekannan omistaja 48prosentin osakkeilla. Tou-kokuussa kokoontuva yh-tiökokous päättää osake-annista, joka suunnataan nytosakkeita omistaville, jossa

Karjalan Liiton valtuusto koollaHeimotalon tulevalla osakeannillaKarjalatalonkin tila kohentuu

omistajajoukossa on luku-määräisesti eniten yksittäi-siä henkilöitä yhdellä taimuutamalla osakkeella.

Kevätkokous hyväksyisuuremmitta keskusteluittahallituksen laatiman vuosi-kertomuksen ja tilit vuo-delta 2012.

Tulevaan päin katsotta-essa ääneen pääsi Porissakesäkuussa järjestettävienKarjalaisten kesäjuhlien juh-latoimikunnan puheenjoh-taja Jouko Hämäläinen.Järjestäjät odottavat Poriinkaiken kaikkiaan reilua 4000osallistujaa.

TunnustuksiaropisemallaKokousta seuranneessa ti-laisuudessa jaettiin tunnus-tuksia ja palkittiin niin yk-sittäisiä henkilöitä kuinKL:n jäsenseurojakin aktii-visesta toiminnasta. Run-saslukuisten tunnustusten japalkintojen jako kesti puo-lisentoista tuntia. Korkeintunnustus, Pro Carelia -mitali ojennettiin kaikkiensukutukijoiden korkeallearvostamalle kouluttajalle jaauliisti neuvoja jakavalleasiantuntijalle, Suomen Su-kuhistoriallisen Seuran pu-heenjohtaja FT Kari-Mat-ti Piilahdelle.

Kultaisella ansiomerkilläpalkituista 23 henkilöstävain kahdeksan oli saapu-nut noutamaan tunnustuk-sen. Heidän joukossaan oliVpl. Pyhäjärvi-Säätiön eh-dotuksesta KL:n palkitse-ma Säätiön hallituksen pj

Yrjö S. Kaasalainen.Kaikki erilaisia palkintoja

ja huomionosoituksia saa-neiden nimet löytyvät Kar-jalan Liiton nettisivuilta.Todettakoon, että palkituk-si piirakkamestarin arvo-nimellä tuleminen osui jotoisen kerran Nokian Kar-jalaseuran pyhäjärveläisjuu-riselle jäsenelle, nyt Maija-Liisa Jokisalolle järjestys-numerolla 68. Häntä ennensamasta seurasta LeenaKannisto numerolla 45 saiviime vuonna ko. arvoni-men. Vpl. Pyhäjärvi-seu-ran anomana Juhani Fors-berg palkittiin piirakkames-tariksi v. 2011.

KAARINAPÄRSSINEN

Järjestöseminaarissa esiintyivärikkäästä ja mieleenjää-västä teatteri- ja elokuva-ohjaajaurastaan mainettaniittänyt Jari Halonen.Hän keskustelutti rivakoinja hauskoin sanakäänteinvaltuuston kokouksesta japalkitsemistilaisuudesta pai-kalle jääneitä yleisön rip-peitä näiden Kalevala-käsi-tyksistä.

Erityisesti hän halusi haas-taa kuulijat kertomaan, mitäyhteistä he näkevät Kale-valla ja Karjalalla olevan jamitä Kalevala itse kullekinon tähän asti merkinnyt.

Tilaisuus oli samalla esit-tely 15.11.2013 ensi-iltansasaavasta, Halosen pitkääntyöstämästä ja suurin odo-tuksin julkisuudessa lasta-tusta elokuvasta Kalevala– uusi aika.

Ensimmäinen elokuvanpromokiertueen tilaisuusosui Halosen mukaan sat-tumalta Karjalatalolle. Ha-

losen viimeisintä pitkää elo-kuvaa Aleksis Kiven elämä(2002) on luonnehdittuvuosikymmenen kärkielo-kuvaksi. Se lukeutuu eittä-mättä parhaimpiin suo-malaisen elokuvan kirjaili-jakuvaksiin.

Kuulemastaan innostunutosa yleisöstä takaa tahol-laan suusta suuhun etene-vän Kalevala-elokuvan en-nakkotiedotuksen onnistu-misen.

KAARINAPÄRSSINEN

Ohjaaja Jari Haloseltatulossa Kalevala-elokuva

Elokuvaohjaaja Jari Halonen kertoi tulossa olevas-ta Kalevala – uusi aika -elokuvasta. Kuva: ViljoPänttönen.

PuheenjohtajaMatti Puhakkasai viime hetkentietoja toimin-nanjohtaja SatuHallenbergiltaliittovaltuustonkokouksen ol-lessa juuri alka-massa. Kuvat:Kaarina Pärssi-nen.

Karjalan Liiton hallitus-ta kokouksessa edusta-neet varapj. Maija-LiisaLindqvist ja jäsen EijaHatakka-Peltonen, kun-niapj. Risto Kuisma jakunniajäsen Sulo Maa-nonen sekä Jorma Lind-ström Kymen Karjala-seurojen piiristä seuraa-massa liittovaltuustonkokousta.

Sie, mie, myö yhes -tee-malla kokoonnutaan Sata-kuntaan, Poriin, viikkoa en-nen juhannusta viettämäänKarjalaisia kesäjuhlia, nyt 65.kertaa.

Kaikki ovat tervetulleitanauttimaan juhlaviikonlo-pun välittömästä tunnel-masta, tapaamaan vanhattutut ja haastamaan suunmakiaks.

Tervetuloa Poriin 14.-16.6.Karjalaisille kesäjuhlille

Juhlaviikonlopun ohjel-massa on paljon perinteistäohjelmaa, mutta uutuutenavoi osallistua vaikka golf-kisoihin lauantaina Yyteringolfkentällä. Karjalaisenmusiikin teemavuoden kun-niaksi luvassa on myös run-saasti musiikkia - jazziakin,kun jazz-kaupungissa ol-laan.

Juhlien valmistelut Poris-

sa ovat meneillään ja tahtitiivistyy vielä ennen H-het-keä. Kesäjuhlat järjestääKarjalaseurojen Satakun-nan piiri yhdessä KarjalanLiiton ja Karjalaisen Nuo-risoliiton kanssa. Järjestely-organisaatiota johtaa Kar-jalaseurojen Satakunnan pii-rin puheenjohtaja JoukoHämäläinen. Lisätietojamm. www.karjalanliitto.fi

- MRT

Kesäjuhlajärjestelyt ovathyvässä vauhdissa, asi-oita hoitavat mm. YrjöS. Kaasalainen ja JoukoHämäläinen Karjalaseu-rojen Satakunnan piiris-tä. Kolmantena kuvassaEero Kunttu Karjalais-ten Pitäjäyhdistysten lii-tosta KL:n liittovaltuus-ton kokouksessa.

Maanantai 22. huhtikuuta 2013 9

HallituksenpuheenjohtajaYrjö S. KaasalainenKallenk. 1029200 Harjavaltapuh. 0400-626 770,yrjo.kaasalainen@luukku.com

HallituksenvarapuheenjohtajaJuhani ForsbergRyytimaantie 19 A 800320 Helsinki,puh. 050-511 2899,juhaniforsberg@gmail.com

HallintoneuvostonpuheenjohtajaEsko PulakkaKuljunperäntie 18937200 Siuropuh. 044 383 0867esko.pulakka@gmail.com

Vpl.Pyhäjärvi-Säätiönpuheenjohtajat

Pyhäjärvi-juhlat

Hämeen-kyrössä20.-21.7.

2013

Tilaa Vpl.Pyhäjärvi

-lehtiomaksi,

ystävälle taisukulaiselle

lahjaksi!

Hinta edelleenvain 30 euroa/

vuosikerta

p. 040 730 2622

Tämän kunnianarvoisanPyhäjärvi-lehden taholtajoulun tienoilla ystävällises-ti muistutettiin vanhuuttaanlaiskistunutta kynänikkaria.Siitä kaunis kiitos ja jalan-kin raapaisu. Kun jäi ikäänkuin pistosta tuntoon jakun käteen sattui kortti Kä-kisalmen ajoilta, niin pa-laanpa vielä koulutieni al-kuun.

Korhosen Eemelin ot-teet juurruttivat jokaisenPyhäkylän koulun höylää-möön tutustuneen mieleenkäsityksen oikeasta koulu-kurista. Sittemmin se onmaasta viimeistään 1960-luvulta alkaen kadonnut.Sijaan on astunut opettajiinkohdistuva yhteiskunnanhyväksymä monimuotoi-nen anarkia. No, sota-ajanoloissakin kouluissa kurin-pitotilanne oli poikkeuk-sellinen niin oppilaiden kuinopettajienkin kannalta. Kunnykyisin ruikutetaan luok-kien pääluvun kasvua, niin– paitsi että opettajilta onviety kurinpidon oikeus –valitus vaikuttaa aika nau-rettavalta. Käkisalmen kou-lun ensimmäinen luokka olijaettu kahtia, kummassakin35 oppilasta, ja opin saunatoimi, kuten päästessäniLauttakylässä viidenneltäluokalta, missä meitä oli 44toiveikasta nuorta.

Porissan poika kurin kourissaMenestys saattoi tietysti

vaihdella, mutta omastapuolestani en voi valittaa.Pidin siitä, että sai käydäkoulua ja oppia uusia asioi-ta. Hyppäys kansakoulustaoli tietysti melkoinen. Oliuusia aineita ja useimmillaaineella oma opettajansa.Sodan tähden enimmät oli-vat naisia, yhtenä varsin nä-kyvänä poikkeuksena suo-men opettaja Lauri Hal-lapää, lempinimeltä Klusi-li. Tämän nimityksen hänoli saanut siksi, että kieliop-pi aloitettiin äänneopista.Sen alkupäässä komeilivatklusilit k, t, p, katko ja d.Hallapää oli aika vaativakieliopin pänttäämisessä,mistä voi näin jälkikäteenolla pelkästään tyytyväinen.

Aineita hän myös kirjoi-tutti. Pidemmälle ehtineettiesivät, että Klusililla olitiettyjä mieltymyksiä. Hänoli IKL:n kannattaja ja in-nokas suomenmielinen. Jososasi aineessa haukkua itä-naapuria ja ruotsalaisia, niinmahdollisuudet saada ko-rotusta numeroon koheni-vat. Kerran Klusili antoituntiaineen aiheeksi ”Esi-isiemme muisto velvoit-taa”.

Tunsin saaneeni elämänitilaisuuden. Kynä savutenpurin venäläisiin ja ruotsa-laisiin kaikki keksimäni Suo-

men kansan vastukset. Etu-päässä niistähän omien hal-litustemme ohella harmim-me johtuvatkin. Menestysylitti odotukset. Paperin lo-pussa komeili kymppi. Li-säksi kuulin, että Klusili olilukenut ainetta muilla luo-killa noin malliksi aiheenkäsittelystä. Se ei ollut mi-nusta mitenkään vastenmie-listä.

Klusililta sain todistuk-seen kympit, mutta kerranharmia. Oli kiellettyä hei-tellä lumipalloja välitunnil-la. Muistamatta kieltoa hei-tin kaksi palloa pihan reu-nan muuriin. Klusili valvoivälituntia, saapasteli luok-seni, sanoi minun rikko-neen kieltoa ja kirjoitti luo-kan päiväkirjaan Lehtiselletunnin jälki-istuntoa. TaisiKlusililla olla paha päivä.Oli mielestäni turhan ko-vaotteinen, mutta Roomaoli puhunut, ja arvelin asianpäättyneen.

Vaan eipä päättynytkään.Luokan valvojana oli Kat-ri Komonen, joka opettisaksaa ja matematiikkaa.Kati oli jo iäkäs, kulki ta-vallisesti eri paria olevatkengät jaloissaan ja oli ka-vahdettava luonnonvoima.Hänen tunnillaan täytyi tie-tysti varoa, sillä hän suuttuisangen herkästi. Hyvää eiseurannut, kun punainen

tsunami alkoi nousta Katinkaulalta helttoihin ja pos-kille ja hän loihe lausumaanpahantekijälle tuomiotaan.

Alkoi sitten lumipallopäi-vänä Katin tunti. Äkeäntuntuisena hän kirjoitti päi-väkirjaan, huomasi Klusilinminulle jakaman valtiopäi-väharjoituksen ja alkoi kuu-lustella tekemisiäni. Kuu-lustelija suuttui toimessaanja palkitakseen vaivansa li-säsi istuntooni toisen tun-nin. Se ei ollut reilua, muttaKatin kiukulla oli hintansa.

Kati piti kovaa kuria,opetti erinomaisesti saksaaja vähän vaikeatajuisesti ma-tematiikkaa. Hänellä oli ainamukanaan muistikirja, jo-hon hän merkkasi kulloi-senkin tunnilla esiintymäänjoutuneen gladiaattorinmenestyksen. Opeteltiinmatematiikan tunnilla uuttalaskutapaa. Seurasin Katinselitystä, mutta en pysynytkärryillä. Katin tapana olikomentaa oppilaita vuo-rollaan taululle laskemaan,kun tutustuttiin uusiin asi-oihin. Kuului komento:Lehtinen taululle!

En tietenkään osannutlaskea annettua tehtävää,kun en ymmärtänyt periaa-tetta. Kati suuttui, seisottiminua luokan edessä tau-lulla ja haukkui minut pa-hanpäiväisesti. Hän ihan in-nostui. Muiden aiheidenloppuessa, kun ei ehkä keh-dannut puuttua paikattui-hin vaatteisiini, hän keksihuonot hampaani: ”Miksisinulla on noin rikkinäisethampaat? Miksei niitä olehoidettu?! Mene paikalle-si!” Ja Kati kaivoi kirjanmerkiten kohdalleni pitkänmiinuksen. Näin ilahdutet-tuaan sieluaan hän määräsikotitehtävät poistuen tyy-tyväisenä.

Kahden tunnin jälki-is-tunto lauantaina oli hankalaasia, kun olisi pitänyt ehtiämahdollisimman aikaisinlähtemään kotiin Kallenkar-tanoon. Heittämäni lumi-pallot olivat varmaan vi-hastuttaneet jonkin äkäisenkohtalottaren, sillä istunnonaikana luokan ehdoton jäl-ki-istuntomestari Ossi P. eliJenkki juonitteli. Kun mi-nua alkoi Jenkin konstejaseuratessani naurattaa, val-vova opettaja komensi mi-nut seisomaan. Onnistuinkuitenkin korjaamaan tilan-teen, kun vuoron vaihtues-sa olimme tovin ilman val-vojaa. Käytin järkeäni jaistuin.

Oltiin jo Puputin huvilal-la sotilaiden karkottamina,kun oikaisin tietä välitunnil-le hyppäämästä ikkunastapihalle. Menettely oli poi-kien keskuudessa ihan ta-vanomaista, mutta minäsain jollain tavalla epäon-nistuneesta suorituksesta ai-van välittömästi varsin ikä-viä migreenioireita.

Oli Katin tunti ja hänlähetti minut huonovointi-suuteni tähden lääkärinkautta kotiin. Sain vielä saat-tajankin, joka oli jokoOvaskan Pertti tai Pu-putin Tapani. Meidän pitimennä varuskunnan lääkä-

Näin suomalaisia aikanaan valistettiin

rin vastaanotolle, muttamatkalla päänsärky ja nä-köhäiriöt loppuivat. Mitäsuotta lääkäriä vaivaamaan,mentiin kämpille ja vietet-tiin hilpeästi vapaa-aikaa.Emme vain tienneet, ettäKati oli ilmoittanut vas-taanotolle poikia olevan tu-lossa. Kun meitä ei kuulu-nut, turhaan odotellut lää-käri viestitti siitä koululle.Niin Kati sai tietää ja taasminut haukuttiin, kun Ka-tille tarjoutui tuore aihe.

En kuitenkaan saanut is-tumista kuten lumipalloju-tussa. Kati ei kenties ollutaivan johdonmukainen.Kerran oli luokan päivä-kirjaan tuherreltu ylimää-räisiä. Siitä seurasi ankarakuulustelu, jonka kuluessaKati jostain käsittämättö-mästä syystä alkoi tivataPaakkarin Pertiltä – olipyhäjärveläissyntyisiä – oli-ko tämä kirjoitukseen vi-kapää. Pojat äimistelivätäkillistä kohteen valintaa,kun ei Pertti suinkaan ollutpahankurinen, vaan pikem-minkin aransorttinen. Poi-ka peräti hämmentyi moi-sesta huomiosta, tietysti kiis-ti syyllisyytensä, mihin Kati:”Sinä punastut! Sinä pu-nastut! Tunnusta pois!” jne.Pertin niskaan ripustettiinkova rangaistuksen uhka;ainakin kahden tunnin val-tiopäivät.

Vaan kuinka kävikään,kun tutkinta eteni, niin syn-tipukiksi – vai pitäisikö sa-noa uhriksi – osoittautuiKatin sukulaistyttö Mari-anne.

Kun rangaistusta ei alka-nut kuulua, poikaporukkatotesi epäoikeudenmukai-suuden ja teki siitä omiajohtopäätöksiään. Marian-ne oli silti liian sievä tyttö,että Pertin puolesta kiuk-kuiset pojat olisivat raaski-neet ruveta häntä simput-tamaan.

Olimme kyllä aika veli-kultia ja kuri oli paikallaan.Meidän takiamme kärsikohtuuttomasti ruotsin-opettajamme Simpanen,kaunis nuori rouva, jokaoli aivan liian herkkä jahyväntahtoinen. Rääkätty-ämme häntä kuin riiviötmeistä alkoi oma käytök-semme näyttää kohtuutto-malta. Ydinporukka päätti,että ostetaan Simpasellekukka ja pyydetään anteek-si – samalla nähtäisiin, mi-ten opettaja tämän käänty-myksemme kestäisi.

Meitä oli lähetystössämuistaakseni neljä kaverus-ta, mutta minun kanttini eikestänyt jäädä luovutusti-laisuuteen. Jesuiittamaisuusmeni minusta turhan pit-källe, jänistin ja seurasinoperaatiota vähän kauem-paa. Pojat hoitivat hom-man tyylikkäästi, Simpanenloisti ja heltyi taas milteikyyneliin, kun oltiin niin kul-taisia. Porukka totesi hank-keen menestyneen liiankinhyvin, mutta oli meissä senverran tuntoa, että ruotsintunnit rauhoitettiin kohtuul-lisesti tästä eteenpäin.

ERKKI LEHTINEN

Alkuvuodesta moni on tehnyt uudenvuodenlupauksia ja elämäntapamuutok-sia. Näitä neuvoja oli tarjolla Yrjö Karilaksen toimittamassa Pikkujättiläises-sä; Tietokirja nuorisolle, Muistikirja aikuisille, Ohjekirja opiskelijoille, 12painos vuodelta 1945, toteaa kirjahyllystään teosta selaillut Pirjo Kiiala.

Maanantai 22. huhtikuuta 201310

Vanhoja muistoja kotiarkiston kätköistäToini Pelkonen, o.s. Vesikko, lähettää terveisiäPyhäjärvi-lehden lukijoille oheisen vanhan kuvan javiereisen sivun, vuodelta 1934 olevan ilmoitus-koosteen myötä.

– Kauan on ollut tallessani oheiset ilmoitussivut.Eelis Lappalainen oli antanut ne miehelleniLauri Pelkoselle, he olivat samassa työpaikassaVakuutusyhtiö Pohjolassa.

– Näistä näkee nykypolvi, että elettiinhän ennen-kin.

Ilmoitusten alla on teksti: ”KauppakirjapainoOy, Viipuri 1934”. Mihin julkaisuun nämä ilmoi-tuskoosteet oli tehty, ei käy ilmi Toini Pelkosenlähettämästä viestistä. Mutta ilmoitukset kertovat,miten paljon yritystoimintaa ja tapahtumia olitarjolla. Koostetta kannattaa tutkailla vaikkapasuurennuslasin kanssa.

Lisäksi Toini Pelkonen on laittanut vieressä ole-van vanhan valokuvan, joka on äitinsä peruja.

– Kuvassa istumassa vasemmalta Maria Kukko,o.s. Puusniekka, seuraavan kahden nimeä enmuista, sitten äitini Maria Vesikko, o.s. Kaasalai-nen ja Vappu Tomperi. Seisomassa vasemmaltaAnni Virolainen, o.s. Savolainen, Varpu Rei-malahti, o.s. Kaasalainen, seuraavaa en muista, jasitten Anni Rähmönen, o.s. Puusniekka.

Jo pariin otteeseen on vii-me vuoden lehdistä käynytilmi, että Aapro ja HelenaÄikiän suvusta on tulossatietoa painetussa muodos-sa. Pääsiäislauantaina julkis-tettiin ”Aapro ja Helena” -sukuteos.

Sukutarinan kirjoittajaKauko Hinkkanen ko-rosti tilaisuudessa, että ky-symyksessä ei ole pelkäs-tään sukukirja, sillä tavan-omaisten perhetaulukoidenohessa kirjassa kerrotaanjokaisen sukupolven osaltasiitä elinympäristöstä, mis-sä he ovat leipänsä ansain-neet. Äikiän suku on asu-nut Ivaskansaaren kylässälähes 300 vuotta. Niinpäkirjassa on varsin seikkape-räisesti käyty läpi Ruotsinvallan aika, Venäjän suuri-ruhtinaskunnan aika kuinmyös itsenäisyyden ajanjak-so. Nuoremmallekin luki-jalla tulevat tutuksi lahjoi-tusmaakausi, sortovuodet,vuoden 1918 tapahtumatja tietysti talvi-ja jatkosodanaika.

Merkittävä vaihe on su-kuhaaran elämässä tapah-tunut 1.1.1896, kun 26-vuo-tias torpparin poika Aap-ram Äikiä on avioitunutMikko ja Anna Pusan ai-noan tyttären Helena Mi-kontytär Pusan kanssa jatullut kotivävyksi Rotjan-lahden kylään. Perheeseensyntyi kaikkiaan kahdeksanlasta, joista kuitenkin vainpojat Armas, Juho ja Viljosekä tytär Hilja jäävät su-kua jatkamaan muiden las-ten kuoltua aivan pienenä.

V. 1937 tytär Hilja muut-taa avioiduttuaan ArviHinkkasen kanssa Lahna-valkamaan Juho Hinkka-sen perheyhteisöön. PojistaArmas ja Juho ovat solmi-neet myös avioliiton ja yh-dessä pitkään poikamiehe-nä pysytelleen Viljo Äikiän,

Aapro ja Helena Äikiän sukutarina kirjaksiäidin ja isän sekä isoisänMikko Pusan kanssa asu-taan yhteistaloudessa Rot-janlahden Mikkolan tilaa.

Mikko Pusa on saanut5.12.1904 kahden veljek-sen kesken laaditulla perin-tökirjalla 6/17 taloa n:ro 4omistukseensa. Tilan ko-konaispinta-ala oli 189 heh-taaria, josta siis puolet siir-tyi Mikon omistukseen.Aapro oltuaan 28 vuottakotivävynä on ilmeisestiahkerana työmyyränä ja tun-nollisena perheen isänä voit-tanut Mikon ja vaimonsaAnnan luottamuksen, silläv.1924 he luovuttavat tilan-sa kotivävylleen Aaprolle.

Samaan aikaan Mikko onsaanut omistukseensa lisäätiluksia, jotka he siirtokaup-pakirjalla kuitenkin luovut-tavat kolmelle pojalleen.Pojista ainoastaan Armason täysi-ikäinen ja Juho jaViljoa edustaa uskottu miesJussi Pusa. Tilukset lisään-tyvät, sillä pojat ovat yhtei-sesti ostaneet useita pie-nempiä tiloja vv.1935-1938.

Arvostettu äijä MikkoPusa on kuollut 1938 jakotivävy Aapro on kuolluttalvisodan evakkovaiheenaikana Alavudella 1940. Jat-kosodan aikana palataantakaisin Karjalaan. Kaikkisuvun miehet ovat olleetsodissa. Jatkosodan hyök-käysvaiheen jälkeen Armasja Juho kotiutetaan ikänsäperusteella Viljon ja vävyArvin jatkaessa sotimista.

Viimeinen maakauppatehdään kevättalvesta 1944Lingvistin tilan siirtyessäpoikien omistukseen. Myösjakokirja ehditään laatia tou-kokuussa 1944. Sitten on-kin edessä jo kesällä lähtökotiseudulta lopullisesti.Pojat saavat maanhankin-talain mukaiset tilat Huitti-

sista ja Hilja tytär asettuumiehensä suvun kanssaKauvatsalle. Mummo He-lena Äikiä siirtyy poikiensamukana Huittisiin, jossakuolee 1965.

Sukutarinat kertovatperheiden vaiheistaKauko-serkkumme on lois-tavalla tavalla koonnut su-vun tarinoita myössiirto-laisvaiheen jälkeen.

Suku on perinteisesti ko-koontunut Tapaninpäivänäyhteiseen tapaamiseen. Sit-temmin tuon kokoontu-misen ajankohdaksi vaih-dettiin elokuun ensimmäi-nen lauantai. Yhteisissä ta-

paamisessa vanha kaarti oliaina keskipisteenä, kunnestilanne on nyt muuttunutniin, että kaikki Aapro jaHelena Äikiän lapset ovatkuolleet. Suvun vanhin onArmas Äikiän poika AarniÄikiä, hänkin jo 80 vuottatäyttänyt.

Kirjan 239 sivuun on saa-tu hienosti mahdutettua su-kutaulujen lisäksi jokaisensuvun jäsenen osalta omaatarinaansa. Kotiseutua ontehty tunnetuksi nuorem-mille useiden kotiseutumat-kojen yhteydessä. VanhaMikkolan päärakennus tu-houtui tulipalossa 2002,

mutta ennen sitä siellä eh-dittiin joukolla käymään, jakirjan sivuille on vanhojenvalokuvien ja rakennustenpohjapiirustusten avulla saa-tu taltioitua entisajan näky-mät. Vanhojen arkistoläh-teiden kätköistä on löydet-ty esivanhempien haastat-teluja.

Kauko Hinkkanen ononnistunut kokoamaan hie-non tarinan Aapron ja He-lena suvusta, ja suvun tari-noita on nyt jokaisen help-po jatkaa tästä eteenpäin.

Aapron ja Helenan tari-nassa on pitäydytty lähesyksinomaan vain heidän

Sukutarinan kirjoittaja Kauko Hinkkanen (oik.) ja suvun vanhin Aarni Äikiätarkastelevat uutta sukuteosta.

sukuhaarassaan ja muita su-kuhaaroja on käsitelty ai-noastaan pääpiirteittäin.

Sukunimenä Äikiä onsuhteellisen harvinainennimi, sillä nykytiedon mu-kaan Suomessa omaa tä-män sukunimen ainoastaan67 henkilöä, heistä miehiä35 ja naisia 32. Elossa ole-via entisenä sukunimenäÄikiän omaavia on heitä-kin vain 32. Aapron ja He-lena sukuhaaran kokonais-vahvuus on tällä hetkellä52 ja heistä 29 omaa suku-nimen Äikiä.

REINO ÄIKIÄ

Maanantai 22. huhtikuuta 2013 11

Yrittäjiä ja tapahtumia Pyhäjärvellä 1934

Maanantai 22. huhtikuuta 2013VPL.PYHÄJÄRVI12

Julkaisija: Vpl. Pyhäjärvi-SäätiöKotisivut: www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Päätoimittaja:Marjo Ristilä-ToikkaRautasemantie 37537570 Lempääläpuh. 040 730 2622 tai03-3748 448marjo.ristila-toikka@kolumbus.fi

Tilaukset, jakeluhäiriöt jaosoitteenmuutokset:Toimitus, päätoimittajaRautasemantie, Lempääläkts. yhteystiedot vierestä

Tilaushinnat: koti- ja ulkomaat 30 euroa/vsk.Ilmoitushinnat (pmm): kuolinilmoitukset.....0,70 e

tekstissä.....................0,80 epienin ilmoitus..........20 eHintoihin lisätään alv. 24%

Painopaikka:SatakunnanPainotuote Oy, Kokemäki

Vpl. Pyhäjärvi-SäätiönasiamiesPirjo KiialaLamminkankaantie 1233420 Tamperepuh. 044-2815047pirjo.kiiala@gmail.com

Toimitusneuvosto:Juhani Forsberg, MarjaHärmä, Yrjö S. Kaasalai-nen, Pirjo Kiiala, Esko Pu-lakka, Markku Pärssinen jaMarjo Ristilä-Toikka. Sivunvalmistus:

Marjo Ristilä-Toikka

Toimituksella on oikeuslyhentää ja muokatalehteen lähetettyä aineistoa.

PYHÄJÄRVI-LEHDENseuraavan numeron aineistot toimitukseen

pe 10.5.2013 mennessä, kiitos.

Mistä löydän hyvän lahjan?Tässä vihje: Hanki kirjapari Kaunista Vpl Pyhäjärveä, osat I ja II.

Yhteensä 736 sivua ja 1750 kuvaa. Koko A4.Hinta vain 95 euroa + läh. kulut. Lisätietoja ja tilaukset:

taubila@pp.inet.fi tai 044 564 1040Noudettavissa myös johtokunnan jäseniltä ilman läh. kuluja.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön yhteydessä toimiiviisi erillistä apurahoja jakavaa rahastoa.Toukokuun 2013 loppuunpäättyvä hakuaika(postitus viimeistään 31.5.2013):- Perinnerahasto I:stä apurahoja jaetaanäidinkieltä tai musiikkia opiskeleville taitutkiville henkilöille.- Arvo Kukon rahastosta apurahojajaetaan humanistisia tieteitä ja musiikkiaopiskeleville.

Tiedustelut:Juhani Forsberg p. 050 5112 899 taiasiamies Pirjo Kiiala p. 044 2815 047.Hakemuslomake on tulostettavissa säätiönkotisivuilta/apurahat:www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatioLomakkeen kaikki tiedot tulee täyttää japostittaa liitteineen osoitteella:Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallitus, c/o JuhaniForsbergRyytimaantie 19 A 8, 00320 HELSINKI

* Vpl. Pyhäjärvi-Sää-tiön 60-vuotishistoriik-ki. 136 sivua, runsaastivalokuvia ja muisteluitaniin säätiön alkuajoiltakuin eri paikkakunnillapidetyistä juhlista ja muis-ta pyhäjärveläisten tapah-tumista. Hinta 20 euroa+ postikulut.

*Isännänviiri (suunnit-telu Kaarle Viika) koko45x400 cm. Hinta 75 eu-roa + postikulut

* Vpl. Pyhäjärvi pöy-tästandaari (suunnitte-lu Kaarle Viika) jälleensaatavana hinta 42 euroa+ postikulut.

Tilaa PYHÄJÄRVI -tuotteita

* Reino O. Kukko jaKaarle Viika, Vpl. Py-häjärvi v. 1989 ilmesty-nyttä kuvateosta edelleensaatavissa. Runsaan ku-vamateriaalin lisäksi kir-jassa on laaja historia-osuus entisestä kotipitä-jästämme sekä murresa-nasto selityksineen. Hinta25 euroa + postikulut.

* Tilaukset säätiön asiamiesPirjo Kiiala p. 044-2815047 pirjo.kiiala@gmail.com

Tuleekolehtesi oikealla osoitteella?

Soita osoitteenmuutospuh. 040 730 2622 tai

tee ilmoitus sähköpostilla.

Huom. Osoite ei vaihdu muuton jälkeenpelkästään postiin ilmoittamalla!

Vpl. Pyhäjärvi-tuotteita edullisestilahjaksi ja omaan käyttöönHanki vaakunapaita, jota saatavana väreissä valkoi-nen, helmenharmaa ja musta. Edullisesti esim.lahjaksi ja asuksesi tuleville kotiseutumatkoille, vaik-ka koko ryhmälle, juuristamme kertova Vpl. Pyhä-järven vaakunapaita. Aidon värisellä Vpl. Pyhäjär-ven vaakunan kuvalla ja tekstillä PYHÄJÄRVI VPLvarustettua erittäin hyvälaatuista T-paitaa löytyyvalkoisissa ja mustissa sekä V- että pyöreällä kaula-aukolla, helmenharmaissa vain pyöreällä. Koot S,M, L, XL, XXL ja XXXL. Koot S, M, L, XL hinta15 e/kpl ja koot XXL ja XXXL 20 e/kpl.Dokumenttielokuva Muistojen järvi vuosilta1939-44 Pyhäjärvellä, mukana liuskan seloste elo-kuvasta, DVD:n hinta 20 e/kpl.Seuran 50-vuotishistoriikki (2007) tarjoushin-taan 10 eur/kpl.Postitettaessa lähetyksiin lisätään postituskulut, mut-ta myös tuotteiden noutamisesta Karjalatalolta voittesopia. Tilaukset Kaarina Pärssinen 040-519 3036,e-mail kaarinaparssinen@gmail.com ja Kaisa-LiisaKorhonen 050-590 5433, e-mailkaisaliisa.korhonen@kolumbus.fi. Vpl. Pyhäjärvi-seura ry.

Apurahat 2013 haettavina

TAPAHTUMAKALENTERI

Lahden seudun Vpl Pyhäjärvi-kerhon kevään vii-meinen kokous pidetaan torstaina 02.05.2013 klo 13alkaen Ravintola Wanhassa Herrassa, Laaksokatu 17,Lahti. Pohditaan syyskauden ohjelmia. -Tervetuloa!

Tampereen Seudun Vpl Pyhäjärvikerhon kevätret-ki Naantaliin 22.5.2013. Auto kulkee Lamminpään jaLielahden kautta Vanhalle kirkolle, josta lähdetään klo 8kohti Humppilaa, jossa pidetään tauko. Naantalissa klo11 on noutopöydästä kahvi pienen suolaisen kahvileivänkera. Matka jatkuu oppaan johdolla Kultarannan puu-tarhaan, jossa tunnin mittainen kierros. Samoin tunninmittainen opastettu tutustuminen vanhaan kaupunkiin,mm. Naantalin keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon. Päät-teeksi Ravintola Merisalissa ruokailu noutopöydästä.Paluumatkalla Huittisten kautta pidetään arpajaiset, voit-tolahjoituksia otetaan autossa vastaan. Tampereella ol-laan klo 18.30 mennessä. Matkan hinta on 50 euroa/hlö.Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 7.5.2013 Laila Inna-selle puh. 040-5049 135 tai Leevi Hietaselle puh. 040-7072 439.

Vpl.Pyhäjärvi-Säätiö tiedottaa: Hämeenkyrön Vpl.Pyhäjärvi-juhlien lauantain ohjelmaan ajateltu Voimiste-lu- ja urheiluseura Kaiun muistoviesti joudutaan jättä-mään ohjelmasta pois. Pahoittelemme tilannetta. -YrjöS. Kaasalainen, hallituksen puheenjohtaja

Kevätretki Kemiönsaarelle la 18.5. kurkijokelaistenkanssa. Maksut 30.4. mennessä. Lähtö Helsingistä klo08.00. Retki on loppuun varattu. Mahdollisia peruutus-paikkoja voi kysellä huhti-toukokuun vaihteessa KaarinaPärssinen, p. 040 519 3036, kaarinaparssinen@gmail.com.– Tervetuloa, Vpl. Pyhäjärvi-seura ry

Sakkolan Lapinlahdelta lähtöisin olevat Pärssinen -sukuiset ja muut alueesta ja asiasta kiinnostuneet kerään-tyvät 23.-26.5.2013 etsimään sukujuuriaan Karjalan mat-kalle. Mukaan toivotaan erityisesti Vpl. Pyhäjärveä tunte-via, Pärssisiä ja muita, koska toinen matkapäivä viete-tään Pyhäjärvellä ja osa Lempaalassa. Osanottajia on joriittävästi ja matka toteutuu, mutta mukaan mahtuuvielä!

Matkareitin varmistamme vasta, kun tiedämme mistämatkaajat tulevat. Alustavasti se voisi olla Kiikka, Punka-laidun, Hämeenlinna, Helsinki, Vaalimaa ja Kiviniemi(Venäjä). Takaisin tullessa poikkeamme Viipurin torilla.Hotellinamme on Kiviniemen läheisyydessä oleva GreenVillage. www.green-village.ru Hotellissa nautimme aa-miaiset ja yhden aterian. Lounaat teemme maastossaitse. Kenttälounaasta peritään pieni maksu.

Matkan vastuullinen järjestäjä on Ven-Fin tour Oy/Pekka Pärssinen. Asiakirjoina tarvitaan passi (voi-massa matkan jälkeen vähintään puoli vuotta) sekäviisumi. Niille, joilla ei ole voimassa olevaa viisumia,haemme ryhmäviisumin. Siihen tarvitsemme täytetynviisumianomuslomakkeen, jonka voitte printata sivuiltawww.venfintour.fi. Ven-Fin tsto täyttää siltä osin, mitäet osaa retkestä siihen merkitä. Viisumianomuslomake,passi, 1 passivalokuva ja matkavakuutustodistus täytyyolla toimitettuina Ven-Finin toimistoon viimeistään29.04.2013 mennessä. Hotellin peruutusehtojen vuoksipitää lopullinen matkustajamäärä olla toimistollammetiedossa 23.04.2013, joten toimi todella nopeasti tämänluettuasi, jos haluat mukaan.

Hinta matkalle on 380 euroa ja se on laskettu 40osallistujan mukaan. Jos matkustajia tulee vähemmän,joudumme ikävä kyllä jakamaan bussin kustannuksenmatkustajien kesken. Jos matkailijoita on enemmän,matka halpenee.

Ryhmää kokoaa ja tiedusteluihin vastaa:Sakari Pärssinenpassim@sci.fi tai 050 5575 675Lauttakyläntie 21, 31900 Punkalaidun

Nopeasti toimienehdit mukaanPärssisten sukujuurille

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallitus päättikokouksessa 9.3.2013 myöntää seuraavat apurahat.Apurahansaajan nimen lisäksi on mainittu kylä,jossa on juuret Pyhäjärvellä.

Puualan käsityörahastosta 900 e300 e Timi Hohti, Orola300 e Sari Lehmuskallio, Pyhäkylä300 e Marko Pohjolainen, Montrua

Aune ja Vilho Kähösen rahastosta 2700 e300 e Nelli-Johanna Järvinen, Kelja300 e Tero Pohjolainen, Montrua300 e Heidi Tomperi, Jaama400 e Michael Collegeman, Puikkoinen,kartassa Puikkonen400 e Johannes Järvinen, Kelja500 e Eetu Mäkinen, Kiimajärvi500 e Sonja Petäjäjärvi, Rantakylä

Helmi Pärssisen rahaston edellyttämiltä aloilta eitullut yhtään hakemusta.

Hyvät pyhäjärveläisjuuriset nuoret, onnittelutapurahasta. Menestystä opintoihin ja elämäänne!Ettehän unohda meitäkään. Haluaisimme lukeaVpl. Pyhäjärvi-lehdestä myöhempiä kuulumisianne,mielellään kuvan kera.Lähettäkää aineistoa päätoimittajalle.

PIRJO KIIALA, asiamies

Apurahoja myönnetty

Vpl. Pyhäjärvi-juhlat

Hämeenkyrössä20.-21.7.2013