PAREMMAN TYÖPÄIVÄN PUOLESTA 01#09

Aamiainenuusiksi!Näin pääset irti puuroutuneistaaamurutiineista.

Kurssitnousuun

PÄIVITÄ TAITOSIFIRMAN PIIKKIIN

Vahvat silmätjumpalla

Pelastatyöpäiväsi

SELVIYTYMISPAKKAUS PÖYTÄLAATIKOSSA

VÄHENNÄ VEROJASI

PARHAAT TOIMISTOKASVIT

HYVÄ JA HELPPO LOUNAS

AINOT ♥ REINOT

Selätä stressi! 6 VINKKIÄ

LEVOLLISEMPAANTYÖPÄIVÄÄN

” Urani onollut täynnä yllätyksiä.”AMMATTIMAISETAMMATIN VAIHTAJAT

NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNääääääääääääääääääääääiiiiiiiiiiiiiiinnnnnnnnnnnnnnnnnnnn pppppppppppppppppppppppppppppppppääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääässsssssssssssseeeeeeeeeeeeeeeeeeetttttttttttttttttttttttttttttttt iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiirrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrtttttttttttttttttttttttttiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii pppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppppuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuurrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrroooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooouuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuutttttttttttuuuuuuuuunnnnnnnneeeeeeeeeeeeeeiiiiiiiiiiisssssssssttttttttttttaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaammmmmmmmmmmmmmmmmmmmuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuurrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrruuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuutttttttttttttttttiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinnnnnnnnnneeeeeeeeeeeeeiiiiiiiiiiiiiiisssssssssttttttttttttaaaaaaaaaaa.........Näin pääset irti puuroutuneistaaamurutiineista.

toimi nº 1 2009 2erto.fi

toimi nº 1 2009 3Miksi sinä teet työtä? ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.

toimi nº 1 2009 4

oma ura8 TÄRKEINTÄ TYÖSSÄ

Kirsti Salonen hakee

tasapainoa

9 KURSSIT NOUSUUN!

Selviä taantumasta

koulutuksella

16 HYVÄSTIT YÖTYÖLLE

Muutos voi olla askel

parempaan

43 UUSI ALKU: Emilia

Koskinen, 4 vuotta

kroppa & nuppi12 SELÄTÄ STRESSI!

Rauhoita sykettä jo työpäivän

aikana

13 VARJELE NÄKÖÄSI

Älä anna näyttöpäätteen

hyppiä silmille

ihmissuhteet10 TYÖN IMUA

Intohimo työhön tarttui

äidistä tyttäreen

11 HERMOT MENEE! Näin pärjäät rasittavan

työkaverin kanssa

omat rahat14 TÖISSÄ KOTONA?

Muista merkitä työhuone

verovähennyksiin

ruoka & juoma20 AAMIAINEN

MUUTTAA MUOTOAAN Vahvaa kahvia ja

pehmeitä smoothieita.

31 HYVÄT EVÄÄT Kolmen

lounasruoan reseptit.

tila & tyyli29 KASVEJA KONTTORIIN

Valitse työhuoneeseen

oikeat viherkasvit

34 AINA MELKEIN VALMIINA

Työpäivän tyylinpelastajat

35 SAAPPAAT JALASTA

Parhaat sisäkengät

konttorioloihin

+ VAKIOT6 TOIMI OIKEIN

Kysy asiantuntijoiltamme

15 KOTILÄKSYT Antti Isokangas

lukee ammattikirjallisuutta,

jotta sinun ei tarvitse.

36 TYÖHUONEELTA

Juha Itkonen unelmoi

yhteisestä lounaasta

37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

{ 01#2009 sisällys }

PÄÄTOIMITTAJA PETTERI KANKKUNEN

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ARJA KUITTINEN

ULKOASU KATJU ARO / BOTH

KIRJOITTAJAT

KATI ALA-ILOMÄKI, KARO HÄMÄLÄINEN, ANTTI

ISOKANGAS, JUHA ITKONEN, HANNA JENSEN,

LAURA KOLJONEN, KRISTA NIINIHARJU, SALLI

RAESTE, TIINA SANDBERG, ANU VIRTANEN

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

EMIL BERTELL, KRISTIINA HEMMINKI, SAMULI

KARALA, HANNA KOIKKALAINEN, KARI

KUUKKA, JUHO KUVA, ELINA MINN, PAULIINA

MÄKELÄ, SANNA PAANANEN, HEIKKI RAUTIO,

SAC MAGIQUE

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT

ASEMAMIEHENKATU 4

00520 HELSINKI

P. (09) 613 23204,

F. (09) 6132 3202

WWW.TOIMILEHTI.FI

SÄHKÖPOSTIT

TOIMI@ERTO.FI,

ETUNIMI.SUKUNIMI@ERTO.FI

JULKAISIJA

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

MEDIAMYYNTI

MIRKKA AHO, P. (09) 6132 3264

PAINOPAIKKA

FORSSAN KIRJAPAINO, FORSSA 2009

AIKAKAUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

KA

NN

EN

KU

VA

SA

MU

LI

KA

RA

LA

TY

YL

I S

AL

LI

RA

ES

TE

9 Rokkikukko-asennetta voi opiskella kurssilla.

16 ”Sekaan vaan!”, ajattelee Tiina Kirves uudessa työpaikassa.

toimi nº 1 2009 5

{ pääkirjoitus }

Vähemmän stressiä, enemmän vapaa-aikaa ja pulskempi tilipussi.

Miten olisi – tehdäänkö kaupat?

Parempien työpäivien puolesta

Mitä hyvääammattiliittotuo ihmisen elämään?

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ARJA KUITTINEN

Hurahtaakohan jokainen johonkin? Itse hurahdin jo nuorena viherkasveihin ja olen

kuljettanut kasveja myöhemmin myös töihin. Työhuoneessani on kasvanut vaikka mitä

palmuista traakkeihin. Nyt ikkunalaudalla elää anopinhampaita, joita on lähes mahdotonta

saada hengiltä. Kasvit voivat aiheuttaa myös allergiaa, joten allergisoivat kannattaisi jättää kotiin

– mitkä sellaisia ovat, selviää sivuilta 29–30. Samassa jutussa esittäytyy kaarti kasveja, joiden

elämästä tulee toimistossakin usein hyvä ja onnellinen. Kääri kasvit kyytiin pakkasettomana

päivänä ja anna kevään astua työpaikalle!

tekijältä

n

A mmattiliitot kertovat ih-

misille tarjoavansa edun-

valvontaa ja työehtoso-

pimuksia. Ja tottahan se

on. MacBookeja ja iPho-

neja valmistava Apple voi-

si kertoa tarjoavansa tietokoneita ja puhe-

limia. Alihankkijoilleen se saattaakin mai-

nita näin. Asiakkailleen se

kuitenkin puhuu jostain

aivan muusta.

On ihmisiä, jotka todel-

la ovat kiinnostuneita tie-

tokoneista tai puhelimista.

Enemmistöä kiinnostaa se,

mitä noilla kapineilla saa-

daan aikaan.

Lähdimme uudistamaan Toimihenkilö-

liitto ERTOn jäsenlehteä tämä ajatus mie-

lessä: Mitä konkreettista hyvää ammattiliit-

to oikeastaan tuo ihmisen elämään? Minkä

vuoksi sitä loppujen lopuksi kannattaa mak-

saa jäsenmaksua?

Edunvalvonta on meidän tietokoneemme

ja työehtosopimus puhelimemme. Ihmisen

mieli liikkuu tavallisesti kuitenkin henkilö-

kohtaisemmissa asioissa. Kun liitto hoitaa

hommansa, jäsenet viihtyvät ja menestyvät

työelämässä. Yhdelle se tarkoittaa palkan-

korotusta, toiselle parempia työoloja ja kol-

mannelle laadukkaampaa vapaa-aikaa.

AMMATTILIITON jäsen-

lehti ei pysty vaikuttamaan

siihen, mitä valtakunnan-

sovittelijan neuvottelu-

pöydässä tapahtuu. Se ei

myöskään muokkaa Ant-ti Herlinin eikä Matti Van-hasen arvomaailmaa. Sen

sijaan lehti voi omilla keinoillaan tukea jä-

seniä saavuttamaan tavoitteensa työelä-

mässä.

Siksi päätimme ottaa kokonaan uuden

suunnan: kuopata Erto-lehden ja luoda ti-

lalle aika lailla erilaisen Toimi-lehden.

UUSI TOIMI ON työelämän erikoislehti er-

tolaisille. Ihmisille, jotka haluavat tehdä

työnteosta itselleen mukavampaa. Lehden

tehtävä on auttaa saamaan arkisista päivis-

tä pikkuisen enemmän irti.

Jokaisessa lehdessä tarjoamme aineksia

hyvään työpäivään. Annamme hyödyllisiä

vinkkejä, asiantuntijoiden neuvoja ja uutta

ajateltavaa lukijoillemme.

Tällaisina aikoina työn ilo on itse kullakin

helposti hukassa. Vaikka oma työpaikka olisi

turvattu, lähipiiristä löytyy varmasti joku, jota

maailmanlaajuinen kriisi riepottaa. Vaikeuk-

sienkin keskellä haluamme osoittaa, että iloa

on silti mahdollista tuoda takaisin.

Toivottavasti uusi Toimi löytää paikkansa

sinunkin arkesi kaverina. Hyvää työpäivää!

Petteri KankkunenPäätoimittaja

toimi nº 1 2009 6

RALF SUND

VTM,on STTK:n

talous- poliittinen

asiantuntija.

HANNA

HARVIMA

OTK, on Toimi -henkilö liitto

ERTOn lakimies.

TIMO

HAIKARAINEN

LitM, onpersonal trainer

ja urheilu-valmentaja.

JUHA-PEKKA

AIRO

PsM, onpsykoterapeutti

ja Mercuri Urvalin konsultti.

PIRTA

AALTONEN

FM, on HRM

Partnersinura val men taja.

kirjoita meille

» Toimi-lehti / ERTOAsemamiehenkatu 4

00520 Helsinki

» toimi@erto.fi

Hartiat jumissa

! Hartiani ovat olleet jo pit-kään jumissa. Hieronta aut-taa hetken, mutta pian kivut

palaavat. Kuntosalilla käynnistä hartiat kipeytyivät entisestään.

Kipuihin väsynyt

VASTAUS: Aloita vaihtelemalla työasento-

asi. Istu välillä ryhdikkäästi ja nojaa välillä

rennosti taaksepäin. Nouse jaloittelemaan.

Ja sitten liikkumaan, sillä liikunta auttaa

kyllä hartiakipuihin. Kestävyysliikunta lie-

vittää kipuja, mutta parempia tuloksia saat

lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelulla. Kun-

tosalitreeni, keppijumppa ja venyttely pa-

rantavat verenkiertoa ja ryhtiä sekä kohen-

tavat lihastasapainoa. Kivut ja jännitykset

alkavat helpottaa.

On tärkeää, että opit tekemään liikkeet oi-

kealla tekniikalla. Muuten yliaktiiviset ja ki-

peät lihakset tekevät työstä leijonanosan, ei-

vätkä heikot ja kipuihin eniten vaikuttavat

lihakset vahvistu.

Anna kuntosaliharjoittelulle uusi mahdol-

lisuus, mutta käänny kuntosaliohjaajan, fy-

sioterapeutin tai personal trainerin puoleen,

jotta opit oikean tekniikan.

Timo Haikarainen

Ura-ankkurit vaikuttavat meihin kaikkiin

elämän ja työn muutoksissa. Yleensä jokai-

sella on kuitenkin yksi ankkuri, joka on mui-

ta tärkeämpi.

Pohdi näiden asioiden tärkeyttä elämässä-

si. Mistä et halua luopua? Kun olet tietoinen

ankkureistasi, valintapäätökset helpottuvat.

Testien sijaan suosittelen sinulle luke-

mista: perehdy tarkemmin ura-ankkureihin

kirjoissa Joustava urakehitys (Salminen) ja

Uraputkesta itsensä johtamiseen (Kurtén).

Pirta Aaltonen

Lataa voimia

? Miten voisin etukäteen varautua työpaikkani huonoihin uutisiin ja

esimerkiksi ajatukseen irti-sanotuksi tulemisesta?

Pelokas

VASTAUS: Talouskriisin aikana on inhimil-

listä pelätä työnsä menettämistä. Varuil-

laanolo vähentää iloa arjesta ja työstä, ja

luovuus ja tehokkuus kärsivät. Vastustus-

kykyään voi onneksi kehittää.

Näe itsesi ammattilaisena, jolla on ainut-

laatuinen panoksensa tarjottavana. Olet ar-

vokas osaamisesi vuoksi.

Pohdi, mihin kohtaan sinussa epävarmuus

kolahtaa: pohditko elintasosi menetystä, ar-

vostuksen laskua, unelmien karkaamista vai

ainutkertaisen työn menettämistä? Voit op-

pia paljon itsestäsi ja suunnitella vaihtoeh-

toja työllistymisellesi.

Laita jo verkot veteen ja puhu suunnitel-

mistasi muille. Varmista, että arjessasi on

mielihyvän kokemuksia, sillä ne auttavat

säilyttämään voimavaroja. Hakeudu mieli-

hyvän lähteille: ystävien, perheen, liikun-

nan, musiikin. Optimismi ja huumori pa-

rantavat aina mahdollisuuksiamme.

Juha-Pekka Airo

Ihmisiä auttamaan

? Haluaisin siirtyä toimisto-työstäni hommaan, jossa voin auttaa ihmisiä. En

vaan tiedä, jaksaisinko autta-mistyötä. Olisiko jostain testistä hyötyä asian ennakoimiseen?

Uutta etsimässä

VASTAUS: Mietit työurasi kannalta tärkeitä

kysymyksiä: mitä haluat, mitä arvostat, mi-

hin pystyt ja mihin sinulla on mahdollisuuk-

sia. Kysymys ei siis koske vain osaamista.

Alan vaihtoa kannattaa pohtia kahdeksan

ns. ura-ankkurin avulla. Ne ovat asiantunti-

juus, itsenäisyys, johtajuus ja esimiehisyys,

yrittäjyys, turvallisuus, omistautuva palve-

lu, haasteellisuus ja elämänalueiden koko-

naisuus.

{ Toimi oikein }T O I M I - L E H D E N A S I A N T U N T I J A T V A S T A A V A T L U K I J O I D E N K Y S Y M Y K S I I N

”Optimismi ja huumori parantavat aina mahdollisuuksiamme.”

toimi nº 1 2009 7

Sijoituskohde haussa

? Taantuma ei näy tilipus-sissani. Joka kuukausi jää vähän ylimääräistä rahaa,

mutta näinä aikoina en luota osakemarkkinoihin. Mihin rahat kannattaisi nyt laittaa?

Piensijoittaja

VASTAUS: Epäluottamuksesi osakemarkki-

noihin on perusteltu: viime vuonna osak-

keiden arvosta katosi yli puolet ja osinko-

tuotto on heikko.

Lähimmän 1–1,5 vuoden aikana suosittelen

talletuksia. Tämän ajanjakson jälkeen kehot-

taisin kaikesta huolimatta siirtymään osa-

kemarkkinoille. Kun maailmantalouden rat-

taat lähtevät pyörimään, on osakkeiden hin-

toihin tulossa roimahkot korotukset.

Mikäli käytettävissä on isompi summa, ei

sijoitusasunto ole loppuvuonna huono si-

joitus.

Jos on riskinottokykyä ja varaa leikkimie-

lisyyteen, ennen vuoden 2010 kevättä voi-

si sijoittaa ruotsalaisiin osakkeisiin. Tutki-

muksen mukaan kuninkaalliset häät nosta-

vat pörssikursseja noin 15 prosenttia.

Arvokkain sijoitusneuvo on aina paikal-

laan: Kierrä kaukaa sijoitusmuodot, joille lu-

vataan varmasti yli 10 prosentin tuotto vuo-

sittain.

Ralf Sund

Lomautuksillakin säännöt

? Voiko työnantaja valita vapaasti, ketkä työnteki-jöistä lomautetaan?

Kysyn vaanVASTAUS: Ei voi. Lomautuksia ei saa koh-

distaa syrjivillä tai epätasapuolisilla perus-

teilla. Jos työnantaja lomauttaisi esimer-

kiksi vain yli 55-vuotiaat työntekijänsä, se

herättäisi epäilyksen syrjimisestä iän pe-

rusteella. Muutoin työnantaja saa varsin

vapaasti valita, ketkä lomautetaan ja kuin-

ka pitkäksi aikaa.

Määräaikaisen työntekijän saa lomauttaa

vain, jos tämä on vakituisen työntekijän si-

jainen ja työnantajalla olisi oikeus lomaut-

taa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työs-

sä. Siksi määräaikaisia työntekijöitä, joiden

työsuhteen määräaikaisuus johtuu jostain

muusta kuin sijaisuudesta, ei lähtökohtai-

sesti voida lomauttaa.

Lisäksi luottamusmiehellä ja -valtuutetulla

on irtisanomissuojaa vastaava suoja lomau-

tuksia vastaan.

Hanna Harvima

”Älä usko, jos jokulupaa varmasti yli 10 prosentin tuoton.”

EM

IL B

ER

TE

LL

toimi nº 1 2009 8

{ vinjettivinjetti }

Kirsti Salonen, 57, projektipäällikkö:

Tärkeintä työssäni on...”TÄLLÄ HETKELLÄ TYÖSKENTELEN projek-

tipäällikkönä MaMyS Ky:ssä, joka on myyn-

nin, markkinoinnin ja viestinnän asiantun-

tijayritys.

Teemme muun muassa kauppakama-

rin vuosikirjaa, Kukkaisviikkojen lehteä ja

myymme tilaisuuksia sekä erilaisia matkai-

lun oheispalveluja. Tässä työssä myynti on

minulle uutta, mutta koepäivinä vakuutin

työnantajani ja sain paikan.

Minulle työnteon motiivi on oletettavasti

sama kuin monilla muillakin: saan siitä toi-

meentulon ja pystyn toteuttamaan myös joi-

takin unelmiani.

Työnteosta keräämilläni varoilla tein esi-

merkiksi maailmanympärimatkan 90-luvun

lopulla.

Työssä on tärkeää, että se on mielenkiin-

toista ja että voin käyttää luovuuttani sekä

huseerata sitä tehdessäni luovien ihmisten

parissa. Työn on myös oltava tasapainossa

terveyden, ajankäytön, perhe-elämän ja ys-

tävien kanssa.

Koen olevani onnekas, kun saan tehdä täl-

laista työtä. Minulla ei ole koskaan ollut ko-

vin selkeää ammattikuvaa tai -toivetta. Jo

alaluokilla arvelin, että tulen hankkimaan

ainakin viisi eri ammattia – ja näin on käy-

nytkin. Kun tapaan entisiä koulukavereita,

he kyselevät, mitä nykyään hommailen.” ■

1974–1987 Vihersuunnittelija, ArkkitehtitoimistoVahtera & Heino

1985–1996 Matkailuopas,

Tampereen kaupunki

1988–1997 Toimittaja

ja suunnittelija, TV2:n musiikki- ja

viihdeohjelmat

1988–1998 Toiminnanjohtaja,

Tapsan Tahdit -laulelmatapahtuma

1997–1998Apulaistuottaja,Shaw Cable TV

(Kanada)

2000–2001Tuottaja ja toimittaja,

TV-Tampere

2002–2003Sisällöntuottaja,Viestintätoimisto

Matala Profiili

2002–2007Media-assistentti,vapaa toimittaja,

kouluttaja.

2009–Projektipäällikkö,

MaMyS

2019”Toivoisin olevani

vapaa kirjoittaja, joka kirjoittaa matkailusta ja kulttuurista. En ajattele

eläkejuttuja vielä vuosikymmeneen.”

{ oma ura }TOIMIHENKILÖ LAITTAA ASIAT TÄRKEYSJÄRJEST YKSEEN

TEKSTI LAURA KOLJONEN KUVA MERJA HANNIKAINEN

toimi nº 1 2009 9

{ oma ura }TEKSTI ANTTI ISOKANGAS KUVITUS SAC MAGIQUE

entistä paremmin erilaisissa vuorovaikutus-

ja ryhmätilanteissa sekä ratkoa niihin liitty-

viä ongelmia.”

2 Liike-elämän ryhmätyökoulutukset kes-

kittyvät usein liikaa työpaikan ongelmiin ja

liian vähän niiden syihin.

Yleisempi ihmissuhdetai-

tojen opiskelu auttaa näke-

mään työpaikan asiat osana

laajempaa kokonaisuutta.

3 ”Olisi epäreilua väittää,

että kaikki ongelmat johtu-

vat Lissusta. Kyllä minun

täytyy katsoa itseäni peiliin ja kehittää myös

omia ryhmätyötaitojani.”

Johtamisen erikoisammattitutkinto18 kuukautta sisältäen 17 lähiopetuspäivää. Markkinointi-instituutti, www.markinst.fi . 850 €.

1 ”Tutkinto on tarkoitettu henkilöille, joil-

la on vahva toimialansa, organisaationsa

ja sen toiminnan osaaminen ja asiantunte-

mus. He vastaavat työyhteisönsä tavoittei-

den saavuttamisesta ja työyhteisön toimi-

vuuden varmistamisesta. ”

2 Parannat esimiesvalmiuksiasi ja näke-

myksesi talousasioista ja tuloksellisesta toi-

minnasta laajenee.

3 ”Olisi fi rmallemme arvokasta, että pys-

tyisin hoitamaan esimiehen tehtävät tehok-

kaasti ja ripeästi ja saisin tiimistä enemmän

irti. Niin ja opetusministeriö maksaa tämän

koulutuksen viuluista leijonanosan.”

Tuloksellinen myyntityöKahdesta puolen päivän seminaarista, verkko-opiskelusta ja puhelintutoroinnista koostuva ohjelma. Mercuri Online, www.mon.fi . 590 €.

1 ”Ohjelma antaa konkreettisia menetel-

miä ymmärtää ja arvioida erilaisia asiakkai-

ta ja asiakastilanteita, asiakkaiden tarpeita,

asenteita ja odotuksia, jotta osaat myyjänä

sovittaa toimenpiteesi oikein.”

2 Jokainen asiakkaiden kanssa työskente-

levä tarvitsee myynti- ja neuvottelutaitoja.

Niistä on hyötyä myös talon sisällä – vaikka-

pa silloin, kun haluat suostutella pomon lä-

hettämään sinut valmennuskurssille.

3”Se maksaa itsensä hetkessä takaisin pa-

rempana myyntinä.” ■

tattelu- ja esiintymistilanteissa sekä yleisön

että tv-kameroiden edessä.”

2 Useimmat meistä joutuvat harvoin tv-

kameroiden eteen, mutta jokaisen urallaan

eteenpäin pyrkivän ihmisen täytyy olla va-

kuuttava, ja osata kiteyttämään viestinsä.

3 ”Eihän kukaan tuollaisesta esiintymises-

tä nauti, mutta kyllä minä voin ottaa tehtä-

väkseni lausuntojen ja haastattelujen anta-

misen. Olisi kuitenkin varmempi olo, jos sai-

sin siihen jonkinlaista koulutusta.”

Ryhmätyön kurssiKuusipäiväinen koulutus. Ryhmätyö ry, www.kolumbus.fi /ryhmatyo. 350 €. Lisäksi ruokailu ja yöpyminen 298 € kahden ja 340 € yhden hengen huoneessa.

2 ”Tavoitteena on, että jokainen voi lisä-

tä itsetuntemustaan ja saada keinoja toimia

Kurssit nousuunTaantumaa ei selätetä leikkauksin vaan

lisäämällä osaamista. Kouluttaudu!

Tätä kysyimme:1 Kurssin

tavoite

2 Mitä hyötyä

siitä on sinulle

3 Miten perus-

telet asian työn-

antajalle

ERILAISET VALMENNUSKURSSIT ovat

erinomainen tapa oppia uusia asioita ja

päivittää omia taitojaan. Työnantaja mak-

saa helpommin koulutuksen, jos pystyt pe-

rustelemaan asian niin, että pomo uskoo

saavansa vastineeksi entistä taitavamman

ja motivoituneemman työntekijän. Osaa-

minen on pääomaa, joka edesauttaa ennen

kaikkea sinun uraasi.

Esiinny vakuuttavasti – vaikuta mediassaKaksipäiväinen koulutus. Infor Oy, www.infor.fi . 1360 €.

1 ”Esiintymistaitosi kehittyy, ymmärrät,

mistä hyvä ja vakuuttava esiintyminen syn-

tyy, esiintymisvarmuutesi vahvistuu, har-

jaannut kiteyttämään ydinviestisi, opit toi-

mimaan entistä paremmin erilaisissa haas-

Jokainen voi lisätä itse-tuntemustaan.

toimi nº 1 2009 10

KULKEEKO T YÖ GEENEISSÄ? TEKSTI ANTTI ISOKANGAS KUVA HANNA KOIKKALAINEN

Intohimo työhön periytyy Mannerin perheessä äidiltä tyttärelle.

Kaksi alaa, yksi asenneHELENA MANNER: Suhteeni työhön on in-

tohimoinen. Onneksi perheeni on suhtautu-

nut työhöni kannustavasti, vaikka olen tuo-

nut töitä myös kotiin.

Saaralle olen pyrkinyt välittämään sen, et-

tä pitää löytää asioita, joilla on itselle merki-

tystä, ja tehdä sitten ne niin hyvin kuin pys-

tyy. Nykyisin täytyy muistuttaa Saaraa siitä,

että välillä täytyy levätäkin. Liika revittämi-

nen näyttää olevan geeniperimässä.

Viihdeala ja julkishallinto ovat hyvin eri-

laisia aloja, mutta jatkuvasti huomaa enem-

män yhtäläisyyksiä. Molempien täytyy hal-

lita omat asiansa ja sitten pystyä vuoro-

vaikutukseen niin, että asia välittyy myös

asiakkaalle.

On jännittävää seurata, miten digitaali-

nen kenttä kehittyy. Toivoisin silti, että Saa-

ra opiskelisi lisää ja ajattelisi, että ihmisellä

voi olla monta uraa. Niin tekisin itsekin, jos

saisin nyt aloittaa alusta.

SAARA MANNER: Muistan, kun olin noin

kymmenvuotias, sairaana ja äidin täytyi läh-

teä töihin. Itkin ikkunassa, kun auto ajoi pi-

hasta. Samalla olin hirveän ylpeä siitä, että äi-

ti on oikea uranainen.

Äidin vapaa-aika on kuitenkin ollut hyvin

perhekeskeistä. Se on ollut hyvä malli työn

ja kodin tasapainolle.

Toimin digitaalisen liiketoiminnan ja mark-

kinoinnin parissa. Vastaan Sonyn artistien

digitaalisesta markkinoinnista, oheistuot-

teiden verkkokaupasta, musiikin digitaali-

sen myynnin kehittämisestä sekä digitaali-

sesta brändiyhteistyöstä.

Digitaalinen maailma muuttuu jatkuvas-

ti, joten se vaatii nöyryyttä ja jatkuvaa op-

pimista. Haluan kuitenkin olla paras siinä,

mitä teen. Onneksi minulla on äiti urakon-

sulttina. Voi puhua näistä asioista ihmisel-

le, johon luottaa täysin. ■

äiti helenamanner, 59

Ekonomi, ylitarkastaja, Verohallitus

tytär saara manner, 28

Medianomi,Brand Manager,Digital & Brand

Partnership,Sony Music

{ ihmissuhteet }

toimi nº 1 2009 11

{ ihmissuhteet }

P Y Y D Ä P O M O A S I H A N K K I M A A NS I N U L L E N Ä M Ä

firman piikkiin

1 Robert I. Sutton: The No Asshole

Rule: Building a Civilized Workplace and Surviving One That Isn’t. 20 €.

”Ei k-päitä -sääntö” antaa käytännön ohjeita siihen, miten tomppelitkin

opetetaan ihmisten tavoille.

2 Kirsi Räisänen, Kaarina Roth: Hankalat tyypit työelämässä.

25,90 €. Käytännön esimerkkejä hankalistatyypeistä ja neuvoja siihen, miten heidän kanssaan tulee toimeen.

3 Susanna Lundell: Kateus työ yhteisössä. 27,90 €.

Kateutta voi hillitä ja valjastaa sen hyväksi kateudeksi, joka palvelee sekä omaa että työyhteisön etua.

1RWO

”Ek

opetetaa

TEKSTI TIINA SANDBERG

Jokainen meistä on

joskus hankala. Ikävä kyllä

hankalasta työkaverista

ei pääse eroon kuin

vaihtamalla työpaikkaa,

joten hänen kanssaan on

opittava tulemaan toimeen.

Vaikea, vaikeampi, työkaveri

ONGELMA: Työkaveri puhuu sinusta pahaa selän takana ja väheksyy tekemisiäsi.

EI NÄIN Käy vastaiskuun ja aloita kampan-

ja työkaveria vastaan. Toimi hänen selkän-

sä takana, levitä juoruja ja tuhahtele äänek-

käästi. Kehitä sala-ampujan taitojasi: nolaa

toinen julkisesti huumorin varjolla niin, et-

tei sinua voi suoraan syyttää mistään.

VAAN NÄIN Nosta kissa pöydälle. Varaa

kahdenkeskinen hetki hankalan tyypin

kanssa ja kerro, mitä olet kuullut hänen si-

nusta puhuvan. Pysy korostetun asiallisena

ja kysy, miten sinun hänen mielestään tuli-

si toimia paremmin. Poimi yksityiskohtai-

sia esimerkkejä kuulemistasi haukuista ja

pyydä korjausehdotuksia.

Jos panettelija ei suostu kahdenkeskiseen

tapaamiseen, ota asia esiin ryhmässä. Ker-

ro, että olet kuullut kritiikkiä tekemisistäsi ja

pyydä ryhmää keskustelemaan asiasta. Pysy

asiallisena ja ole yksityiskohtainen.

ONGELMA: Työkaveri ei kieltäydy töistä, mutta jättää hommat silti tekemättä.

EI NÄIN Ryntää raivoten työkaverin pöy-

dän ääreen, syytä epäluotettavuudesta,

vaadi hoitamaan työt heti ja uhkaa sitten

kannella pomolle. Tee lopulta hammasta

purren työkaverinkin hommat. Toista ku-

viota hamaan ikuisuuteen.

VAAN NÄIN Kehitä kärsivällisyyttäsi ja pak-

sunahkaisuuttasi. Erota omat työsi selkeäs-

ti työkaverin töistä ja pyydä esimiestä tai tii-

min vetäjää määrittelemään kunkin vastuut

tarkasti. Tee sitten systemaattisesti vain

omat tehtäväsi. Älä muistuta tai hoputa työ-

kaveriasi, vaan jätä hänelle hänen oma osan-

sa – vaikka projekti tuntuisi kaatuvan siihen.

ONGELMA: Työkaveri räjähtelee pienimmästäkin syystä ja kiu-kuttelee aina, kun ei saa tahto-aan läpi.

EI NÄIN Anna kerta kerran jälkeen periksi,

jotta sopu säilyisi. Opettele tekemään ikä-

vät päätökset porukalla hankalan työkave-

rin selän takana.

VAAN NÄIN Pysäytä raivo kehotuksella: Lo-

peta! tai Rauhoitu! Kehota työkaveria sen

jälkeen esittämään rakentavia ehdotuksia

tilanteen parantamiseksi kysymällä esi-

merkiksi: Mitä tilanteelle pitäisi sinun mie-

lestäsi tehdä? Tärkeää on, että et pelästy

raivoa ja vetäydy tilanteesta.

Jos olet oikein rohkea, voit ottaa huumo-

rin käyttöön, pakottaa raivostuneen naura-

maan omalle lapselliselle käytökselleen ja

jatkaa sitten asialinjalla. ■

Muista, että sinun ei tarvitse pitää jokaisesta työkaveristasi. Riittää, että pystytte tekemään töitä yhdessä.

CS

A I

MA

GE

S

toimi nº 1 2009 12

{ kroppa & nuppi }

PUHU HÖYRYT PIHALLE. Pyydä työpaikan paras kuuntelija luoksesi ja vuodata kaikki ulos. Muista kuitenkin pyytää lupa monologiisi ja kerro olevasi valmis toimimaan kuuntelijana vastavuoroisesti.

10 min

POISTA HAPPIVAJE. Hengitä syvään. Neuvo on vanha, mutta hengittäminen on kaiken rentoutumisen perusta. Suorista selkäsi, rentouta hartiasi ja etsi päällesi oikea asento niin, että se lepää niskan jatkeena. Pura jännitys kasvoiltasi ja sulje silmäsi. Hengitä ilmaa sisään keuhkoihisi nenän kautta, puhalla ilma ulos suun kautta.

1 minVAIHDA MAISEMAA. Jos työt eivät suju, asian tuskaileminen työpöydän ääressä ei paranna tilannetta. Päinvastoin, se vain lisää paniikkia siitä, että asiat eivät tule hoidetuiksi. Paras tapa katkaista tilanne on ottaa hetken tauko, pukea takki päälle ja kävellä kerran reippaasti korttelin ympäri.

15 minLYÖ LEIKIKSI. Unohda työasiat hetkeksi ja avaa internet. Mene suosikkipelisi sivuille, oli se sitten pasianssi tai vaikkapa Tetris. Kun joku ihmettelee, miksi pelaat työajalla, selitä että taukopelit auttavat kasaamaan kokoon keskittymiskyvyn, joka katoaa usein hektisessä arjessa ja vie työtehon mukanaan.

5 min

TEKSTI KATI ALA-ILOMÄKI KUVITUS PAULIINA MÄKELÄ

pstressin helpotustaPieni määrä stressiä on hyväksi, mutta liika tekee

toimintakyvyttömäksi. Onneksi stressiä voi lievittää

tehokkaasti lyhyessäkin ajassa työpäivän aikana.

ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN. Kirjoita ylös kolme asiaa, jotka juuri nyt vaivaavat mieltäsi. Mieti jokaista hetken ja aseta se oikeisiin mittasuhteisiin. Laadi ratkaisusuunnitelma ja kirjoita se paperille. Jotkut asioista voit ratkaista heti – voit esimerkiksi soittaa puhelut, joita olet vältellyt. Toisiin ongelmiin ratkaisun löytäminen vie vähän enemmän aikaa, mutta jo tietoisuus siitä, että teet asialle jotain, rauhoittaa mielesi.

30 min

61 minuuttia ×

toimi nº 1 2009 13

{ kroppa & nuppi }

Lopeta ruudun tuijotus ja anna silmille vaihtelua.

SILMIEN KIRVELY, KUIVUMINEN, vuota-

minen ja väsyminen ovat tuttuja vaivoja

monille työkseen ruutua tuijottaville. Näyt-

töpäätetyö aiheuttaa jopa näköhäiriöitä.

Näköhäiriöistä kärsii tutkimusten mukaan

yli puolet tietokonetyötä tekevistä. Vaiva on

yleisin yli 40-vuotiailla, koska silmän jousto-

kyky vähenee iän myötä. Oire ei kuitenkaan

ole poikkeuksellinen paljon koneen ääressä

istuvilla lapsilla ja nuorilla.

Pitkäaikainen tietokoneruudun tuijottami-

nen rasittaa silmiä, koska ne joutuvat voi-

miinsa nähden liian yksitoikkoiseen puu-

haan. Näytöltä lukeminen on silmille ra-

sittavampaa kuin kirjan lukeminen, koska

ruudulla on kirkas valo ja pientä värinää.

Ongelmaa pahentavat huono valaistus, huo-

no ergonomia ja muut näköviat.

Mikä avuksi? 1 Vähennä näyttöön osuvia heijastuksia.

Siirrä tarvittaessa näytön paikkaa, muuta

valaistusta tai hanki näytön pinnalle hei-

jastuksensuoja.

2 Pidä näyttö puhtaana puhdistusliinalla.

Jos ruutu välkkyy tai värisee, pyydä esimie-

heltä uusi, mieluiten suurempi lcd-näyttö.

TEKSTI ARJA KUITTINEN KUVITUS SANNA PAANANEN

Silmät liikkeelle!

K O K E I L E A I N A K I N N Ä I T Ä

apua vaivaan

Ota silmä-jumppaohjeet talteen lehden välistä!

3 Muista räpytellä usein, jotta silmät ei-

vät kuivu. Ilmankosteutta voi lisätä viher-

kasveilla. Vinkkejä toimistoon sopivista kas-

veista sivulla 29.

4 Vaihda työpöydän väri silmiä säästäväk-

si pastelliväriksi.

5 Lepuuta silmiäsi. Sulje ne hetkeksi 20 mi-

nuutin välein. Katsele jonkin aikaa eri paik-

koihin, myös kauas. Kauas katselu vähentää

myös iän myötä tapahtuvaa lähinäön heik-

kenemistä.

6 Varmista, että työasentosi on ergonomi-

nen. Nosta tai laske tarvittaessa tuolia, pöy-

tää ja näyttöä. Kokeile, millä etäisyydellä

näytöltä lukeminen tuntuu hyvältä. Näytön

tulisi olla 50-70 senttimetrin päässä kasvois-

ta hieman silmien alapuolella.

7 Treenaa silmälihaksiasi säännöllisesti.

Ota silmäjumppaohjeet talteen lehden vä-

listä. ■

Suojele silmiäruokavaliollaSILMILLE HYÖDYLLISIÄ ovat ruoat, joissa on paljon C- tai E-vitamiinia, Ome-ga-3 -rasvoja, beta-karoteenia, sinkkiä tai luteiinia. Tällaisia ovat:

» marjat» rasvaiset kalat:

lohisardiinittonnikala

» porkkana» oranssi paprika» vihreät vihannekset:

lehti-, parsa- ja ruusukaalipinaatti

» kananmuna» peruna» maissi» mandariini

IST

OC

KP

HO

TO

toimi nº 1 2009 14

{ omat rahat }

Saisitko työhuonevähennyksen?Jos teet edes osittain töitä kotona, voit tehdä työhuo-

nevähennyksen. Työhuonevähennys vähentää verotet-

tavaa tuloa ja siten maksamasi veron määrää.

175€ ilman selvityksiä!TYÖHUONEVÄHENNYKSEN voi tehdä joko kaavamaisena verottajan vuo-sittain päättämien euromäärien mukaan tai todellisiin kustannuksiin perustuvana. Jos asuntoaan käyttää satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi, vuoden 2008 verotuksessa saa tehdä sen suuremmitta selvityksittä 175 euron työhuonevähen-nyksen.

Jos työhuonetta käyttää osapäiväi-sesti pääansiotulonsa tai pysyvien tai huomattavien sivutulojen hankkimiseen, kaavamaisen vähennyksen määrä on 350 euroa. Siinä tapauksessa, että kumpikin aviopuoliso käyttää työhuonetta tällä tavoin, vähennyksen määrä molemmil-ta yhteensä on 525 euroa vuodessa. 350 euron vähennyksen voivat tehdä esimerkiksi sivutoiminen isännöitsijä tai komitean sihteeri.

Työhuonevähennyksen voi laskea myös todellisten kulujen suuruisena. Esimerkiksi vuokralla asuva voi mittailla työhuo-neensa, jakaa sen pinta-alan asunnon kokonaispinta-alalla ja laskea näin työ-huoneen osuuden kuukausivuokrasta.

Osapäiväisesti työhuonetta käyttä-vän pitäisi kaiken järjen mukaan saada vähentää työhuonevähennyksenä puolet työhuoneen vuosivuokran määrästä – miksei kokonaankin, jos työhuoneella ei selvästi ole muuta käyttöä ja erillisen työhuoneen olemassaolo on välttämä-töntä. Verottajan ratkaisut ovat tietenkin aina tapauskohtaisia.

Vaikka vähennyksen tekee todellis-ten kulujen mukaan, vuokrakuitteja ei lähetetä veroilmoituksen mukana, vaan verottaja pyytää kuitteja tarvittaessa. ■

Työhuonevähennyksellä korvataan vero-

tuksessa sitä, että työntekijä on käyttänyt

omia tilojaan, kalusteitaan ja vaikkapa säh-

köään työnteon tarpeisiin – hankkiakseen

tuloa.

Pääasiallisesti muualla kuin kotonaan

työskentelevälle työhuonevähennys tulee

aiheelliseksi lähinnä silloin, kun tulojen

hankkimisesta on aiheutunut myös muita

vähennyskelpoisia kuluja. Niitä ovat vaik-

kapa tilapäiset työmatkat, joita työnantaja ei

ole korvannut, työssä käytetty kotitietokone

ja nettiyhteys tai ammattilehdet ja -kirjat.

Tämä johtuu siitä, että kaikki palkansaa-

jat saavat automaattisesti 620 euron tulon-

hankkimisvähennyksen. Jos palkkatulot

ovat pienemmät kuin 620 euroa, automaat-

tisesti tuleva vähennys on palkkatulon suu-

ruinen. Kun kulut yhteensä ylittävät tulon-

hankkimisvähennyksen määrän, työhuo-

nevähennys on käypää rahaa. Se vähentää

lopullisen veron määrää. ■

Näin se meneeAsunnon pinta-ala on 60 neliö-metriä ja vuokra 800 euroa kuukaudes-sa. Työhuoneen pinta-ala on 12 neliö -metriä. Työhuoneen osuus asunnon vuokrasta on 12/60 = 20 prosenttia. 20 prosenttia 800 eurosta on 160 euroa. Vuodessa työhuoneen vuokra on 12 x 160 = 1920 euroa. Jos siitä voi vähentää työhuonevähennyksenä puolet, vähen-nyksen määrä on 1920/2 = 960 euroa. Huh huh!

Saisitko

TEKSTI KARO HÄMÄLÄINEN KUVITUS ELINA MINN

toimi nº 1 2009 15

{ kotiläksyt }KONSULTTI ANTTI ISOKANGAS LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA, JOTTA SINUN EI TAR VITSE.

Menestyksen takana ei ole vain lahjakkuus ja kova työ,

vaan myös kyky syntyä oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Onnen ongintaa

”O utlier” tarkoittaa tilas-

totieteessä poikkeavaa

havaintoa, joka jätetään

pois laskuista siksi, et-

tä se sotkisi keskiarvon.

Juuri tällaista kaikesta

keskiarvoisesta täysin poikkeavaa menes-

tystä käsittelee Malcolm Gladwellin kirja

Outliers: The Story of Success.

Esimerkiksi Wayne Gretzky oli jääkiekkoi-

lijana täydellinen outlier. Jos minä en ole

tehnyt ensimmäistäkään NHL-maalia, mut-

ta Wayne Gretzky on tehnyt 894, ei ole eri-

tyisen informatiivista laskea, että minä ja

Wayne olemme maalanneet keskimäärin

447 kertaa.

OUTLIERS OSOITTAA, että menestyksen

syyt eivät ole ikinä niin yksinkertaisia kuin

luullaan. Esimerkiksi sillä on merkitystä,

että kaikkien aikojen menestyksekkäin jää-

kiekkoilija Gretzky on syntynyt Kanadassa

tammikuussa.

Kanadassa jääkiekkolahjakkuudet karsi-

taan erityisvalmennukseen lasten ollessa

hädin tuskin kouluiässä. Alkuvuodesta syn-

tyneet ovat tuolloin lähes vuoden vanhem-

pia kuin samassa ikäluokassa pelaavat, mut-

ta loppuvuodesta syntyneet kaverinsa. Suu-

remman kokonsa ja parempien motoristen

taitojensa vuoksi he pääsevät treenaamaan

enemmän ja paremmin.

Myöhemmin syntymäajan antama fyysi-

nen etumatka katoaa, mutta valmennuk-

sen aiheuttamat erot vaikuttavat yhä. Niin-

pä valtaosa NHL-tähdistä on syntynyt alku-

vuodesta.

Ohjelmistoalalla ihan mukavasti pärjän-

nyt Bill Gates onnistui myös syntymään

juuri oikeaan aikaan oikeassa paikassa, hä-

nen tapauksessaan Yhdysvaltain Seattles-

sa vuonna 1955. Nuori Bill sattui käymään

1960-luvun lopussa Amerikan ainoata kou-

lua, jossa pääsi käyttämään tietokonetta il-

man aikarajoituksia – aikana, jolloin useim-

milla huippuyliopistojen tietotekniikan

professoreillakaan ei ollut rajoittamatonta

pääsyä tietokoneen ääreen.

Tietokonevallankumouksen käynnisty-

essä 1970-luvun puolessavälissä Bill Gates

oli vähän yli parikymppi-

nen, juuri sopivassa iäs-

sä perustamaan pienen

softayrityksen nimeltään

Microsoft. Nuoresta iäs-

tään huolimatta Gatesilla

oli kuitenkin jo huikeasti

kokemusta, sillä hän oli jo viettänyt tietoko-

neiden parissa enemmän tunteja kuin toden-

näköisesti kukaan muu koko maailmassa.

LAHJAKKUUDELLA ON VÄLIÄ, mutta

se ei ole ainoa menestystä määrittävä te-

kijä. Wayne Gretzky, Bill Gates ja kaikki

muut todelliset menestyjät ovat aina teh-

neet myös poikkeuksellisen paljon työtä

menestyksensä eteen. Gladwellin laskujen

mukaan minkä tahansa asian – vaikkapa

jääkiekon tai tietokoneohjelmoinnin – mes-

tariksi tulemiseen tarvitaan vähintään 10

000 tuntia harjoittelua.

Menestykseen tarvitaan myös onnea. On-

nea, joka antaa mahdollisuuden olla oikeaan

aikaan oikeassa paikassa – ja ennen kaikkea

onnea, joka antaa mahdollisuuden harjoitel-

la ja tehdä enemmän työtä kuin muut.

MALCOLM GLADWELLIN esikoisteos Lei-

mahduspiste selitti, miten sosiaaliset ja kult-

tuurilliset ilmiöt leviävät ensin hitaasti, mut-

ta tietyn pisteen ohitettuaan räjähdysmäisen

nopeasti. Välähdys kuvasi sitä, miten alita-

junnassa välähdyksessä

syntyvät mielikuvat vai-

kuttavat päätöksiimme.

Leimahduspiste ei kui-

tenkaan kertonut, miten

ilmiöstä voi tehdä suosi-

tun eikä Välähdys opetta-

nut käyttämään alitajuntaa apuna. Outliers

ei myöskään ole menestysopas. Se auttaa

ymmärtämään menestykseen vaikuttavia

tekijöitä, ei käyttämään niitä hyväksi.

Mutta jos voisin syntyä uudelleen, yrittäi-

sin kyllä tällä kertaa syntyä heinäkuun sijas-

ta tammikuussa. ■

”Jos voisin syntyä uudelleen,yrittäisin syntyätammikuussa.”

toimi nº 1 2009 16

”Hyppy mainostoimistosta virastoon ei ollutkaan radikaali muutos”

Sallamaari Repo, 44

Koulutus : eMBA-opiskelijaNykyinen työpaikka: Tulli

3 asiaa......JOTKA OVAT SAANEET

MINUT VAIHTAMAAN

TYÖPAIKKAA:

» kvartaalihyppyytys Tukholmasta

tai vielä kauempaa» yt-neuvottelujen pitäminen

ihmisille, joita on ollutitse rekrytoimassa

» omistajat, jotka eivät tiedämitä aikovat

tehdä nettifi rmalleen

toimi nº 1 2009 17

Menneitä ovat ajat, jolloin ammatti ensin opiskeltiin

ja sitten osattiin loppuelämän ajan. Nyt yhteen työuraan

mahtuu monta työpaikkaa ja tekemisen tapaa.

Oikealla asenteella muutoksesta voi oppia nauttimaan.

TEKSTI KATI ALA-ILOMÄKI KUVAT HANNA KOIKKALAINEN

” Aloin vieraantua elämästä Excel-öiden takia”

toimi nº 1 2009 18

Eletään 2000-luvun

alkua. Mainostoimis-

to Lowe & Partnersil-

la projektinjohtajana

työskentelevä Salla-maari Repo istuu ko-

tonaan Helsingissä.

Kellon viisarit ovat

yli puolenyön, mutta

Repo tuijottaa tieto-

koneenruutua, johon

on muodostumassa Excel-taulukko.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun Sallamaa-

ri valvoo yön työn äärellä. Pikku hiljaa vä-

symyksen keskeltä materialisoituu kirkas

ajatus.

Eihän tässä ole järjen hiventäkään. Joka

kvartaali pari sataa kyseisen mainostoimis-

ton projektinjohtajaa ympäri maailmaa vä-

sää Exceleitä, joita joku sitten analysoi New

Yorkin pörssissä.

”Ajattelin, että haluanko vieraantua elä-

mästä Excel-öiden takia”, Repo kertoo nyt,

muutama vuosi myöhemmin.

Repo teki elämänkorjausliikkeen: hän

vaihtoi työpaikkaa ja ryhtyi virkamieheksi.

Uusi pesti oli tiedotuspäällikkö, ja työpaik-

ka oli Tulli, jossa Repo on nyt kolme vuot-

ta vastannut kymmenen hengen viestintä-

tiimistä.

”Hyppy mainostoimistosta virkamiehek-

si voi kuulostaa radikaalilta, mutta loppu-

jen lopuksi vain työyhteisö on erilainen”,

hän sanoo.

Repo on nyt 44-vuotias. Jos joku olisi sano-

nut hänelle parikymmentä vuotta sitten, et-

tä hän päätyy valtion virkanaiseksi, hän olisi

todennäköisesti purskahtanut nauruun. Pal-

kittuna peruskoulun ainekirjoittajana Re-

pon tulevaisuuden piti olla selvä: hänestä

tulisi toimittaja. Toisin kävi, kun ovet Sano-

mien toimittajakouluun eivät auenneetkaan.

Seurasi vuosia erilaisissa pätkätyösuhteissa

ja vapaana toimittajana muun muassa Ylen

Rockradiossa, musiikkilehti Rumbassa ja

MTV3:lla ennen kuin hän siirtyi uusme dian

ja mainonnan maailmaan.

ERILAISET ELÄMÄNHALLINTA- ja uraop-

paat neuvovat lukijoitaan usein suuntaa-

maan kohti haluamaansa uraa suoraviivai-

sesti kuin tykin suusta ammuttu ammus.

Nykyään strategia ei vain käytännössä ko-

vin usein toimi.

Sallamaari Repon kaltainen työhistoria,

jossa ura koostuu palasista ja yllättävistä

käänteistä, on huomattavasti todennäköi-

sempi usealla alalla.

Joskus syy löytyy työntekijän omasta ha-

lusta vaihtaa suuntaa, joskus yhteiskunnan

kehityksestä. Teknologian ja kvartaalitalou-

den syöksyjen ansiosta työtavat ja -tilanteet

ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä

niin vauhdikkaasti, että samassa ammatis-

sakin on pakko opetella jatkuvasti uusia työ-

tehtäviä. Joskus kokonaisia ammattikuntia

katoaa, kuten esimerkiksi lehdissä työsken-

nelleille latojille kävi. Samalla uusi teknolo-

gia synnyttää jatkuvasti uusia ammatteja.

Muutoksen hampaisiin joutui myös eko-

nomi Tiina Kirves 1990-luvun alussa. Maan

tilanne oli hieman samanlainen kuin juuri

nyt: nousukausi oli takana, media synkiste-

li ja työttömyysluvut kasvoivat.

Se oli huonoa aikaa valmistua korkeakou-

lusta, eivätkä Kirveenkään odotukset olleet

suuria vuonna 1993.

”Silloin mentiin töihin, jos töitä saatiin”,

hän kertoo.

Kirves aloitti uransa kahden hengen suun-

nittelutoimistossa Tampereella. Siellä ra-

hat loppuivat pian ja kenkää tuli. Uusia töi-

tä ei löytynyt heti, joten aika oli otollinen

ammattitaidon kehittämiselle. Kirves me-

ni Tampereelle julkaisutekniikan ja hyper-

median aikuiskoulutuskurssille ja tutustui

internetiin.

Tällä kertaa ajoitus oli hyvä. Elettiin vuot-

ta 1996, lama oli väistymässä ja nettibuumi

alkamassa. Kirveen työura alkoi urjeta di-

gitaalisen viestinnän toimistossa Grey In-

teractivessa.

”Kerroin jo työhaastattelussa pomolle, että

virallisesti en tiedä aiheesta mitään. Hän sa-

noi, että ei se haittaa. Surff aat netissä, niin ym-

märrät, miten homma toimii”, hän nauraa.

Myös Sallamaari Repo muistaa 90-luvun

lopun vuodet. Hän työskenteli internetkon-

sulttiyhtiö Satama Interactivessa. Niihin ai-

koihin Satamassa oli t-paitoja, joihin oli pai-

nettu teksti ”Brave New Media”, uljas uusi

media.

”Eikä siinä liioiteltu. Koskaan en ole oppi-

nut niin paljon uutta kuin Satamassa”, Re-

po sanoo.

Repolle Tulli on Satama Interactiven jäl-

keen neljäs työpaikka kymmenen vuoden si-

sällä. Kirveellä niitä on ollut Grey Interacti-

ven jälkeen seitsemän. Kumpikaan ei valita

kiivaasta tahdista.

Repo on tehnyt uraansa omien sanojensa

mukaan ”sekaan vaan” -meiningillä. Hän

on tarttunut uusiin mahdollisuuksiin ja op-

pinut. Osittain häntä on ajanut eteenpäin

myös tunne siitä, että muutoksessa on pak-

ko olla mukana, jotta ei putoa kelkasta.

Kirves uskoo, että osittain muutoksen sie-

täminen on oma valinta.

”Kannattaa myös kysyä itseltään, onko

muutosvaltaisella alalla töissä juuri siksi,

että tykkää niistä muutoksista”, hän sanoo.

MUUTOS ON MAHDOLLISUUS. Ajatus on

kliseinen, mutta pitää paikkansa.

Työelämässä uusi työpaikka ja uudet työ-

kaverit ovat mahdollisuus oppia uusia asi-

oita työstä ja itsestä. Jos huomaa olevansa

alalla, jossa muutoksen tuulet puhaltavat,

mahdollisuudesta kannattaa opetella naut-

timaan – tai kouluttautua nopeasti konser-

vatiivisemmalle alalle.

Muutos tuo mukanaan myös pelkoja. Re-

pon mielestä suurin niistä on ollut huoli toi-

meentulosta. Vanhemmiten mukaan tulee

myös huoli siitä, miten jaksaa tsempata alai-

” Kannattaa kysyä itseltään, onko muutosvaltaisella alalla töissä siksi, että tykkää muutoksista?”

toimi nº 1 2009 19

siaan jatkuvaan muutokseen vielä kymme-

nenkin vuoden päästä.

Amerikkalainen sosiologi, populaare-

ja tiedekirjoja markkinoille syöstävä Mal-colm Gladwell käsittelee uudessa kirjassaan

Outliers: The Story of Success menestymi-

sen avaimia. Gladwellin mukaan menesty-

misessä on kyse paitsi kovasta työnteosta

ja älystä, yllättävän paljon myös oikeasta

ajoituksesta. Kirjan perusteesi on piristävä

vaihtoehto sille työelämää koskevalle kir-

jallisuudelle, jossa menestys pistetään ko-

konaan työntekijän oman tahdonvoiman ja

päättäväisyyden piikkiin (lisää Gladwellin

kirjasta sivulla 15).

Ajatuksesta kannattaa ottaa opikseen:

muutoksen keskellä on hyvä hyväksyä ajan

henki. Sille ei voi juuri mitään. Joskus ai-

noa asia, johon voi vaikuttaa, on oma asen-

ne. Siksi onkin niin tärkeää, että se on koh-

dallaan.

Kirves vaihtoi työpaikkaa pari kuukautta

sitten. Mainostoimisto Hasan & Partners ja

intialaiseen it-osaamiseen erikoistunut Ga-

teway Technolabs Finland omistavat Ha-

sanGateway-nimisen yhteisyrityksen, joka

keskittyy internet-ratkaisujen kustannuste-

hokkaaseen tuotantoon. Nokialla hankittu

kokemus kansainvälisistä virtuaalitiimeistä

sekä ulkoistetusta kauppapaikkatuotannos-

ta Intiassa päätyivät tehokäyttöön uudessa

ympäristössä.

Kun Kirves valmistui ekonomiksi 1990-lu-

vun alussa, harva olisi uskaltanut edes ku-

vitella, että moinen yritys voisi ikinä toimia

Suomessa. ■

Miten selviän muutoksesta? JOUSTAVUUDEN TÄRKEYDESTÄ pu-

hutaan työelämässä paljon. Mutta mitä

se käytännössä vaatii?

1. Muuta asennettasi työelämää koh-

taan. Hyväksy se, että vanhakantai-

nen asenne, jossa ammatti ensin opiskel-

tiin ja sitten osattiin, on mennyttä. Älä

haikaile turvallisuuden perään.

2. Opi nauttimaan uusista haasteis-

ta. Älä ajattele haasteita uhkana

ammattitaitoasi kohtaan, vaan mahdol-

lisuutena löytää itsestäsi ja työstäsi uu-

sia puolia.

3. Kun työtavat muuttuvat, myös am-

mattialasi muuttuu. Jos sinusta tun-

tuu siltä, että muutoksen vuoksi työsi ei

enää miellytä sinua lainkaan, harkitse

rohkeasti alanvaihtoa rauhallisemmin

muuttuvaan ammattiin.

4. Yritä päästä järkevään dialogiin it-

seäsi nuorempien alasi osaajien

kanssa. Älä ajattele heitä kilpailijoinasi,

vaan ymmärrä, että teillä molemmilla on

opittavaa toisiltanne.

5. Jos työura ei urkene tai saat potkut,

käytä tilaisuus hyväksesi ja opiske-

le lisää.

TiinaKirves, 43

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri

Nykyinen työpaikka: HasanGateway

3 asiaa......JOITA IKÄVÖIN

ENTISISTÄ TYÖPAIKOISTANI:

» ihmiset» hyvä meininki

» yhdessä onnistuminen

toimi nº 1 2009 20

Huomenta, maistuisiko

hyvä aamiainen? Yhä useampi syö aamiaisen ennen työpäivää

kodin ulkopuolella. Mutta onko aamiainen

todella päivän tärkein ateria?

TEKSTI HANNA JENSEN KUVAT HELI SORJONEN

toimi nº 1 2009 21

O nko aamiainen päivän

tärkein ateria, ja jos on,

mitä me nykyään syöm-

me aamiaiseksi?

Helsinkiläinen lääkä-

ri Antti Heikkilä kirjoit-

taa kirjassaan Ravinto ja terveys, että hän

syö tavallisesti aamiaiseksi edellisen päi-

vän tähteitä.

Tähteitä?

”Kuka sen määrää, mitä pitää aamulla syö-

dä?” Heikkilä kysyy.

Antti Heikkilä on saarnannut jo vuosia, et-

tä pikapuurot ja aamiaismurot ovat ruokate-

ollisuuden luomia mielikuvia aamiaisesta.

Hänen mielestään se, että aamiaista väite-

tään päivän tärkeimmäksi ateriaksi, on ter-

veyspropagandaa.

”En usko siihen, eikä mitään tieteellistä

näyttöä väitteen perusteluksi ole olemas-

sa”, Heikkilä jatkaa toisessa kirjassaan Hy-

vän olon keittokirja. Hänen mielestään aami-

ainen on yhtä tärkeä kuin mikä tahansa päi-

vän ateria.

Myös yhdysvaltalaiset vegaanit Rory Freedman ja Kim Barnouin kehottavat ihmi-

siä miettimään, mitä lautasellemme aamiai-

sella laitamme. He kirjoittivat viime vuonna

bestselleriksi nousseen kirjan Skinny Bitch,

jossa he varoittavat muro- ja maitoteollisuu-

den yrityksistä saada meidät uskomaan, että

ilman isoa, terveellistä aamiaista emme saa

tarpeeksi energiaa työpäivää varten.

Freedmanin ja Barnouinin mielestä aamiai-

nen on siitä huolimatta päivän tärkein ate-

ria.

”Tosin eri syystä kuin luulet”, he sanovat.

K A H V I A H Ö R P I M M E A A M U I S I N K E S K I M Ä Ä R I N 2,7 dl

…T Ä T Ä E T T I E N N Y TT Y Ö K A V E R I S I S Y Ö V Ä N A A M U L L A :

S A L A A T T I AR I N K E L E I T ÄL E T T U J AT A H I N I AO L I I V E J AE I L I S T Ä R U O K A AP U L L A A K A R K K I AV A L K O S I P U L I A

T U M M A L E I P Ä 6 2 %

J U U S T O 5 8 %

L E I K K E L E 4 8 %

J O G U R T T I , V I I L I 4 4 %

P U U R O 3 6 %

V A A L E A L E I P Ä 2 9 %

M Y S L I , M U R O T 2 6 %

V I H A N N E K S E T 2 0 %

H E D E L M Ä T 2 0 %

M A R J A T 1 2 %

K A N A N M U N A 1 0 %

P E K O N I 4 %

A A M U P A L A T O P 1 2

Tällaisiame olemmeS U U R I A A M I A I S K Y S E L Y 2 0 0 9

Kysyimme Toimihenkilö-liitto ERTOn jäseniltä, onko aamiai sessa mitään järkeä. 580 vastaajaa kertoi mielipiteensä ja paljasti omat aamupalatapansa. Tässä vastaukset ole hyvä!

VE

ER

/ A

YA

BR

AC

KE

TT

toimi nº 1 2009 22

…T Ä T Ä E T T I E N N Y T T Y Ö K A V E R I S I J U O V A N A A M U L L A :

L I M S A AE N E R G I A J U O M A AR A V I N T O L I S Ä J U O M A AI T S E P U R I S T E T T U A P O R K K A N A M E H U AT I L K A N V I S K I Ä

J U O M A T T O P 5

K A H V I 6 5 %

M E H U 3 2 %

V E S I 3 1 %

T E E 2 4 %

M A I T O 1 2 %

väkodissa. Suomi on ensimmäinen maa,

jossa jopa koululaisille tarjottiin aamiainen

1930-luvulla. Vuonna 2009 kouluissa ei aa-

miaista tarjota, paitsi niissä kouluissa, jois-

sa on huomattu, ettei osa lapsista saa riittä-

västi ruokaa viikonloppuisin.

Yhdysvalloissa lapsille katetaan aamiai-

nen tarvittaessa autoon, kun vanhemmat

kuskaavat lapsia kouluun ennen kuin mene-

vät töihin. Tapa ei ole yleistynyt meillä, sii-

tä huolimatta, että suomalaistenkin työmat-

kat ovat pidentyneet. Aina voi kysyä, kumpi

on parempi: voileipä lennossa vai rauhassa

autossa istuen?

Helsinkiläisessä kahvila Tin Tin Tangossa syödään aamiaista vielä myöhään iltapäivällä. Hyväntuu-linen Timo Talikka (alin kuva) käy Tin Tin Tangossa jopa pari kolme kertaa päivässä. Taustalla Maunu Harmo, joka poikkeaa kahvilaan muutaman kerran viikossa. Tällä kertaa miehet nauttivat aamukah-veista terassilla. Oikealla Tin Tin Tangon Tango-aamiainen.

H A N K I P A R E M P A A A A M I A I S S Y Ö T Ä V Ä Ä

Kaurapuuro » ruispuuro | Mannapuuro » spelttimannapuuro | Leivän päälle meetvurstia ja voita » leivän päälle raejuustoa ja ku rk

ENNEN KUIN PALJASTETAAN, mikä to-

dellinen syy on, kurkistetaan, mitä suoma-

laiset syövät aamiaiseksi ennen työpäivää

vuonna 2009.

Jono helsinkiläisen Tullinpuomin huol-

toaseman kassalla kasvaa aamukahdeksal-

ta. Asiakkaat ostavat lihapasteijoita, karja-

lanpiirakoita, suodatinkahvia ja ruisleipää,

jonka välissä on juustoa, kinkkua ja kurk-

kua. Jos aamiainen on päivän tärkein ateria,

se ei näy esillepanossa: suurin osa mutus-

telee antimensa seisten, iltapäivälehteä lu-

kien. Moni nappaa vain kahvin mukaan. Se

ei kuitenkaan ole huoltoasemillakaan enää

seisonutta sumppia, vaan asiakas voi halu-

tessaan ostaa erikoiskahvin.

Helsingin keskustassa sijaitsevassa design-

hotellissa nostellaan lautaselle valurautapa-

dasta yön yli muhinutta ohrapuuroa. Yhdys-

valloissa hitaasti valmistetuista puuroista

on tullut aamiaismegatrendi: kahvilajät-

ti Starbucks ja mehubaariketju Jamba Jui-

ce ovat molemmat lanseeranneet take-out-

puurot, joihin voi valita lisukkeen kolmesta

eri vaihtoehdosta. Helsinkiläisessä design-

hotellissa aamiaispuuron kyytipojaksi saa

lasin kuohuviiniä. Aamiaisesta on tullut ta-

pa tavata ystäviä ennen työpäivää, jotta työ-

aika säästyy työntekoon.

VIIKONLOPPUISIN JOTKUT kahvilat ovat

ottaneet mallia New Yorkista. Esimerkiksi

kahvila Tin Tin Tango Helsingin Töölön-

torilla tarjoilee aamiaisia aamusta iltaan.

Sunnuntai-iltapäivisin aamiaislautasia saa

lähes jonottaa, kun edellisiltana juhlinut

nuoriso tilaa ruisleipälautasiaan. Ravinto-

lapäällikkö Iivo Paaso laskeskelee, että par-

haina päivinä 60 asiakaspaikan kahvilassa

menee yli 200 aamiaista.

”Aamiaisten myynti lisääntyy koko ajan”,

hän sanoo.

Mutta Paaso on myös huomannut, että yhä

useampi aamiaisensa ulkona syövistä asiak-

kaista on matkustanut paljon ja toivoo crois-

santtien ja perus-cappuccinojen lisäksi ”eri-

koisuuksia”, kuten hedelmiä.

NAUTISKELIJAT TAITAVATKIN katsoa aa-

miaislautastaan toisin kuin Antti Heikkilä.

Heille aamiainen ei ole hiilihydraatteja ja

proteiineja, vaan sosiaalinen tapahtuma.

Mutta useimmat eivät syö aamiaistaan

kahvilassa.

Lapsiperheitä ei kahviloissa näy ennen työ-

ja tarhapäivää. Ei ihme, sillä nelihenkinen

perhe pulittaa aamiaisesta yli 20 euroa.

Perheen pienimmät syövät puuronsa päi-

toimi nº 1 2009 23

77% S Y Ö A A M I A I S T A J O K A P Ä I V Ä

33%

M I E L E S T Ä A A M I A I N E NO N P Ä I V Ä N T Ä R K E I N A T E R I A

ku rkkua | Sokerinen purkkijogurtti » smoothie luonnonjogurtista, pakastemarjoista, kauraleseistä, vaahterasiirapista ja mintusta

toimi nº 1 2009 24

Lukijoiden aamiaisvinkitI L L A L L A V A L M I I K S I

1 Laita kahvi napsautusta vaille valmiiksi

ennen nukkumaanmenoa.

2 Ajasta riisikeitin keittämään aamuksi

puuroa.

3 Tee illalla valmiiksi hedelmäsalaattia.

Nauti aamulla jogurtin tai murojen kanssa.

4 Laita illalla jäähtynyt kahvi huuhdeltuun

limsapulloon, lisää maitoa ja yöksi jää-

kaappiin. Aamulla saat kylmän maitokah-

vin mukaan työmatkalle juotavaksi.

A A M U L L A K O T O N A

5 Juo joka aamu Gefi lus-piimää. Vatsa py-

syy erinomaisessa kunnossa.

6 Riko pari munaa kulhoon, kansi päälle ja

mikroon 1-2 minuutiksi. Nopea munakas!

7 Herkuttele purkki-croissanteilla. Juustoa

sisään ja uuniin.

8 Purista appelsiineista tuoremehua.

9 Sekoita piimään banaania ja mysliä.

10 Jugurttijuoma ja miniporkkanat tuovat

uutta aamiaiseen.

11 Kiireisenä aamuna pakkaa kassiin

porkkana, pala juustoa ja manteleita.

12 Syö Weetabixia mehukeiton kanssa.

P U U R O J E N Y S T Ä V I L L E

13 Valmista puuro mikrossa, niin säästät

aikaa. Opettele kaurapuuron 1-2-3-sääntö:

1 dl hiutaleita, 2 dl vettä, 3 min mikrossa.

14 Hanki talkkunajauhoja, joista syntyy

nopea, halpa ja hyvä puuro.

15 Keitä kauralesepuuro maitoon.

16 Ota valmispuuropusseja mukaan töihin.

M A T K A N V A R R E L L A

17 Jos aamu on kiireinen, nautiskele

smoothie autossa työmatkalla.

T Y Ö P A I K A L L A

18 Syö aamiainen rauhassa työpaikalla.

19 Aloita aamu työtoverien kanssa kahvi-

pöydän ääressä.

20 Juo kahvikin vasta töissä. Säästät aikaa

ja vatsaa.

21 Jos et ehdi syödä aamiaista, ota töihin

hedelmiä. ■

HelsinginTullinpuomin Shellissä aamu alkaa lennokkaalla tankkauk-sella. Vakikävijöihin kuuluvat taksinkuljet-tajat kuten Markku Man-ninen (vas.). Toista kertaa Tullinpuomissa ollut Kosti Tupala (oik.) kehuu palve-lua ja ruokaa. Oikealla Shellin aamiaiscocktail.

H A N K I P A R E M P A A A A M I A I S S Y Ö T Ä V Ä Ä

Paistettu muna ja pekonia » paistettu muna ja paistettuja herkkusieniä | Sokerisia muroja » tattarimuroja

Smoothie on uusi kaurapuuro!ERTON JÄSENILLE helmikuussa tehdyn aa-

miaiskyselyn vastaukset osoittivat, että

suomalaisten aamiaispöytiin on syntymäs-

sä uusi suosikki, smoothie. Kaurapuuro on

saanut tehdä tilaa tämän pehmeän ja hie-

man happaman juoman tieltä.

Vastaajat suosittelivat smoothieita jopa

”suoranaisella rakkaudella”. Ainesten sekoit-

taminen vie vain hetken ja tulos on loistava

avaus päivälle. Moni tekee smoothien illalla

valmiiksi. Tässä muutamia suosikkeja:

”Maitoa, jogurttia, marjoja ja kaurahiuta-

leita. Makeutukseen vaniljasokeria tai -kas-

tiketta.”

”2 dl marjoja (mustikkaa, mansikkaa, tyr-

niä, karpaloita, viinimarjoja, vadelmia), 2 dl

jogurttia ja pellavansiemenrouhetta.”

”Pakastemarjoja, banaania, tuoremehua ja

jogurttia tai rahkaa. Täyttävämmän saat li-

säämällä pähkinöitä tai kaurahiutaleita.”

Ota talteen smoothie-reseptit lehden vä-

listä. ■

SKINNY BITCH -KIRJAN kirjoittaneet Freed-

man ja Bourdin eivät puutu siihen, missä ja

miten ihmiset ja perheet aamiaisensa syö-

vät, mutta kehottavat meitä syömään vasta

sitten, kun on todella nälkä. Heidän mieles-

tään liian aikainen aamiainen keskeyttää

kehon oman puhdistusprosessin. He usko-

vat, että jokainen oppii pikkuhiljaa rakasta-

maan sitä tunnetta, kun vatsa on tyhjä. Ih-

misen ei pitäisi tarvita mitään, jotta heräisi

työpäivään: ei kahvia, paahtoleipää, kylmää

suihkua eikä mitään muutakaan.

”Jokaisella aterialla pitäisi syödä hyvin”,

he sanovat.

Hyvin tarkoittaa myös työpaikan aamiais-

palavereja, joihin yhä harvemmin ostetaan

pullaa. Avokado raejuustolla tai ruisleipä

hummuksella on moderni työpaikan aami-

ainen verrattuna kampaviinereihin.

Miksi sitten aamiainen on Freedmanin ja

Bourdinin mielestä päivän tärkein ateria?

”Jos hotkit heti aamusta sokeria ja ras-

vaa, himoitset – ja syöt – roskaa koko päi-

vän. Jos nautit laadukkaan ja ravitsevan aa-

miaisen, syöt paremmin koko päivän ja py-

syt virkeänä.” ■

toimi nº 1 2009 25

AamukahvillaToimittaja muuttui pikakahvin litkijästä kahvifriikiksi.

Mutta mihin hän tarvitsi aeroccinoa?

O len pikakahviperheen

lapsi. Meillä ei 1970-lu-

vulla puhuttu kahvin

tuoksusta tai mausta,

vaan tarkoitus oli saada

sitä nopeasti ja helpos-

ti. Merkki oli Maxwell, ja purkissa oli pu-

nainen etiketti. Äiti lorautti mukiin kylmää

maitoa. Juhlahetkinä tarjoiltiin keltaisesta

tetrasta kevytkermaa.

Opin juomaan kunnolla kahvia vasta ai-

kuisena. Perin äidiltä käyttämättömän kah-

vinkeittimen, koska halusin, että kahvi valui-

si aamulla koneesta ennen työpäivää aivan

kuten amerikkalaisissa elokuvissa. Kahvia

kuului juoda tuopin kokoisesta mukista.

1990-luvulla kampaamossani tarjottiin ta-

lon kahvia, johon henkilökunta oli sekoit-

tanut kardemummaa. Mielestäni keksintö

oli ainutlaatuinen. Sitten tutustuin erikois-

kahveihin.

Tuleva appiukkoni vietti eläkepäiviään

siemaillen cafe naranjaa, appelsiinikahvia.

Hän rakensi vaimonsa kanssa kahvinautin-

tonsa pressokeittimellä, jonka olin kerran

nähnyt turkulaisessa kahvilassa. Tarjoilija

tosin joutui kertomaan, miten mäntäkeitin-

tä käytettiin, sillä meillä Lohjalla presso-

keittimiä ei ollut nähty. Pressokahvi oli sa-

manlaista kuin isoäidin aikoinaan valmis-

tama pannukahvi. Molemmista varoitettiin

lehdissä: suodattamattoman kahvin pelät-

tiin nostavan veren kolesterolitasoa. Mutta

elämäni oli liian huoletonta surrakseni sel-

laista.

Join cafe naranjaa pari vuotta. Mielestäni

appelsiinin ja kahvin yhdistelmä oli nero-

kas, koska juomasta ei tul-

lut makea kuten vaniljakah-

vista tai toff eekahvista.

SAATTOI OLLA, että rans-

kalainen elokuva sai minut

löytämään mokkapaah-

detun kahvin eli tumman

paahdon joskus vuonna 1996. Elämä oli

upeaa, kun keitin mutteripannussani rans-

kalaista kahvia ja rakensin valkoiseen kul-

hooni cafe au lait’n. Maidon lämmitin

kattilassa, kunnes tuli mikro, ja sain kuu-

mennettua maitoni (liian) kuumaksi muu-

tamassa sekunnissa.

En välittänyt, kun kahvin vastustajat sa-

noivat, että kahvi saa hengityksen haise-

maan kauhealta ja että se aiheuttaa pään-

särkyä, ruoansulatusongelmia, vatsan är-

tyneisyyttä, väsymystä aina ahdistukseen,

ripuliin ja masennukseen asti. Ei, päätin, et-

tä yksi kuppi päivässä ei saisi aikaan sel-

laista tuhoa.

2000-LUVUN ALUSSA ostin ensimmäisen,

heppoisen kahvikoneen, jolla rakensin caf-

fe latteja. Ostin koneeseen laitettavat nes-

presso-napit, vaikka baristat sanoivat, että

niistä ei saisi valmistettua yhtä hyvää kah-

via kuin pavuista. Pienten lasten äidin oli

kuitenkin joustettava laatukriteereistä:

nappikahvi oli sentään huomattavasti pa-

rempaa kuin pikakahvi.

Vuonna 2007, viimeisinä elinvuosinaan, ap-

piukkoni osti pojalleen sveitsiläisen, papuja

jauhavan laatukoneen, josta minäkin pääsin

luonnollisesti nauttimaan. Joka aamu ko-

ne jauhoi meille lähes täydellistä espressoa.

Opin, että mutteripannun espresso ei ollut

espressoa, koska sillä valmistettuna kahvian-

nos ei saavuttanut espresson kriteerejä.

Kävimme kahvikurssin ja ymmärsimme,

mikä ero on kahvipapujen ja valmiiksi jau-

hetun kahvin välillä: jauhettu kahvi alkoi

vanheta jo muutaman tunnin päästä jauha-

misesta.

Kun oli päässyt hyvän makuun, huoltoase-

man suodatinkahvi ja seuraavan työpaikan

konekahvi eivät enää maistuneet. Sitä pait-

si minun piti vielä opetella käsittelemään

kahvimaitoa oikein. Olin aluksi vaahdotta-

nut maidon kahvikoneen vaahdotusputkella,

mutta osien tiskaaminen kävi liian vaivalloi-

seksi. Sitten ostin keittiö-

liikkeestä maidon lämmit-

tämiseen tarkoitetun tef-

lon-kattilan, johon maito

tarttui, vaikka se ei pala-

nut. Lopulta löysin pienen

maidonlämmityskoneen

eli aeroccinon, joka läm-

mitti maidon täydelliseen 67 asteen lämpö-

tilaan termostaatilla. Ei sotkua, ei palanutta

pohjaa eikä vahtimista.

KUN VEIN TAANNOIN ROSKIA, huomasin

naapurin ikkunassa Pavonin, vipuvarsikeit-

timien klassikon. Se on kaikkien kahvifriik-

kien unelma, mutta vaatii paneutumista.

Siihen minusta ei enää ollut.

Äitinikin huokasi helpotuksesta. Häneen

kahviseremoniani eivät tehneet vaikutusta,

sillä hän ei ymmärtänyt, miksi joku oli val-

mis näkemään niin paljon vaivaa, vaikka Eu-

roshopperin pikakahvia oli K-kaupassa tar-

jouksessa. ■

TEKSTI HANNA JENSEN

Ӏitiinikahviseremoniani

ei tehnytvaikutusta”

FL

ICK

R /

E

TU

HT

I A

AM

IAIN

EN

toimi nº 1 2009 26

KATJA TURUNEN

Myyntivastaava ”Puuroa söin, itse asiassa

uuniohrapuuroa ja sen kanssa mansikkakiisseliä.”

JUHANI KALLIO

Koestus- jasähköasentaja

”Ruisleipää ja kahvia. Jotain lihaa ja

juustoa tais ollaleivän päällä.”

NIINA

Account manager”Munakasta, missä oli juustoa päällä, olter-

mannia. Kahvia en juo ollenkaan.”

SANNA JOUKKILA

Johtava sosiaalityöntekijä”Kaurapuuroa

mustaherukoiden kanssa ja juomaksi kahvia.”

Hei!Mitä söitaamulla?Kysyimme työpäivän

päätteeksi satunnaisilta

helsinkiläisiltä, mitä

aamulla tuli syötyä ja miten

se päivä sitten meni.

Tekeekö tuhti aamiainen

synkäksi, tuleeko kevyestä

aamiaisesta kevyt mieli?

LEENA VEPSÄLÄINEN

Kouluttaja”Join teetä ja söin

kaksi juustokurkkuleipää.”

JUKKA KOTKANEN

Johtaja”Neljännes

ananasta ja kaksi real-ruispalaa

juustolla.”

TUOMAS OJALA

Sairaanhoitaja”Kaurapuuroa ja maitoa.”

RAISA RASI

Asiantuntija”Söin mysliä, ruisleipää,

teetä ja tuoremehua. Ja myslin kanssa vielä

mustikkakeittoa.”

MARIANNA

Assistentti”Aamiaiseni oli kaurapuuroa ja

maitoa. Ja tietysti kahvia. Sitä on ihan pakko

saada aina.”

61% M I E L E S T Ä A A M I A I N E N V A I K U T T A A T Y Ö V I R E E S E E N P A L J O N T A I M E L K O P A L J O N

T E R V E E L L I N E N 4 9 %

N O P E A 4 1 %

K E V Y T 2 9 %

N A U T I N T O 1 6 %

T A N K K A U S 1 2 %

T U H T I 5 %

N Ä I N K U V A I L E M M E A A M I A I S T A M M E :

12%

S A A S Y Ö D Ä A A M I A I S E N T Y Ö N A N T A J A N P I I K K I I N J A H E I S T Ä

60%

S A A S E N J O K A A R K I A A M U

JANNE KINNUNEN

Valikoimapäällikkö”Aamiaisenioli jogurttia,tuoremehua,

ruisleipää juustolla ja teetä.”

VIRVE TUOMINEN

Vaihteenhoitaja”Aamiaisella oli tummaa leipää kinkun ja juuston kera. Lisäksi jogurttia ja

kahvia.”

KE

VY

T A

AM

IAIN

EN

H Y V Ä P Ä I V Ä

H U O N O P Ä I V Ä

toimi nº 1 2009 27

”

JANI

Koti-isä – ”Se on täyttä työtä!

Perustsetti, eli leipää, voita, juustoa, maitoa, mehua, vettä

ja kahvia.

RIITTA LAURILA

Sihteeri”Syön aamiaisen

vasta töissä. Joko otan kotoa jotain tai ostan matkalta. Tänään söin eväsleipiä ja kahvia.”

MARIANNE

PIITULAINEN

Resurssierityislas-tentarhanopettajaSemperin murojaja niiden kanssapersikkasosetta.

SAMI LEPPÄKOSKI

Koestus- jasähköasentaja

”Ruisleipää ja kahvia.”

KRISTIINA

Vastaava ohjaaja”Jogurttia ja mysliä”

KALLE PELTOLA

Projektipäällikkö”Mysliä, maitoa ja

marjoja.”

MARIKA

PELTONIEMI

Vakuuttamis-ratkaisija

”Aamulla söinruisleipää jajuustoa sekä

kupin kahvia.” TARU SUNDELIN-

OJALA

Taloussihteeri”Söin sellaista

hiivaleipää, taisi siinä jotain kokojyvää olla ja päällä juustoa. Kahvia

juomaksi.”

VILLE

Käyttöönotto-koordinaattori

”Kupillisen kahvia.”

MIKA RELANDER

Projektipäällikkö”Join vain

kupin teetä.”

MARI NÄÄTSAARI,

Apulaisjohtaja”Kahvia ja omena. Aika

heikko esitys oli.”

PAAVO

SUOMINEN

Levyseppähitsaaja”Eipä muuta

kuin pari kuppia kahvia.”

MIIA

KARJALAINEN

Mainonnansuunnittelija

”Paahtoleipääja juustoa.

Päällä oli oikeaavoita, sillä

Flora oli loppu.Juomaksi teetä.”

TEKSTI ANU VARTIAINEN KUVAT JUHO KUVA

IST

OC

KP

HO

TO

toimi nº 1 2009 29

{ toimitilat }

Vihreää toimistoon!Vehreys luo työpaikalle kodikkuutta. Nämä viherkasvit viihtyvät hyvin

toimistossa eivätkä saa allergista työkaveria aivastelemaan.

TEKSTI ARJA KUITTINEN KUVAT HEIKKI RAUTIO

1. ANOPINKIELI JA -HAMMAS Varma va-

linta huonomuistiselle. Kastelun voi unoh-

taa pitkiksi ajoiksi, joten luultavasti löydät

anopin kielen hengissä lomankin jälkeen,

vaikka olisit unohtanut pyytää työkavereita

kastelemaan sitä. Soveltuu parhaiten haja-

valoon, mutta kestää myös varjoa, aurinkoa

ja vetoa. Terävät ja pystyt lehdet. Puhdistaa

ilmaa öisin, kun olet itse kotona.

MITÄ SE KERTOO SINUSTA Virtaviivainen

anopinkieli luo omistajastaan asiallisen ja

määrätietoisen vaikutelman. Pienempi ano-

pinhammas henkii omistajansa elämäniloa

ja vauhdikkuutta.

2. PALMUVEHKA Muovisen näköinen kasvi

on loistovalinta aloittelevalle viherpeukalol-

le, sillä se menestyy toimiston synkimmis-

säkin nurkissa. Kesällä palmuvehka janoaa

vettä enemmän kuin talvella ja valoisassa se

kasvaa pituutta.

MITÄ SE KERTOO SINUSTA Olet päättäväi-

nen ja trendikäs, mutta samalla naisellisen

pehmeä.

3. KÄPYPALMU Puumainen, selväpiirteinen

esitys: käpymainen varsi ja jäykät, neula-KA

SV

IT H

UIS

KU

LA

, PL

AN

TA

GE

N, K

OD

IN1,

RU

UK

UT

ST

OC

KM

AN

N. T

IED

US

TE

LUT

ST

OC

KM

AN

N (

09

) 12

11

Piristä kastelukan-nulla! Violetti kannu, Neptunus 1,5 l, Bau-haus, 7,25 €. Musta kannu, Propper 1,5 l, Stockmann, 7,90 €. Plastexin omenan-vihreä Evergreen 2 l, Plantagen, 12,95 €. Ikean kannu sinkittyä terästä, Beta 2,7 l, Ikea, 5,95 €.

1 2

3

4

5

6

7

8

toimi nº 1 2009 30

{ toimitilat }

maiset lehdet. Uskollinen ystävä myös ul-

komuotonsa puolesta, sillä kasvaa hitaasti.

Viihtyy työhuoneen ikkunalla tai hajavalos-

sa. Keskivertokastelija on käpypalmun mie-

lestä hyvää seuraa, sumutuspullon omistaja

suoranainen unelma.

MITÄ SE KERTOO SINUSTA Olet persoo-

nallinen ja hieman yllätyksellinen.

4. KAKTUS Ryhdikäs pikku häkkärä paah-

teiselle paikalle. Näyttää hyvältä ryhmäs-

sä. Helpompi hukuttaa kuin tappaa kui-

vuuteen, mutta hörppää mielellään kerralla

kunnon lorauksen vettä.

Laaja kaktusmallisto ulottuu rönsyilevästä

käärmekaktuksesta veikeään pörröpäiseen

vaarinkaktukseen sekä pyöreään kultasiili-

kaktukseen. Hyvässä hoidossa osa lajeista

yltyy kukkimaan. Sopii päätetyötä tekevälle,

koska kaktusten väitetään hajottavan näyt-

töpäätteistä lähtevää säteilyä.

MITÄ SE KERTOO SINUSTA Olet räväkkä

ja käytännöllinen.

Toimistossa pärjää kasvi, joka viihtyy keinovalossa eikä hermostu ilman tai mullan kuivuudesta.

TrendikasvitSisustuslehtien palstojen suosikki on anopinkieli, josta on tarjolla eriko-koisia ja -värisiä lajikkeita. Sen ohi on kiilaamassa vähitellen anopinham-mas. Aallon harjalla heiluvat myös aaloet, mehikasvit ja orkidea.Vihersisustuksen trendi suosii selkei-tä, suurilehtisiä ja puumaisia lajeja, kuten fi ikuksia ja myrttejä. Nousus-sa ovat myös pullojukan tapaiset heinämäiset lajit. Muuten kapea- ja pienilehtiset kasvit ovat jääneet muodista.

Atshii!Älä tuo konttoriin kasveja, jotka voivat aiheuttaa allergista nuhaa tai silmäoireita. Jätä kotiin:

» limoviikuna ja muut fi ikukset» viirivehka ja muut vehkat, joihin kuuluu myös peikonlehti» saniaiset ja muut itiöitä tuottavat» traakit ja tyräkit» jukkapalmut» muratti, rahapuu ja kultaköynnös » kukkivat ja tuoksuvat kukat kuten kiinanruusu, saintpaulia ja asterit.

Vinkkejä viimeistelyyn» Valitse korkeintaan muutama kasvi-laji. Pelkistetty on tyylikästä.» Kokoa kasveista ryhmiä etenkin, jos ne ovat pieniä.» Ruukun väri, muoto ja materiaali luovat tunnelmaa. Kokeile korkeita pilariruukkuja.» Tee kasveista kokonaisuus. Ruukut voivat olla samanvärisiä tai -muotoi-sia ja kasveja useampi samaa lajia. Toisto lisää tehoa myös kasvimaail-massa.» Multa kannattaa peittää koriste-soralla tai muulla katteella. Kate hidastaa kuivumista.» Kasvit voivat paremmin, jos et sijoi-ta niitä vetoon tai patterin päälle.

5. AALOE Veistoksellinen mehikasvi, joka

nauttii valossa paistattelusta. Kesällä tar-

vitsee vuoroon paljon vettä ja kuivumis-

ta, mutta talvella voit leikkiä aaloen kanssa

Saharaa. Lehtien reunoilla on piikit. Lajeja

löytyy monia kuten rohtoaaloe, kirjoaaloe

ja suka-aaloe.

MITÄ SE KERTOO SINUSTA Ruusukemai-

nen muoto luo aaloen omistajasta taiteel-

lisen vaikutelman, johon piikit tuovat tuja-

uksen energisyyttä.

6. MUULIN- JA AASINKORVA Suurileh-

tinen, köynnösmäinen sisustuselementti,

jonka voi ripustaa vaikka työhuoneen ik-

kunalle amppeliin. Menestyy puolivarjos-

sa tai epäsuorassa auringonvalossa. Kaipaa

seuraasi, koska ilahtuu reilusta kastelusta.

Kastelun jälkeen multa saa rauhassa kui-

vua. Hykertelee, jos jaksat sumuttaa sitä

kuivassa toimistoilmassa. Kasvaa nopeas-

ti ja pyöristyy ikääntyessään.

MITÄ SE KERTOO SINUSTA Muulinkorvan

omistaja vaikuttaa kotoisalta, ystävälliseltä

ja monipuoliselta ihmiseltä.

7. KULTAPALMU Viuhkamainen, koristeel-

linen palmu, joka haaveilee elämästä Mada-

gaskarilla. Erinomainen ilmankosteuttaja ja

-puhdistaja. Viihtyy valossa, mutta ei paah-

teessa. Janoaa varsinkin kesällä vettä ja su-

mutusta, ja kasvaa siitä kiitoksena suureksi.

MITÄ SE KERTOO SINUSTA Olet rohkea,

vauhdikas ja iloinen.

8. TUONENKIELO Jättiläiseksi kasvanut

aasialainen kielo, joka viihtyy kirkkaassa

hajavalossa. Kestävä ja komea kaveri, kun-

han saa juotavaa säännöllisesti. Jos näppisi

tuppaavat jäätymään työpaikalla, tuo tuo-

nenkielo sinne nautiskelemaan viileydestä.

Kostea ilmakin ilahduttaa.

MITÄ SE KERTOO SINUSTA Tuonenkielon

omistaja on tyylikäs ja vahva ihminen. ■

Mitkä viherkasvit viihtyvät työpisteessäsi? Kerro se meille! Arvomme lähettäjien kesken Inter-fl oran 50 euron lahjakortin. Meilaa vastauksesi ja postiosoitteesi 20.4. mennessä: toimi@erto.fi .

Vastaa ja voita!

jvoita!

toimi nº 1 2009 31

{ ruoka & juoma }

V iikonloppuna kokatessa ruokaa valmistuu

helposti muutaman ekstra-annoksen ver-

ran. Miksi et siis tekisi samalla paria arki-

lounasta? Tässä kolme nopeaa laatikko-

ruokaa, jotka kuljetat kätevästi töihin. Näiden laatik-

koherkkujen maku on kaiken lisäksi parhaimmillaan

valmistamisen jälkeisenä päivänä.

Ota talteen kolmen laatikkoruoan reseptit, vinkit hyvistä eväsrasioista ja

ohjeet aterian viimeistelyyn työpaikalla. Maukasta lounasta!

TEKSTI KRISTA NIINIHARJU KUVAT KRISTIINA HEMMINKI

Laatikoiden salaisuudet

EVÄÄT MATKAAN! Eväslaatikko 21 x 16 x 7,5 cm. Muovia. Kärk-

käisen näppärässä laatikossa kaikelle on oma paikkansa. 8,90 €, www.

karkkainen.com. Lounasrasia Yellow 17 x 13 x 5 cm. Muovia. Pieni

keltainen lounasrasia on ihanteellinen yhdelle ruoka-annokselle. 6,90

€, Stockmann. Frigo Box 3 l. Muovia. Tässä laatikossa on tilaa monen

päivän lounaille. Boksissa on kaksi kerrosta ja ritiläalusta, jonka avulla

ruoat voi nostaa esiin. 6,55 €, Etola.

LIMETTI-LOHILASAGNE6 hengelle

9 täysjyvälasagnelevyäLohikastike

200 g tuoreita herkkusieniämuutama varsi kevätsipulia1 rkl öljyä300 g sitruunamarinoitujakirjolohisuikaleita1/2 limetin mehu1/2 dl vettä1 rkl kalafondia1/2 tl suolaaripaus rouhittua mustapippuria1 ruukku basilikaaJuustokastike:

50 g voita/margariinia3/4 dl (täysjyvä)vehnäjauhoja8 dl maitoa1 prk (200 g) tomaatti-basilika-kevyttuorejuustoa1 limetin kuori1/2 limetin mehu1 tl suolaaripaus rouhittua mustapippuria(Pinnalle juustoraastetta)

1. Kuumenna uuni 180 asteeseen. Puhdista ja viipaloi herkkusienet. Hienonna kevätsipuli. Kuumenna öljy kasarissa ja ruskista lohisuikaleet. Lisää loppuvaiheessa sienet ja kevätsipuli. Lisää limetin mehu, vesi, fondi ja mausteet ja hauduta miedolla lämmöllä 5 minuuttia. Hienonna lopuksi joukkoon basilika. 2. Valmista juustokastike: sulata rasva kattilassa ja kiehauta siinä jauhot. Lisää maito erissä ja sekoita tasaiseksi. Kuumenna sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Sulata joukkoon tuorejuusto. Pese ja raasta limetin kuori joukkoon, lisää myös mehu. Mausta suolalla ja pippurilla.3. Voitele lasagnevuoka. Kaada vuokaan juustokastiketta ja aseta päälle 3 lasagnelevyä. Lisää päälle juustokastiketta ja lohikas-tiketta. Tee samanlaisia kerroksia, päällimmäiseksi juustokastiketta ja halutessasi juustoraastetta.4. Kypsennä uunin alatasolla noin 45 minuut tia.

VINKKI Peitä vuoka paista-

misen loppupuolel-

la leivinpaperilla,

jotta lasagnen pinta

ei tummu liikaa.

toimi nº 1 2009 32

{ ruoka & juoma }JOS TYÖPAIKALLASI on hella, unohda

mikro ja omista muutama minuutti lou-

nashetkestäsi annoksesi virittelyyn.

Kullanruskean kuorrutuksen lasagneen

saa ripottelemalla juustoraastetta sen

pinnalle ja gratinoimalla uunissa grilli-

vastuksen alla. Voit siis jättää halutessa-

si juustoraasteen pois reseptistä ja käyt-

tää sitä vasta uudelleen lämmitettäessä.

Juustoraasteen joukkoon voi myös hie-

nontaa tuoreita yrttejä tai raasteen sijaan

lusikoida lasagnen päälle tuorejuustono-

kareita.

Vorschmackiin on helppo paistaa

nopeasti rapea pinta kuivalla kuumalla

pannulla.

KIIREISEN KOKIN VORSCHMACK6 hengelle

5 sipulia5 valkosipulin kynttä400 g naudan jauhelihaa400 g lampaan jauhelihaa2 rkl öljyä2 rasiaa anjoviksia2 prk (á 70 g) tomaattipyreetä1 prk (200 g) ranskankermaa1/2 tl valkopippuria1 tl kuivattua minttua

1. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Kuori ja kuutioi sipulit ja valkosipuli. Ruskista jauheliha (kahdessa eräs-sä) öljyssä pannulla, lisää loppuvai-heessa sipuli ja valkosipuli.2. Kaada seos kulhoon, lisää anjo-vikset liemineen sekä tomaattipyree. Soseuta sauvasekoittimella tasaisek-si. Sekoita joukkoon ranskankerma, mausta valkopippurilla ja mintulla.3. Kypsennä uunin alatasolla noin 45 minuuttia. Tarjoa vorschmack perunamuusin kanssa.

TULINEN KANA-PERUNA-LAATIKKO4 hengelle

1 rkl öljyä300 g hunajamarinoituja broile-rin fi leesuikaleita2 dl (kevyt)ruokakermaa2 dl vettä1 dl makeaa thai chili-kastiketta1 rkl punaista currytahnaa1 kananmuna(1/2 ruukkua tuoretta thaibasi-likaa)2 ps (800 g) pakastevalkosipuli-perunoita

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Ruskista broilerinsuikaleet öljyssä paistinpannulla. Sekoita keskenään ruokakerma, vesi, chilikastike, currytahna, kananmuna (sekä hienonnettu thaibasilika).2. Lado toinen pussillinen valkosipuliperunoita voidellun uunivuoan pohjalle. Lisää päälle broilerinsuikaleet, päällimmäiseksi loput valkosipuliperunat. Kaada maustettu ruokakerma vuokaan.3. Kypsennä uunin alatasolla noin 45 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsiä. A

ST

IAT

JA

TE

KS

TII

LIT

ST

OC

KM

AN

N. T

IED

US

TE

LUT

ST

OC

KM

AN

N (

09

) 12

11

toimi nº 1 2009 34

{ toimiva tyyli }

Vaikka tekisit töitä virttyneessä neulepuserossa, et voi tietää, milloin joudut skarppaamaan. Puhdas kauluspaita, 49,95 €, Selected, solmio, 59,90 €, Tiger of Sweden, ja

deodorantti, 5,60 €, Adidas, Stockmann. Herrasmiehen tyyli ei kaadu ainakaan rumasti harottaviin viiksiin. Viiksikampa 2,90 € ja viiksivaha 6,30 €, Stockmann. Kenkien

huolto on nopein ja tehokkain tapa tehdä resupekastakin edustuskelpoinen. Kenkienhoitosetti sisältää harjat, kiillotteet ja kenkälusikan pienoiskoossa. 44 €, Zaza.

Kokousmuistio -puuhakirjan opastuksella voit piirtää pilakuvan pomosta tai kehittää muuta hupia tylsiin kokouksiin. 9,90 €, Akateeminen Kirjakauppa. After party -setti

pelastaa työpäivän huonosti nukutun yön jälkeen, 25,90 €, Korres. Pidä vitamiinit, särkylääkkeet, allergialääkkeet ja muut välttämättömät hätävarat järjestyksessä.

Pillerirasia, 4,50 €, Design Forum. Itseään kunnioittava nainen säilyttää laatikossa korkokenkiä siltä varalta, että työpäivä vaihtuu lennossa illaksi. 69 €, Spirit Store.

Onko tietokoneesi yhtä edustuskelpoinen kuin sinä? Tietokoneharja, 18 €, Zaza.

Toimiston selviytymispakkaus

TIE

DU

ST

ELU

T S

TO

CK

MA

NN

(0

9)

1211

, ZA

ZA

(0

9)

25

10 1

00

, KO

RR

ES

(0

9)

67

5 2

25

, SP

IRIT

ST

OR

E (

09

) 2

318

75

18, D

ES

IGN

FO

RU

M (

09

) 6

22

0 8

132

Välttämättömät apuvälineet, joiden avulla selviää tilanteesta kuin tilanteesta.

TEKSTI SALLI RAESTE KUVAT HEIKKI RAUTIO

toimi nº 1 2009 35

{ toimiva tyyli }

Työpäivästä voi tehdä huomattavasti

miellyttävämmän sopivilla sisäkengillä.

Klassisia Reino- ja Aino-kenkiä kehtaa jo pitää

muuallakin kuin mainostoimistoissa.

Saappaat kaappiin

1. Reinot, 34,90 €, ja Ainot, 34,90 €, Reino-kauppa. 2. Huopakenkä, 66 €, EA–terveydenhoitomyymälä.

3. Kullanväriset sandaalit, 89 €, EA–terveydenhoitomyymälä. 4. Ballerinat, 24,90 €, H&M. 5. Paul Smith

-tennarit, 135 €, Stockmann. 6. Tumma huopakenkä pinkillä soljella, 82 €, EA–terveydenhoitomyymälä.

7. Harmaa huopakenkä, 73 €, EA–terveydenhoitomyymälä.

21

3

4

567

TIE

DU

ST

ELU

T H

&M

(0

9)

34

34

95

56

, ST

OC

KM

AN

N (

09

) 12

11, E

A–T

ER

VE

YD

EN

HO

ITO

MY

YM

ÄL

Ä 0

45

65

39

110

, WW

W.R

EIN

OK

AU

PP

A.F

I

TEKSTI SALLI RAESTE KUVAT HEIKKI RAUTIO

toimi nº 1 2009 36

{ työhuoneelta }JUHA ITKONEN ON KIRJAILIJA, TOIMITTAJA JA U2-YHT YEEN ENTINEN FANI.

T e siellä höyryävien lihapa-

tojen äärellä: tunnustakaa.

Tänäänkin tuhannet teistä

ovat monisanaisesti kiron-

neet työpaikkaruokalan an-

nin. Kanakookoskastikkees-

sa ei ollut riittävästi currya. Riisi oli paak-

kuista. Jälkiruokakiisselissä oli kokkareita.

Tiedän mistä puhun. Työskentelin vuosi-

kausia lehtitalossa, ja lehtitalossa työsken-

nellessäni minulla oli tapa-

na purnata ruoasta. Vietet-

tyäni kohta kolme vuotta

vapaana kirjailijana näen

sen sijaan jo unia linjas-

tosta, jolla ennen työnsin

tarjotintani naama nyrpeä-

nä. Maksapihvejä, silakka-

laatikkoa, porkkanaraas-

tetta, mitä tahansa – näyttäkää minulle sei-

sova pöytä lounasaikaan niin purskahdan

itkuun.

ENSIMMÄINEN LEHTITALON jälkeinen

työhuoneeni oli Itä-Helsingissä keskellä

metsää. Huvilan alakerrassa oli kyllä hää-

juhliin tarkoitettu keittiö, mutta talvisai-

kaan se uhosi omaa autiuttaan. Vuosaaren

ravintoloihin oli puolen tunnin matka, isoa

uunia ei kehdannut lämmittää yhden mie-

hen aterian takia.

Elin siis eväillä. Kolme ensimmäistä kuu-

kautta kirjoitin kolmatta romaaniani pelk-

kien voileipien varassa. Talven synkimpänä

hetkenä sain äitini työpaikalta vanhan mik-

roaaltouunin ja siirryin pääosin Findus-pa-

kasteaterioihin. Koska käännekohta ajoit-

tui melko tarkasti raakakirjoitusprosessin

puoliväliin, olen joskus miettinyt, näkyykö

se lopputuloksessa. Saattaa olla, että aina-

kin teknisesti lämpimät ateriat herkistivät

ilmaisua.

Kun romaani oli valmis, luovuin piilopai-

kastani ja siirsin työni kotiin. Voisi kuvitel-

la, että tilanteeni parani: sijaitsihan työpis-

teeni noin viisi metriä jääkaapista etelään

ja käytössäni olivat kaikki

tarvittavat välineet.

Ikävä kyllä ruokavalioni

monipuolistui vain margi-

naalisesti. Pakaste aterioi-

den lisäksi söin nyt hapan-

korppuja, nuudeleita ja

parhaassa tapauksessa

edellisten päivien tähteitä.

Aterian sisällöstä ei useinkaan ollut mahdol-

lista päätellä, söinkö aamiaista, lounasta vai

välipalaa.

KUN KIRJA ON kesken, ei ymmärrettävästi

paljon tee mieli katsella keittokirjoja. Ajan-

puute ei silti riitä selittämään aterioideni

ankeutta. Ruoanlaitto on motivaatiolaji, ja

erityistä motivaatiota vaatii ruoan valmis-

taminen yhdelle.

Jokainen tietää, ettei ole olemassa ilmais-

ta lounasta. Kirjallisen freelancerin arjessa

vanha taloustieteellinen viisaus taipuu hi-

venen toiseen muotoon: yhteistä lounasta

ei ole.

Se on pirullista! Sen vielä jotenkin hyväk-

syy, että joutuu ajattelemaan, kirjoittamaan

ja editoimaan yksin. Pakko hyväksyä, itse-

hän jokainen soppansa keittää.

Mutta että soppaa ei ole tai vaikka olisi-

kin, sen joutuu lusikoimaan yksin – se on jol-

lain lailla ihmisarvoa loukkaavaa. Totta kai

sitä yrittää lukea lehteä, kuunnella radiota,

mutta mikään ei korvaa sitä yhteyttä, jon-

ka kokin haukkuminen tai pomon huono-

jen puolien ruotiminen loi lehtitalon ruoka-

lassa työtovereiden välille. Se ei vain kerta

kaikkiaan onnistu, kun on itse sekä pomo

että kokki eikä ketään kuulijaa ole. Pitäisi

äänittää omat puheensa ja soittaa ne illal-

la vaimolle.

MUUTAMA KUUKAUSI SITTEN hankin

taas työhuoneen kodin ulkopuolelta. Pit-

kästä aikaa näköpiirissä on toivoa: samal-

la käytävällä viereisessä kopissa kirjoittaa

toinen kirjailija, joka kaiken lisäksi on ystä-

väni. Kävimme jo kerran yhdessä lounaal-

la paikassa, joka täytti kaikki täysverisen

lounasravintolan kriteerit. Tilastokeskuk-

sessa työskentelevät miehet istuivat siellä

syömässä rekkamiesten ruokaa ja keskus-

telemassa jalkapallosta. Kalakeiton ja kah-

vin jälkeen oli riemullista palata töihin.

Toisaalta kuuluu sellaistakin huhua, et-

tä käytävälle ilmestyisi mikro. Periaattees-

sahan ajatus on vuokranantajalta kaunis,

mutta pelkään sen koituvan Findusin voi-

toksi. Paneroitua kalaa, viipaloitua perunaa,

herneitä ja remouladekastiketta – kahden ja

puolen euron kertamaksusta, kahdeksan mi-

nuutin odotusajalla. Herkkuahan se ei ole,

mutta eipä ole aina kirjoittaminenkaan. ■

Yksin työskentelemisessä on hyvät puolensa. Lounashetket eivät kuulu niihin.

Lounas yhdelle

”Näen jo unia linjastosta,

jolla ennen työnsintarjotintani

naama nyrpeänä”O

TA

VA

/KA

TJA

LÖ

SÖ

NE

N

erton järjestösivut nº 1 2009 37

tästä keväästä ei haasteita puu-

tu. Taloustilanne näyttää kärjisty-

vän, hallitus sopeuttaa tuottavuus-

ohjelmallaan julkista sektoria uu-

teen riisuttuun malliin, kuntien

taloustilanne on heikkenemässä.

Esimerkkejä on paljon. Tätä kirjoi-

tettaessa eletään helmikuun loppua, joten tilanne voi ol-

la jo erilainen, kun lehti ilmestyy.

Työmarkkinoilla työnantajien tiukka linja näyttää jat-

kuvan. Heille eivät näytä kelpaavan palkansaajapuolen

monet tarjoukset rakentaa yhdessä kokonaisratkaisu, jo-

ka lisäisi talouden vakautta ja ennakoitavuutta ja turvai-

si kaikkien palkansaajien ostovoiman. Harmi, sillä laa-

jalla ratkaisulla voitaisiin pelastaa monta asiaa.

Työnantajien talouslääke on toinen. He haluavat toi-

mialakohtaisuutta, joustavuutta ja paikallisia ratkaisu-

ja korostavia sopimuksia. Niiden seuraukset on helppo

ennakoida. Jos tolkku puuttuu, palkkaerot kasvavat, pal-

kansaajan asema yleensä heikkenee ja työelämän peli-

säännöt murenevat. Näin käy, jos se sallitaan ja pahin

vaihtoehto toteutuu.

vanhasen hallitus päätti hallitustaipaleensa puoli-

välin politiikkariihessä esittää, että vanhuuseläkeikää

nostetaan kahdella vuodella 63 vuodesta 65 vuoteen.

Hallitus perusteli esitystään tarpeella tehdä julkisen ta-

louden kestokykyä tukevia rakenteellisia muutoksia.

Eläkelinjaus on esimerkki siitä, kuinka kriiseissä pun-

nitaan päättäjien todelliset arvot. Kiperissä tilanteissa

osoittautuu, mihin päätöksentekijä uskoo. Valitettavasti

hallitus eläkelinjauksellaan kertoi, että se ei luota avoi-

meen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hyvään yh-

teiseen valmisteluun valtio- ja työmarkkinaosapuol-

ten kesken. Pääministeri itse ihan ääneen sanoikin, et-

tei vaikeaa päätöstä olisi saatu aikaan, jos asiasta olisi

hiiskuttu.

erton linja on toinen. Ymmärrämme maltin tarpeen

vaikeina aikoina, mutta emme hyväksy yksipuolista sa-

nelua, eriarvoisuuden lisäämistä ja kohtuuttomuutta.

Haluamme, että ongelmat kohdataan yhdessä niin työ-

paikoilla kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Haluam-

me, että vastuuta kannetaan yhdessä ja kaikkia kohdel-

laan tasapuolisesti.

Ostovoiman kehityksen turvaaminen on tärkeää, jot-

ta talouskriisistä selvitään. Myös työelämän laadullisen

kehittämisen täytyy jatkua. Osaamisesta täytyy huoleh-

tia ja tulevaan varautua etenkin

vaikeina aikoina. Näin huolehdi-

taan suomalaisen työn kilpailu-

kyvystä, jota tarvitaan, kun uusi

nousu alkaa. Maltilliset palkan-

korotukset ja suuret rakenteel-

liset ratkaisut ovat mahdollisia

vain tässä ympäristössä.

Taloustilanne on syytä tiedostaa. Myös me ertossa va-

raudumme asiaan, sillä juuri nyt liittoa tarvitaan erityi-

sesti. Pahoina aikoina monet muutkin ongelmat syvene-

vät työpaikoilla ja jäsenten tuen, avun ja edunvalvonnan

tarve korostuu. Liiton työnä on toimia punttien tasapai-

nottajana, oikeudenmukaisen työelämän ja sinun etujesi

puolesta. Siinä meillä on tänäkin vuonna työmaata.

tapio huttula

Puheenjohtaja

Aloita terveempi elämä tuetullakuntolomalla s. 39

erton kursseillepääset jäsenenämaksutta s. 40

Yhdistysten ja aluejärjestöjen tapahtumat s. 40

Nyt vasta liittoa tarvitaankin

” ostovoimanlisäksi pitääkehittää myöstyöelämää”

-

a

i

-

-

puolesta. Siinä meillä on tä

tapio huttula

38 erton järjestösivut nº 1 2009

Fitness-alallepalkkasuositus

erto on luonut yhdessä liikunta-alan am-

mattilaisten kanssa liikuntakeskus- ja kuntosa-

lialalle ensimmäisen vähimmäispalkkasuosituk-

sen. Alan työtehtävät on luokiteltu suosituksessa

kolmeen eri palkkaryhmään. erto tekee vuosit-

tain tutkimustietoon perustuvia palkkasuosituk-

sia aloille, joilla ei vielä ole työehtosopimusta.

Vuokratyöhön opasja keskustelu foorumivuokratyöalalla työskenteleville on

ilmestynyt uusi vuokratyöopas, jonka on laati-

nut työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä työmark-

kinajärjestöjen ja elinkeinoelämän järjestöjen

kanssa. Opas löytyy mm. työ- ja elinkeinotoi-

miston internet-sivuilta sekä Rentolan sivuilta

www.rentola.fi /info/123/

Vuokratyötä tekevien ja henkilöstöpalveluyri-

tyksissä työskentelevien sivustolle Rentolaan on

avattu keskustelufoorumi. Osoitteesta www.ren-

tola.fi löytyy nyt Rentola Chat, joka on tarkoitet-

tu vuokratyöalalla työskentelevien jäsenten kes-

kusteluun ja kokemusten vaihtoon.

Toimistotyönpalkkasuositus 2009erto ja erityistoimihenkilöt et ovat laa-

tineet toimistotyötä koskevan vähimmäispalkka-

suosituksen, joka perustuu et:n jäsenistön palk-

katutkimuksiin. Yleiskorotussuosituksen mukaan

toimistotyöntekijöiden henkilökohtaista kuukau-

sipalkkaa korotetaan 1.5. alkaen 2,7 prosentilla.

erton varsinaisen jäsenen 1,35 prosen-

tin jäsenmaksu ja 6,50 euron vähimmäismaksu

pysyvät viimevuotiseen verrattuna ennallaan

vuonna 2009.

jäsenmaksut vuonna 2009Varsinainen henkilöjäsen

Jäsenyhdistyksen varsinaisen jäsenen jäsen-

maksu on 1,35 prosenttia ennakonpidätyksen

alaisesta palkkatulosta, mutta kuitenkin enin-

tään 36 euroa kuukaudessa ja vähintään 6,50

euroa kuukaudessa. Maksu sisältää työttömyys-

kassan jäsenmaksun (6,25 €/kk).

Varsinainen jäsen, joka toimii yrittäjänä

Liiton yrittäjäjäsenen jäsenmaksu on 30 €/kk.

Opiskelijajäsen

Liiton opiskelijajäsenyys on ilmainen. Työttö-

myyskassaan liittyneen opiskelijajäsenen on

kuitenkin maksettava työttömyyskassan jäsen-

maksu 6,25 €/kk.

Eläkeläisjäsen

Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 euroa vuo-

dessa (5 €/kk). erton vanhojen sääntöjen mu-

kaisilta vapaajäseniltä peritään palvelumaksu,

joka on 60 euroa vuodessa (5 €/kk).

Jäsenmaksu palkattomalla ajanjaksolla

Jäsenmaksun suuruus palkattomalla ajanjak-

solla vuonna 2009 on 6,50 €/kk. Alennettuun

jäsenmaksuun ovat oikeutettuja jäsenet, jot-

ka ovat äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla/

hoitovapaalla, asevelvollisuutta suorittamassa,

opiskelemassa (varsinainen jäsen, joka on siirty-

nyt päätoimiseksi opiskelijaksi), määräaikaisella

eläkkeellä, palkattomalla lomalla (kuten palkat-

tomalla sairauslomalla), palkattomalla virkava-

paalla tai Kelan peruspäivärahalla/työmarkkina-

tuella tai yli kalenterikuukauden kestävällä ka-

renssilla (työtön). Ansiosidonnaista päivärahaa

tai muuta kassan maksamaa etuutta saavat jä-

senet eivät ole oikeutettuja alennetun jäsenmak-

sun maksamiseen.

viitteet vuodelle 2009erton jäsenpalvelu lähetti työnantajille työnan-

tajaperinnässä olevien jäsenten osalta vuoden

2009 viitteet joulukuussa. Jäsenmaksunsa itse

maksavat jäsenet ovat saaneet kuluvan vuoden

viitteet tammikuun lopulla. Jos maksat jäsen-

maksusi itse etkä ole vielä saanut tämän vuo-

den viitelistaa kotiisi, otathan yhteyttä jäsenpal-

veluumme.

Jäsenpalvelu päivystää maanantaista torstaihin

klo 9.30–11.30 ja 12–14, p. (09) 6132 3204, jasen-

palvelu@erto.fi .

vuoden 2008 jäsenmaksutietojenilmoittaminen verottajalleJäsenpalvelu on toimittanut verottajalle tiedot

vuonna 2008 maksetuista (itse maksavien) ja palk-

katulosta perityistä ja selvitetyistä (työnantajape-

rinnässä olevien) jäsenmaksuista. Jäsenmaksunsa

itse maksavien jäsenten jäsenmaksut ilmoitetaan

verottajalle maksajan maksupäivän mukaisesti.

Jos siis olet maksanut joulukuun 2007 jäsenmak-

sun ohjeistuksemme mukaisesti maksun eräpäi-

vänä 15.1.2008, olemme toimittaneet tiedon ky-

seistä maksusta verottajalle vuoden 2008 verot-

taja-ajon mukana. Työnantajaperinnässä olevien

jäsenten osalta verottajalle on toimitettu tieto

työnantajan selvittämistä maksuista.

Toimisto

Asemamiehenkatu 4, 11. krs,

00520 Helsinki

vaihde (09) 613 231

faksi (09) 6132 3202

etunimi.sukunimi@erto.fi

Oulun toimipiste

Isokatu 47 (3. kerros), 90100 Oulu

p. (09) 6132 3271

yleiset palvelunumerot

Työsuhdeneuvonta

ma–pe klo 9.30–11.30 ja 12–14

p. (09) 6132 3241

tyosuhdeneuvonta.erto@erto.fi

Jäsenpalvelu

ma–to klo 9.30–11.30 ja 12–14

p. (09) 6132 3204

jasenpalvelu@erto.fi

Työttömyyskassa

ma–to klo 9.30–11.30 ja 12–14

p. (09) 6132 3224

erto.tk@erto.fi

puheenjohtaja

Huttula Tapio, (09) 6132 3240

puheenjohtajan esikunta

Meincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö

p. (09) 6132 3222

Kankkunen Petteri, viestintäpäällikkö

p. (09) 6132 3238

Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija

p. (09) 6132 3264

Kuittinen Arja, tiedottaja

p. (09) 6132 3267

Koivisto Helena, kehittämispäällikkö

p. (09) 6132 3242

Kekkonen Hilkka, koulutussihteeri

p. (09) 6132 3236

edunvalvontayksikkö

Heino Rainer, edunvalvontapäällikkö

p. (09) 6132 3233

Bruun Leila, asiamies

p. (09) 6132 3231

Harvima Hanna, lakimies

p. (09) 6132 3237

Lohi Markus, lakimies

p. (09) 6132 3232

Tiainen Kari, lakimies

p. (09) 6132 3266

Tykkä Johanna, lakimies

p. (09) 6132 3234

Kokkonen Ulla, sihteeri

p. (09) 6132 3230

Jäsenmaksut vuonna 2009

erton järjestösivut nº 1 2009 39

järjestö- ja

jäsenpalveluyksikkö

Ben aissa Pia, vs. järjestöpäällikkö,

asiantuntija, p. (09) 6132 3243

Huusko Hannu, asiantuntija/it-asiat

p. (09) 6132 3272

Juvonen Pekka, asiantuntija

p. (09) 6132 3216

Keskinen Miska, asiantuntija

p. (09) 6132 3270

Koivukoski Katja, asiantuntija (Oulu)

p. (09) 6132 3271

Kuivala Riikka, asiantuntija

p. (09) 6132 3220

Kuusisto Karo-Petteri,

jäsenpalveluvastaava/asiantuntija

p. (09) 6132 3269

Lahti Jarmo,

työympäristöasiantuntija

p. (09) 6132 3239

Viljamaa Kirsi, asiantuntija

p. (09) 6132 3291

Repo Saija, järjestösihteerin sijainen

p. (09) 6132 3213

Tuomas-Kettunen Elina,

järjestö- ja henkilöstösihteeri,

pj. siht. tehtävät, p. (09) 6132 3227

jäsenrekisteri

Fagerlund Sari, p. (09) 6132 3214

Pettersson Lotta, p. (09) 6132 3273

Räsänen Katariina, p. (09) 6132 3215

Turunen Tarja, p. (09) 6132 3268

taloushallintoyksikkö

Koskinen Reija,

talous- ja henkilöstöpäällikkö,

p. (09) 6132 3210

taloussihteerit

Miettinen Maija, p. (09) 6132 3265

Wickström Leena, p. (09) 6132 3221

työttömyyskassa

Puhelinpalvelu päivystää

ma–to klo 9.30–11.30 ja 12–14

p. (09) 6132 3224

faksi (90) 6132 3201

erto.tk@erto.fi

Kivistö Esa, kassanjohtaja

p. (09) 6132 3250

Holopainen Inkeri,

apulaiskassanjohtaja

p. (09) 6132 3255

Hedman Virpi, taloudenhoitaja

p. (09) 6132 3251

Helle Anna, osastosihteeri

p. (09) 6132 3256

Työttömyyskassa

tiedottaa

ohjeita lomautuksistalomautuksista on säädetty työttömyysturvalais-

sa. Jos työntekijän lomautus kestää vähintään ka-

lenteriviikon yhtäjaksoisesti eli esimerkiksi maa-

nantaista seuraavan viikon keskiviikkoon, hänet

on ns. kokonaan lomautettu. Tällöin hänelle voi-

daan maksaa jokaiselta lomautuspäivältä koko-

naan työttömän päivärahaa.

Lomautus voidaan järjestää esimerkiksi siten,

että työntekijä on kaksi kalenteriviikkoa töissä

ja kaksi kalenteriviikkoa kokonaan lomautettu-

na. Kahdelta lomautusviikolta voidaan maksaa

kokonaan lomautetun päivärahaa.

Kun henkilö hakee päivärahaa ensimmäistä

kertaa tai kun päivärahan taso määritellään uu-

delleen, häneltä on aina pidätettävä seitsemän

päivän kokonaan työtöntä vastaava omavastuu-

aika. Ajan tulee kertyä kahdeksan kalenterivii-

kon aikana. Jos henkilö tekee alle kolme viikkoa

lyhennettyä työaikaa 20 tuntia viikossa, omavas-

tuuaika ei ehdi täyttyä. Päivärahaa voidaan mak-

saa vasta omavastuun ottamisen jälkeen.

muutoksia työttömyysturvaanAnsiosidonnaisen peruspäivärahan ja lapsiko-

rotusten suuruudet muuttuivat vuoden alussa.

Peruspäiväraha muuttui 25,63 euroon sekä lap-

sikorotukset yhdestä lapsesta 4,86 euroon, kah-

desta lapsesta yhteensä 7,13 euroon ja kolmesta

lapsesta yhteensä 9,19 euroon.

Työttömyyspäivärahan perusteena olevas-

ta palkasta tehdään 4,5 prosentin työttömyys-

vakuutus- ja työeläkemaksuvähennys, joka oli

aiemmin 4,44 prosenttia.

työllisyyttä tuetaantyövoimatoimikunnat on vuoden alusta muu-

tettu työllisyyden edistämistoimikunniksi. Työ-

voimapoliittisten lausuntojen antaminen on siir-

retty toimikunnilta työvoimatoimistoille, jotka

puolestaan muuttuivat vuoden alussa työ- ja

elinkeinotoimistoiksi.

apurahansaajien etuuksiatäsmennettyapurahalla työskentelevät pääsevät maatalousyrit-

täjän eläkelain lakisääteisen eläketurvan ja kun-

toutusetuuksien sekä ryhmähenkivakuutuksen

piiriin niillä edellytyksillä, jotka on laissa säädetty.

Lisäksi maatalousyrittäjän eläkelailla vakuu-

tettujen ja yrittäjien eläkelailla vakuutettujen

apurahansaajien työmarkkinatuen tarveharkin-

taa lievennetään. Myös heidän edellytyksiään

saada työttömyysturvaa täsmennetään.

Maatalousyrittäjän eläkelailla vakuutettu apu-

rahansaaja voi lisäksi pysyä ulkomailla olonsa

ajalta nykyistä pidempään Suomessa asumi-

seen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön

piirissä.

Hae kuntoremonttiin!

nyt on aika hakea erton kautta kuntore-

monttilomatukea, jota Raha-automaattiyhdistys

myöntää T-Lomat ry:lle. Kuntoremonttiloma on

tuettu loma, jonka tarkoituksena on edistää työ-

ikäisten terveyttä ja työkykyä motivoimalla ter-

veellisiin elämäntapoihin, säännölliseen liikun-

taan ja muuhun itsestä huolehtimiseen. Tuen

suuruus on 350 euroa kuntoremonttijaksoa ja

150 euroa seurantatreff ejä varten.

Kuntoremontti kestää viisi vuorokautta ja

koostuu kuntotesteistä, terveysneuvonnasta ja

ohjatusta liikunnasta. Osallistujat saavat tietois-

kuja, ja jokaiselle laaditaan kuntotestien tulok-

siin perustuva henkilökohtainen kuntoresep-

ti. Noin puoli vuotta myöhemmin osallistujat

voivat halutessaan lähteä kahden vuorokauden

seurantajaksolle eli terveystreff eille.

tuen myöntämisperusteetKuntoremontti on tarkoitettu terveille, työikäisil-

le henkilöille. Tukea myönnetään taloudellisilla,

sosiaalisilla ja terveydellisillä perusteilla, ja huo-

miota kiinnitetään myös aiemmin saatuihin lo-

matukiin. Tukea ei myönnetä samalle henkilölle

samana eikä peräkkäisinä vuosina. Kuntoremont-

tiin ei voi hakea Kelan kuntoutuspäivärahaa.

miten tukea haetaan?Hakulomake ja perustietoa löytyy osoitteesta

www.sttk.fi /t-lomat. Voit myös pyytää lomakkeen

ohjeineen erton toimistosta, p. (09) 6132 3236 tai

hilkka.kekkonen@erto.fi . Täytä lomake huolella,

sillä puutteellisia emme voi käsitellä. Muista myös

allekirjoitus. Lomakkeeseen kannattaa merkitä

kaksi haettavaa kohdetta, ensi- ja toissijainen.

Hakuaika päättyy toukokuun viikon osalta

15.4. ja muiden viikkojen osalta 30.4. Päätökset

toukokuun viikon osalta lähetetään huhtikuun

loppuun mennessä ja muiden viikkojen osalta

toukokuun loppuun mennessä.

kohteet, hinnat ja ajankohdatAika Kohde Omavastuu

11.–16.5. ma–la Kisakallion Urheiluopisto 87 e (1

Hyvä olo – keho ja mieli -teema

16.–21.8. su–pe Kuortaneen Urheiluopisto 150 e (1

21.–26.9. ma–la Fontana Ylläs Saaga 140 e (2

25.–30.10. su–pe Kylpylähotelli Rauhalahti 144 e (2

1) puolihoito 2) puolihoito + välipala

Hinnat sisältävät kuntoremontin koko sisällön,

40 erton järjestösivut nº 1 2009

Jäsenyhdistykset

erityistoimihenkilöt et

pj. Seija Pyökeri

Virpikuja 4 A 11,

01360 Vantaa

p. 050 559 3142

seija.pyokeri@syl.fi ,

seija.pyokeri@erto.fi

www.etry.fi

logistiikan toimihenkilöt

pj. Ritva Väyrynen

Kantajantie 5,

90800 Oulu

p. 050 495 2701

p. koti (08) 510 867

ritva.vayrynen@erto.fi

www.kht.kaapeli.fi

markkinointiviestinnän,

-tutkimuksen ja uusmedia-alan

ammattilaiset mama

pj. Kaarina Pehkonen

Humalistonkatu 5 B 41,

00250 Helsinki

p. 040 762 6286

kaarina.pehkonen@erto.fi

www.mamary.fi

suomen yksilöurheilijat kilpa

pj. Aki Parviainen

Luostarinvaarantie 39,

82710 Kovero

p. 050 303 5541

aki.parviainen@erto.fi

tietoalan toimihenkilöt

pj. Jouko Malinen,

Logica Oy

p. 0400 940 273,

jouko.malinen@tietoala.fi

www.tietoala.fi

tilitoimihenkilöt tito

pj. Tarja Hiitiö

Kaakonojantie 39,

37630 Valkeakoski

p. 040 537 6918

tarja.hiitio@erto.fi

www.tilitoimihenkilot.com

yksityisen sosiaali-

ja terveysalan

ammattilaiset ry ystea

pj. Matti Ojamo,

Näkövammaisten Keskusliitto

p. 040 737 1720

matti.ojamo@erto.fi

www.ystea.fi

Koulutus toteutetaan yhdessä Myynnin ja mark-

kinoinnin ammattilaiset SMKJ ry:n kanssa .

Tehosta ajankäyttöäsi – vähennä stressiä

Oulu 26.3. ja Jyväskylä 24.9. klo 17–20

Tiedostatko ajanhallintaan ja voimavaroihisi liit-

tyvät haasteet? Teemaillan aikana saat ajanhal-

linnan työkaluja, joilla opit ennaltaehkäisemään

stressiä ja hyödyntämään työaikasi tehokkaas-

ti. Saat myös vinkkejä siihen, miten ladata ener-

giapankkiasi ja kuunnella omaa jaksamistasi.

Valmennuksen päätteeksi jokainen tekee kirjal-

lisen loppuharjoituksen ajanhallintansa tehos-

tamiseksi ja voimavarahaasteiden poistamisek-

si. Kouluttajana toimii voimavaravalmentaja Ii-

na Rytikangas. Koulutus toteutetaan yhdessä

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

ry:n kanssa.

koulutuksiinilmoittautuminenSitovat ilmoittautumiset nettisivuilla olevalla lo-

makkeella tai sähköpostilla koulutus@erto.fi tai

puhelimitse numeroon (09) 6132 3236. Ilmoita

tarkasti, mihin koulutukseen ilmoittaudut, nime-

si ja yhteystietosi sekä mahdollinen erityisruo-

kavalio. Ilmoittaudu viimeistään kolme viikkoa

ennen koulutusta. Koulutukseen pääsemisestä

saat vahvistuksen sähköpostitse. Koulutukset

ovat jäsenille maksuttomia.

Koulutusasioissa liiton toimistossa palvelevat

koulutussihteeri Hilkka Kekkonen ja kehittämis-

päällikkö Helena Koivisto. Lisätiedot ja ilmoit-

tautumiset: www.erto.fi /koulutus.

Tapahtumakalenteri

Ilmoitukset tapahtumakalenteriin lähetetään

osoitteeseen ilmoitukset.erto@erto.fi . Seuraa-

vaan numeroon ilmoitukset ehtivät, kun ne lä-

hetetään viimeistään 27.4.

aluejärjestöt

kanta-häme

Tervetuloa jäseniltaan Aulangolle to 2.4. klo

17.30. Osoite: Rantasipi Aulanko, Aulangontie

93, Hämeenlinna. Ohjelmassa tietoa Vakuutus-

yhtiö Turvan ja erton uudesta yhteistyöstä ja

jäseneduista sekä hohtokeilaus ja virkistäytymi-

nen kylpylässä. Tarjolla pientä iltapalaa. Tilai-

suus on jäsenille maksuton. Sitovat ilmoittautu-

miset ja erityisruokavaliot viimeistään 27.3. an-

nika.lundahl@elisanet.fi .

keski-suomi

La 9.5. kevätretki Nyrölään kallioplanetaarioon.

Klo 11.15 lounas ja klo 13 esitys Maailmankaik-

majoituksen kahden hengen huoneessa ja puo-

lihoidon. Omavastuun lisäksi kuntoremonttiin

osallistuva maksaa matkat kohteeseen itse.

Koulutuskalenteri

koulutukset henkilöstönedustajille

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen

perehdyttämiskoulutus

Perehdyttämiskoulutus I:stä (2 pv) ja Perehdyt-

tämiskoulutus II:sta (2 pv) koostuva koulutus

on ensisijaisesti tarkoitettu vastavalituille luot-

tamusmiehille, luottamusvaltuutetuille ja työ-

suojeluvaltuutetuille. Koulutus soveltuu myös

pidempään tehtävässä toimineelle henkilöstön

edustajalle, joka ei ole saanut tehtäväänsä kou-

lutusta tai haluaa päivittää osaamistaan.

Perehdyttämiskoulutus I

Aktiivi-instituutti, Helsinki

11.–12.5., 21.–22.9.

Perehdyttämiskoulutus I antaa osallistujalle pe-

rusvalmiudet toimia henkilöstön edustajana työ-

paikalla. Koulutuksen tavoitteena on selvittää

henkilöstön edustajan tehtävät, oikeudet ja vel-

vollisuudet sekä auttaa häntä toimimaan työpai-

kallaan valvonta- ja kehittämistehtävissään.

Perehdyttämiskoulutus II

– teoriasta käytäntöön

Aktiivi-instituutti, Helsinki

20.–21.4., 7.–8.9., 23.–24.11.

Perehdyttämiskoulutuksen toisessa osiossa sel-

kiytetään henkilöstön edustajan roolia ja tehtä-

viä sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Koulu-

tuspäivien lähtökohtina ovat tehtävän edellyt-

tämä osaaminen, roolikuvan muutos, yhteistyö

työpaikalla ja luottamustehtävässä kohdattavat

ongelmat.

koulutukset kaikillejäsenille

Urailta

Tampere 21.4., Kuopio 1.9.,

Helsinki 22.9. ja Pori 6.10. klo 17–20

Mietitkö uraasi ja eteenpäin menoa yrityksessä-

si? Pohditko työnhakua? Osallistu Urailtaan, jos-

sa käsitellään tehokkaan työnhaun keinoja, päivi-

tetään hakemuspaperit ja autetaan menestymään

rekrytointitilanteessa. Koulutukseen osallistuvil-

la on mahdollisuus saada henkilökohtaista pa-

lautetta ansioluettelostaan jälkikäteen, joten ota

ansioluettelosi ja hakusaate mukaan. Voit myös

lähettää hakupaperisi kouluttajalle tilaisuuden

jälkeen. Kouluttajana toimii MBA Kirsi Pärssinen.

erton järjestösivut nº 1 2009 41

Aluejärjestöt

etelä-karjala

pj. Markus Saukkonen

Hytintie 201, 54310 Hytti

p. 044 700 7245

markus.saukkonen@kaakontieto.fi

etelä-savo

vpj. Kirsi Kyröläinen

Naistingintie 2 B 10,

50600 Mikkeli

p. 050 338 9936

kirsi.kyrolainen@surffi .fi

helsinki-uusimaa

pj. Sirkku Mutru

Toinen linja 19 A 18,

00530 Helsinki

p. 040 519 6767

sirkku.mutru@erto.fi

itä-savo

pj. Iris Makkonen

Kuninkaankartanonkatu 12 as 3,

57100 Savonlinna

p. 040 545 6993

irisma@kyyhkynetti.com

kanta-häme

pj. Anne Vuorinen

Hattelmalantie 57,

13100 Hämeenlinna

p. 050 524 0431

anne.vuorinen@erto.fi

keski-suomi

pj. Ilkka Puhakka

Tyyppäläntie 6 A 5,

40250 Jyväskylä

p. 044 702 1055

ilkka.puhakka@ksshp.fi

kymi

yhdyshenkilö Marjo Vierula

Keijunpolku 6 H 64, 48350 Kotka

p. 044 526 0506

marjo.vierula@pp1.inet.fi

lahden seutu

pj. Sirkka Rappumäki

Onnelaisentie 4, 15340 Lahti

p. 044 338 9002

sirkka.rappumaki@phnet.fi

lappi

pj. Raili Karjalainen

Reetintie 10, 96400 Rovaniemi

p. 0400 217 732

raili.karjalainen@erto.fi

keuden ihmeet. Lähtö klo 10.30 kimppakyydein.

Ilmoittautumiset 16.4. mennessä sähköpostilla:

ilkka.puhakka@ksshp.fi tai p. 044 7021 055.

lahden seutu

Lähde mukaan pelaamaan Megazonea ke 15.4.

klo 16.45, Ilmarisentie 3 A, Energiahalli. Ilm.

7.4. mennessä sirkka.rappumaki@phnet.fi tai

p. 044 3389 002. 15 nopeinta pääsee mukaan.

Omavastuu 5 euroa sisältää pelin ja iltapalan.

Maksu ilmoittautumisen jälkeen tilille 800025-

4634139.

pirkanmaa

Eläkeilta keskiviikkona 22.4. klo 17.30 alkaen Ra-

vintola Astorissa, Aleksis Kiven katu 26, Tampere

(alakertakabinetti). Aiheena joustavat eläkevaih-

toehdot ja sos.tupo. Luennoitsijana telan eläke-

tiedotuksesta tiedottaja Lea Ala-Mononen. Luen-

non jälkeen tarjolla iltapalaa. Ilmoittautumiset

sähköpostilla Marja Keihäälle viimeistään 15.4.,

marja.keihas@pp.inet.fi . Tervetuloa!

pohjois-pohjanmaa

La 9.5. klo 14 jäsentapahtuma Myllyojan asukas-

tuvalla Oulussa. Ohjelmaa luvassa koko perheel-

le. Mukaan on kutsuttu alueen eurokansanedus-

tajaehdokkaat. Tule tenttamaan ehdokkaita ja

viettämään kanssamme keväistä Eurooppa-päi-

vää! Ilmoittautumiset su 3.5. mennessä Maila Jo-

kelalle (maila.jokela@psoas.fi tai tekstiviestillä

050 5308 961).

Ke 9.9. klo 17 Lakimies vastaa -tilaisuus ja

hohto keilailua Oulun Keilahallilla. Asiaohjel-

maa klo 17–19, mukana lakimies ertosta. Hoh-

tokeilailu klo 19.30 alkaen. Ilmoittautumiset ma

31.8. mennessä Ritva Väyryselle ritva.vayrynen@

erto.fi , 040 5868 606 tai 050 4952 701.

Pe 20.11. klo 17.30 aluejärjestön jäsenkokous

ja pikkujoulu Oulussa. Aloitamme kokouksella

klo 17.30 ja pikkujoulua vietetään klo 19 alkaen.

Paikkana on joko Oulun Tetra tai Rakennusmes-

tariyhdistyksen saunatila. Paikka varmistetaan

myöhemmin. Ilmoittautumiset pe 6.11. mennessä

Maila Jokelalle (tekstiviestillä 050 5308 961).

pohjois-savo

Pohjois-Savon aluejärjestö ry:n kevätkokous to

23.4. klo 17.30 Hotelli Scandicissa (Satamakatu 1,

Kuopio). Sääntömääräisessä kevätkokoukses-

sa käsittelemme seuraavat asiat: toimintakerto-

mus, tilinpäätös ja tase, vastuuvapaus. Lisäksi

Turvan edustaja kertoo vakuutuspalveluista,

erton puheenjohtaja Tapio Huttula puhuu ja

Tietoalan toimihenkilöt ry esittäytyy.

Ilmoittautumiset ruokailun järjestämiseksi

15.4. mennessä marja-leena@erto-pohjoissavo.

fi . Matkat kotipaikkakunnalta kokoukseen kor-

vataan erton matkustussäännön mukaan aina

halvinta kulkuneuvoa käyttäen.

yhdistykset

erityistoimihenkilöt

Erityistoimihenkilöt et ry:n sääntömääräinen

kevätkokous pidetään lauantaina 18.4. klo 14.30

alkaen Helsingissä Hotelli Kalastajatorpalla (os.

Kalastajatorpantie 1). Yhteiskuljetus Kiasman

edestä (Mannerheiminaukio 2) lähtee klo 10.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n kevät-

kokoukselle määräämät asiat. Kokousasiakirjat lä-

hetetään etukäteen kokoukseen ilmoittautuneille

sähköpostilla tai tarvittaessa postin välityksellä.

Kokoukseen osallistuville yhdistyksen jäsenil-

le korvataan matkakulut matkustusohjesäännön

mukaisesti halvinta kulkuneuvoa käyttäen koti-

paikkakunnalta kokouspaikkakunnalle. Kerro il-

moittautumisen yhteydessä matkalipputoiveesi.

Pääkaupunkiseudulta (Helsinki-Espoo-Kauniai-

nen-Vantaa) tuleville ei korvata matkakuluja.

Ilmoittautumiset 3.4. mennessä joko kotisivuil-

la www.etry.fi olevan kaavakkeen kautta tai An-

na Vuorisalolle p. 050 3415 932 tai sähköpostil-

la sihteeri@etry.fi . Katso tarkemmat tiedot www.

etry.fi .

logistiikan toimihenkilöt

Kevätkokous

Kevätkokous pidetään la 18.4. klo 13 Radisson

SAS hotelli Royalissa, Runeberginkatu 2, 00100

Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömää-

räiset asiat sekä kokoukselle mahdollisesti jä-

tettävät esitykset. Kokouksessa suoritetaan

myös yhdistyksen varapuheenjohtajan vaali se-

kä mahdollinen yhdistyksen hallituksen täyden-

nysvaali kaudelle 2009–2010.

Ennen kokousta tarjotaan pientä suolapalaa ja

kokouksen jälkeen on buff et-lounas.

Matkakulut korvataan halvimman mahdolli-

sen kulkuneuvon taksan mukaan.

Ilmoittautumiset yhdistyksen sihteerille sep-

po.virtanen@dhl.com tai p. 0400 650 659.

Logistiikan toimihenkilöiden Pohjois-Suomen

paikallistoimikunta järjestää:

Lauantaina 4.4. matka IKEAan. Myös ei-jäsenet

ovat tervetulleita! Mukana ERTOn asiantuntija

Katja Koivukoski. Paluumatkalla ruokailu oma-

kustanteisesti. Lähtö Oulusta Vähälä-yhtiöiden

parkkipaikalta klo 9. Mukaan mahtuu 40 hlöä.

Ilmoittautumiset: marja-riitta.vavuli-kivinie-

mi@erto.fi 27.3. mennessä. Matkan omavastuu

jäsenille 5 euroa, ei-jäsenille 10 euroa, joka kerä-

tään menomatkalla.

Perjantaina 8.5. järjestetään kevätkokous, jon-

ka yhteydessä kauneusilta. Ohjelma tarkentuu

myöhemmin.

mama

Maailma Kylässä

Tervetuloa MaMa ryn sääntömääräiseen kevät-

kokoukseen Helsinkiin lauantaina 23.5. alkaen

42 erton järjestösivut nº 1 2009

länsirannikko

pj. Virve Konttas

Lähdetie 8,

65320 Vaasa

p. 050 558 9986

virve.konttas@erto.fi

pirkanmaa

pj. Jari Koivula

Kaaritie 24,

37600 Valkeakoski

p. 050 591 6551

jvkkoivula@hotmail.com

pohjois-karjala

pj. Päivi Kuosmanen

Kokkomäentie 2 D 19,

80140 Joensuu

p. 050 369 5428

paivi.kuosmanen@luukku.com

pohjois-pohjanmaa

pj. Raija Similä

Kanavaranta 9 A 3,

90100 Oulu

p. 040 505 5397

raija.simila@lihastautiliitto.fi

pohjois-savo

pj. Ulla-Maija Alanne

Linnanpellonkatu 8 as 2,

70500 Kuopio

p. 050 305 1713

ulla-maija.alanne@erto.fi

www.erto-pohjoissavo.fi

satakunta

siht. Pirjo Nurmi

Rinteentie 49 as. 6,

28610 Pori

p. 040 561 7428

pirjo.nurmi@asmala-harmalainen.fi

seinäjoen seutu

pj. Ulla Muurimäki

Keijukaisenpolku 2 E,

60150 Seinäjoki

p. 050 328 5264

ep.reservilaispiirit@kolumbus.fi

varsinais-suomi

pj. Tiina Immonen

Ahmankuja 3 A,

320750 Turku

p. 040 748 2051

tiina.immonen@erto.fi

klo 10.30 hotelli Arthuriin, Vuorikatu 19. Käsi-

tellään sääntömääräiset asiat, syödään lounas

ja lähdetään katsomaan ja kuuntelemaan Kaisa-

niemenpuistoon Maailma Kylässä -festivaalia.

MaMa ry maksaa matkat halvimman kulku-

neuvon mukaan kuitteja vastaan. Junaliput voi

tilata etukäteen VR Yritysmyynnistä p. 030 723

702, matkatili erto ja MaMa ryn koodi. Il-

moittautumiset Erja Paajaselle 6.5 mennessä

p. 045 239 3663.

Vuonojen Norja kutsuu

Lähde iloiselle jäsenmatkalle tutustumaan Nor-

jan kauneimpiin maisemiin! MaMa ry kutsuu jä-

seniään Matka-Vekan järjestämälle kiertomat-

kalle 28.7.–2.8.2009.

Matkan hinta 495 euroa/henkilö laivamatkat

kahden hengen B-hytissä, yhden hengen huone-

lisä 165 euroa. Mahdollista varata myös A-hytil-

lä, jolloin matka 509 euroa/henkilö. MaMa ry tu-

kee jäseniään 100 eurolla jo maksetusta matkasta,

mukaan saa ottaa itselle mieluisimman matka-

kumppanin.

Varaa matka mahdollisimman nopeasti Riihi-

mäen Matka-Vekan toimistosta Hanna Piiloselta

p.020 120 4984 tiedustelut ja ilmoittautumiset

myös Erja Paajaselle p. 045 239 3663. Paikkoja

rajoitetusti.

Tarkempi matkaohjelma löytyy Matka-Vekan

Lomat 2009 -esitteestä tai netistä www.matka-

vekka.fi/kiertomatkat/Vuonojen Norja. Hin-

ta sisältää laivamatkat, kuljetukset, majoituk-

set, hotelliaamiaiset sekä lauttamaksut ja illalli-

sen Vossestrandissa. Mukana suomenkielinen

matkan johtaja.

tietoala

Tietoalan toimihenkilöt ry:n kevätkokous järjes-

tetään 18.4. kello 14.30 alkaen Kalastajatorpal-

la Helsingissä. Kokouksessa käsitellään sääntö-

määräiset asiat sekä hallituksen esitys hallituk-

sen täydennysvaalin järjestämisestä.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.tietoala.fi .

tilitoimihenkilöt

Tilitoimihenkilöiden kevätkokous ja koulutus

18.–19.4. Helsingissä. Seuraa ilmoitteluamme se-

kä Tosite-lehdestä että kotisivuiltamme www.ti-

litoimihenkilot.com.

yksityisen sosiaali- ja

terveysalan ammattilaiset ystea

Kevätkokous

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilai-

set ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään

lauantaina 18.4. klo 13 Folkhälsanin Areena-sa-

lissa, Topeliuksenkatu 20, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätko-

kouk selle määräämät asiat eli vuoden 2008 toi-

mintakertomus, tilinpäätös ja vastuuvapauden

myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvolli-

sille. Kokouksessa käsitellään myös entisen So-

siaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijät SOTT

ry:n tilinpäätös, lopullinen purkautuminen sekä

talletusten siirto ja muut sijoitukset Yksityisen

sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry:lle.

Kahvi on tarjolla klo 10.30 alkaen. Klo 11 al-

kaa luento-osuus, jossa Kuurojen Palvelusäätiön

toiminnanjohtaja Hilkka Nousiainen alustaa ai-

heesta ”Kolmannen sektorin näkymät”. Lounas-

tamme klo 12 ja kevätkokous alkaa klo 13.

Kokousohjelman jälkeen lähdemme laivaris-

teilylle Tallinnaan. Ilmoittautuminen risteilylle

on juuri päättynyt, mutta peruutuspaikkoja voi

tiedustella Marjo Vierulalta marjo.vierula@pp1.

inet.fi tai gsm 044 526 0506.

Yhdistys maksaa jäsenten matkat kokoukseen

edullisimman kulkuneuvon mukaan. Junaliput

tilataan vr Yrityspalvelusta, p. 0307 23702 (ma-

pe klo 9–16) tai yritysmyynti.helsinki@vr.fi , asia-

kasnumero 708743, koodi 0500. Bussiliput tila-

taan Kaleva Travel Oy:stä, p. 0205 615 564 (ma-

pe klo 8–17) koodi ystea/kevätkokous. Jos jäsen

tulee lentäen, hänelle korvataan enintään bus-

si- tai junalipun hinta. Matkojen korvaamisen

edellytys on, että jäsen on läsnä sekä luennolla

että kokouksessa.

YSTEA:n kesäpäivä Tampereella

Miltä kuulostaisi saunominen, uiminen, makka-

ranpaisto, tanssiminen ja luonnosta nautiskelu

hyvässä seurassa kauniina kesäpäivänä? ystea

järjestää jäsenistölleen Kesäpäivän Tampereel-

la Viikinsaaressa la 13.6.

Viikinsaari on luonnonkaunis perhepuisto 20

minuutin laivamatkan päässä Tampereen kes-

kustasta. Laivat saareen lähtevät Laukontorin

satamasta.

Saaressa on uimaranta, lasten leikkipaikka, pe-

likenttiä, tanssilava, grillikatos, ravintola ja gril-

likioski. Saaren länsiosa on rauhoitettu luon-

nonsuojelualueeksi ja sen voi kiertää merkittyä

luontopolkua pitkin. Nähtävyys- ja hiljentymis-

paikka on ekumeeninen Pyhäjärven kappeli, jo-

ka on taiteilija Ilkka Väärin luoma taideteos sa-

tavuotiseen entiseen putkarakennukseen.

ystean Kesäpäivän ohjelman suunnittelu on

täydessä vauhdissa. Päivään sisältyy ainakin

ruokailua, luonnosta nauttimista, leikkimielisiä

kisailuja, saunomista ja tanssia Ramblin’ Menin

tahtiin. Turva on luvannut sponsoroida tapahtu-

maa, ja ystean hallitus on tilannut ilmojen her-

ralta aurinkoisen ja tuulettoman sään.

Kesäpäivän tapahtumat alkavat iltapäivällä

klo 13 aikoihin ja päättyvät kullekin sopivaan

aikaan. Viimeinen laiva kaupunkiin lähtee klo

00.30.

Tiedotamme lisää Kesäpäivästä ja siihen

ilmoittautumisesta myöhemmin YSTEAn net-

tisivuilla www.ystea.fi sekä sähköisellä uutis-

kirjeellä.

Varaa päivä kalenteriisi jo nyt!

toimi nº 1 2009 43

{ uusi alku }TULEVAISUUDEN TEKIJÄT ANALYSOIVAT T YÖELÄMÄÄ

TEKSTI LAURA KOLJONEN KUVA HANNA KOIKKALAINEN

Emilia Koskinen, 4 vuotta”OLEN KÄYNYT ÄIDIN TÖISSÄ pankissa, mut-

ta en kyllä nähnyt rahoja. Töissä äiti kirjoittaa

tietokoneella ja isi katsoo karttoja.

Isi hakee tarhasta neljältä. Äiti tulee kotiin

vasta viideltä. Vanhemmat eivät tee työjuttu-

ja kotona. Kotona tietokoneella pelataan pele-

jä, ainakin Muumi-peliä. Osaan jo kirjoittaa ni-

menikin koneella.

Tarhakavereitteni vanhemmat ovat poliiseja

ja palomiehiä. Tai yhden oli palopäällikkö, kes-

kustelimme siitä kerran.

En ole miettinyt, miksi itse haluan isona. Voisi

olla tylsää kirjoittaa koko päivä tietokoneella.

Kerran äidin töissä oli jauhelihaspaghettia ja

kun hän kertoi siitä kotona, sanoin, että meillä

oli tarhassa ihan samaa ruokaa!

Yleensä äidillä on töissä tummat housut ja

valkoinen paita. Jos äiti olisi enemmän koto-

na, leipoisimme. Parasta on pulla.” ■

Emilian äiti on Sampo Pankin valuutta-

pääkassa ja isä väestönsuojelusuunnittelija

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella.

Työ nielaisee kolmasosan arjestasi. Se tunkeutuu vapaa-ajalle, joskus uniinkin.On parempi, että sinä hallitset työtäsi, eikä päinvastoin. Ja että sinulla on käytössä paras mahdollinen apu työasioiden järjestämisessä.

ENEMMÄN ELANTOAwww.erto.fi