Ay-työ vAAtii intoA, tAhtoA jA k ärsivällisyyttä

Arja Lehtonen:

paremm an t yöpäivän puolesta 4 -13

Vapaa­ehtoisten

suomimätkyt tuli

– ei hätää

työvuorojen suunnittelua

yhteistyönä

Kuvataitelija 25 tuntia viiKossa

pimeyden voi voittaa

itsenäinen reissumies

joulumieltä luomusta

JÄSENLEHTI

työelämän tuleVaisuusjotain ihan muuta

7 tapaa kasVaa muutoksessa

TOIMIN J U T U T16 Suurella sydämellä

Arja Lehtosella on huikea yli 30 vuoden ura ay-järjestötyössä. Hän nauttii siitä, että saa hommat rullaamaan. Lue, miten touhukkaasta tytöstä kasvoi varmaotteinen vaikuttaja.

28 Vapaaehtoisesti toisten asiallaVajaa kolmannes suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä tai jopa 60 prosenttia, jos vapaaehtoistyöksi lasketaan myös naapurien, sukulaisten tai ystävien auttaminen.

34 työvuorot kaikkien mieleenTyöaikalain mukaan työvuoroista päättää pomo, mutta työntekijä saa esittää toiveitaan. Niitä pomon kannattaakin kuunnella, sillä työntekijän osallistuminen vuorosuunnitteluun parantaa työssä jaksamista.

työelämä mullistuuNuoret eivät olekaan laiskoja vaan erilaisia. Uudet sukupolvet sysäävät työelämän sellaiseen kierteeseen, että vanhat käytännöt jäävät historiaan ja kaikki, mitä olemme luulleet tietävämme työelämästä, kyseenalaistetaan.

TOIMIN VA K IOT3 pääKirjoitus & jurin juttu

8 työ & pari

Saara ja Anu ovat vuokratyöläisiä.

12 parasta työssäni

Jari Koivula.

13 KotiläKsyt

Antti Isokangas luki Daniel Kahnemanin kirjan Ajattelu, nopeasti ja hitaasti.

14 omat rahat

Näin vältät mätkyt ensi vuonna.

31 Kolumnisti tiina torppa

puntaroi miehen ja naisen palkkapussia.

32 vapaata aiKaa

Eila Leonoff on kuvataiteilija.

33 7 tapaa

kasvaa muutoksesta.

43 uusi alKu

Anton Wiren, 8, kummastelee toiminnanjohtajan hommia.

TOIMIN PA LSTAT4 toimi oiKein

Asiantuntijat vastaavat.

5 ura & ihmiset

Täyskielto kiusaamiselle. Riidat pitää ratkoa. Kuinka voi saavuttaa tavoitteita?

6 työ & terveys

Taistele tiesi ulos pimeydestä. Auta iho talven yli. Istu näin, niin selkä kiittää. Sairastuitko lomalla?

9 myös naisille

Lyhyt oppimäärä pelikonsoleista.

10 trendi & törmäys

Vietä luomujoulu! Eksoottinen talvi. Vaihda työsuorituksia, älä rahaa. Intuitiota pukinkonttiin.

37 erton järjestösivut

20 toimihenKilöliitto

erton jä senlehti

pä ätoimitta ja

KriStiina ahonen

toimituspä älliKKö

SuSanna CYGneL /

FonDamenta meDia oY

ulKoa su

marKo Von Konow

Kir joitta jat

tuuL a-maria

ahonen, Sari aLhaVa,

antti iSoK anGaS,

noor a K a aSinen,

K atariina Kr abbe,

Virpi meLLeri,

tuomaS Lehtonen,

KirSi poiKoL ainen,

miina poiKoL ainen,

ja ana tapio ja

tiina torppa

Kuva a jat ja Kuvitta jat

jonna KoSKi ja

juha mYLLYmäKi

toimituKsen

yhteystiedot

FonDamenta meDia oY

tarKK ´ampujanKatu 4 a 3900140 heLSinKi

p. 040 554 7780

SuSanna .CYGneL@

FonDamenta .Fi

w w w.toimiLehti.Fi

http://iSSuu.Com/ toimi

sähKöposti

toimi@erto.Fi

julK aisija

eritYiSaLojen

toimihenKiLöLiitto

erto rY

mediamy ynti

KriStiina ahonen,

p. (09) 6132 3267

painopaiKK a

ForSSa print 2013

aiK aK auSLehtien

Liiton jäSen

iSSn 0783-9693

juha mYLLYmäKi

KuVaSi K anteen

arja LehtoSen.

sisältö 4-2013

2 | toimi | 4-2013

lok akuu oli hieno kuuk ausi. Pääsimme liitossa mielipuuhaamme; neuvottelemaan työehtosopimuksia. Niiden tekeminen on koko ay-liikkeen perustamisen syy ja niiden neuvotteleminen liittotoiminnan kuninkuuslaji. Nautin neuvotteluista täysin rinnoin.

Keskitetty sopimus ahtoi kaikki neuvottelut samaan rytäkkään. Ristiriitojenkin sävyttämissä neuvotteluissa saimme aikaiseksi hyviä ja erinomaisia sopimuksia. Vaikka palkankorotukset olivat pieniä, saimme alakohtaisia ongelmia ratkaistua ja parannettua työttömien asemaa. Työttömyyskorvausten karenssi lyhenee seitsemästä päivästä viiteen ja työttömälle tulee oikeus ansaita 300 euroa palkkaa kuukaudessa ilman työttömyyskorvauksen leikkaamista.

Marraskuussa edunvalvonnan keskiöön nousee eläkeuudistus. ERTOn tavoitteet uudistukseen: naisten epätasa-arvoista eläkettä tulee korjata, nuoria ei saa syrjiä ja pienipalkkaisia pitää raipan sijasta kannustaa taloudellisesti työssä pysymiseen. Haluamme reilun eläkejärjestelmän.

erton puheenjohta ja juri a altonen Kertoo, mitä on miettinyt viime aiKoina.Jurin Juttu

ERTOn iloisten yllätysten 45-vuotisjuh-lavuosi on kuukautta vaille juhlittu. Kesäkuussa vietimme pääjuhlaa koko perheen voimin aurinkoisella Linnan-mäellä. Se oli suurin koskaan järjestetty ERTOn tapahtuma.

Synttäreitä on vietetty lisäksi pitkin vuotta muun muassa viini-iltojen merkeissä eri puolilla Suomea. In-nostavia tapahtumia ovat järjestä-neet ahkerasti myös jäsenyhdistyk-set ja aluejärjestöt.

Olemme lähettäneet juhlavuoden palkintoja kuukausittain useille voittajille, esimer-kiksi Pariisin matkan ja kokin kotiin. Joulukuussa ar-vomme vielä muun muassa kaapin täydeltä herkkuja. Arvontoihin ovat osallistuneet automaattisesti kaikki jäsenet.

Juhlavuoden monipuoliset jäsenedut ovat olleet niin suosittuja, että neuvottelemme niiden jatkamisesta.

Alkuvuonna julkaisimme oman Työsuhdevisa-äly-pääpelin. Pisteille päässeet osallistuvat kuukausittain leffalippujen ja yllätyspalkintojen arvontoihin. Kan-nattaa kokeilla!

Tämän lehden teemajuttu luotaa tulevaisuutta ja trendejä. Siitä voit lukea ajatuksia ammattiliitoista ja

työelämän kehittämisestä. Edistyksellisyys on yksi ERTOn arvoista. Se tarkoittaa, että haluamme olla in-novatiivinen edelläkävijä ja kehittää dynaamisia sekä ennakkoluulottomia toimintatapoja.

Tehokas meno jatkuu juhlavuoden jälkeenkin. Vuonna 2014 tarjoamme ammatillista koulutusta huippuedul-lisesti, lakikiertueen ja lämminhen-kisen Kesäpäivät-perhetapahtuman Naantalissa. Toimi-lehden lukija-matka suuntautuu pääsiäisenä keväi-seen Kööpenhaminaan.

Käynnistämme kummikoulutoi-minnan ja tarjoamme valittaville

oppilaitoksille työelämä- ja ammattiyhdistystietout-ta. Opiskelijat tarvitset tietoa työelämän keskeisistä pelisäännöistä jo opintojensa aikana.

Päätehtävämme mukaisesti valvomme edelleen tiu-kasti jäsentemme etuja työelämässä. Työehtoneuvot-telut, palkkasuositukset, työsuhdeneuvonta, oikeu-dellinen apu ja työttömyysturva kuuluvat luontevana osana jäsenten palvelupakettiin. Lisätietoa saat netti-sivuiltamme ja Jäsenterveiset-sähköpostikirjeestä.

Leppoisia hetkiä!

Kristiina ahonen päätoimittaja

Menestystä ja turvaa ammatillisella koulutuksella.

Vauhdik as Vuosi 2014

TehOK AS MeNO JATKUU

JUhLAVUOdeN JäLKeeNKIN.

pääkirjoitus

toimi | 4-2013 | 3

Saako nainen helpommin uutta työtä?

?Luin jostain, että naiset työllistyvät potkujen jälkeen paremmin kuin miehet? Onko tämä totta ja mistä se johtuu?

syrjitty ukko

Naisten ja miesten työllistymisen taustalla vaikuttaa muun muassa sijoittuminen työelämässä eri aloille. Miehiä työskentelee enemmän suhdanneherkillä aloil-la, esimerkiksi teollisuudessa ja rakennusalalla. Naisia puolestaan työskentelee enemmän sosiaali- ja terveys-palveluissa, hoiva- ja palvelualoilla sekä julkisella sek-torilla, jossa työllistyminen on helpompaa. Uusia työ-paikkoja syntyy enemmän naisvaltaisille aloille.

Naiset ja miehet suhtautuvat työn menettämiseen osittain eri tavalla. Työttömyys on miehelle ehkä isompi haaste, sillä miehet arvottavat itseään hieman enemmän työn kautta. Naiset puolestaan toimivat yleensä aktiivisemmin vaikeuksien kohdatessa. Nai-set tukeutuvat miehiä aktiivisemmin muiden apuun, keskustelevat avoimemmin tilanteestaan ja ovat aktii-visia työnhakijoita. Ylivoimaisesti suurin osuus ura-suunnitteluun ja työnhakuun apua ja tukea hakevista on naisia. Naiset pohtivat omaa osaamistaan ja vah-vuuksiaan avoimemmin, kartoittavat ja tunnistavat vaihtoehtojaan monipuolisesti ja tekevät konkreetti-sia työnhaun toimenpiteitä monen eri työnhaun kana-van avulla. Naiset tukeutuvat omaan verkostoonsa ja vertaistukeen aktiivisesti.

marjukka mikola

Loppuuko kiusaaminen?

? Olen joutunut työpaikallani kiusatuksi. Minua ei uskota, mutta olen siitä ihan varma. Mitä minun pitäisi tehdä ja kehen ottaa yhteyttä?

nimim. nyt riitti

Kerro työnantajalle mahdollisimman objektiivisesti, mitä on tapahtunut. Tee samalla ilmoitus huonosta kohtelusta ja pyydä työnantajaa selvittämään asia. Il-moitus kannattaa tehdä kirjallisesti, esimerkiksi säh-köpostilla, jotta sinulle jää dokumentti siitä, että olet

pyytänyt työnantajaa puuttumaan asiaan. Tämän il-moituksen jälkeen työnantajalla on velvollisuus toimia mahdollisimman nopeasti epäasialliseen kohteluun es-tämiseksi. Huonon kohtelun tunnusmerkkeinä ovat: se on toistuvaa, jatkuvaa ja vaarantaa kohteen terveyden.

Jos työnantajan edustaja ei tartu asiaan, niin ota yhteys työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuun ja pyydä häntä selvittämään asiaa. Yhteyttä voi ottaa myös työ-terveyshuoltoon. Myös ERTOsta voi pyytää apua kiu-saamistilanteessa, jos asiaa ei muuten saada ratkais-tuksi. Työpaikkakiusaaminen on merkki puutteista työpaikan työsuojelussa, joten aluehallintoviraston työsuojelun vastuualuekin (ent. työsuojelupiiri) voi tarjota apuaan.

jarmo lahtiPs. Lue lisää kiusaamisen torjumisesta viereiseltä sivulta.

Miksi työuria venytetään?

?Miksi työuria halutaan pidentää, vaikka Suomessa on paljon nuorisotyöttömyyttä? Samasta syystä ihmettelen, miksi Suomeen tuodaan ulkomailta työvoimaa, vaikka

meitä suomalaisiakin on paljon työttömänä? nimim. ei mitään järkeä

Kieltämättä puhe työurien pidentämisestä nykyisessä taloustilanteessa vaikuttaa perin erikoiselta, koska ny-kyisille työhalukkailla ei riitä työtä.

Työurien pidentämisellä haetaan ratkaisu tuleville vuosille, jolloin todennäköisesti talouden piristyessä töitä olisi tarjolla nuorille, ikääntyneille ja maahan-muuttajille huomattavasti enemmän kuin nyt.

Ulkomaisen ja suomalaisen työvoiman vastakkain asettaminen on kyseenalaista. Ilman maahanmuuttoa ei voisi olla maastamuuttoakaan. Ei ole taloudellisesti tai muutenkaan viisasta linnoittautua muurien sisään.

Työeläkkeiden ja julkisten palvelujen rahoitus edel-lyttää, että tulevaisuudessa pitäisi työtunteja olla ny-kyistä huomattavasti enemmän. Nyt olemme epäta-sapainossa, kun velkaantuminen jatkuu. Rahoituksen kannalta olennaisinta on tehtyjen työtuntien määrä, ei työuran pituus, vaikka toki ne kulkevat käsi kädessä.

ralf sund

Marjukka MikolaKtK,uravalmentaja,up! partners

Ralf Sund Vtm, SttK:n talouspoliittinen asiantuntija

Jarmo Lahtiasiantuntija, erton työmarkkinayksikkö

toimi oikeinKysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

ura&ihminen

4 | toimi | 4-2013

Työsuojeluvaalit pystyynt yösuojelutoiminta on l akisä äteistä . Ainakin yli kymmenen hengen työpaikkaan on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Suosituksen mukaan työsuojeluvaalit järjestetään loka-marraskuussa parittomina vuosina tai jonain muuna ajankohtana. Ilmoita valinnoista aina ERTOon ja Työturvallisuuskeskukselle!

töissä tulee yhteentörmäyksiä, eikä se ole tavatontakaan. Ihmiset riitelevät – tai ainakin asiat. Jos erimielisyydet käsitellään oikealla tavalla, ne voivat jopa kasvattaa työyhteisöstä paremman.

Riidan katkaiseminen on lähiesimiehen haastava tehtävä. Asiaa pitää käsitellä työ-paikalla ja sopia riitapukareiden kesken.

Joskus kannattaa tukeutua ulkopuoli-seen, puolueettomaan sovitteluapuun, ku-ten esimerkiksi silloin, jos esimies kokee

olevansa kyvytön selvittämään eripuraa tai on itse osa konfliktia.

Tilanteet voivat jumiutua syyttelyksi tai ongelma saattaa henkilöityä: on nimetty syntipukki, eikä hänen tilannettaan pysty-tä näkemään toisesta näkökulmasta.

Joskus apua haetaan ihan vaan siksi, että riitaa on yritetty selvittää työpaikalla omin voimin, mutta turhaan, tai ratkaisuyritykset ovat johtaneet yhä suurempiin ongelmiin. Lisää tietoa ja asiantuntija-apua: www.ttl.fi

Peli piip!

luulisi, että kun l apset selviävät koulusta – jossa kiusaaminen on valitetta-vasti arkipäivää – opiskelevat ahkerasti ja pääsevät aikuisten työelämään, typeryydet ovat takana. Mutta ei! Moni kärsii työpaik-kakiusaamisesta, jota aiheuttaa kollega, esimies tai alainen.

Työterveyslaitos on tarttunut tähän viheliäiseen ongelmaan Nollatoleranssi-tavoitteellaan.

”Toistaiseksi käytössä olleet keinot, toi-mintamallit ja esimieskoulutus eivät ole riittäviä”, toteaa johtava asiantuntija maa-rit vartia Työterveyslaitokselta.

Tavoitteena on yhteisö, jonka jokainen jäsen puuttuu häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen välittömästi sitä nähdes-sään tai siitä kuullessaan, eli ei anna vää-ryyden tapahtua silmiensä alla.

Ihannetilanteeseen on kuitenkin vie-lä matkaa, sillä selvityksen mukaan työ-paikkakiusaamisesta puhuminen koetaan työpaikoilla ahdistavaksi ja epämukavaksi.

”Puhumisen vaikeus johtuu useasti ha-luttomuudesta myöntää, että omalla työ-paikalla ilmenee kiusaamista. Aihe herät-tää voimakkaita tunteita ja vastustusta”, Vartia kertoo.

Kiusaaminen saadaan hänen mukaansa kuriin vain aidolla hyväksymättömyyden kulttuurilla, jossa jokaisella työyhteisön jä-senellä on velvollisuus ottaa kiusaava käyt-täytyminen puheeksi ja puuttua siihen.

”Puuttumattomuus viestittää, että kiu-saaminen on hyväksyttävää ja sallittua.”

Vaikka organisaatiolla olisi toiminta-malli ohjeistuksineen, se ei auta, jos työ-yhteisö jättää toimimatta sen mukaan. Vaikka puuttumisvastuu on työnantajalla, kiusaamisen kitkeminen on koko työyhtei-sön asia.

silmät reilusti auki

Koonnut susanna cygnel KuVituS juha myllymäKi ura&ihminen

Kuinka…s a av u t ta a

tavo i t t e i ta

kuk a Vain voi menestyä, jos alkaa tehdä asioita oikein.

Näin se onnistuu!

1. aseta tarkat tavoitteet. Kirjaa täsmällisesti, mitä tavoit-

telet. Jos haluat esimerkiksi ylennyksen, kirjoita se peruste-

luineen ylös.

2. tartu hetkeen. Jos haluat jotain, toimi saman tien. Kerro

kehitysidea esimiehellesi jo tänään. Jos sopiva työpaikka avautuu, hae sitä. Toimi, äläkä

odota, että joku muu ottaa tärkeät askeleet puolestasi.

3. tiedä asemasi. Miten pitkäl-lä olet tavoitteesi saavuttami-sessa? Oletko tehnyt tarpeelli-sen sen eteen? Mitä voisit vielä tehdä edistääksesi tilannettasi?

4. ole realistisen optimisti-nen. Usko itseesi, mutta älä kulje pää pilvissä. Tavoitteen eteen on paiskittava töitä. Luota omiin ky-kyihisi, mutta älä odota ihmeitä.

5. Kehity paremmaksi. Olet jo hyvä, mutta voit tulla

paremmaksi.

6. ole sisukas. Jos pystyt sitoutumaan pitkäaikaisiin

tavoitteisiin, voit menestyä.

7. Kehitä tahdonvoimaasi. Tahdonvoima on kuin lihas, joka kehittyy treenatessa. Joskus on keskityttävä projektiin, vaikka

ystävät ovat lähdössä juhlimaan.

8. älä yliarvioi tahdonvoi-maasi. Muista terästäytyä koko

ajan, äläkä möhli työtehtäviä ainakaan mukavuudenhalun tai

laiskuuden takia.

Lähde: Harvard Business Review

toimi | 4-2013 | 5

alo ja sykettä nostava säännöllinen kuntolii-kunta ovat ne aseet, joilla taistelu loputtoman tuntuista pimeyttä vastaan voitetaan. Ja se tais-to kannattaa käydä, koska muuten kevättä ter-vehtii laiskistunut, pulskistunut ja väsähtänyt ihminen.

Naisista yli 20 ja miehistäkin 12 prosenttia tunnista-vat itsessään kaamoksen.

”Tällainen lievempi oireilu ei ole enää yleistymään päin. Ihmiset ovat ehkä löytäneet keinoja hoitaa it-seään”, kertoo tutkimusprofessori timo partonen Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Valohoidossa voi valita kahdesta. Sarastusvalo he-rättelee aamuun lempeästi: se menee päälle yöunien päätteeksi viimeiseksi puoleksi tunniksi. Sarastusvalo antaa 200–300 luksin edestä valohoitoa, ja sitä pitää käyttää joka aamu.

”Valo tunkeutuu luomien väleistä, koska ihminen nukkuu aamusta kevyemmin. Sarastusvalo matkii aurin gonnousua keväällä ja kesällä”, Partonen kertoo.

Toinen vaihtoehto on napsauttaa kirkasvalolamppu päälle, kun on aamulla noussut esimerkiksi ruoka-pöydän ääreen lukemaan lehteä. Siinä hoidossa pitää oleilla puoli tuntia kerrallaan viitenä aamuna viikossa. Tehoa kirkasvalossa on 2 000–3 000 luksia.

Vertauksen vuoksi kerrottakoon, että tavallisen huo-nevalon voimakkuus toimistossa on 500 luksia ja koto-na 100 luksia. Kesällä ulkona valon voimakkuus on yli 5 000 luksia tai moninkertainen kirkkaalla säällä.

Valo- ja kuntoliikuntakuurin tehon tuloksia voi huomata jo viikon päästä.

”Ensimmäisenä lähtee makeannälkä, ja sitten olo virkistyy”, Partonen lupaa.

Pois pimeydestä

työ&terveys

LATUJEN VALTIATAR”ennen kuin lunta on maassa laduiksi asti, voi harjoitella sauvakävellen”, ehdottaa hiihdon kolminkertainen olympia kultamitalisti marja-liisa Kirvesniemi. Lähes kaiken urallaan voittanut legenda neuvoo, että ensilumille lähdetään rauhassa. ”Alussa ei kannata valita hankalia kiemuroita ja raskaita ylämäkiä, vaan tasaista maastoa mukavissa maisemissa. Sillä tavalla hiihtämisestä saa mukavan harrastuksen pitkäksi ajaksi”, Kirvesniemi neuvoo. Hän muistuttaa kerros pukeutumisesta, mutta ei kehota välineurheiluun vaan kierrätykseen. ”Ihan hyviä suksia ja sauvoja saa käytettynäkin.”

himoitset hullun lailla perunalastuja ja makeisia. haluat juurtua sohvaan ja nukkua kevääseen asti. Taidat kärsiä kaamosoireilusta!

6 | toimi | 4-2013

Kuinka…i s t ua

o i K e i n

selk ä ä ei ole tehty istumista varten, mutta istumatyöläinen voi helpottaa tukirangan urak-

kaa muutamin konstein.

1. istu aivan tuolin perällä.

2. asenna istuimen korkeus. Jalkojen pitää yltää lattiaan.

3. säädä istuimen syvyys. Selän pitäisi tukeutua napakasti

selkänojaan niin, että tuolin etureuna ei paina polvitaipeita.

4. Kohdenna tuki alaselän notkon kohdalle, mikäli tuolisi

alaselkätukea voi säätää. Alasel-kätukia voi hankkia erikseen.

5. Kokeile säätää selkänojan kaltevuutta ja kokeile, mikä

työskentelyasento sopii sinulle parhaiten.

6. aseta tuolin käsinojat sopivalle korkeudelle: kyynär-pääsi asettuvat käsinojille hyvin, hartiasi ovat rentona, olkavarret ovat lähellä vartaloa ja pääset

riittävän lähelle työpöytää.

7. Kyynärvarsien tulisi asettua vaakatasoon työtasolle

kyynärtukien jatkoksi. Ota erillinen jalkatuki avuksi, mikäli työtasossasi ei ole korkeussää-töä ja joudut nostamaan tuolin

korkeutta saadaksesi kyynärvar-ret oikealle tasolle.

8. pidä taukoja tunnin välein: kävele, jumppaa ja venyttele. Jos voit hoitaa asian henki-

lökohtaisesti kollegan kanssa eikä puhelimen tai sähköpostin

välityksellä, nouse ja kävele. Samalla tapaat työkavereita!

Lähde: www.selkaliitto.fi

Vuosilomal aki on muuttunut niin, että jos työntekijä on lomansa alkaessa sai-rauden tai on synnytyksen takia työkyvy-tön, hänen lomansa voidaan siirtää myö-hempään ajankohtaan.

TauTi Ei syö loMaa

auta ihosi talven ylitalViaik a an iho on kuin korppua, vaik-ka miten rasvaisi. Rypyt paljastuvat ihan eri tavalla kuin kesällä, ja kaikki kuulaus on poissa. Tuntuu, että kannattaisi katsoa peiliin seuraavan kerran vasta myöhään ke-väällä!

Mutta ei hätää, sillä ammattilaisen älyk-käät niksit pelastavat ihon kuivuudelta ja couperosalta, vaikka pakkanen paukkuu ja lumi tuiskuaa. Ihonhoito onnistuu samalla vaivalla kuin kesälläkin, kunhan tekee oi-keita asioita.

Vinkki numero yksi on, ehkä jopa yllät-täen, että ehostus suojaa ihoa talvipakka-silla. Laadukkaassa meikissä ei ole mine-raalirasvoja, joten se ei tuki ihohuokosia ja työskentelee vain ihon eduksi.

Talvi-iho ilahtuu myös, jos uskallat rik-koa rutiinit: laita yövoidetta päivällä ja päinvastoin. Se on kätevää, sillä yövoide on monesti kosteuttavampaa ja suojaa pakka-selta. Oikeiden voiteiden valitseminen ja päivittäminen on tärkeää, sillä ihotyyppi muuttuu iän mukana.

Lisää ihonhoitoon kosteuttava tehotip-pa, sillä ihon kissahtaessa tarvitaan järeitä keinoja. Talvella hipiä kaipaa kosteutta – ei niinkään rasvaa. Kosteusvoiteen alle so-

pii laittaa tehoseerumi. Etsi myös sopiva ja kunnollinen silmänympärysvoide, joka vahvistaa ja ehkäisee luomien kuivuutta.

Rentoudu tekemällä kotona elvyttävä kasvonaamio tai käymällä kasvohieronnas-sa. Näin helpotat stressiä ja samalla huoleh-dit ihostasi.

Jos ehdit kosmetologille, valitse käsillesi ja jaloillesi parafiinihoito. Se parantaa ve-renkiertoa ja vahvistaa kudoksia. teKSti noor a K a a sinen

Lähde: Kosmetologi Inkeri Valtonen ja hänen

ihonhoitobloginsa ”Purkkiarmeijan komentaja”

Koonnut susanna cygnel KuVituS juha myllymäKi KuVat shutterstocK ja valmista ja työ&terveys

Aiemmin loman aikana sairastuneella oli seitsemän päivän karenssi, eli sairas-tuminen lomalla tarkoitti automaattisesti seitsemän päivän lomalyhennystä – sillä eihän sairastelu tunnu lomalta. Mutta nyt tilanne on muuttunut paremmaksi.

Lomapäivien siirron edellytyksenä on, että työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyy-destään esimiehelleen ja pyytää siirtoa itse. Pyyntö on ehdottomasti esitettävä välittö-mästi, eikä vasta työhön palattua. Työky-vyttömyys on tarvittaessa osoitettava luo-tettavalla selvityksellä, mikä käytännössä tarkoittaa lääkärintodistusta.

Jos loma on lakisääteistä pidempi, siir-rossa voi olla eroja työehtosopimuksen mukaan. Lakisääteinen loma, käytännössä 30 arkipäivään saakka vuodessa on siirret-tävissä heti sairauden alusta lukien. Lisätietoa: ERTOn työsuhdeneuvonta,

p. (09) 6132 3241, ma-pe 9.30-13.30

Sovellus voi pelastaa hengenspR:n mobiilipalVelu kertoo selkeät ensiapuohjeet onnettomuuk-sien, tapaturmien ja sairauskohtaus-ten sattuessa. Lataa älypuhelimeesi ilmainen sovellus:

www.healthberry.fi/ensiapuohjeet-punaisen-ristin-mobiilisovelluksesta/

toimi | 4-2013 | 7

sa aR a husu: Teemme töitä Barona IT:n kautta ser-vice deskissä eli vastaamme meille soittavien ihmisten tietoteknisiin pulmiin. Ennen työskentelimme saman asiakkuuden parissa, jolloin lounastauoillakin puhut-tiin vain työasioista, mutta nyt olen eri tiimissä. Istumme silti edelleen lähekkäin samassa avokonttorissa.

Olen muuttanut muualta, joten en tunne seudulta paljon muita kuin työkaverit. Olemmekin Anun kanssa paljon tekemisissä myös va-paa-aikana. Perheemme kissakin asuu nykyään Anun luona.

Minä olen töissä hyvin ratkaisukeskeinen, kun taas Anu on empaattinen ja ottaa toiset huomioon. Toisaal-ta hän on joskus liiankin pehmeä, eikä osaa sanoa ei. Joskus hän ehkä joutuu kärsimään toisten itsekkyy-destä. Hän ei nosta jalustalle omaa osaamistaan.

Me vuokratyöläiset pidämme työpaikalla muuten-kin yhtä, koska olemme eri asemassa kuin vakituiset.

anu taRkiainen: Kun Saara tuli töihin meille, olin innoissani, koska kerrankin miesvaltaiseen työpaik-kaan tuli joku samanikäinen nainen.

Saara on hyvin puhelias. Hän puhuu asiakkaankin pyörryksiin, niin ettei tämä enää kohta muista, minkä ongelman vuoksi soitti. Silti Saara tekee kaik-kensa asiakkaan eteen. Minä taas yritän mennä asiakkaan tunneti-laan, ja jos asiakas on kiukkuinen, yritän kaikkeni, että tämä leppyisi.

Puheliaisuus on joskus ärsyttä-vääkin. Kun kysyy jotain, Saara

aloittaa vastauksen suunnilleen Aatamista ja Eevasta. Paras puoli hänessä työntekijänä on, että hän kääntää kaikki kivet selvittääkseen jonkin ongelman.

Olemme työpaikalla yksikkö. Jos Saara on pois töis-tä, minulta kysytään, koska hän tulee takaisin. Joskus olen Saaralle kateellinen hänen vankasta faktaosaami-sestaan.

Tietoteknisten pulmien mestaritsaara ja anu jakavat työssä ja vapaa-ajalla paljon – kissankin.

työ&pari teKSti ja ana tapio KuVa juha myllymäKi

saara husu, 29service desk specialist, Barona it

anu tarkiainen, 29service desk specialist, Barona it

“kErrankin TyöPaikk aan Tuli

saManik äinEn nainEn.”

8 | toimi | 4-2013

konsoli PukinkonTTiin

Pelikonsolit ovat televisioihin liitettäviä pelikoneita, joita lapset isineen mankuvat joululahjaksi. äiditkin

innostuvat peleistä, jotka pakottavat ylös sohvalta.

Koonnut tuoma s lehtonen KuVa valmista ja myösnaisille

konsolimarkkinoiden kolme kovaa ovat Ninten-do, Microsoft ja Sony. Kaikki merkit tarjoavat monipuolisen pelikirjon ja useimmat suosi-tuimmista nimekkeistä on saatavissa kaikille konsoleille. Karikatyyrisiä hahmoja ja sarjaku-vamaista peligrafiikkaa suosiva Nintendo on

kuitenkin otollisin valinta koko perheen konsoliksi.Nintendon kuumimman uutuuden Wii U:n erikoisuus on

suuri peliohjain, jossa on kosketusnäyttö. Sitä voi käyttää pe-lihahmojen liikuttelun lisäksi television apunäyttönä. Pelaami-

nen onnistuu myös pelkän ohjaimen näytöltä ilman televisiota. Ohjainta voi käyttää television kaukosäätimenä, ja näppäinten lisäksi pelejä voi määräillä kääntelemällä peliohjainta. Wii U:lla voi pelata myös vanhemman Wii-konsolin pelejä. Hauskan ja innovatiivisen Wii U:n hinnat alkavat 250 eurosta.

Sonyn Playsation ja Microsoftin Xbox kisaavat isompia poi-kia ja miehiä kiinnostavilla toiminta-, räiskintä-, urheilu- ja au-toilupeleillä. Playstation 4 julkaistaan joulun alla. Valmistajan ilmoittaman huippunopean tekniikkansa ansiosta PS4 noussee pelikoneiden kuninkaaksi. Uudistunut peliohjain tarjoaa mah-dollisuuden pelata niin perinteisillä näppäimillä, kosketusnäyt-töä muistuttavalla kosketusalueella tai ohjainta kääntelemällä.

PS4:n ennakkotilaushinnat kipuavat 450–500 euron tietä-miin. Vanhemman ja edelleen ajantasaisen PS3:n saa 200 eurol-la. Molempien pleikkarien etuna kilpailijoihin nähden on taso-kas Blu-ray-levyjen toisto.

Uusi Xbox One näkee päivänvalon vasta ensi kesänä, joten joulu mennään vanhemman Xbox360 merkeissä. Lastentaudit voittanut konsoli käy ja kukkuu upeasti, joten sen kehtaa kää-räistä pakettiin. Noin 200 euron satsauksella saa perheeseen tasokkaan viihdelaitteen ja monta peliä.

nintendon, playstationin ja Xboxin liiketunnistimet tekevät videopelaamisesta liikuntaharrastuksen. Xbox 360 -konsolin lisävarusteena saatava Kinect-liiketunnistin (kuvassa etualalla) kuvaa pelaajan liikkeet ja siirtää ne pelihahmon tekemäksi.

toimi | 4-2013 | 9

trendi&törmäys

HYVÄ TEKO

Vaihda työsuoritus minun tekemäni t yötunti on yhtä arvokas kuin sinun te-kemäsi työntunti.

Tällä idealla toimivat aikapankit, joita kutsutaan puhekie-lessä myös työnvaihtopankeiksi. Järjestelmä luotiin alun perin Etelä-Afrikassa, mutta tunnetaan hyvin jo myös Suomessa.

Aikapankissa vaihdetaan palveluita päittäin niin, että tun-nin työsuoritus vastaa tunnin työsuoritusta, oli homma sitten mikä tahansa. Esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjausompelua muille jäsenille ja saa itselleen apua esimerkik-si lastenhoidossa tai juhlien järjestämisessä.

Aikapankin verkkotori on netissä, jossa eri alueilla on omat sivunsa. Sieltä voi löytää jo esimerkiksi muuttoapua, puutar-ha-apua, käännösapua, hiustenleikkuuta tai laina-auton. Ai-kapankkien jäsenet voivat itse lisätä tarjouksia ja pyyntöjä verkkotorille, ja hakuja voi tehdä alueittain. Aikapankki on vastalause sille, että meidän pitäisi pärjätä yksin. Sen sanoma on, että me tarvitsemme toisiamme ja saamme pyytää apua.

Verohallinto linjasi marraskuussa, että aikapankkityöstä pitää maksaa veroa. Verottajan mukaan on sama, maksaako työsuorituksen rahana vai työsuorituksena, mutta verot pitää kuitenkin hoitaa. Työsuorituksen käypä hinta vastaa ammatti-miehen taksaa. Aikapankkityön ilmoittaminen verottajalle on kuitenkin jätetty omantunnon varaan. Lisää tietoa: www.aikapankit.fi

Pinnalla nyt… nousussa on chili, mieluiten itse kasvatettu. Hifistelyllä ei ole rajoja, sillä taidetta voi tehdä niin lajikkeista, lannoituksesta, tuholaistorjunnasta kuin kasteluvedestäkin. Chilinharrastajalta ei puutu juttuseuraa eikä ystäviä. Loisteputki vai hehkulamppu? Tuunattu vai ei? Tolua vai Fairya? Nokkosvettä vai juurihormonia? Chilillä voi myös maustaa kaiken. Kyllä, ihan kaiken.

…ja sukelta a Karppaaminen on niin noloa. Spelttiä poskeen vain, ei se satu. Ja juhlaa on lämmin voisilmäpulla.

HYVÄÄ MATKAA!

Eksoottinen talvilomaAustralia, Intia ja Thaimaa houkuttelevat monia, mutta tarjolla on myös supereksoottisia kohteita. Tässä on muutama puskaradion vinkki vain Toimin lukijoille.

sambia, afrikka: South Luangvan kansallispuistossa järjestetään tiheätunnelmaisia yösafareita: puiden oksilla lepäilevien kissapetojen silmät kiiluvat jo kaukaa. Sambesijoen koskilauttaseikkailut ovat maailmankuuluja. Retket alkavat Viktorian putouksen kuohuista. (Mies, 49)

guadeloupe, Karibia: Saarella yhdistyy eurooppalaisuuden helppous (esim. eurot) ja Karibian lämpö sekä luonto. On vesiputouksia, upeita hiekkarantoja, tulivuori ja mangrovea. Äyriäis- ja kalaruuat maistuvat herkullisilta. Sää on hauska: Päivittäin voi tulla sadekuuroja, mutta ne ovat lyhyitä ja lämpimiä. Sitten taas paistaa taivaan täydeltä. Auton vuok-raaminen on helppoa ja ajaminen turvallista. (Nainen, 50)

samoa, polynesian saariryhmä: Paratiisin näkee yleensä matkatoimiston Thaimaa-esitteessä, mutta se toteutuu vain Samoalla! Kaikkialla on täydellisiä täysin autioita hiekkaranto-ja maailman kirkkaimpine vesineen ja sademetsäisiä rinteitä, jotka alkavat heti rannasta. Sanat eivät riitä! Sinne haluaa takaisin loppuelämänsä kerran käytyään. (Mies, 42)

lombok, indonesia: Kuuluisan Balin naapurisaari, muttei niin turismin kyllästämä. Seikkailuhenkeä vaativa villi ja vapaa kohde. Nykyajan kahleista täysin vapaa satujenmaa. Vaaral-linen, autio, kaunis, arvaamaton, raadollinen ja pelottavakin. Siellä vasta itse todella ymmärsin, miksi itämainen ruoka on maailmankuulua. (Nainen, 39)

Koonnut susanna cygnel

tuttu til anne? Pitäisi tehdä päätös, mutta asialla on monta puolta. Päättämättömyys riivaa. Äly ja järki ovat monesti riittämättömiä työvälineitä. Nobel-tutkijoistakin suuri osa kertoo, että intuitio on auttanut heitä.

Pitkän linjan mediavaikuttaja maaretta tukiainen kertoo uutuuskirjassaan ”Egosta fantasmagoon Tie karismaatti-seen itseesi” (Talentum, 2013) psykiatrian apulaisprofessori judith orloffin kehittämän konkreettisen keinon hyödyn-tää omaa intuitiota.

”Ota neljä kirjekuorta ja neljä lappua. Anna mieleesi nousta neljä mahdollisimman erilaista itsellesi tärkeää kysymystä, joihin haluat vastauksen. Kirjoita kuhunkin lappuun yksi asia, pane omiin suljettuihin kuoriinsa ja se-koita laput huolellisesti. Laita kuoret pinoon. Ota pinosta kuoret vuorollaan käteesi ja tunnustele niitä. Mitä mieleesi kumpuaa juuri nyt? Ota kynä ja kirjoita kuoren päälle, älä kritisoi tai ajattele loogisesti, anna sanojen pulputa. Avaa kuoret ja lue ensin kysymys ja sitten vastaukset kuoresta. Alleviivaa merkitykselliset sanat. Auttoiko saamasi tieto tekemään vastauksia?”

Intuitio on ollut Tukiaisen mukaan ihmiselle tärkeä henkiin jäämisen kannalta. Nykyihmisen intuitio tarvit-see herättelyä ja treeniä.teKSti tuul a-maria ahonen

LAHJAIdEA

hErEillE sEnkin inTuiTio!

10 | toimi | 4-2013

selvitetään ensin käsitteet: Lähiruuassa painote-taan tuotantopaikkaa eli se on lähellä tuotettua ruokaa, parhaimmillaan paikallista, mutta sille ei ole virallisia kriteerejä.

Luomu on valvottu tuotantomenetelmä, jossa ruoka tuotetaan luonnonmukaisesti. Luomu voi

olla myös ulkomaista. Vaikka lähiruoka ja luomu eivät ole sama asia, yhteistä niille on, että molempien suosio kasvaa.

Joulupöydässä luomua ja lähiruokaa voi toteuttaa monin ta-voin. Luomuliiton toiminnanjohtajan elisa niemen mukaan luo-mukinkku täytyy varata hyvissä ajoin, sillä ne ovat suosittuja. Kinkulle tehdään huntu tietysti luomusinapista.

Porkkana- ja lanttulaatikkoa voi tehdä täysin luomuna.”Laatikkoruokia on jonkin verran valmisruokina kaupoissa,

ja ainakin raaka-aineita saa luomuna”, Niemi neuvoo.Piparkakkutalon saa leivottua pelkistä luomuaineksista. Pi-

pareissa, kuten muussakin joululeivonnassa, kannattaa joulu-

mielen maksimoimiseksi hyödyntää luomumausteiden aitoja makuja. Luomusuklaasta ja pähkinöistä voi valmistaa itse kon-vehteja kahvipöytään.

Lähiruokaa voi ostaa suoraan tuottajilta. Tuottajilla on myös kotiinkuljetuspalveluita.

”Ruokapiirit ja nettikaupat ovat hyvä tapa ostaa lähiluomu-tuotteita”, Niemi kertoo.

”Kaupoistakin lähellä tuotettua luomua toki voi saada. Kan-nattaa tarkistaa tuotteen alkuperä ja antaa palautetta, jos tarjol-la on vain ulkomaista luomua”, Niemi huomauttaa.

Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden ekologisuus on herättänyt paljon keskustelua ja eriäviä mielipiteitä. Niemi perustelee luomun paremmuutta muun muassa sillä, ettei luomu-tuotannossa käytetä keinolannoitteita tai torjunta-aineita ja luo-mutuottajat hoitavat peltomaata kestävästi.

”Voisi kysyä, että mikä sitten on ekologista, jos ei luomu?” teKSti noor a K a a sinen KuVituS juha myllymäKi

iloisen kinkun juhlaa

IN THE gHETTOVälttämättömy ydestä voi tehdä hyveen. Kuka enää oikeasti haluaisi jugend-linnoihin? 1950-luvun lähiöt ovat olleet trendikkäitä jo jonkin aikaa, mutta nyt käy jo uudempikin. Rosoisenharmaat, kolhiutuneet betonilähiöt – niissä on oikean elämän makua.

Karut kadut ja räikeän väriset rappukäytävät sykähdyttävät. Ostari on taas in. Lähiössä kulttuurit ja sukupolvet kohtaavat, eikä lenkkipolullekaan ole yleensä pitkä matka. Huomisen hipsteri kulkee ylpeästi verkkareis-

sa ja tuulitakissa, pizzalaatikko kainalossa.

trendi&törmäys

toimi | 4-2013 | 11

itsenäisy ys on parasta työssäni. Lähin esimieheni on Tukhol-massa, joten voin määrätä itse lähes kaikesta. Se on mukavaa! Voin järjestellä oman työaikani vapaasti – toki asiakkaiden tarpei-den mukaan. Toisaalta se vaatii myös kykyä organisoida.

Lapseni kysyi joskus pienenä koulutehtävää varten, että mitä teen työkseni. Vastasin, että nostan palkkaa. Mutta vakavasti puhuen, olen vanhempi asiantuntija ja projektipääl-likkö Westcongroupissa, tai tarkemmin sen pohjoismaisessa tytäryhtiössä Westcon Nordicissa. Suunnittelen asiakkaille ict- ja tietoturvaratkaisuja ja koulutan heitä käyttämään niitä.

Menen yleensä asiakkaiden luokse, eli teen reissutyötä, mutta koulutukset järjestämme omissa tiloissamme. Teen myös sertifikaatteja, jolla todistamme asiakkaillemme, että meillä on osaaminen tarjoamiimme tuotteisiin.

Puolet työajastani olen matkoilla joko Pohjoismaissa tai Bal-tiassa. Yrityksen järjestämät koulutusmatkat suuntautuvat ympäri Eurooppaa ja joskus jopa Yhdysvaltoihin.

Minulla on kaupallis-tekninen koulutus, mutta käytännössä olen kasvanut tälle alalle touhuamalla tietokoneiden kanssa aina. Työnantajani on kouluttanut minua lisää.

Jari Koivula, 41

Parasta työssäni on…1995­1998

it­asiantuntija, pirkkasoft ky

1998­1999lan­specialist, outokumpu oyj

1999–2001

system engineer, heltel oy

2001–2006iCt­asiantuntija, elisa oyj

2006­2011

projektipäällikkö, palnet oy

2011 –

Projektipäällikkö, WestconGroup

2023Teen jotain ihan muuta kuin nykyistä reissutyötäni. luulen, että matkustamisen rajat tulevat vastaan. luulen, että työni

liittyy jotenkin kuitenkin tietotekniikkaan. Voisin olla esimerkiksi opettaja tai kouluttaja.

teKSti susanna cygnel KuVa juha myllymäKiparastatyössäni

12 | toimi | 4-2013

VieStintäKonSuLtti antti isoK anga s LuKee ammattiKirjaLLiSuutta puoLeStaSi.

klassisen taloustieteen mukaan ihmi-nen on rationaalinen olento, joka pyr-kii päämääriinsä tekemällä järkeviä valintoja. Hän valitsee tarjolla olevista vaihtoehdoista itselleen edullisimman, säästää silloin, kun se on järkevää, ja si-

joittaa rahansa tuottavasti. Tämän homo economicuksen ansiosta markkinatkin toimivat täydellisesti ja hakeu-tuvat aina lopulta tasapainoon.

Taloustieteen ihmiskäsitys on imarteleva. Siinä on oikeastaan vain yksi keskeinen vika: sillä ei ole juuri mitään tekemistä todellisen elämän kanssa.

Jokainen, joka on joskus viettänyt aikaa ihmisten seurassa, tietää, että järkiperäisiin valintoihin pohjau-tuva toiminta on lajille pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Tämän vuoksi klassinen taloustiede ei kuvaa kovin hyvin sitä, miten ihmiset käyttäytyvät. Se ku-vaa korkeintaan sitä, miten ihmiset käyttäytyisivät, jos kaikki olisivat insinöörejä.

Ei ole ihme, että klassinen ta-loustiede on saanut viime vuosina rinnalleen koulukunnan, joka hyl-kää oletuksen rationaalisen homo economicuksen olemassaolosta ja myöntää, että suuri osa ihmisten va-linnoista pohjautuu johonkin aivan muuhun kuin järkeen. Behavioraali-sen eli käyttäytymistaloustieteen mukaan ihminen ei osta uutta autoa siksi, että se on rationaalinen valinta ja hyvä sijoitus, vaan siksi, että naapurikin osti.

kumpik a an koulukunta ei ole lähtökohtaisesti oikeassa tai väärässä. Klassinen taloustiede muodos-taa malleja siitä, miten talous voisi toimia, kun taas behavioraalinen taloustiede pyrkii selittämään sen, miten talous todella toimii. Autoaiheisia vertauksia jatkaakseni: edellisessä on ikään kuin kyse liikenne-säännöistä, jälkimmäisessä siitä, miksi sen öykkäri-mäisen naapurin auto yrittää kiilata viereiseltä kais-talta eteesi.

Behavioraalista taloustiedettä kutsutaan myös psy-kologiseksi taloustieteeksi, erityisesti silloin, kun puhutaan daniel Kahnemanista. Israelilais-amerikka-lainen psykologi on erikoistunut tutkimaan ihmisen päätösprosesseja, päätöksiin vaikuttavia tekijöitä sekä ennen kaikkea päätösten erilaisia vinoumia. Kahne-

man sai vuonna 2002 työstään taloustieteen Nobelin palkinnon, vaikkei ole opiskellut kurssiakaan talous-tiedettä.

Tutkijan kenties suurin saavutus on se, että hän on muuttanut miljoonien tavallisten ihmisten käsitystä siitä, mitä heidän päänsä sisällä tapahtuu. Päinvastoin kuin useimmat nobelistit, Kahneman on taitava ki-teyttämään ajatuksensa sellaiseen muotoon, ettei nii-tä ymmärtääkseen ole tarvinnut voittaa itse Nobelia. Paras osoitus Kahnemanin ajattelun ja ilmaisun sel-keydestä on hänen kirjansa Ajattelu, nopeasti ja hitaasti (Thinking, Fast and Slow), josta on tullut maailman-laajuinen myyntimenestys.

k ahnemanin keskeinen Väite on, että ihmisellä on kaksi tapaa ajatella. ”Järjestelmä 1” tuottaa nopeas-ti intuitiivisia johtopäätöksiä, kun taas ”järjestelmä 2”

on hitaampi ja loogisempi. Ongelmia syntyy siitä, ettei käy-

tössä ole aina oikea järjestelmä. Hidas pohdiskelu ei tuota järkeviä päätöksiä silloin, kun valinnat on tehtävä nopeasti, eikä intuitio ota neutraalisti huo mioon kaikkea käy-tettävissä olevaa tietoa.

Ajattelu, nopeasti ja hitaasti -kir-ja ei tee kenestäkään taloustieteili-jää tai todennäköisesti edes järke-

vämpää ihmistä. Sen sijaan se auttaa ymmärtämään, miksi ihmiset käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät: itsekkäästi, lyhytnäköisesti ja seura-uksista piittaamatta.

Ajatellaanpa vaikka sitä rai-vostuttavasti kiilaavaa naapuria. Ehkäpä hänen intuitiivisessa pää-töksenteossaan vain on vinouma, joka ei ota huomioon kaikkia toi-minnan näkymättömiä riskejä, ja joka johtaa sen vuoksi tar-peettomaan itsevarmuuteen.

Ihmisellä kun on taipumus tehdä järjettömiä päätöksiä silloinkin, kun hän kuvittelee käyttävänsä järkeään. Sanoi-vatpa klassiset taloustieteilijät sitten mitä tahansa.

rationaalisuus on ihmisen toiminnassa pikemminkin poikkeus kuin sääntö.

ajatusta nopeammin

kotiläksyt

hänEn ajaTuksiaan

yMMärTääksEEn Ei olE TarVinnuT

iTsE VoiTTaa nobElia.

toimi | 4-2013 | 13

Tuliko MäTkyT?jos jäännösverojen maksaminen tuottaa vaikeuksia, sitä voi lykätä maaliskuulle,

vaikkakin koron kera.

Mätkyt tietysti harmittavat, varsin-kin kun eräpäivä ajoittuu joulun alle. Verottaja muisti tänä vuonna jäännösveroilla 700 000 suomalais-ta. Jäännösverot eivät kuitenkaan ole mikään rangaistusvero, vaan

verovelkaa. Viisainta olisikin ennakoida verotuksensa ajoissa ja välttää mätkyt.

Jos vuoden aikana on tullut isoja ennakoimattomia tuloja, bonuksia, myyntivoittoja tai vastaavia, jään-nösverot voivat olla ahdistavan suuria. Ei kannata silti mennä paniikkiin, sillä verottaja on varsin kärsivälli-nen velkoja. Verottajan kanssa voi tehdä maksusuun-nitelman. Jäännösverot voi maksaa pienemmissä eris-sä omassa tahdissa maaliskuuhun mennessä.

Vaihtoehtona on jäädä tyynesti odottelemaan mak-sumuistutusta. Joulukuussa erääntyvän jäännösvero-

jen ensimmäisen erän ensimmäinen maksumuistutus tulee helmikuussa ja toinen maaliskuussa. Eräpäivän jälkeen maksetuille veroille lasketaan kuitenkin 8 pro-sentin korko, mikä on enemmän kuin jotkin pankit perivät kulutusluotoista.

Jos vuoden aikana on ansaittu iso summa, vaikkapa myyntivoitto, vero kannattaa laskea itse ja mahdolli-sesti maksaa oma-aloitteisesti heti alta pois, sillä jään-nösveroille lasketaan aina korko. Jos myyntivoitto on tullut asunto- tai kiinteistökaupasta, verottaja lähes-tyy yleensä myyjää kirjeitse ilmoittamalla ennakkove-rosta, sillä tieto kaupoista menee verottajalle ostajan maksettua varainsiirtoveron.

Vuoden 2013 jäännösveroista perittävä korko on 0,5 prosenttia ja yli 10 000 euron suuruisille jään-nösveroille 2,5 prosenttia. Nämä korot siis peritään, vaikka verot maksaisi ennen eräpäivääkin. Se, kannat-

omatrahat teKSti Kirsi poiKol ainen KuVituS jonna KosKi

14 | toimi | 4-2013

taako tuota suurempi summa maksaa verottajalle vai sijoittaa pankkiin tai muuhun turvalliseen kohteeseen odottelemaan joulukuuta, riippuu sitä, miten suuren tuoton sijoitukselleen saa.

Vaikk a poikkeuksellisia tuloja ei olisikaan, ve-rotuksen miettimiselle kannattaa uhrata jokunen tovi ja säätää veroprosenttinsa mahdollisimman kohdal-leen ajoissa.

Verokortissa on kaksi veroprosenttia: perusprosent-ti ja lisäveroprosentti. Jos jonain kuukautena tulot ylit-tävät perusprosentin määrän, lisäveroprosentti yleen-sä kattaa tämän. Lisäksi työnantajat noudattavat niin sanottua kumulatiivista ennakonpidätystä, mikä tar-koittaa, että jos jonain kuukautena ansiot ovat jääneet alle kuukausikohtaisen rajan, lisäve-roprosenttia ei tarvitse noudattaa.

Veroprosenttia voi myös muuttaa pitkin vuotta sen mukaan, miten ar-vio vuoden ansioista elää. Näinhän on monen freelancerin tai muuten epäsäännöllistä työtä tekevän laita: vuoden ansiot eivät ole alkuvuodes-ta vielä selvillä. Loppuvuodesta voi pyytää työnantajaansa pidättämään enemmän kuin verokortin prosentin verran, mutta ei vähempää. Jos haluaa alentaa verotustaan, pitää tilata uusi verokortti.

nykyä än, kun VeRotta ja lähettää veroehdotuk-sen, johon ei tarvitse reagoida, on liiankin helppoa sivuuttaa koko useimpien mielestä ikävä ja vaivalloi-nen asia ja jättää veroehdotus tarkistamatta. Samalla voi jokin vähennys jäädä tekemättä. Ennen veroilmoi-tus piti itse täyttää, ja silloin tietoisuus omasta vero-tuksesta oli parempi. Tuolloin myös vähennyksiä oli enemmän eli vaivannäkö kannatti.

Nykyäänkin vähennyksiä on, kuten työmatkojen matkakuluvähennys. Joitain vähennyksiä verottaja tekee viran puolesta, kuten tulonhankkimis-, ansio-tulo- ja työtulovähennykset. Jos tulonhankkimiskulut ylittävät viran puolesta tehtävän vähennyksen, kulut pitää selvittää itse verottajalle.

Etätyön yleistyessä yhä useampi on oikeutettu esi-merkiksi työhuonevähennykseen. Sen saaminen to-dellisten kustannusten mukaan laskettuna edellyttää kuitenkin, että työhuone kodin yhteydessä todella on, työ tehdään pääasiallisesti kotona ja työ on luonteel-taan sellaista, joka vaatii työtilan.

Myös koulutusmenoja voi vähentää, mutta tämä vä-hennys on hyvin tapauskohtainen ja tulkinnanvarai-nen. Esimerkiksi minkään perustutkinnon suoritta-miseen vähennystä ei voi käyttää. Asiasta on erillinen verohallinnon ohje, johon kannattaa tutustua, jos on kurssittanut itseään omalla kustannuksellaan.

Yksi käytetyimmistä vähennyksistä on kotitalous-

omatrahat

VEroTTajan k anssa Voi

TEhdä Maksu-suunniTElMan

Verotettavan vinkitmuista tarkistaa veroehdotus.

älä unohda tehdä vähennyksiä, joihin olet oikeutettu.

säilytä kuitit kotitalousvähennystä tehdessäsi.

tarkista verokorttisi pidätysprosenttia tarvittaessa pitkin vuotta.

selvitä, kannattaako myyntivoitoista vero maksaa heti vai sijoittaa summa loppuvuodeksi.

jos jäännösverojen maksaminen tuottaa vaikeuksia, neuvottele maksuaikataulu.

vähennys, jonka voi tehdä teettämästään siivous- tai remonttityöstä tai vastaavasta. Kotitalousvähen-nyksen määrä nousee ensi vuonna 400 euroa ja on 2 400 euroa. Vähennyskelpoista on osa työstä makse-tusta korvauksesta, eivät materiaalit. Vähennykseen oikeuttaa 45 prosenttia yritykselle tai yrittäjälle mak-setusta työkorvauksesta tai palkan sivukulut ja 15 pro-senttia maksetusta palkasta.

Vel allisille tulee huonoja uutisia. Asuntolai-nojen korkovähennys on ensi vuonna enää 75 prosent-tia, kun se tänä vuonna oli 80 prosenttia, ja laskee edel-leen 70 prosenttiin vuoden 2015 alusta.

Se, että lainoista 75 prosenttia on vähennyskelpoista, ei kuitenkaan tarkoita, että 75 prosenttia maksetuista

koroista suoraan alentaisi veroja. Jos asuntolainan korot ovat vaikka 1 000 euroa, vähennyskelpoinen osuus on 750 euroa ja vähennyksestä saatava verohyöty on 30 prosenttia eli 225 euroa.

Korot vähennetään pääomatu-loista, jos niitä on, ja palkansaajilla palkan verosta. Verohyöty on mo-

lemmilla samansuuruinen. Opintolainojen korot puo-lestaan voi vähentää vielä 2014 kokonaan, mutta opin-totuen uudistuksen myötä tämäkin vähennys poistuu.

Vuonna 2014 palkansaajien verotuksessa ei tapahdu suuria muutoksia mainittujen lisäksi. Monet kunnat tosin nostavat kunnallisveroja. Nämä korotukset tu-levat verokorttiin viran puolesta.

toimi | 4-2013 | 15

16 | toimi | 4-2013

arja lehtonen on työskennellyt yli 30 vuotta ay-järjestötyössä ja saanut paljon:

kokemuksen tessin syntymisestä ja vaikutusmahdollisuuden liitossa ja

keskusjärjestössä, mutta myös ystäviä ja esiintymistaitoja.

rakkaudEsTa yhTEisEEn

hyVäänteKSti virpi melleri KuVat juha myllymäKi

toimi | 4-2013 | 17

a rja lehtonen on aina ollut puuhakas. Hän on se, joka lapsena kokosi pihapiirin lap-set yhteen leikkimään 10:tä tikkua laudalla tai rosvoa ja poliisia.

Samoin aikuisena, työssään lääkäriaseman vastaan-otossa ja palvelupäällikkönä Lehtonen on yleensä se, joka järjestää innokkaana henkilöstön pikkujoulu-ja ja kesäjuhlia. Nyt ovat työn alla risteilyjärjestelyt 10 hengen naisporukalle, entisille työkavereille parin-kymmenen vuoden takaa.

“Olen aina ollut kova järjestämään. Nautin siitä, että saan suunnitella, selvittää ja hoitaa yhteisiä asioi-ta. Tuntuu hyvältä saada hommat rullaamaan ja ihmi-set viihtymään.”

Sama sisäsyntyinen vaikuttamisen halu sai Arja Lehtosen lähtemään paikallisen aluejärjestön kevät-kokoukseen vuonna 1982. Hän oli töissä Turun Lääkä-riasema Vaguksessa kassatoimihenkilönä ja tunsi, että työehdoissa oli parantamisen varaa. Lääkäriaseman työntekijät olivat liittyneet muutamaa vuotta aikai-semmin Yleinen Toimihenkilöliitto YTL ry:hyn (ER-TOn edeltäjä), mutta koska alalla ei ollut omaa työeh-

tosopimusta, ei oikein tiedetty, mitä työehtoja pitäisi noudattaa. Oma yhdistys Yksityisten lääkintä- ja ter-veyspalvelulaitosten työntekijät YLTT ry perustettiin vuonna 1981.

Ensimmäisessä kokouksessa Lehtonen oli kuunte-luoppilaana, mutta pari vuotta myöhemmin hän istui jo hallituksessa ja osallistui aktiivisesti Varsinais-Suomen aluejärjestön toimintaan. Työ alkoi nopeasti innostaa ja aktivoida.

“Kun aloimme työpaikalla selvitellä asioita, kävi ilmi, että yrityksessä oli tehty normaalin työviikon päälle ylimääräisiä lauantaivuoroja, joista ei maksettu korvausta. Aloimme noudattaa lyhennettyä työaikaa kesäisin ja saimme hyvät lomaedut, jotka ovat säily-neet tähän päivään asti.”

Omien ja työkavereiden etujen ajaminen sujui jouhe-vasti, koska myös työnantaja oli myötämielinen ja ha-lusi selkeyttä alan työehtoihin. Sittemmin YLTT:stä tuli YSTEA eli Yksityisen sosiaali- ja terveys alan am-mattilaiset ry. Yksityinen terveyspalveluala sai myös oman tessinsä vuonna 1989, mutta silloin oli mukana vasta parikymmentä lääkäriasemaa.

Kun yrityksiä tuli lisää, saatiin työehtosopimuksen yleissitovuus vahvistettua vuonna 1992. Se oli Arja Lehtosen mukaan suuri päivä.

18 | toimi | 4-2013

ay­toiminna ssa taRVita an innostusta, ideoita ja tahtoa, mutta myös kärsivällisyyttä.

”Hyvätkään ideat eivät toteudu sormia napsautta-malla – tai edes kahden vuoden kuluttua. Täytyy olla sinnikäs ja uskoa, että jossain vaiheessa asiat loksahta-vat paikoilleen.”

Uudistusten ajaminen on vuosien prosessi, jonka aikana palaveerataan ja suunnitellaan, neuvotellaan, petytään ja yritetään uudestaan. Pienin askelin hivut-taudutaan kohti päämäärää. Esimerkiksi yleissitovan tessin saaminen yksityiselle terveyspalvelualalle vaati kymmenen vuoden uurastuksen.

Arja Lehtonen on tehnyt ay-työtä yli 30 vuotta, eikä into ota laantuakseen. Muutaman kerran kipinä on hetkellisesti hiipunut, kun hän on työstänyt haastavia projekteja samaan aikaan sekä järjestössä että omalla työpaikalla ja yöunet ovat jääneet muutamaan tuntiin. Silloin hän on istunut yömyöhään kannettavan tieto-koneensa ääressä ja puuskahtanut: “Nyt riittää!”

Mutta sitten hallituksen kokouksessa on väläytelty jotain uutta tapahtumaa tai seminaaria, ja innostus on taas leimahtanut roihuun: “Jukra, tämä me tehdään yhdessä!”

aktiiVinen toiminta paik allisjäR jestössä , oman yhdistyksen hallituksessa, liittotasolla ERTOn hallituksessa ja vieläpä keskusjärjestötasolla STTK:n edustajistossa vie paljon aikaa. Monesti käy niin, että Arja Lehtonen tulee töistä, syö, avaa sitten läppärinsä ja aloittaa toisen työpäivän. 20–30 sähköpostia odot-taa reagointia ja edistämistä. Tämä työ ei silti väsytä samalla tavoin kuin leipätyö joskus, vaan virkistää.

Lehtonen on saanut ay-toiminnalta paljon. Ensin-näkin hän on päässyt eroon kouluaikojen esiintymis-kammosta.

“Nykyään tuntuu ihan luontevalta puhua sadan hen-gen edessä ja esitellä toimintasuunnitelmia tai -kerto-muksia. Pitää vain hengittää rauhallisesti, ottaa katse-kontakti yleisöön ja keskittyä olennaiseen.”

Vuosien työ yhdistyksessä on myös opettanut, mi-ten ryhmässä toimitaan ja miten ihmisiä johdetaan. Omassa työssään lääkärikeskuksen vastaanotossa Arja Lehtosesta tuli esimies kolmekymppisenä, ja esi-miestyö jatkui myös uudessa työssä Silmälääkärikes-kus Pupillissa.

“Vasta vuosia myöhemmin suoritin kaupan esimie-hen erikoisammattitutkinnon ja ihmettelin, miten olen osannutkin toimia oikein.”

Lehtosen mukaan järjestötyö on ollut hyvä tilaisuus itsetutkiskeluun. Hän on pyrkinyt tietoisesti kehittä-mään itseään.

“Jos päästän esimiehen roolin päälle, minulla on tai-pumusta alkaa sanella, mitä tehdään. Olen opetellut antamaan tilaa ja kuuntelemaan muita. Ehdotuksia voi

innosTus lEiMahTi Taas roihuun: ”jukra, TäMä ME

TEhdään yhdEssä!”

arja lehtonen, 61palvelupäällikkö

3 syytä… lähteä ay-toimintaan

1. Yhteisten asioiden ajaminen ja hyvän tekeminen tuottavat tyydytystä.

2. Saa paljon eväitä työelämään, esimerkiksi tiimityö- ja esimiestaitoja.

3. Oppii tuntemaan hienoja ihmisiä eri puolilta maata ja saa nauttia rennosta toverihengestä.

tehdä, mutta parhaat tulokset syntyvät tiimityönä.“Kiitos ay-toiminnan, Arja Lehtonen on myös hy-

vin verkostoitunut. Hän on vuosien varrella tavannut satoja ihmisiä. Näistä kontakteista on hyötyä esimer-kiksi silloin, kun aluejärjestö suunnittelee jäsenilleen erilaisia tilaisuuksia. Lehtonen tietää heti, keneen ottaa yhteyttä, ja hän on tottunut neuvottelemaan yhteistyösopimuksia esimerkiksi kylpylöiden, kurssi-keskusten, pankkien, vakuutusyhtiöiden, laivayhtiöi-den tai vaikkapa paikallisen kukkakauppiaan kanssa. Aluejärjestöaktiivin työ muistuttaakin usein tapahtu-majärjestäjän tai bilesuunnittelijan työtä.

Vaikk a aR ja lehtonen nauttii ihmisten kans-sa olemisesta, aina välillä hänen sisäinen erakkonsa vaatii huomiota. Silloin hän vetäytyy omiin oloihinsa lukemaan kirjoja ja kuuntelemaan musiikkia. Myös lastenlasten kanssa puuhailu on rentouttavaa vasta-painoa “aikuisten asioille”, samoin teatteri-illat ystä-vättären kanssa.

Lehtonen on nyt 61-vuotias ja aikoo jatkaa ay-työtä vielä monta vuotta, eläkkeelle jäämiseen asti. Haastei-ta riittää, sillä yksityisellä terveyspalvelualalla on vielä paljon ammatteja, jotka eivät ole tessin piirissä, ja nuo-ria pitäisi saada innostettua mukaan ay-toimintaan. Tessikin neuvotellaan kahden, kolmen vuoden välein uusiksi. Se on aina taistelu, sillä työnantaja kyseen-alaistaa etuja, joita Arja Lehtonen kumppaneineen puolustaa.

Entä eläkkeellä, onko silloin vihdoin aika heittäytyä oloneuvokseksi?

“En minä kotiin jää! Luulen, että siirryn johonkin toiseen järjestöön. Etsin uuden tavan olla avuksi ja hyödyksi ja tehdä töitä yhteisten asioiden hyväksi.”

toimi | 4-2013 | 19

uudet sukupolvet mullistavat työnteon

Työelämässä on meneillään suuri murros, ei vain muutos. niin työntekijöiden, työnantajien kuin ammattijärjestöjenkin on mietittävä uudelleen suhdettaan työhön.

teKSti sari alhava KuVituS juha myllymäKi

20 | toimi | 4-2013

68 %us Koo t yöpa iKKoj en

vä h en e vä n s eu r a ava n 10 v uoden a iK a n a .

35 %us K a lta a us Koa , et tä

om a ll a a l a ll a riit tä ä töitä .

toimi | 4-2013 | 21

niin sanottuja Y- ja Z-sukupolvia eli 1980- ja 1990-luvulla syntynei-tä kritisoidaan usein laiskoiksi ja ylimielisiksi työntekijöiksi. Työn-teon sijaan niitä kiinnostaa netis-sä roikkuminen ja lomailu kau-komailla. Eivät tajua mokomat nulikat kunnioittaa vanhempia kollegojaan ja kehtaavat kyseen-alaistaa vallitsevia käytäntöjä!

Näin tuntuu moni ajattelevan. Ymmärtämättömyydestä kum-puaa jopa vihamielisyyttä.

Aiemmat polvet ovat tottuneet arvostamaan asemaa ja ko-kemusta. Heidät on kasvatettu kuuntelemaan ja tottelemaan pomoa. Kun Y- ja Z-sukupolven edustajat astuvat työelämään ja alkavat esittää rohkeasti toiveitaan sekä mielipiteitään oman kasvatuksensa mukaisesti, törmäys on väistämätön.

Tällöin saatetaan palkata firmaan konsultti, joka listaa kah-nauksia aiheuttavat kohteet. Työyhteisöstä nimetään ryhmiä ja kas, syntipukki löytyy: ne nuoret. Seuraavaksi heidät koulute-taan talon tavoille.

Vaan toimintatapa onkin muuttumassa ja monin paikoin jo muuttunut. Saatettakoon nyt niidenkin tietoisuuteen, joita muutos ei ole tavoittanut, että suomalaisen työelämän ja or-ganisaatioiden rakenteet heittävät härän takalistoa. Suomessa siirrytään asteittain hierarkkisesta horisontaaliseen organisaa-tiorakenteeseen.

Zeelandin strateginen johtaja ja toimistonomadi-konseptin kehittäjä janne saarikko toteaa, että Y- ja Z- sukupolvien näke-mykset yhteiskunnasta ja siihen liittyvistä arvoista poikkeavat niin sanottujen suurten ikäluokkien ja 1960–70-lukulaisten X-sukupolven edustajien ajatuksista.

”Työn tekemisen motiivi ja merkitys ovat muuttuneet. Työn sisältö on tärkeämpää kuin aikaisemmin. Nuoret haluavat teh-dä asioita, joista he ovat itse kiinnostuneita”, Saarikko sanoo.

Ja siinä, missä ennen on työtä tehty firmalle ja toteltu pomoa, nuoremmat sukupolvet miettivät enemmän, mikä heille itsel-leen on tärkeää. Y- ja Z-sukupolvissa on myös enemmän indivi-dualisteja, ja henkilökohtaiset arvot ovat nousussa.

y­ ja Z­sukupolVet eiVät odota enää työpaikkojen olevan elinikäisiä, kuten vakaan talouskasvun aikana työelämään as-tuneet vanhempansa. Samalla työttömyys on muuttunut hä-peällisestä leimasta varsin normaaliksi kausittaiseksi tilaksi.

”Silti myös nuoret aikuiset kaipaavat vakautta, pysyvyyttä ja taloudellista turvaa. Epävakaisuus ja sirpaleisuus huolestut-tavat”, toteaa sosiologi pauli Komonen tutkimustoimisto 15/30 Researchistä. Hän tutkii globaaleja makrotrendejä, nuoriso- ja alakulttuureja sekä digitaalista viestintää.

Pelko siitä, miten tämänhetkisessä taloustilanteessa käy, on yhteinen tunne. Nuorille on tarjolla lähinnä harjoittelupaikko-

toimi­lehden kysely työelämän tRendeistä ja tuleVaisuudesta

Toimi-lehden lokakuiseen kyselyyn vastasi 388 ERTOn jäsentä, joista 86 % oli naisia ja 14 % miehiä. Vastanneista 32 % asuu pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 40 prosenttia oli alle 44-vuotiaita. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcardin superlahjakortti. Voitto meni tällä kertaa Kurikkaan.

Mihin ammattiliittoja tulevaisuudessa tarvitaan?

• Puolustama an työntekijä ä.

• koen sa avani työsuhdeneuvonta a silloin, kun sitä tarvitsen ja uSKon Sitä tarVittaVan tuLeVaiSuuDeSSaKin.

• Palk anl askenta a ei Pelkk ä ohjelma hoida eli siihen.

• turva ama an edelleen työntekijöiden oikeuksia .

• jotta saisi tukea työttömyyden aik ana .

• vastaPuoleksi työnanta jaPuolelle.

• turvattomuus ja hy väksik äyttö lisä änty vät.

• on edes joku Paikk a, jossa on ammattil aisia Pitämässä ViimeK äDeSSä tYönteKijän puoLia .

• antama an tukea ja neuvoja .

• työel ämä kovenee entisestä än.

• antama an tietoa Palk ansa a jille oikeuksista työttömyyden Var aLLe.

• työmarkkinoiden sä äntöjen soPimiseen.

• kohtuullinen toimeentulo työntekijöille.

• työntekijöiden asema huononee, joten tarvita an järjestöjen tuKea .

• ammattiliitoill a on oltava myös k anttia Puuttua asioihin, eik ä mennä muiDen taLutuShihnaSSa .

• vanhan joukkovoiman toivoisi her ä ävän.

33 %on teh ny t

va pa a ehtoi s t yötä .

TuoTTajak ansalaisET oVaT ToTTunEET ToTTElEMaan,

kuluTTajak ansalaisET Taas ValiTsEMaan.

22 | toimi | 4-2013

toimi | 4-2013 | 23

44 %pelK ä ä , et tä

tu le va i su u dessa a pua ta rv ita a n en em m ä n

Ku in ta r jota a n .

24 | toimi | 4-2013

ja tai pätkätöitä, eikä heillä ole vielä työelämässä verkostoa tai vaikutusvaltaa.

”Silti etenkin matalamman koulutustason ammateissa työs-kentelevät nuoret uskovat yksilön mahdollisuuksiin pärjätä, kun vaan tekee töitä”, Komonen kertoo.

Y-sukupolvea syyllistetään siitä, etteivät he sitoudu töihin, vaan haluavat pitää esimerkiksi pitkiä lomia. Komonen huo-mauttaa, etteivät työnantajatkaan usein sitoudu nuoriin. Si-toutumisen on oltava molemminpuolista, ja työsuhteista olisi rakennettava pidempiä.

”Toki tämä on myös alakohtaista. Tietotyösektorilla eletään voimakasta projektikulttuuria, minkä nuoret hyväksyvät.”

Valmistautuk a a t yöel ämän kulttuurivallankumouk-seen! Näin kehotti tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja ilkka

halava tutkimusprofessori mika pantzarin kanssa jo vuon-na 2010 EVAn raportissaan ”Kuluttajakansalaiset tulevat! Miksi johtaminen muuttuu”.

Raportissa Halava ja Pantzar väittävät arvo- ja asennetut-kimuksiin nojaten, ettei tulevaisuuden työelämän malli ehkä löydykään kiihkeästi materiaalista hyvinvointia hamuavan tuottajakansalaisen elämäntavasta, vaan omassa elämässään merkityksellisyyttä tavoittelevan kuluttajakansalaisen elä-mäntavasta.

”Yksi keskeisin piirre on, ettei kuluttajakansalainen ole ha-lukas omaksumaan suomalaisen työelämän näkymätöntä koo-distoa. Vaikeneva kurjuuteen jääminen ei ole enää vaihtoehto, vaan asioista pitää voida keskustella ja kysyä ääneen, miksei jo-kin asia voi olla toisinkin”, Halava toteaa.

Tuottajakansalaiset ovat tottuneet tottelemaan, kuluttaja-kansalaiset taas valitsemaan. Sitä ennen on oltava tietoa. Halu tietää, mitä tehdään ja millä perusteilla, johtaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimukseen, joka kasvaa niin mediassa, poli-tiikassa kuin yritysmaailmassakin.

”Tästä lähtökohdasta kuluttajakansalaiset haluavat myös työpaikalle valinnanvapauden: tekevätkö he jatkuvasti töitä vai haluavatko välillä kouluttautua tai lomailla sekä millä välineil-lä, kenen kanssa ja kenen johdossa he työtä tekevät. Työtavat eivät välttämättä poikkea tuottajakansalaisten tavoista paljon-kaan, mutta kuluttajakansalaisilla on erilaisia valmiudet olla aktoreita”, Halava kuvailee.

Tämä näkyy jo työpaikkahaastatteluissa.”Ennen kuunneltiin ja vastattiin haastatteluissa esitettyihin

kysymyksiin mahdollisimman hyvin. Nyt asetelma on kään-tynyt sellaiseksi, että nuoret hakijat alkavat kysellä, millainen yritys on, millaisilla arvoilla se toimii ja paljonko minä saan va-pauksia”, Saarikko lisää.

Uudenlainen toimintatapa asettaa haasteita niin esimies-alais-suhteeseen kuin uusien ja vanhojen työntekijöiden välil-lekin. Kysymys ”kuka tuo luulee olevansa” käy helposti koke-neemman kaartin mielessä.

Liian nopeasti ei tuoretta toimintatapaa tulisi tuomita. Ha-lava huomauttaakin, että kun työtä lähdetään korjaamaan Y-sukupolven toiveiden mukaiseksi, ovat lopputulokseen tyyty-väisiä muutkin kuin nuoret.

”Työelämässä pitää muuttaa koko ajattelutavan pohja. Eihän varhaiskasvatuskaan lähde päiväkodeissa siitä, että totellaan sokeasti johtajia. Siellä korostetaan lasten olevan yksilöitä, jot-ka tarvitsevat kasvualan. Eikö aikuistenkin olisi korkea aika saada ponnistaa samalta tasolta?”

yksi sy y monimuotoiseen yhteiskunnalliseen murrok-seen on internetin ja sosiaalisen median tuleminen.

”Saatavissa olevan tiedon määrä on kasvanut, ja viestinnästä on tullut niin helppoa, että se muokkaa ihmisten käyttäytymis-tä”, Saarikko sanoo.

Vielä parikymmentä vuotta sitten tieto saatiin massa me-dioitten kautta, kuultiin perhepiiristä, työpaikalta tai suppeal-ta kaveriporukalta. Nyt uutinen on minuuteissa lähes kaikkien saatavissa internetissä, ja kotvan kuluttua analyyseineenkin.

Jos jostakin asiasta halusi ennen tuoda julki mielipiteensä, piti kirjoittaa lehden mielipidepalstalle ja toivoa sen julkaisua lähipäivinä tai -viikkoina.

”Nykyään ihmisten vastaanottama tieto ei ole enää vain si-sällön tuottamiseen erikoistuneiden ihmisten luomaa, vaan kaikki ihmiset voivat halutessaan olla sisällön tuottajia. Tietoa voidaan luoda ympäri maailmaa myös itse ja jakaa se saman tien

”PiTäisi olla MuiTakin

VaihToEhToja kuin irTisanouTua

Tai TäyTTää TyöPaikk a MiElEnsäPahoiTTajilla.”

Millaiseksi uskot työelämän muuttuvan seuraavan 10 vuoden aikana?

tYöpaiKKojen mä är ä K aSVa a . 9 %

tYöpaiKKojen mä är ä Vähenee. 68 %

tYöaiK a pitenee. 42 %

tYöaiK a LYhenee. 9 %

pätK ätYöt YLeiStY Vät. 75 %

VaKinaiSten tYöSuhteiDen mä är ä LiSä äntYY. 2 %

oSa-aiK aiSta tYötä teKeVien mä är ä K aSVa a . 67 %

tYöt SiirtY Vät uLKomaiLLe. 44 %

eL äKKeeLLe jä äVien tiL aLLe ei paLK ata uuSia tYönteKijöitä . 57 %

YLitYöt LiSä äntY Vät. 40 %

YLitYöt VähentY Vät. 4 %

Vain harjoitteLijoita ja tYöLLiStettYjä paLK ata an. 18 %

tYön turVattomuuS LiSä äntYY. 57 %

toimi | 4-2013 | 25

Millaiselta todennäköisimmin näyttää oma tulevaisuutesi työssäsi?

aL aLL a riittä ä töitä . 35 %

aL an tYöpaiK at SiirtY Vät uLKomaiLLe. 3 %

tYöpaiK aLL ani aLK a a Yt-neuVotteLut. 8 %

tYöpaiK at VäheneVät aL aLL a . 22 %

ur aKehitYKSeni on nouSuSSa . 1 %

tYönKuVani L a a jentuu. 16 %

miK ä än ei muutu. 5 %

Mikä on tulevaisuudessa ammattiliittojen tärkein tehtävä?

neuVoteLL a tYöehDoiSta ja paLKoiSta . 46 %

turVata jäSenen arKi tYöSSä . 26 %

tarjota monipuoLiSeSti jäSenetuja . 1 %

VaiKutta a tYöeL ämän L ainSä äDäntöön. 20 %

autta a tYöpaiK an riitatiL anteiSSa . 6 %

anta a paLKK aSuoSituKSia . 2 %

Millaiseksi luottamusmiehen/ luottamusvaltuutetun asema muotoutuu seuraavassa 10 vuodessa?

LuottamuShenKiLöStä tuLee entiStä tärKeämpipaiK aLLinen neuVotteLija . 39 %

tehtäVä on arVoStetuSSa aSemaSSa . 6 %

aSema ja VaLtuuDet heiKKeneVät. 25 %

LuottamuShenKiLö tuo turVa a tYöpaiK aLLe. 30 %

tehtäVä än on paL jon haLuKK aita . 1 %

LuottamuStoimi ei her ätä KiinnoStuSta . 29 %

”Suurin osa organisaatioista on rakennettu aikakaudella, jolloin vallitsi kontrollointi ja pitkäjänteinen suunnittelu. Nyt kun tietoa on vapautunut, kaikki toimii notkeammin kuin 1970- 1980-luvuilla. On pohdittava, miten sen tulisi näkyä or-ganisaatioiden johtamisessa”, Komonen toteaa.

Halava on samoilla linjoilla. ”Suomalainen työ pohjautuu kuriin, järjestykseen, seuran-

taan, mitattavuuteen ja valvontaan. Se viitekehys ohjaa jopa enemmän kuin tuottavuus ja kasvu. Olemmeko valmiit auto-nomisempaan työntekoon?”

Halava kertoo kuluttajakansalaisten tuovan työpaikoille vapaa-ajan käytänteitä.

”Ihmiset ovat hyvin tuottavia vapaa-aikanaan. Jos esimer-kiksi päätetään naapureiden kanssa, että hoidetaan yhdessä jokin asia, ei siinä aleta miettiä projektiryhmän kasaamista, ohjausryhmän toimintaa ja yksityiskohtaista hankesuunnitel-maa. Siinä jaetaan vastuut ja homma viedään alusta loppuun reippaassa tahdissa.”

Samanlaista suoraviivaisuutta kaivataan työpaikoillekin.Komonen toivoisi, että sukupolvien välisen taistelun sijaan

nähtäisiin neuvotteluasennetta. ”Sen sijaan, että pidetään viimeiseen asti kiinni saavutetuis-

ta eduista ja omasta näkökannasta, pitäisi pystyä miettimään myös, mikä on toisen osapuolen tausta ja mitkä ovat hänen int-ressinsä. Onko tavoitteissa edes ristiriitoja ja jos on, niin mil-laisia?”

Hänen mielestään johdon pitäisi pystyä viestittämään nuo-rille työntekijöille visionsa nykyistä paremmin ja saada heidät uskomaan siihen.

”Organisaation sisällä tulisi olla myös tulevaisuuskeskuste-lua, johon kaikki saisivat osallistua.”

Vapa aehtoist yön kiinnostus on vähentynyt niin yhdis-tys- kuin järjestökentässäkin.

”Liian usein toiminta rajoittuu syys- ja kevätkokoukseen. Ei sellainen kiinnosta. Pitäisi näyttää seuraava vaihe: millaista parempaa yhteiskuntaa ollaan järjestämässä. Vasta kun osoi-tetaan, mikä on tavoittelemisen arvoista, ovet voivat käydä”, Halava toteaa.

Tämä koskee myös ammattijärjestöjä. Niiden järjestäyty-misaste on laskenut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Saarikon mielestä ammattijärjestöissä pitäisi selvittää, kuinka ne pystyvät vastaamaan asiakaskunnan huutoon oikealla ta-valla. Jos muutoksia ei tehdä, Y- ja Z-sukupolvesta ei tule uusia jäseniä.

”Usein väitetään, etteivät nuoret ole kiinnostuneita politii-kasta. Mutta jos viesti muotoillaan uudelleen niin, että he ym-märtävät asioiden koskevan myös heitä itseään, voi nuorista löytyä yllättävän paljon aktiivisuutta”, Saarikko uskoo.

Esimerkiksi hän ottaa kansalaisaloitteet.”Jos saadaan 50 000 ihmistä varmentamaan pankkitunnuk-

silla mielipiteensä, miksei samaa määrää voisi saada maksa-maan liiton jäsenmaksuakin, kunhan toiminta koetaan merki-tyksellisenä omiin asioihin vaikuttamisena?”

Viestintäkanavalla ja -tyylillä on myös vaikutusta nuorem-man polven huomion saamisessa ja kiinnostuksen herättämi-sessä.

Taloushallinnon ammattilaiset ry:n ja ERTOn nuoriso- ja opiskelijavaliokunnan jäsen, kirjanpitäjä satu Karioja on myös sitä mieltä, että ammattijärjestötoiminnassa on kehittämistä.

”Olemme juuttuneet tiettyihin kaavoihin, joista on hyvä päästä pois. Pitäisi olla vielä enemmän silmät auki ja avoin ke-

85 %pitä ä varmana , että

ammattiliittoja tarvita an

tulevaisuudessa .

muiden nähtäväksi verkon keskustelupalstojen lisäksi esimer-kiksi Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa.”

Saarikko huomauttaa, ettei pelkkä sukupolvien mukainen jaottelu toimintatavoilta ja ajatusmaailmalta ole vedenpitävä.

”Tunnen esimerkiksi erään 70-vuotiaan, joka käyttäytyy kuin Z-sukupolven diginatiivi.”

Nykyinen organisaatiorakenne ei tue työelämässä tapahtu-via muutoksia.

26 | toimi | 4-2013

Hän ottaa esimerkiksi työajan. ”Jos työntekijä tekee yhden päivän työt neljässä tunnissa ja

lähtee kotiin neljä tuntia aikaisemmin, systeemi menee se-kaisin. Yhtä hankalaa on se, jos hän tekee kahden päivän työt yhdessä päivässä. Joku vaihtelu pitää pystyä sallimaan. Raken-teissa pitäisi olla muitakin vaihtoehtoja kuin irtisanoutua tai täyttää työpaikka mielensäpahoittajilla.”

Ihmiset eivät ole koneita. Toinen voi olla aina tuottavampi kuin toinen tai tuottavuus voi vaihdella päivästä ja kuukaudesta toiseen muun muassa elämäntilanteen vuoksi.

”Tulevaisuudessa tuottavuus hyväksytään vaihtelevaksi ja arvon tuottamisen mukainen palkitseminen on jossakin mää-rin läsnä. Tämä on työn järjestämisen ydinkysymys ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Ammattijärjestöillä on tässä ke-hittymisen paikka. He eivät voi vastustaa jäsentensä omia toi-veita, vaan sopimuksissa on oltava liikkumavaraa.”

sa aRikko näkee yhtenä kehittämiskohteena organisaa-tion digitalisoinnin, mikä voisi madaltaa osaltaan Y- ja Z-suku-polven edustajien liittymistä ammattiliittoihin.

”Tässä yhteydessä tulee myös pohtia, mitkä ovat ammattijär-jestön tehtävät: onko se pelkkä työttömyyskassa vai hoitaako se myös edunvalvontaa. Puhtaasti työttömyyskassana toimi-valle järjestölle riittää hyvinkin pieni organisaatio. Edunval-vontaan tarvitaan jo isompi koneisto. Mutta sosiaalista mediaa voisi jatkossa hyödyntää nykyistä enemmän. Sen avulla ihmiset voivat saada nopeasti tiedon, että jossakin tapahtuu jotakin, ja tehdä päätöksiä.”

Liikenne- ja verkkoyhteyksien parannuttua monien yritysten ja järjestöjen toiminta-alue on kasvanut maailmanlaajuiseksi. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että kaikelle löytyy vaihtoehtoja. Edes Suomen tunnetuin tai paras ei välttämättä ole turvassa. Vertailuja tekemään tottuneet kuluttajakansalaiset voivat pää-tyä valitsemaan myös ulkomaalaisen vaihtoehdon.

”Ammattijärjestöpuolella ei taida vielä olla tuollaista kilpai-lua, mutta miksei sitä voisi tullakin. Siihenkin vaihtoehtoon on hyvä varautua. Järjestyneisyys voi ammattijärjestöpuolella olla tulevaisuudessa alakohtaisesti vaikkapa Euroopan laajuista”, Saarikko visioi.

Ilkka Halava toteaa lopuksi pyrkimyksen aikaansaavuuteen olevan ihmiselle tyypillinen piirre ja työnteon yksi motivaat-tori.

”Kukaan ei halua olla pelkkä paperinpyörittäjä, vaan työltä haetaan merkityksellisyyttä. Sitä tulisi tukea. Jos aikaansaa-vuus saataisiin hallitsevaksi tilaksi, moni ongelma helpottuisi suomalaisessa työelämässä.”

Millaista vapaaehtoistyötä olet tehnyt tai haluaisit tehdä?

• hurstin joulujuhl assa duunissa . voisin myös mennä mummolle tai K aK ar aLLe K aVeriKSi, mutta täLL ä hetKeLL ä ei aiK a a, KoSK a on omia K aK aroita .

• haluaisin tehdä vanhusten Parissa taPahtuva a vaPa aehtoista tYötä . perhetiL anteen taKia en oLe tätä VieL ä tehnYt.

• aPua ja juttuseur a a vanhuksille. aPua el äinkodeille.

• olen ker ännyt ja toimittanut myytävä ä tavar a a järjestöille. oLLut muK ana järjeStämäSSä tapahtumia .

• olen kuulunut Paik alliseen mll:ä än ja vaPa aehtoisiin ma anpuoLuStuSYhDiStYKSiin. oLen näiSSä tehnYt töitä mm. KriiSitiL anteiSiin harjoittautumaLL a ja auttanut VanhuSten ja L aSten K anSSa .

• Partiotoiminta a ja koulun vanhemPainneuvosto.

• olen ollut yhdistystoiminnassa .

• haluaisin l ähteä afrikk a an auttama an.

• vPk:ssa olen ollut muk ana .

• olen tehnyt järjestötoiminta a urheiluseuroissa .

• toimin Pel astak a a l aPset -järjestössä tukihenkilönä .

• olen tehnyt ihan ”ystäväksi yksinäiselle” -tyylistä Vapa aehtoiStYötä SeK ä eriL aiSiSSa YhDiStYKSiSSä toiminut eSim. KouLuiK äiSten Leiriohja a jana .

• olen ollut Pienissä kulttuuriProjekteissa muk ana omall a tYöpanoKSeLL ani. VaSta aVa puuhaSteLu oLiSi tuLeVaiSuuDeSSaKin KiVa a . mYöS a jan antaminen eSim. VanhuKSiLLe KiinnoStaiSi .

• muistisair aiden hoitokodin omaisvaPa aehtoisena .

63 %sa noo, et tä n uor et

ta rv its e vat li sä ä tietoa a m m at tili itoi s ta .

nuorillE PiTäisi kErToa, MisTä

EdunValVonnassa on kysE,

Eik ä PainoTTaa liik aa huVEja.

hitysideoille. Mielestäni nuorille tulisi kertoa selvästi, mistä edunvalvonnassa on kyse eikä painottaa liikaa huvien tarjoa-mista. Nuorten olisi tärkeä huomata, mitä kaikkea yhdessä tekemällä on saavutettavissa ja että työnantajien kanssa voi keskustella kaikista työhön liittyvistä asioista ilman leimautu-mista.”

mutta taRVitseVatko yksilöllisy y ttä ja valinnanva-pautta korostavat työntekijät ammattijärjestöjä enää lainkaan? Halavan mielestä niitä tarvitaan jopa enemmän kuin nyt. Nii-den tulee kuitenkin mukautua työelämän murrokseen.

”Ammattijärjestöissä on pohdittava, mitä on pienempien yk-siköiden toimintatapojen innovatiivinen käsittely. Kuluttaja-kansalainen haluaa tietää, millaisin tavoin eri asioita voi tehdä. Kaikille eivät sovi samat periaatteet. Niinpä tulisi olla erilaisia sopimuksia, jotka mukautuisivat eri alojen ja organisaatioiden tilanteisiin”, hän linjaa.

toimi | 4-2013 | 27

apaaehtoistyötä tehdään muun muassa erilai-sissa järjestöissä, yhdistyksissä, urheiluseu-roissa, liikuntakerhoissa, harrastuspiireissä, vanhempaintoimikunnissa, taloyhtiöissä ja seurakunnissa.

Tilastokeskuksen vuosina 2009–2010 to-teuttaman ajankäyttötutkimuksen mukaan vajaa kolmannes suomalaisista tekee vapaa-ehtoistyötä. Jos vapaaehtoistyöksi lasketaan

myös epävirallinen naapurien, sukulaisten tai ystävien auttaminen, kuten OECD:n määritelmässä tehdään, mukana talkoissa on noin 60 prosenttia suomalaisista.

”Vaikka vapaaehtoistyön kriisistä puhutaan paljon, ajankäyttötutkimuksen perusteella vapaaehtoistyötä tehdään täsmälleen yhtä usein kuin kymmenen vuotta aikaisemmin”, tutkija riitta hanifi Tilastokeskuksen Väestö- ja elinolotilastoyksiköstä kertoo.

”Uhkaa ja huolta voi nähdä ainoastaan siinä, että lasten ja nuorten vapaaehtoistyö on vähentynyt, myös epävirallinen toisen kotitalouden auttaminen. Urhei-luseuroissa ja liikuntakerhoissa nuoret ovat yhtä ak-tiivisia kuin ennenkin, mutta kaikilla muilla alueilla osallistuminen on vähentynyt.”

Urheiluseurat ja liikuntakerhot ovat muutenkin suosituimpia vapaaehtoistyön foorumeita. Etenkin

Vapaaehtoistyötä tehdään omassa lähipiirissä

teKSti K atariina Kr aBBe KuVa juha myllymäKi

miehet ovat niissä aktiivisia, samoin kuin luonto- ja ympäristöyhdistysten sekä taloyhtiöiden toiminnas-sa. Naisia kiinnostavat etenkin sosiaali- ja terveysalan järjestöt, uskonnolliset yhdistykset sekä koulujen ja päiväkotien vanhempaintoimikunnat. Vaikka miehet ja naiset tekevät erilaista vapaaehtoistyötä, he tekevät sitä lähes yhtä paljon.

Ammattiyhdistyksissä ja poliittisissa puolueissa tehtävä vapaaehtoistyö kiinnostaa entistä harvempia.

”Demokratian kannalta se on huolestuttavaa, sillä yhä harvempi osallistuu päätöksentekoon yhteisistä asioista. Toisaalta tutkimuksissa ei välttämättä tavoi-teta uusia, epävirallisia kansalaisaktiivisuuden muoto-ja, etenkään sellaisia, joissa nuoret ovat aktiivisimpia.”

aktiiVisimpia sek ä Vapa aehtoist yössä että luottamustehtävissä ovat maatalousyrittäjät.

”Maaseudulla on koettu viimeisen kymmenen vuo-den aikana iso rakennemuutos. Maatalousyrittäjiä on entistä vähemmän, mutta luottamustehtäviä yhtä pal-jon kuin ennen, eli entistä useampaa tarvitaan. Maata-lousyrittäjät ovat myös entistä koulutetumpia.”

Muutenkin korkeasti koulutetut, yrittäjät ja ylem-mät toimihenkilöt tekevät eniten vapaaehtoistyötä – työttömät, eläkeläiset ja pitkäaikaissairaat vähiten.

Vaikka vapaaehtoistyötä tehdään paljon, sillä ei voi korvata sosiaaliturvaa. Vapaaehtoistoiminnan hedelmät nimittäin kasautuvat hyväosaisille, sanoo tutkija riitta hanifi.

28 | toimi | 4-2013

toimi | 4-2013 | 29

”Aktiiviset ihmiset ovat aktiivisia monilla elämän-alueilla. Ne, jotka eivät ole löytäneet työtä, eivät yleen-sä ole löytäneet vapaaehtoistyötäkään. Monissa osal-listumistutkimuksissa on todettu, että kun elämä on jäsentynyttä, osallistutaan monenlaiseen toimintaan, mutta siirtymävaiheissa, kuten työttömyyden, eläk-keelle siirtymisen tai äitiyslomalle siirtymisen aikana aktiivisuus on vähäistä. Vapaaehtoistyöllä pyörivien yhdistysten pitäisikin miettiä, miten myös siirtymä-vaiheita elävät ihmiset voitaisiin tavoittaa paremmin.”

Vapa aehtoist yö hyödy ttä ä sekä yksilöä että yhteisöä tuottaen sosiaalista pääomaa.

Vapaaehtoistyö ei kuitenkaan tavoita kaikkia, sillä vapaaehtoistyötä tehdään tyypillisesti omassa lähipii-rissä. Korkeasti koulutetut ja hyvässä sosioekonomi-sessa asemassa olevat ovat aktiivisia omassa naapurus-tossaan ja lastensa kouluissa. Epävirallisesti autetaan omia ystäviä, tuttavia ja sukulaisia.

”Harvoin ihmiset uskaltavat täysin vieraalle aree-nalle. Esimerkiksi päihdetyötä tekevät yleensä ihmi-set, joilla on kokemusta samasta ongelmasta.”

Vaikka hyvässä asemassa olevat tekevät paljon va-paaehtoistyötä, he myös saavat epävirallista apua enemmän kuin muut, eli todellisuudessa he ovat net-tosaajia. Ja vaikka työttömät, pitkäaikaissairaat ja elä-keläiset tekevät vapaaehtoistyötä vähemmän, he saa-vat apua vielä vähemmän, eli ovat nettoantajia.

”Voidaan sanoa, että ne, jotka apua tarvitsisivat eni-ten, saavat sitä vähiten. Siten yleistä sosiaaliturvaa ei voida korvata vapaaehtoistyöllä, jos halutaan, että pal-velut säilyvät kaikkien saatavilla. Sosiaalinen pääoma kasautuu hyvin voimakkaasti hyväosaisille.”

Vapaaehtoistyö ja hyvä sosiaaliturva kietoutuvat Hanifin mukaan yhteen niin, ettei yhtä ole ilman tois-ta. Hyvän sosiaaliturvan maissa ihmiset ovat toisiaan lähempänä ja kynnys auttaa on matalampi.

”Vapaaehtoistyö ja palkallinen sosiaalityö ammen-tavat samasta arvopohjasta. Itse asiassa koko sosiaa-liturvajärjestelmä ja hyvinvointivaltio on Suomessa rakentunut yhdistystoiminnan päälle.”

Kansainvälisesti verrattuna Suomessa tehdäänkin vapaaehtoistyötä paljon.

”Tärkein syy on tutkimusten mukaan halu auttaa. Toisaalta halutaan käyttää vapaa-aikaa hyödyllisesti tai vapaaehtoistyötä perustellaan omalla harrastuk-sella. Etenkin maaseudulla vapaaehtoistyö koetaan kansalaisvelvollisuutena, joka kuuluu asiaan.”

Riitta hanifi teki itse vapaaehtoistyötä aktiivises-ti jo lukioikäisenä. Silloin hänen luokalleen tuli oppi-las, joka oli täysin sokea.

”Hänellä oli muitakin vammoja ja monia vammaisia ystäviä. Kerran hän sanoi, että eräs hänen pyörätuolia käyttävä ystävänsä harrasti uimista ja tarvitsisi uima-avustajaa. Ajattelin, että sehän voisi olla jännittävä ko-kemus, ja päätin kokeilla.”

Uima-avustajan matkakulut korvattiin mutta mi-tään palkkaa ei maksettu, vaan työ perustui vapaa-ehtoisuuteen. Kokeilu ei jäänyt yhteen kertaan, vaan

Hanifi teki vuosia vapaaehtoistyötä vammaisten henkilökohtaisena avustajana monen eri yhdistyksen kautta.

”Jatkoin saman ihmisen uima-avustajana monta vuotta, ja tutustuin samalla muihinkin vammaisiin. Olin vapaaehtoinen aina, kun joku tarvitsi apua har-rastuksiinsa, ja pääsin sitä kautta moneen mukaan.”

Vapaaehtoistyöstä syntynyt kiinnostus vammai-suuteen poiki sittemmin aiheen sosiologian pro gradu -tutkielmaankin. Vaikka tutkielman ei sinänsä pitä-nyt käsitellä vapaaehtoistyötä vaan vammaisen iden-titeettiä, aineiston perusteella vapaaehtoistyön merki-tys vammaisten elämässä korostui. Monet vammaiset ovat itsekin aktiivisia vammaisjärjestöissä.

”Vammaispalvelulaki kattaa paljon, mutta käy-tännössä todella moni asia on yhdistysten harteilla. Yhteen vammaan keskittyneistä järjestöistä oli tut-kimukseni mukaan paljon hyötyä käytännön asiois-sa, mutta itsetunnon kannalta monella eri tavalla vammaisten yhdistykset olivat erityisen hyödyllisiä. Vamman vakavuudesta riippumatta tällaisissa yhdis-tyksissä toimivat hyväksyivät vammansa paremmin ja suhtautuivat siihen luontevammin kuin ne, jotka eivät yhdistystoimintaan osallistuneet.”

Ajankäyttötutkimuksella saadaan tietoa vapaaehtoistyöstä• Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus toteutetaan kymmenen vuoden välein. • Tutkimuksessa haastateltiin yli 4 000 kymmenvuotiasta tai sitä vanhempaa suomalaista. Yläikärajaa ei ole.• Ajankäyttötutkimuksessa kysytään, onko vastaaja osallistunut vapaaehtoistyö-hön viimeisen neljän viikon tai viimeisen 12 kuukauden aikana.• 29 prosenttia vastaajista osallistui vapaaehtoistyöhön neljän viimeisen viikon aikana• Viimeisen vuoden aikana vapaaehtoistyöhön oli osallistunut noin 40 prosenttia vastaajista.• Epävirallista apua antaa 60 prosenttia suomalaisista.• Työikäiset tekevät vapaaehtoistyötä eniten.• Myös Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen vastaajilta kysytään osallistu-misaktiivisuudesta.

”nE, joTk a EiVäT olE löyTänEET TyöTä, EiVäT ylEEnsä olE löyTänEET

VaPaaEhToisTyöTäk ään.”

30 | toimi | 4-2013

tiina torppa tYöSKenteLee Vapa ana toimitta jana ja KirjoittamiSen KouLutta jana .

Entä jos esimiehiksi ja johtajiksi saisivat edetä vain alle 170-senttiset ihmiset. Ra-jaus sotisi kenen tahansa oikeudentajua vastaan. Eihän kukaan mahda mitään pi-tuudelleen! Eivätkä senttimetrit mittaa johtajuutta.

Vastaava kohtuuttomuus on silti vallalla työelämäs-sä. Miehet ja naiset. Tosiasia yksi: naiset tienaavat vähemmän kuin miehet. Tosiasia kaksi: johtajaksi valitaan useimmiten mies.

Tosiasia kolme: naiset työsken-televät miehiä useammin määrä-aikaisissa työsuhteissa. Korkeasti koulutetuista, alle 35-vuotiaista naisista joka kolmannen työsuhde on määräaikainen. Sukupuoli ratkaisee.

Mutta me naiset teemme sen myös itse. Jatkamme samaa kuviota. Ammattiliitot ovat tutkineet, että sa-man koulutuksen saaneet miehet ja naiset pyytävät eri summia jo alkupalkaksi. Arvatkaa, ketkä pyytävät vähemmän.

Olen kuullut monen naisen sanovan, että on vaikeaa puhua rahasta. Voi olla, jollei ikinä aloita harjoittelua.

Eikä ole mitään ylpeiltävää, jos ei osaa neuvotella rahasta. Se osaamattomuus köyhdyttää.

neuVottelin keRR an eR ä ä stä työpaikasta. En hirveästi halunnut koko paikkaa. Sanoin neuvottelus-sa, etten tule työhön millään naispalkalla.

Asenteeni oli räväkkä, muttei kovin rakentava. Po-mot pitävät ehdotuksista ja ratkaisuista.

En tiedä, kuinka pliisusti olisin käyttäy-tynyt, jos todella olisin tahtonut sen työ-

paikan. Yritän nykyään tunnistaa toiminta-

mallini, joilla laihdutan tilipussiani. Joskus otan jonkin tehtävän vastaan liian alhaisella korvauksella, koska syystä tai toisesta haluan juuri sen homman. Miksen ajattele, että mo-tivaationi vuoksi minun pitää saada kunnon hinta kunnon työstä. Ehkä vielä hieman enemmän.

Ei, kyseessä ei ole ahneus, vaan kohtuus. Oman työn arvon tie-dostaminen liittyy myös työn laa-tuun. Vastapuolella oleva neuvot-

telija ei hevin arvostaa työtä, jos sitä tarjoava huhuilee jo valmiiksi alekorista.

l aki mä äR ä ä , että samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Lain mukaan työhaastatte-lussa ei saisi udella työnhakijan aikeista tehdä lapsia tai jäädä vanhempainlomalle.

Kun hyvät lait eivät tunnu riit-tävän, mitä me ihmiset voimme itse tehdä. Ainakin voimme pu-dottaa suomut silmistämme. Työ-elämässä ei vallitse tasa-arvo.

Myös miehet kärsivät epätasa-arvosta! Miehet tekevät nyt enem-män ylitöitä kuin naiset. Lisäksi isien on usein äitejä vaikeampaa

saada pidettyä vanhempainlomaa tai järjestettyä itsel-leen perheystävällistä työaikaa.

ystäVäni, mies ja pomo, tuskaili sitä, että hänen alaisistaan naiset vetoavat palkasta puhuttaessa yk-sityiselämään: nainen on yksinhuoltaja tai maksaa isoa asuntolainaa. Näitä puheita palkan perusteluiksi kuunteleva johtaja tuntee itsensä kiusaantuneeksi. Ei työelämässä palkita ketään elämäntilanteen mukaan!

Omalla työpaikalla moni voi sortua marttyyriksi tai valittajaksi palkkaneuvottelussa.

Jotkut naiset sen sijaan ajattelevat, että riittää, kun tekee työnsä hyvin. Ei riitä.

Tee näkyväksi, mitä hyvää olet tuonut työyhteisöl-lesi ja työnantajallesi. Tuo esiin työsuorituksesi ja on-nistumisesi.

Ja mies, kun puhut työn järjestelyistä, työajoista ja mahdollisuuksistasi tehdä ylitöitä, näytä, että sinun-kin elämääsi vaikuttaa perhe.

Miesten ja naisten ei pidä asettua vastakkain, vaan oppia ja omaksua toisiltaan.

Vielä riittää keinoja oman työpaikan tasa-arvon ke-hittämiseksi. Kuka tahansa voi kysyä, onko työpaikal-la tasa-arvosuunnitelmaa. Siinä on selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, erittely miesten ja naisten sijoit-tumisesta, kartoitus tehtävien luokituksesta ja palk-kauksesta. Yli 30 hengen työpaikoilla pitää aina olla tasa-arvosuunnitelma. Se voi olla osa henkilöstö- tai koulutussuunnitelmaa.

Vielä on yksi keino. Palkoista ja eduista voi avoimes-ti jutella kollegoiden kanssa. Eikä pidä suuttua, jos kol-legan tilipussi on tanakampi kuin oma.

Miten olisi. napsitaan 20 prosenttia pois palkastasi. Epäoikeudenmukaista!

kuumottava palkkapussi

työhuoneelta

Ei TyöEläMässä PalkiTa kETään

EläMänTilanTEEn Muk aan.

toimi | 4-2013 | 31

Eila Leonoff viettää kuvataiteen parissa noin 25 tuntia viikossa. Sitä varten hänellä on Helsingin Herne-saaressa, entisen maitokaupan tiloissa, oma työhuone. Se on myös galleria. Näyttelyitä hän pitää pari vuodessa.

Leonoff on aina piirtänyt ja pitänyt käsillä tekemisestä. Kymmenisen vuotta sitten häntä pyydettiin avuksi isojen, graniittisten puistonpenkkiveistosten tekoon.

”Innostuin valtavasti kivimateriaalista ja myöhemmin marmorista, jota on graniittia huomattavasti helpompi työstää.”

Vaivatonta ei sekään ole. Kiven sahaamiseen ja muo-toiluun tarvitaan esimerkiksi kulmahiomakonetta, timant-tilaikkaa ja ilmanpainehakkuria. Kivenveistoa voi tehdä pääasiallisesti vain ulkona, ja Suomessa ulkona työskentelyn kausi on lyhyt. Leonoff onkin käynyt kolmena kesänä

Italian Carrarassa veistämässä maailmankuulua valkoista marmoria. Leonoffin veistokset ovat yleensä kooltaan noin 30 × 20 senttimetriä tai pienempiä, jotta niitä pystyy liikut-telemaan ja kuljettamaan. Kiven paino kuitenkin yllättää.

”Eräs asiakas sanoi hakevansa ostamansa veistoksen gallerialta ohi mennessään. Jouduin sanomaan, ettei veistos ihan käsveskassa kulje ilman, että laukku repeää.”

Parasta kuvanveistossa on Leonoffin mielestä oman käden jälki.

”Veistämisessä on pakko olla pitkäjännitteinen ja unohtaa muut asiat. Työkalut ovat niin vaarallisia, että täytyy keskittyä tai käy huonosti. Kun tekniikkaa tulee enemmän, lopputuloksesta saa helpommin juuri sen muotoisen kuin haluaakin.” Tutustu Eilan harrastukseen: www.weekendgallery.fi

vapaata aikaa teKSti miina poiKol ainen KuVa juha myllymäKi

kukaeila leonofftyöpaikkamuistiliittoammatti

palveluvastaavaikä 55

harrastusKuvanveisto, maalaus,

keramiikka

32 | toimi | 4-2013

pärjää & pädeteKSti ja ana tapio KuVituS jonna KosKi

Työaikalain mukaan työvuoroista päättää pomo. On tavallista, että työntekijät voivat toivoa itselleen vapaita, jotka työnantaja toteuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Pomon kannattaa suostua toivei-siin, sillä on olemassa paljon tutki-musnäyttöä siitä, että työntekijän

mahdollisuus osallistua vuorosuunnitteluun parantaa työssä jaksamista. Puhutaan myös työaika-autonomi-asta, joka tarkoittaa, että työntekijät suunnittelevat omat työvuoronsa. Aivan milloin vain töihin ei silti voi mennä, sillä ikävillekin vuoroille on löydettävä te-kijä. Autonomia ei tarkoitakaan täyttä vapautta, vaan esimies vahvistaa työvuorolistat työntekijöiden suun-nitelman jälkeen. Jonkun on oltava vastuussa kokonai-suudesta, koska eri työntekijöiden toiveet voivat olla ristikkäisiä.

Vaikkei työpaikalla olisi käytössä työaika-autono-miaa, on tärkeää, että vuorotoivomusten esittämisestä on selvät pelisäännöt. Voidaan vaikka sopia, että toi-veita saa esittää listaa kohti kolme ja vähintään yksi niistä pyritään melko varmasti toteuttamaan. Kun säännöt ovat kaikille selvät, vuorotoiveet kantautuvat varmasti vuorosuunnittelijan pöydälle, eivätkä jupinat jää vain kahvipöytäkeskusteluihin.

Kenellekään ei liioin saa tulla tunnetta, että vapaita

Työvuorolistoihin reilu meininkikun työntekijä saa itse osallistua vuorojen suunnitteluun, hän jaksaa työssään paremmin.

saa järjestettyä vain tietyiltä henkilöiltä salaa hihasta nykäisemällä tai suhteilla. Pomon on suhtauduttava erilaisiin toiveisiin tasa-arvoisesti, eli esimerkiksi per-heellisen toive ei saa olla sinkun toivetta arvokkaampi.

tutkimusnäy ttöä on olema ssa myös siitä, minkälaiset vuorot olisivat parhaat esimerkiksi kol-mivuorotyössä. On tärkeää, että työvuorolistat ovat ennakoitavia ja kiertosuunta on eteenpäin kulkeva eli aamuvuoroista iltavuorojen kautta yövuoroihin ja vapaille. Silloin hankalia yö- ja aamuvuoroja ei tule peräkkäin. Vapaita olisi hyvä olla peräkkäin enem-män kuin yksi. Työvuorojen pituuden olisi syytä olla 8–10 tuntia ja vuorojen välisen lepoajan vähintään 11 tuntia, mieluummin 12–16 tuntia. Kun työvuorojen välissä ehtii levätä riittävästi ja vuorot etenevät työn-tekijän kannalta järkevästi, työssä jaksaa paremmin.

On tavallista, että työntekijät haluavat tehdä pit-kiä työvuoroja, jotta saavat vastaavasti pitkät vapaat. Toistuessaan se ei kuitenkaan välttämättä olekaan kestävin ratkaisu. Työvuoroista päättävän pitää ajatel-la, että työntekijä jaksaisi työssä koko työuran ja tehdä ratkaisut myös siltä pohjalta.

hy Vät t yöVuoRojäR jestely t eivät vaihtele toi-mialan mukaan. Työvuorojen määräytymisessä on kui-tenkin paljon alakohtaista vaihtelua, koska eri aloilla

toimi | 4-2013 | 33

pärjää & päde

on käytössä erilaisia työaikajärjestelmiä. Esimerkiksi jaksotyöajassa työajan tasoittumisjakso voi olla kolme viikkoa tai pidempikin aika. Tämä tarkoittaa sitä, että välillä tehdään pidempiä ja lyhyempiä vuoroja, mutta vuorot tasoittuvat jakson aikana.

Työpaikalla on hyvä pohtia, pitääkö kaikkien tul-la töihin seitsemältä aamulla tai onko esimerkiksi yövuorossa oltava yksi vai kaksi työntekijää. Joskus huomataan, että työvuoroja muuttamalla itse työkin alkaa sujua paremmin. On tärkeää, että työvuorolistat saadaan juoksemaan hyvin, koska jos yhden tekemiin vuorolistoihin tehdään jälkikäteen aina muutosta toi-sensa perään, on suunnitteluun käytetty työaika men-nyt hukkaan.

useimmill a t yöpaikoill a tulee vastaan tilantei-ta, joissa työntekijöiden pitää tilapäisesti joustaa työ-ajoissa. Tärkeintä on, että jouston tarpeet osataan en-nakoida. Joustot toimivat, jos yhdessä kohtaa tehdään pidempää työpäivää ja toisessa pidetään vastaavasti vapaata. Jos vaaditaan jatkuvaa venymistä, se näkyy sairauspoissaoloina. Kuormittavin tilanne on silloin, jos ei tiedä pääseekö tänään kolmelta vai joutuuko jää-mään ylitöihin. Silloin työaika ei ole kenenkään hal-linnassa.

Joustoa voi toteuttaa liukumana tai ylityönä. Työ-aikaliukuma tarkoittaa, että työntekijä päättää itse tiettyjen rajojen puitteissa, milloin työ vaatii ylimää-räistä panosta ja milloin voi vastaavasti lähteä aikai-semmin kotiin tai tulla töihin myöhemmin. Liuku-vassa työajassakin on tietty kiinteä työaika, joka on päivittäin tehtävä. Lain mukaan liukumaa saa olla vuorokaudessa korkeintaan 3 tuntia ja liukumasaldo enintään 40 tuntia plussalla tai miinuksella.

Ylityö taas sovitaan aina etukäteen esimiehen kans-sa ja siihen tarvitaan työntekijän suostumus. Ylityötä ei saa tehdä omasta aloitteestaan, koska ilman esimie-hen ylityöpyyntöä ylityökorvauksia voi jälkikäteen olla vaikea saada. Yksi nykyajan ongelma on pyytä-mättä tehty harmaa ylityö, joka ei kerrytä korvauksia ja vääristää työnantajan käsitystä työvoiman tarpees-ta. Ylityökorvaukset pitää maksaa seuraavana palkan-maksupäivänä.

Nykyajan työelämään liittyy myös varallaoloa, jolloin työntekijä soitetaan töihin lyhyelläkin varoi-tusajalla. Varalla olosta pitää kuitenkin sopia selkeä korvaus ja pelisäännöt, eikä esimerkiksi työsuhdekän-nykkä tarkoita sitä, että siihen olisi aina vastattava mi-hin vuorokauden aikaan tahansa.

Vuokratöissä töihin saatetaan pyytää heti, eikä ta-kuuta esimerkiksi minimiviikkotunneista usein ole. Vuokratyöt saattavat sopia hyvin tiettyyn elämänti-lanteeseen, jos kyseessä on henkilön oma valinta.

Ongelmaksi vuokratyöt muuttuvat, jos työmark-kinat menevät siihen suuntaan, ettei töissä olekaan mitään pysyvää ja jos työntekijällä ei ole muita mah-dollisuuksia saada töitä. Jos työajaksi on sovittu esi-merkiksi 0–40 tuntia viikossa, tilanne on työntekijän kannalta hyvin epävarma. Jousto on hyvä asia, mutta sen pitää toimia molempiin suuntiin. Jos työntekijä esimerkiksi haluaa tehdä aina iltavuoroja, järjestelyssä ei ole mitään ongelmaa, mutta jos tarjolla on yhdelle työntekijälle pelkkiä iltatöitä aina, vaikkei tämä niitä haluaisi, asialle pitää tehdä jotain.

jos kokee, että omissa työvuoroissa on ongel-mia, ensimmäiseksi kannattaa jutella oman esimiehen tai työvuorolistojen laatijan kanssa. Jos tästä ei ole apua, seuraava osoite on työpaikan luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusvaltuutettu. En-nen keskustelua on oltava selvillä, mitä omassa työso-pimuksessa on sovittu ja lisäksi mitä työehtosopimus velvoittaa, jos sellainen alalla on. Lähteet: ERTOn asiantuntijan Jarmo Lahden sekä Työterveyslaitoksen

erityisasiantuntijan Tarja Hakolan haastattelut,

www.finlex.fi, www.työsuojelu.fi

PErhEEllisEn ToiVE Ei saa olla sinkun ToiVETTa

arVokk aaMPi.

TyösuhdEk ännykk ä Ei TarkoiTa, ETTä siihEn

olisi VasTaTTaVa Mihin aik aan Tahansa.

PiEnEllä PränTäTTyätyöajan tasoittumisjärjestelmäTasoittumisjakson aikana pidemmät ja lyhyemmät työvuorot tasaantuvat vastaamaan keskimääräiseksi sovittua työaikaa.

iltatyö & yötyöKello 23:n ja 6:n välillä tehty työ on yötyötä. Ilta- ja yötyöstä maksetaan lisiä, jotka määräytyvät työehtosopimuksen mukaan.

ylityökorvauksetYlitöistä maksetaan 50 tai 100 prosentilla korotettua palkkaa. Voidaan myös sopia ylitöiden korvaamisesta vapaalla, ylityöprosenteilla korotettuna, ei tunti tunnista.

lepoaikaVähintään kuuden tunnin työ-vuoron aikana on oltava tunnin tai sovittaessa puolen tunnin ruokatauko. Jokaisen työ-vuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana lepoa on oltava pääsääntöisesti vähintään 11 tuntia ja viikossa vähintään 35 tuntia.

työvuoroluetteloTyövuorolista on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä. Se on saatettava työntekijöiden tietoon kirjallisesti hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen työjakson alkamista.

34 | toimi | 4-2013

1 tunne l ähtökohdat. Jos aiot suunnistaa jonnekin, sinun täytyy tietää, mistä lähdet. Tutustu lähtötilanteeseen ja analysoi se. Jos

haluat selvittää muutoksen lähtökohdat esimerkiksi työyhteisössä, anna ulkopuolisen tehdä selvitys, niin kuulet rehellisen vastauksen.

2 selkiytä Visiot ja taVoite. Tavoitteet ovat koko toimintasi lähtökohta. Jos sinulla ei ole tavoitteita, sinulta puuttuu suunta. Laadi

tavoitteet selkeiksi ja kirjaa ne ylös; on todistettu, että tarkkaan kirjatut tavoitteet vaikuttavat ihmisen neurologiseen järjestelmään.

3 kiRk asta Voimasi. Olet jossain parempi kuin muut – siksi yhteistyökumppanit tai asiakkaat valitsevat juuri sinut. Selkiytä

itsellesi, mikä tämä taitosi on, ja tee siitä valttisi.

4 keskity olennaiseen. Kun tiedät, mikä on valttisi ja voimasi, keskity siihen. Kiirettä kestät kyllä, mutta aika ei kerta kaikkiaan

riitä tärkeimpään, jos keskityt vääriin asioihin. Stressiä syntyy siitä, että ei ehdi tehdä kaikkea tarpeellista ajoissa. Vältä stressiä keskittymällä olennaiseen.

5 hanki pal autetta . Jos et saa sitä muilta, opettele itse arvioimaan onnistumistasi. Jos voit työpaikallasi vaikuttaa muutoksessa, auta

yhteisöä luomaan palautekulttuuri eli ilmapiiri, jossa rakentavaa palautetta annetaan ja otetaan vastaan avoimesti, hyvässä hengessä. Ihmisellä on iso tarve tulla kuulluksi ja huomatuksi.

6 usk all a tuntea . Muutoksessa tunteet myllertävät, eikä niitä saa sysätä sivuun. Anna tunteiden palaa, sillä siitä syntyy tekemisen

meininki ja hyvä pöhinä. Huomaa ne asiat, joissa sinulla on päätösvaltaa – tarvitset tunnetta, että viet elämäänsä eteenpäin etkä kulje esimerkiksi pomon talutusnuorassa.

7 näytä kyntesi. Ihminen ei muutu temperamentiltaan elämänsä aikana, joten olkaamme ihan vaan omia itsejämme myös töissä. Jos

olet reilusti sellainen kuin olet ja annat oman persoonaasi näkyä tavassasi tehdä työtä ja valita työtehtäviä, annat muille mahdollisuuden huomata vahvuutesi ja alat saada yhä enemmän itsesi näköisiä töitä.

Lähde: ihmisen aika – johtaja sielu ja sisu, Lasse wendelin (Kauppakamari 2013)

teKSti susanna cygnel

7 tA pA A vA h v istuA muutok sessAMaailma pyörii ja muutos on päivän sana.

Opi ottamaan uudesta tilanteesta kaikki hyöty irti!

seitsemän tapaa

toimi | 3-2013 | 35

joulu on jo ovella. Ajatuksemme alkavat siirtyä joulun laittamiseen ja rauhoittumiseen lomalla. Samoin vuosi 2013 lähtee viimeiselle kuukaudelle. Tämä vuosi on ol-lut kaikin tavoin iloisten yllätysten juhlavuosi. Kiitos siitä kuuluu sinulle.

ERTOn 45-vuotisjuhla Linnanmäellä oli kaikin ta-voin onnistunut, tilaisuudet ovat olleet täynnä, kou-lutukset ovat kiinnostaneet sekä onnellisia voittajia olemme saaneet palkita ympäri vuoden ympäri maata. Ja mikä parasta olemme voineet tehdä sitä toimintaa, jotka sinulta ovat tulleet kyselyiden kautta tietoomme.

Tästä on hyvä jatkaa vuodelle 2014. Tätä kirjoittaessani edustajistomme ei vielä ole vahvistanut toimintasuunnitelmaa. Uskon kuitenkin, että sinulta tulleiden toiveiden pohjalta tehty toimintasuunnitelma tulee vahvistettua.

Mitä vuosi 2014 tuo tullessaan? Vuoden teemana on ammatillinen kou-lutus. Tämä on aivan uutta ERTOssa ja otamme siinä ensi askeleita. Teem-me yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta voimme tarjota sinulle ammatilliseen osaamiseesi lisäkoulu-tusta. Lähdemme liikkeelle tietokoneohjelmien koulutuksista. Tulevai-suudessa on kuitenkin tarkoitus laajentaa koulutusta alakohtaisesti. Tässä teemme yhteistyötä yhdistyksesi kanssa, jotta koulutukset vastaavat tämän päivän työelämän tarpeisiin.

Ja totta kai, sinä voit myös vaikuttaa koulutuksien tarpeisiin ja sisältöön vastaamalla kyselyihin. Käy katsomassa nettisivuiltamme lisää näistä kou-lutuksista ja ilmoittaudu mukaan uusiin ammatillisiin koulutuksiin. Vink-kaa myös työkaverillesi ja työnantajallesi näistä koulutuksista.

Helmikuussa 2014 teemme ison jäsenkyselyn kaikille jäsenille. Kysely antaa meille suunnan vuoden 2015 toiminnan suunnitteluun sekä niihin asioihin joita sinä haluat ERTOn olevan ja tekevän. Vastaa kyselyyn ja olet jälleen vaikuttamassa tulevaan toimintaan. ERTOn toiminta lähtee sinusta ja olemme siitä ylpeitä. Kysely lähtee sähköisesti kaikille jäsenille, joten nyt on aika pistää sähköpostiosoite kuntoon. Helpoiten teet sen sähköisessä asiointipalvelussa. Sinne pääset nettisivujemme kautta.

Paljon muuta mukavaa toimintaa on vuoden 2014 luvassa. Piipahda toi-minnassa, osallistu tilaisuuksiin ja tule päivittämään osaamista ERTOn seurassa. Voin taata, että seura on hulvattoman hauskaa, saat hyvän mielen arjen keskelle sekä samalla opit jotain uutta. Seuraa jäsenterveiset-sähkö-postiviestejä, kutsuja sekä tapahtumakalenteria nettisivuillamme.

Kiitos sinulle vielä kerran vuodesta 2013!Oikein rauhallista joulua!

pia saunavaaraToimialapäällikkö

Todellista etua työelämään ja jäsenyyteen

eNSI VUOdeN TeeMANA ON

AMMATILLINeN KOULUTUS.

toimi | 4-2013 | 37

ERTO

ERTON UUTISIA

ERTOn ensi vuoden pääteema on ammatillinen koulutus, koska haluamme turvata ja pa-rantaa jäsentemme mahdolli-suuksia menestyä työelämässä. Erityisesti ohjelmistokoulutus sekä lisä- ja täydennyskoulutus ovat olleet toivomuslistan kär-kipäässä jäsenkyselyiden perus-teella.

Tarjoamme jäsenillemme ammatillista koulutusta yhteistyössä mm. ammattikorkeakoulujen ja jäsenyh-distysten kanssa eri puolilla Suomea

jäsenet päättävätAlkuvuoden 2014 aikana teemme ison kyselyn kai-kille jäsenille. Vastaamalla kyselyyn vaikutat ERTOn tulevaan toimintaan. Kyselyn tulokset ratkaisevat suoraan millaisia jäsenetuja ERTOlla jatkossa on ja mitkä ovat liiton painopistealueet. ERTO on sitoutu-nut tekemään sitä mitä jäsenet haluavat, joten kyselyn tulokset viedään suoraan käytäntöön.

tessejä ja toimintaaERTO solmii 8 valtakunnallista ja 16 yrityskohtaista työehtosopimusta. Lisäksi ERTO julkaisee 5 alakoh-

taista palkkasuositusta. Sopimuksettomien alojen edunvalvontaa edistämme kehittämällä valtakunnal-lista palkankorotusmallia. Työsuhdeneuvonnastam-me voit aina kysyä neuvoja sopimusten tulkinnasta ja työpaikan kiistatilanteissa.

ERTO Nuoret järjestävät nuorille ja opiskelijajäse-nille vauhdikasta toimintaa. Luottamusmiehet ja muut henkilöstön edustajat eli HEDit saavat omaa koulutus-ta ja lisäksi heitä palvellaan HED-intranetissä.

Yhteistyössä ERTOn aluejärjestöjen kanssa järjes-tetään useille paikkakunnille ulottuva teemoitettu lakikiertue, joissa voit kysyä lakimiehiltä mieltäsi as-karruttavista asioista. Lisäksi aluejärjestöt järjestävät monipuolisia tilaisuuksia niin virkistyksen kuin kou-lutuksenkin merkeissä.

Kesäpäivät järjestetään koko perheen tapahtumana Naantalissa 14.6.2014.

sähköpostiosoite on tärkeäKaikista tapahtumista, koulutuksista, eduista ja pal-veluista tiedotamme Jäsenterveisiä-uutiskirjeessä. Huolehdi siis, että sähköpostiosoitteesi on ERTOn jäsenrekisterissä.

ERTOn nettisivuilta löydät aina ajantasaiset tiedot kaikesta toiminnasta ja vinkkejä työsuhteen pulmati-lanteissa sekä työttömyyden kohdatessa.

ammatillista koulutusta superedullisestiErTo tarjoaa jäsenilleen vuonna 2014 taitoa, tietoa ja tunnelmaa.

ERTO

ERTO JAKOI KOULUTUSSTIPENdEJÄ

koulutusstipendejä haettiin tänä vuonna vilkkaasti. ERTOn hallitus päätti stipendien saajat ja kaikille hakijoille on tiedotettu päätöksestä. Seuraavan kerran stipendit ovat haettavissa vuoden 2014 syksyllä.

ERTON JÄSENMAKSU VÄHENTÄÄ VEROTUSTA

eRton jä senmaksu oikeuttaa verovähennyksiin. Ilmoitamme verottajalle kaikki vuoden aikana maksamasi jäsenmaksut. Verottaja siirtää tiedot suoraan veroehdotukseesi, joten jäsenmaksut pienentävät automaattisesti verojesi määrää.

38 | toimi | 4-2013

olethan saanut erton jäsenterveisiä-

uutiskirjeen sähköpostiisi kuukausittain?

jos et, niin ilmoita sähköpostiosoitteesi

liittoon.

ALUEJÄRJESTöT

ERTON UUTISIA

erto kouluttaa

Koulutuskalenteri

Vuoden 2014 koulutukset kaikille jäsenille julkaistaan tämän vuo-den lopulla osoitteessa www.erto.fi/palvelut/koulutus. Kalenteri päivittyy myös pitkin vuotta. Luvassa on muun muassa paljon ammatillista koulutusta.

ilmoittautuminen

Koulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kolme viikkoa ennen tilaisuutta nettilomakkeella: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoit-taudu-koulutukseen

kouluTuksET hEnkilösTön EdusTajillE

yt-menettelypäivä

Helsinki 12.3.2014Oulu 22.4.2014Jyväskylä 21.10.2014Tampere 18.11.2014.

Koulutuksessa käydään läpi yt-menettelylain tarjoamia mahdolli-suuksia ja opitaan lukemaan yrityksen tilinpäätöstietoja.

tervetuloa ykkösketjuun! -perehdytys henkilöstön edustajalle

Kevään koulutus: 1. jakso 11.–12.2. ja 2. jakso 20.–21.5.2014, HelsinkiSyksyn koulutus: 1. jakso 9.–10.9. ja 2. jakso 25.–26.11.2014, Helsinki

Perehdytys koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta.

Henkilöstön edustajat eli HEdit ovat ERTOn Ykkösketjua! Perehdytys sopii ensisijaisesti vasta valituille luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Koulutus sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle, joka haluaa päivittää omaa osaamistaan.

Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopi-musten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HEd-palveluista.

tsn:n luottamusmiesten koulutus

Suosittelemme, että TSN:n luottamusmiehet ja varaluottamus-miehet osallistuvat Aktiivi-Instituutin järjestämään luottamusmies-koulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta.

Lisätietoa koulutuksista: www.aktiivi-instituutti.fi

luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskoulutus

Luottamusmiehet, varaluottamusmiehet, luottamusvaltuutetut, varaluottamusvaltuutetut ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua Aktiivi-Instituutin täydennyskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta.

Lisätietoa Aktiivi-Instituutin sivuilta www.aktiivi-instituutti.fi

ERTO

Länsirannikon aluejärjestöKeilailua vaasassa9.12.2013 (klo 18) Vaasan keilahalli, Ruutikellarintie 2, www.vklvbf.com. Omavastuu 5 €/jäsen. Ilmoittautumiset joko pj Marjo Luomaselle, p. 050 581 8485, marjo.luomanen@hotmail.com tai vpj Inga Lassfolk-Herlerille, p. 0500 665 110, inga.l-h@hotmail.com.

Seuraa ja käy tykkäämässä Facebook-sivuamme www.facebook.com/pages/ERTOn-Länsirannikon-paikallisjärjestö-ry/

SINULLE ON ETUJA, TARVITSEMME SÄHKöPOSTIOSOITTEESI

oletko sa anut kuukausittaisen, sähköisen Jäsenterveisiä-uutiskirjeemme? Jos et, niin sähköpostiosoitteesi puuttuu jäsen-rekisteristämme tai meillä on tiedossa virheellinen osoite sinulle.

Jäsenrekisterissämme on paljon luukku- ja suomi24- sekä pp.inet.fi -sähköposteja, jotka ovat täynnä tai virheellisiä. Ilmoita sähköpostiosoitteesi osoitteeseen viestinta@erto.fi, niin saat tietoa sinulle kuuluvista eduista ja palveluista.

POHJOIS-KARJALA JA LÄNSIRANNIKKO PALKITTIIN

eRton aluejäR jestöt ovat tehneet loistavan hyvää työtä, joten ERTOn hallitus päätti ottaa käyttöön uuden tavan palkita ja nimetä vuoden aluejärjestö. Valintakriteereinä ovat mm. järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja monipuolisuus sekä ta-pahtumiin osallistuneiden määrä suhteessa aluejärjestön kokoon.

Vuoden 2013 aluejärjestön kunnia meni Pohjois-Karjalan alue-järjestölle aktiivisesta ja luovasta toiminnasta, johon on osallistu-nut rutkasti väkeä. Länsirannikon aluejärjestö palkittiin kunnia-maininnalla monipuolisesta toiminnasta. Palkinnot luovutettiin Järjestöpäivillä Tampereella lokakuussa. Onnittelut voittajille!

UUTTA HENKILöKUNTAA ERTOON

t yöttömy ysk a ssa ssa aloitti lokakuun lopulla etuus-käsittelijänä VTM Teija Lindholm. Virpi Hedman siirtyi kassasta uusien haasteiden pariin marraskuun alussa.

toimi | 4-2013 | 39

joulukuussa www.mamary.fi / tapahtumat -sivulta. Koko ammattilaispäivän hinta on MaMan, Apple-käyttäjien ja grafian jäsenille 20 € ja ei-jäseneltä 60 €.

Wordpress-kurssi1.2., HelsinkiMaMa ja Suomen Apple-käyttäjät järjes-tävät yhdessä myös 1.2.2014 Helsingissä wordpress-kurssin. Apple-käyttäjien oma tosi monipuolinen kurssikalenterikin on jo ilmestynyt, joten tiedoksi: yhteistyösopimuk-semme mukaan myös MaMan jäsenet saavat osallistua kurreille ilmoituksissa mainittuun hintaan, www.facebook.com/fimug

MaMa toivottaa jäsenilleen tunnelmallista joulun aikaa!.

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

ERITYISTOIMIHENKILöT ET RYsyyskokous30.11.2013, Helsinki, Paasitorni

huuhaa-seminaari 8.-9.2.2014, Oulu.

pysy menossa mukanaSeuraa viestintää ja osallistu koulutuspäivil-lemme! Yhdistyksen uudet kotisivut www.etry.fi kaipaavat kommenttejasi. Käy tutus-tumassa! Kerromme ajankohtaisista asioista myös Erityistoimihenkilöt-ET -Facebook-sivullamme. Tule peukuttamaan!

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@uudenmaanliitto.fiwww.etry.fi

YSTEA RYtapahtumia vuonna 201417.5. Ystean kevätkokous Helsinki, Kulttuu-ritalo17.5.–18.5. Jäsenristeily Tallinnaan

7.-8.5. Terve SOS -messut, Lappeenranta 24.–25.5. Maailma kylässä -tapahtumassa, Helsinki29.11. Ystean syyskokous, Helsinki, Messukes-kus. Käynti ERTOn toimistolla

ammatillisia koulutuksiaLisäksi YSTEA järjestää vuoden 2014 aikana ammatillisia koulutuksia ja Hed-seminaarin. YSTEAN tavoitteena on ensi vuonna luottamusmiesverkoston vahvistaminen ja verkostoitumisen edistäminen. YSTEA seuraa aktiivisesti ikääntyvien työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvoinnin edistämistä tukevaa lainsäädäntöä ja on valmis tekemään aloitteita asian hyväksi mm. aktiivisen 50Plus-toiminnan kautta.

yhteistyötä aluejärjestöjen kanssaVuonna 2014 YSTEA tiivistää yhteistyötä ERTOn aluejärjestöjen kanssa. Tuemme tarvittaessa myös rahallisesti hyviä jäsen-tilaisuuksia. Voit kutsua YSTEAN aktiivin teille työpaikkakäynnille tai paikkakunnallesi oppilaitoskäynnille. Myös YSTEAN stipendi -käytäntö jatkuu, seuraa hakuohjeita netti-sivuilta.

Tutustu YSTEAN tapahtumiin ja toiminta-suunnitelmaan 2014 nettisivuilla www.ystea.fi!

pj. Matti Ojamo

p. 040 737 1720matti.ojamo@erto.fiwww.ystea.fi

LOgISTIIKAN TOIMIHENKILöT RYlogistiikan toimihenkilöt FacebookissaYhdistykselle on laadittu Facebook-sivut, joiden tarkoituksena on lähentää ammattiyh-distystä nuorempiin ja miksi ei vanhempiinkin jäseniimme sekä luoda erilaisia osallistumis-mahdollisuuksia yhdistyksen toimintaan. Facebookin kautta pystymme tiedottamaan jäsenistöä reaaliajassa yhdistyksen tapah-tumista ja jäsentä koskettavista uutisista, samalla pääsemme jakamaan infoa mm. jäseneduista ja erikoistarjouksista. www.facebook.com/logistiikantoimihenkilot

työpaikkoja logistiikan toimihenkilöilleYhdistyksen nettisivuille on lisätty banneri, joka kerää alamme vapaita työpaikkoja mm.

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RYhed-seminaari 15.–16.2. HEd-seminaari, Helsinki. Tarkempia tietoja seminaarin sisällöstä löydätte lähempänä tapahtumaa uutiskirjees-tämme ja kotisivuiltamme.

Koulutuspäivä ja kevätkokous 17.–18.5., Rovaniemi. Eksoottinen koulutuskokonaisuus ja virkistä-vää oheisohjelmaa eksoottisessa miljöössä.

Kevennetyn työn mahdollisuudestaTiukan työehtosopimisvuoden jälkeen rauhoi-tumme hetkeksi ja keskitymme perustyöhön. Palkkauksen kehittämistyöryhmä jatkaa tutkimuksiaan, ja syksyn TES-neuvotteluissa sovittu korvaavan/kevennetyn työn mahdol-lisuuksien selvittely alkaa. HEd-seminaa-rissamme 15. – 16. helmikuuta päivitämme tilanteen.

Kehitys jatkuu!Lisäksi vuosi 2014 tuo tullessaan jäsenillem-me suunnattua ammatilliseen osaamiseen, urasuunnitteluun ja hyvinvointiin keskittyvää koulutusta. Tervetuloa mukaan toimintaam-me ja tapahtumiimme!.

pj. Teemu Miettinenp. 040 484 1406teemu.miettinen@erto.fiwww.taloushallinnonammattilaiset.fi

MAMA RYverkostossa on voimaa25.1. klo 12.00–18.00, Helsinki.MaMa, Suomen Apple-käyttäjät fiMUg ja grafia järjestävät 25.1.2014 klo 12.00–18.00 jäsenistöilleen sekä yleensä alan ihmisille yhteisen valtakunnallisen tapahtuman: Am-mattilaiset kohtaavat.Paikkana on Kulttuuriareena gloria, Pieni Roobertinkatu 12, Helsinki. Tilaisuuteen osallistuu myös muita yhteistyökumppaneita kuten esim. Adobe paneelikeskustelussa sekä ständillään. Tilaisuudessa on lyhyitä ammattilaispuheenvuoroja, Adoben laiteneu-vontaa, laitteiden esittelyä jne. Tapahtuma on parhaillaan työn alla, joten lopulliset tiedot

ERTO

erton jäsenyhdistykset

40 | toimi | 4-2013

mol:n sivuilta. Lisäksi Facebookissa on ryhmä, jota tykkäämällä saat tiedon uusista työpai-koista uutisvirtaasi. Käy katsomassa ja tykkää! www.facebook.com/Logistiikantoimihenkilot.tyopaikat, www.logistiikantoimihenkilot.fi

logistiikan toimihenkilöillä edullinen yösija helsingissä messukeskuksen vieressäLogistiikan toimihenkilöt ry on vuokrannut kolmen huoneen asunnon jäsentensä ja hal-linnon käyttöön Helsingin Pasilasta Jarrumie-henkadulta. Asunto on ensisijaisesti hallinnon kokouskäytössä, mutta muuten sitä vuokra-taan jäsenille. Kalustettuun asuntoon mahtuu majoittumaan kuusi henkilöä kerrallaan. Vuorokausivuokra on 60 €/ koko huoneisto tai 30 €/peti. Tiedustelut ja varaukset: Leena Wickström, p. 040 560 8430 tai (09) 6132 3221.

pj. Marko Nurmip. 044 514 5691marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

TIETOALAN AMMATTILAISET RYintia-ilmiö, uhka vai mahdollisuus? 23.1. klo 17.30 alkaen, Teekkarikylä, Espoo

Tietoalan ammattilaiset järjestää 23. tammi-kuuta avoimen keskustelutilaisuuden aiheesta Intia-ilmiö, eli voiko ammattilainen selvitä voittajana suomalaisten yritysten tuotannon ja työpaikkojen siirtymisestä halvempiin tuotantomaihin?

jäsenmatka tieto- ja viestintätekniikka -alan cebit-näyttelyyn hannoveriin 9-12.3., Hannover , Saksa

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi www.tietoalanammattilaiset.fi

TyöTTöMyysk assan ETuusMEnoT huiMassa nousussa

etuusmenot ovat kasvaneet huimasti koko ERTOn työttömyys-kassassa. Etuusmenot ovat kasvaneet tammi-syyskuusta viime vuoteen verrattuna samaan ajanjaksoon noin 12,3 prosenttia.

Etuuksia maksettiin noin 29,2 mil-joonaa euroa tänä vuonna (vuonna 2012 yhteensä noin 26 miljoonaa euroa). Saajia oli 5,3 prosenttia enem-män 2013 tammi-syyskuussa kuin

2012. Saajia oli vuonna 2013 yhteensä 4 158 (2012 yhteensä 3 891).

ERTOn saajat yhdistyksittäin ovat hurjassa nousussa työttömyysetuuk-sissa. Toimihenkilöliitto ERTOn jä-senistössä on työttömyysmenot ovat kasvaneet tammi-syyskuusta viime vuoteen verrattuna samaan ajanjak-soon keskimääräisesti kuukaudessa 11,6 %. Saajat ovat lisääntyneet vastaavasti 8,4 prosenttia.

ERTO

työttömyyskassa tiedottaa

Tietoalan yhdistyksen menot ja saajat vähenivät jäsenmäärän muutoksen vuoksi. Menot vähenivät 16,6 pro-senttia ja saajat 23,3 prosenttia.

Työttömyyskassan jäsenmaksu

sisältyy Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenmaksuun. Yhdellä jäsenmaksul-la siis saa sekä työttömyyskassan että liiton palvelut.

Etuusmenot ja etuuksien saajat ovat lisääntyneet yhdistyksittäin seuraavasti keskimääräisesti kuukaudessa:

menot % saajat %ET 17,9 10,3Taloushallinto 26 29,2YSTEA 18,7 14,3Logistiikka 5,9 6MaMa 46,6 38,5

ERTO lahjoitti uudelle lastensairaalalleeRto on tehny t lahjoituksen uuden lastensairaalan hyväksi. Uusi lastensairaala on valtakunnallinen hoitopaikka, jossa hoitoa saavat kaikki-alta Suomesta tulevat pienet potilaat. Tästä syystä ERTO ei lähetä tänä vuonna joulukortteja, vaan varat ohjattiin lahjoitukseen.

Uuden sairaalan tarve on akuutti. Helsingin Lastenklinikan nykyiset, 1940-luvulta peräisin olevat tilat eivät vastaa tämän päivän tarpeita. Vanha Lastenklinikka on liian pieni, tarkoitukseensa sopimaton ja lisäksi se hajoaa käsiin. Lahjoitusten avulla uusi lasten erikoissairaanhoitoon keskittynyt huippuyksikkö valmistuu vuoteen 2017 mennessä. Lisätietoa: http://uusilastensairaala2017.fi

Lahjoituksen siivin toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneil-lemme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

toimi | 4-2013 | 41

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fiSähköinen asiointiwww.erto.fi/kirjauduTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

puheenJohTaJa

Juri Aaltonen040 553 8536

hallinTo

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267Saunavaara Piatoimialapäällikkö09 6132 3243Reunanen Piiaviestintäasiantuntija09 6132 3262Aho Mirkka viestintäasiantuntijaperhevapaalla

palveluykSikkö

Fagerlund Sarijäsensihteeri09 6132 3214Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268

TyömarkkinaykSikkö

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Ahtola Kaisulakimies09 6132 3266Bruun Leilaasiamies09 6132 3231Dahlström Kristinaasiantuntija09 6132 3263Kokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Pohja Jamilakimies09 6132 3273Tykkä Johannalakimies 09 6132 3234Laihorinne Minnaasiantuntija, perhevapaalla

TalouS- Ja henkilöSTö-

hallinToykSikkö

Koskinen Reija talous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3210Miettinen Maijataloussihteeri09 6132 3265Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221

TyöTTömyySkaSSa p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fiSähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256Mamia Tonijärjestelmäasiantuntija09 6132 3226

EtuuskäsittelijätHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaLindholm Teija Numminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi

eTelä-karJala

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972mirja.sipponen@emaili.fi

eTelä-Savo

vpj. Katri Pystynenp. 040 557 6390kati.pystynen@gmail.com

helSinki-uuSimaa

pj. Sirkku Mutrup. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

iTä-Savo

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

kanTa-häme

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

keSki-Suomi

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

lahden SeuTu

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

lappi

pj. Johannes Ekholm p. 0400 694 607johannes.ekholm@luukku.com

erTon ToimiSTo alueJärJeSTöT

länSirannikko

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

pirkanmaa

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi

pohJoiS-karJala

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

pohJoiS-pohJanmaa

pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 8708sirkka.inkila@erto.fi

pohJoiS-Savo

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

SaTakunTa

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

SeinäJoen SeuTu

pj. Ulla Muurimäkip. 050 328 5264ulla.muurimaki@gmail.com

varSinaiS-Suomi

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

ERTON UUTISIA

HAE HYVINVOINTI LOMALLE

eRton jä senenä voit hakea Palkan-saajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n järjestämille lomille. Näitä 1. askel -hyvin-vointijaksoja voit selata nettisivuilla www.pht.fi. Haku on käynnissä ympäri vuoden ja kulloinkin on näkyvissä haettavissa olevat lomat. Hyvinvointijaksoja järjestetään sekä työikäisille että koko perheelle.

PELAA TYöSUHdEVISAA JA VOITA LEFFALIPPUJA

tunnetko t yöel ämän kiemurat? Pelaamalla hauskaa ERTOn Työsuhdevisaa voit voittaa leffalippuja ja yllätyspalkin-toja. Kaikki 2 000 pistettä saaneet voivat osallistua arvontaan. Peli löytyy ERTOn nettisivuilta osoitteesta www.erto.fi/ajan-kohtaista/tyosuhdevisa.

HOIdA ASIASI SÄHKöISESTI

t yöttömy ysk a ssa ja jäsenrekisteri on käytössäsi sähköisesti 24 h. Voit mm. tehdä hakemuksen, seurata hakemuksesi etenemisen tilannetta, ilmoittaa yhteystietojen muutoksista ja tulostaa jäsenmaksutodistuksen. Palveluun pääset osoitteesta www.erto.fi/kirjaudu.

ERTO

erton yhteystiedot

42 | toimi | 4-2013

en ole kosk a an kuullut, mitä toiminnanjohtaja voi järjestöissä tehdä. Mutta luulen, että hän tekee uusia laskuja ja lähettää niitä kaikille, jotka eivät ole vielä vanhaa laskua maksaneet. Uudet laskut ovat kalliimpia kuin vanhat, ja niitä voi lähettää niin kauan, kunnes ne maksetaan.

Toiminnanjohtaja on varmaankin kiireinen, eikä ehdi käymään joka päivä edes syömässä. Sellainen työ ei sopisi ainakaan minun pikkusiskoni kummi-sedälle, koska hän on laiska. Toiminnanjohtajan pi-tää olla ahkera ja osata kirjoittaa nopeasti, että hän ehtii tehdä kaikki ne laskut.

Minä voisin ryhtyä toiminnanjohtajaksi, koska siitä työstä saa paljon rahaa: kaikki laskuista tulevat rahat tulisivat minulle.

Mutta enemmän haluaisin ammattilaisfutaajak-si, hyökkääjäksi. Ensin pelaan Suomessa HJK:ssa, sitten menen Saksaan ja sieltä suosikkijoukkueesee-ni FC Barcelonaan. Kun saan paljon rahaa, voin os-taa tosi paljon karkkia ja hienon auton. Jos en josta-kin syystä pääsisikään jalkapalloilijaksi, niin sitten pelaan ammattilaisena sählyä, jääkiekkoa, tennistä tai koripalloa. Ja jos maksetaan miljoona euroa päi-vässä, niin voisin suostua myös valmentajaksi. antonin äiti on laskuttaja ja isä juristi.

teKSti sari alhava KuVa juha myllymäKi uusi alku

toimi | 4-2013 | 43

Anton Wiren, 8 vuotta

Lisätiedot: vikingline.fi tai puh. 0600 41577 (1,64 a/vastattu puhelu + pvm/mpm).

Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Punaiset laivat tarjoavat piristystä arkeen ja juhlaan. Risteilyedut on tarkoitettu Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:njäsenten vapaa-ajan matkoille 23.12.2014 asti. Sydämellisesti tervetuloa!

Helsinki–Tukholma-risteilytViking Gabriella ja Mariella vuoropäivin klo 17.3015 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY

ERTO ry:n jäsenedut

Vuorokauden risteily Turusta TukholmaanViking Amorella klo 8.45, Viking Grace klo 20.555–10 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY

Päiväristeilyt Helsingistä Tallinnaan Viking XPRS klo 11.30 15 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRYP

Jäsenedut netissä: Katso kaikki etuihin kuuluvat reittivaihtoehdot ja hinnat

STTK ry:n ja sen jäsenliittojen extranetistä osoitteessa: www.vikingline.fi/sttk