PA

RE

MM

AN

TY

ÖP

ÄIV

ÄN

PU

OL

ES

TA

04

#0

9

AerobiciäaivoilleSattuukoselkään?RENTOUDU TUOLISSA

Pätkätyönsankarit NäinhurmaatyleisösiPOWERPOINT KURIIN

Säästäsetelieduilla!

TYYLIÄ ILMAN PUKUA

HERÄTYS! KELLOT TESTISSÄ

TARVITAANKO TÄTÄ KOKOUSTA?

HYVÄ KAHVI / PAHA KAHVI

LOIHDI LOUNAS TÖISSÄ

Vietkö sinäkin työkavereita kotiisi?

PA

PA

PA

PA

PA

RE

MM

AN

RE

MM

AN

RE

MM

AN

RE

MM

AN

TY

ÖP

Ä T

YÖ

PÄ

TY

TY

ÖT

YÖ

PÄ

ÖP

ÄIV

ÄN

PIV

ÄIV

ÄN

PIV

ÄN

PI

UO

LE

SU

OL

ES

TU

OL

ES

UO

LE

ST

UE

SA

0A

0A

0 4

#0

94

#0

94

#0

94

#0

94

#0

9#

09

AAAAAAAeeeerrrroooobbbbiiiccccciiiäääääaaaaaiiiivvvvvvvoooooooiiiiiiilllllllleeeeeeSSSSSSaaaaatttttttttttuuuuuuuuuuuuuuukkkkkkkkkkkoooooosssssseeeeeellllllllkkkkkkkkkäääääääääääääääännnnnnnnn???????RERERERER NTNTNTNTOUOUOUOUOUDUDUDUDUDUD TT T T TTTUOUOUOUOOUOLILILILILLIL SSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

PPPPPPPääääääääätttttkkkkkkkkääääääääääättttttttyyyyyyyyyyöööööööööööönnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnssssssaaaaaaannnnnnkkkkkkkaaaaaaaaarrrrrrrriiiiiitttttttt NNNNNNNNNäääääääääiiiiiiinnnnnnnhhhhhhhhhuuuuuurrrrrrmmmmmmmaaaaaaaaaaaaatttttttyyyyyyyylllllleeeeeiiiiissssssööööööösssiiiiiPOPOPOPOPOOWEWEWEWEWEEERPRRPRPR OIOIOIINTNTNTNN K KKURURRURU IIIIIIINNN

SSSSSSSääääääääääääääääässssssstttttttääääääässsssseeeeeeettttttteeeeeeellllllliiiiiieeeeeeeddddddddduuuuuuuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiillllllllllllllllaaaaaaa!!!

TYYLIÄ ILMAN PUKUA

HERÄTYS! KELLOT TESTISSÄ

TARVITAANKO TÄTÄ KOKOUSTA?

HYVÄ KAHVI / PAHA KAHVI

LOIHDI LOUNAS TÖISSÄ

VVVVVVVVVVVVVVViiiiiiiiiiiieeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeetttkkkköööö ssssssiiiiinnnnnnnäääääääkkkkkkkkiiinnnnnnn ttttttttttttttttyyyyyyyyyyyyyyyyöööööööööööööööööööööööööööööökkkaaaavvvveeeeeerrrrrrreeeeeeeeiiiiiiittttttaaaaaaa kkkkooooottttttiiiiiiiiiiiisssssssiiiii???????

erto.fi

Rakastatko työtäsi? ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.

4 toimi nº 4 2009

PA

RE

MM

AN

TY

ÖP

ÄIV

ÄN

PU

OL

ES

TA

04

#0

9

AerobiciäaivoilleSattuukoselkään?RENTOUDU TUOLISSA

Pätkätyönsankarit NäinhurmaatyleisösiPOWERPOINT KURIIN

Säästäsetelieduilla!

TYYLIÄ ILMAN PUKUA

HERÄTYS! KELLOT TESTISSÄ

TARVITAANKO TÄTÄ KOKOUSTA?

HYVÄ KAHVI / PAHA KAHVI

LOIHDI LOUNAS TÖISSÄ

Vietkö sinäkin työkavereita kotiisi?

PA

PA

PA

PA

RE

RE

MM

AN

RE

MM

AR

EM

MA

EM

MA

NT

YÖ

PÄ

TY

ÖP

ÄÖÖ

PÄ

IVÄ

NP

IVÄ

NP

IVÄ

UO

LE

ST

UO

LE

ST

SU

OL

ES

TL

ES

A0

AA0

A00

4#

09

4#

09

4#

09

4#

09

AAAAAAeeeeerrrrrooooobbbbbbbiiiicccccciiiäääääaaaaaaiiiivvvvvooooooiiiilllllllleeeeSSSSaaaaaaattttttttttttuuuuuuuuuuuukkkkkkkkkoooossssseeeeelllllllkkkkkääääääääääääännnnn???????RERERERERENTNTNTNTNTOUOUOUOUOUDUDUDUDUDUDU T T T T TTUOUOUOUOUOU LILILILILIL SSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSSAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

PPPPäääääätttttkkkkäääääääättttttyyyyyyyyöööööööönnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnsssssssaaaaaaannnnnkkkkkkkaaaaaarrrrriiiiiitttttttt NNNNNNNäääääääiiiiiiiinnnnnnhhhhhhuuuuurrrmmmmmaaaaaaaaatttttyyyyyylllleeeeeiiiisssssööööössiiiiPOPOPOPOWEWEWEEERPRRPRPOIOIINTNTNTN K KURURURIIIIIINNN

SSSSäääääääääässsssttttääääääässsssseeeeeettttteeeeellliiiiieeeeeedddddddduuuuuuuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiillllllllllaaa!!

TYYLIÄ ILMAN PUKUA

HERÄTYS! KELLOT TESTISSÄ

TARVITAANKO TÄTÄ KOKOUSTA?

HYVÄ KAHVI / PAHA KAHVI

LOIHDI LOUNAS TÖISSÄ

VVVVVVVVVVVVVViiiiiiiiiieeeeeeeeeeeeeeeeeeeeettkkkköööö ssssiiiiinnnnnnnääääääääkkkkkkkkiiiiiiiinnnnnnnntttttttttttttyyyyyyyyyyyyyöööööööööööööööööööööööööööökkkaavvveeeeeerrrrrreeeeeeeeiiiiiiiittttttttaaaaaaaa kkkkkkkkooooottttiiiiiiisssssiiii?????

{ 04#2009 sisällys }

PÄÄTOIMITTAJA PETTERI KANKKUNEN

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ARJA KUITTINEN

ULKOASU KATJU ARO / WWW.BOTH.FI

KIRJOITTAJAT

TIMO HAIKARAINEN, HASSE HÄRKÖNEN,

ANTTI ISOKANGAS, JUHA ITKONEN,

OUTI KAARTAMO, HELI KARHUMÄKI,

PASI KOSTIAINEN, VILLE RAIVIO, SUVI RÜSTER,

OLLI SULOPUISTO, ELINA VENESMÄKI,

SUSANNA VILJANEN, ULLA-MAIJA VILMI

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

SAMULI KARALA, HANNA KOIKKALAINEN,

JUHO KUVA, MIKKO LEHTIMÄKI, SANNA

PAANANEN, PIETARI POSTI, KATI RAPIA, HEIKKI

RAUTIO, SAMI REPO, SAC MAGIQUE, SAMI

TIRKKONEN, JUSSI VIERIMAA, ANNA VIRTANEN

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT

ASEMAMIEHENKATU 4

00520 HELSINKI

P. (09) 6132�3204

F. (09) 6132 3202

WWW.TOIMILEHTI.FI

TOIMI@ERTO.FI

MEDIAMYYNTI

MIRKKA AHO, P. (09) 6132 3264

JULKAISIJA

ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

REPRO

TERO VALKONEN / FAKTOR

PAINOPAIKKA

FORSSAN KIRJAPAINO, FORSSA 2009

AIKAKAUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

KA

NN

EN

KU

VA

SA

MU

LI K

AR

AL

A, T

YY

LI H

EID

I-M

AR

IKA

UR

PAL

AIN

EN

ME

IKK

I&H

IUK

SE

T A

NN

IKA

MU

UK

KO

NE

N

16 Anneli Ikonen (oik.) ja Kristiina Mustasilta ystä-vystyivät työssä ja ratsun selässä.

oma ura8 TÄRKEINTÄ TYÖSSÄ

Päivi Asola välittää

iloa asiakkaille

9 PALAVERIT PAREMMIKSI

Kirkas päämäärä auttaa

16 ELÄMÄÄ PÄTKISSÄ

Kolme erilaista

suhdetta pätkätyöhön

28 LAADI UNELMAESITYS!

Hyvä PowerPoint-esitys

kertoo vähän, tarpeellista

ja konkreettista

43 UUSI ALKU

Mette Nyman, 6 vuotta

kroppa & nuppi12 JUMPPAA AIVOILLE

Aivosi ilahtuvat

pienestä treenistä

13 HERÄTYS HELPOMMAKSI

Haluaisitko herätä

linnunlauluun?

ihmissuhteet10 KULKEEKO TYÖ GEENEISSÄ?

Kaija ja Satu Raatikainen

ovat tarkkoja työssään

11 KÄVELE TOIMISTOSSA

Kolme neljästä kommunikoi

mieluiten kasvotusten

20 KOLLEGASTA YSTÄVÄKSI

Työssä ystävystyminen

vähentää stressiä ja

helpottaa työntekoa

omat rahat14 SÄÄSTÖÄ SETELIEDUILLA

Työnantajan tarjoama

setelietu kannattaa käyttää

ruoka & juoma31 KYLMÄ LOUNAS KÄTEVÄSTI

Esivalmistelulla lounas

syntyy nopeasti töissäkin

tila & tyyli33 TYYLIÄ ILMAN PUKUA

Yhdistä etiketin mukaista

ja epämuodollista

+ VAKIOT6 TOIMI OIKEIN

Kysy asiantuntijoiltamme

15 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas miettii

ilmaisuuden olemusta

36 TYÖHUONEELTA

Juha Itkosen työtilaa

kuvaa kauhun tasapaino

37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

LiiteVahvista selkää vaikka työtuolilla! Ota myös selvää, miten paita pysyy rypyttömänä laukussa.

AN

AN

EN

toimi nº 4 2009 5

K ollega lähetti minulle ka-

veripyynnön Facebookissa.

No voi hemmetti – kas kun

ei tupsahtanut kotiovelle

lauantai-saunan aikaan!

Jos en hyväksy häntä ka-

veriksi, hän varmaan imaisee rokat nokkaan

ja töissä tulee kiusallisia tilanteita. Jos taas

hyväksyn, en voi enää jul-

kaista siellä kaikkia hausko-

ja pieruvitsejä. Ja missä sit-

ten marisen työasioista?

OLEN OLLUT VIIDESSÄ eri

työpaikassa. Yhdestäkään ei

ole syntynyt pysyviä, läheisiä ystävyyssuh-

teita. Ystäväni ovat lapsuudesta, kouluajoil-

ta ja vanhoista harrastuksista. Yliopiston

jälkeen portti suljettiin, teljettiin ja avain

hukkui.

Tajusin asian, kun suunnittelin vieraslistaa

häihimme viisi vuotta sitten. Kyse ei ole tie-

toisesta valinnasta – en halua pitää työelä-

mää erossa muusta elämästäni – eikä edes

siitä, ettei töissä olisi ollut hyviä tyyppejä.

Mistä siis kiikastaa?

TEKEMÄMME kyselytutkimuksen mu-

kaan joka toisen toimihenkilön elämän tär-

keimmät ystävyyssuhteet ovat muodostu-

neet työpaikalla. Työystävykset tapaavat

useimmin ravintolassa tai

baarissa ja juttelevat siellä

työpaikan ihmissuhteista.

Kuulostaa kivalta.

Tulevaisuudessa työtä teh-

dään entistä enemmän jos-

sain muualla kuin työpai-

kalla. Työkavereita tavataan kasvokkain

vain harvoin, ehkä vain projektin aloitus- ja

päätöspalaverissa. Suomessa tehty työ tu-

lee keskittymään palveluihin, joissa työn-

tekijä on suoraan tekemisissä asiakkaiden

kanssa.

Vuorovaikutustaidot tulevat olemaan ko-

vinta valuuttaa työmarkkinoilla. Oman elä-

män markkinoilla kasvaa ystävystymisen

taidon merkitys.

MUTTA MITEN YSTÄVYSTYÄ töissä, kun

yhteiset kahvitauot ja käytäväkeskustelut ka-

toavat työpäivästä? Käy niin, että jos et osaa

kohdata ja hurmata ihmisiä tietoverkoissa, et

pian pääse kohtaamaan heitä ollenkaan.

Minulla ei ole työystäviä, koska en ole teh-

nyt työtä ystävyyden eteen. En maalla, en

verkossa. Seuraavan viikonvaihteen aikana

aion muuttaa tilanteen.

Ensin panen lempilevyni soimaan lujalle

ja korkkaan viinipullon. Sitten päivitän ja

aktivoin virtuaaliset profi ilini ja lähettelen

täysin estoitta kaveripyyntöjä kaikille van-

hoille työkavereille. Portti on auki – tervetu-

loa elämääni!

Petteri KankkunenPäätoimittaja

{ pääkirjoitus }

Työkavereiden välisen ystävyyden eteen saa tehdä tosissaan töitä.

Varsinkin silloin, kun kaikki kahvitauot vietetään virtuaalikahvilassa.

Miksi minulla ei ole työystäviä?

TOIMITTAJA OUTI KAARTAMO

Käsi mittaa kahvia pannuun, toinen silittää paitaa ja kolmas kirjoittaa juttua lehteen,

vaakatasossa. Ihanaa olla kotona, tällä kertaa. Kolmen hengissä pysytyn freelancer-vuoden

jälkeen olen antanut itseni jäädä aamulla sänkyyn – tai missä läppärini sattuu milloinkin

heräämään. Avokonttorissa karaistunut keskittymiskyky sallii työn tekemisen kahviloissa,

julkisissa liikennevälineissä, sukulaistädin kuplassa, marjametsällä, eläintarhassa,

tunisialaisessa hotellihuoneessa, tylsistyneen pienen terrierin seurassa. Kaunis maisema

inspiroi ajattelemiseen, vaihtuva maisema vielä enemmän.

tekijältä

toimi nº 4 2009

Miten ystävystyä,kun kahvitauot

katoavat?

6 toimi nº 4 2009

kirjoita meille

» Toimi-lehti / ERTOAsemamiehenkatu 4

00520 Helsinki

» toimi@erto.fi

Korvaukset laissa

? Työnantajamme on esittä-nyt, että ylityökorvaukset olisi hyvä jättää veloitta-

matta, jotta fi rma pysyisi pys-tyssä. Onko tämä laillista?

Vähissä varoissa

VASTAUS: Ylityökorvausten maksaminen

perustuu työaikalakiin. Laki ei anna mah-

dollisuutta sopia ylityökorvauksista laista

poiketen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työn-

tekijä tekee ylitöitä, ne on korvattava lain

tai mahdollisen työehtosopimuksen mää-

räämällä tavalla. Työnantajalla ei siis ole

oikeutta ehdottaa maksamatta jättämistä,

koska työntekijän ja työnantajan välinen so-

pimus asiasta olisi lain vastainen. Jos työn-

antaja ei enää suostu maksamaan ylityökor-

vauksia, ota yhteyttä ammattiliittoon.

Luovien säästöideoiden pohtiminen on

kuitenkin varsin suotavaa, jotta esimerkiksi

irtisanomisilta vältytään. Teidän kannattaa-

kin yhdessä työnantajan kanssa miettiä, mil-

lä muilla keinoilla säästöjä voitaisiin saavut-

taa. Keinoja voivat olla esimerkiksi turhien

matkojen karsiminen ja toiminnan tehosta-

minen siten, että ylitöiden tarve vähenisi.

Hanna Harvima

4. Tee aloite, että toimintatapaa muutetaan

jotenkin. Muutos voi koskea kokouspaik-

kaa tai -aikaa, istumajärjestystä, agendaa

tai vaikka tarjoiluja. Pieni konkreettinen

muutos voi pistää henkisetkin kivet vieri-

mään.

Kaikkien on myös hyvä pitää mielessä, et-

tä pelisäännötkin ovat tärkeitä: ajallaan saa-

puminen, läsnäolo sähköpostien selaamisen

tai kännykkäviestittelyn sijasta.

Juha-Pekka Airo

Jumppaa olohuoneeseen

? Töiden jälkeen en jaksa lähteä kuntoilemaan. Voi-sin tehdä pientä liikun taa

samalla, kun katson televisiota. Mikä olisi sopivaa telkan katse-lu jumppaa näyttöpäätetyön-tekijälle?

Kunnonkohottaja

VASTAUS: Televisiojumpan avuksi kan-

nattaa hankkia kuminauha ja jumppapal-

lo, joilla voit treenata istumatyössä uinah-

tavia keskivartalon ja yläselän lihaksia jopa

yhtä aikaa.

Istu jumppapallon päälle ja tartu kuminau-

haan hieman hartioita leveämmällä otteella.

Nosta kädet suoriksi eteen. Vedä käsiä suo-

rina taaksepäin, kunnes kuminauha osuu

rintakehään. Toista liike 10–15 kertaa.

Kuminauhavedon välissä voit tehdä 30–

60 sekunnin venytyksiä rintalihaksille ja

lonkan koukistajille: Ota käsistä kiinni se-

län takana ja nosta niitä rauhallisesti ylös-

päin, kunnes tunnet venytyksen rintakehäs-

sä. Lonkan koukistajien venyttämiseksi ase-

tu lattialle toinen polvi maassa, toinen jalka

koukussa edessä. Tuo lantiota eteenpäin,

kunnes tunnet venytyksen takimmaisessa

jalassa. Tee venytys molemmin puolin.

Timo Haikarainen

Eloa kokouksiin

? Istun työssäni paljon työ-ryhmissä ja haluaisin saada niihin enemmän eloa. Kuin-

ka saisin muut innostumaan?Vielä energiaa

VASTAUS: Tässä muutama ajatus:

1. Tutkaile omaa tunnetilaasi ryhmässä –

vetääkö tunnelma sinutkin passiiviseksi?

2. Mieti, miten voisit piristää työskentelyä.

Olemalla itse innostunut, vaikka tunnel-

mat ovatkin harmaat? Tekemällä jotain yl-

lättävää tai totutusta poikkeavaa?

3. Kerro ääneen, mitä ajattelet työskentelys-

tä ja sen puutuneisuudesta. Kannattaa pu-

hua omista ajatuksista ja tunteista ja vält-

tää muiden syyttelyä tai kritisoimista.

RALF SUND

VTM,on STTK:n

talous- poliittinen

asiantuntija.

HANNA

HARVIMA

OTK, on Toimi -henkilö liitto

ERTOn lakimies.

TIMO

HAIKARAINEN

LitM, onpersonal trainer

ja urheilu-valmentaja.

JUHA-PEKKA

AIRO

PsM, onpsykoterapeutti

ja Mercuri Urvalin konsultti.

PIRTA

AALTONEN

FM, on HRM

Partnersinura val men taja.

{ Toimi oikein }T O I M I - L E H D E N A S I A N T U N T I J A T V A S T A A V A T L U K I J O I D E N K Y S Y M Y K S I I N

”Tee aloite, että työryhmän toimintatapaa

muutetaan jotenkin.”

toimi nº 4 2009 7

Auto työpaikalta

? Olen miettinyt, kannat-taisiko minun neuvotella itselleni palkankorotuksen

sijasta leasing-auto. Miten voisin laskea, kannattaako se vai ei?

Huono matikkapää

VASTAUS: Palkankorotuksen vaihtamises-

sa autoetuun vaikuttaa moni asia. Arvot

näyttelevät suurta roolia, eikä asiaa voi rat-

kaista yksin taskulaskimella.

Oletetaan, että vapaan autoedun verotusar-

vo ja puuttumaan jäävä palkankorotus ovat

samansuuruisia, esimerkiksi 1200 euroa kuu-

kaudessa. Tällöin käteen jäävä ansio verrattu-

na palkankorotukseen pienenee (50 %:n raja-

vero-oletuksella) noin 1200 euroa. Tälle pitäisi

saada riittävä vastine vapaa-ajan autoilulla.

Mikäli sinulla on talviasuttava kesämökki

yli 300 kilometrin päässä, harrastuksiin kuu-

luu laskettelu, ja perheessä on lapsia, joilla on

ajokortti, autoetu voittaa palkankorotuksen.

Ympäristön kannalta autoetu ”kannustaa” nu-

rinkuriseen käyttäytymiseen: Julkisia liiken-

nevälineitä ei silloin kannata käyttää, vaan

kaiken liikkumisen tulee tapahtua autolla.

Ralf Sund

CV tekeillä

? Mitkä koulutukset kannat-taa laittaa CV:hen? Laitan-ko enää edes ylioppilas-

tutkintoa, kun olen sen jälkeen suorittanut ammattitutkinnon?

Työnhakija

VASTAUS: Ansioluettelosi on tärkeä osa

ensivaikutelmaa. Se on eräänlainen myyn-

tiesite, jonka tulee olla kiinnostava, tarkka

ja konkreettinen. Koulutustausta on olen-

nainen perustieto, ja usein työnhakijalta

edellytetäänkin tietyn tasoista tutkintoa.

Vaikka ammattitutkintosi onkin tuoreem-

pi, sinun kannattaa silti mainita myös yliop-

pilastutkinto. Se on hyvä lisä, jolla voit erot-

tua eduksesi.

Jatkokoulutuskursseista voit kertoa an-

sioluettelosi lopussa otsikolla ”Muu koulu-

tus”. Niistä rekrytoija saa kuvan siitä, kuin-

ka olet ylläpitänyt ja kehittänyt ammattitai-

toasi. Jos täydennyskoulutuksia on paljon,

voit ryhmitellä niitä laajemmiksi kokonai-

suuksiksi (esimerkiksi ”useita yrityksen si-

säisiä markkinoinnin ja myynnin kursseja”).

Seikkaperäisiä luetteloita tarvitaan harvoin;

koulutuksen nimi, järjestäjä ja suoritusvuo-

si riittävät.

Pirta Aaltonen

”Voisiko toimintaatehostaa, jotta ylitöiden

tarve vähenisi?”

SA

C M

AG

IQU

E

8 toimi nº 4 2009

TOIMIHENKILÖ LAITTAA ASIAT TÄRKEYSJÄRJEST YKSEEN

TEKSTI OUTI KAARTAMO KUVA JUSSI VIERIMAA

{ oma ura }

Päivi Asola, 46:

Tärkeintä työssäni on...TYÖSKENTELEN kuntokeskusvastaavana eli suunnit-

telen aikataulut, vedän tunteja, teen jäsensopimuksia,

hoidan asiakaspalvelua, kastelen kukkia ja mietin, mitä

teemme viiden vuoden kuluttua. Toimenkuvani on laa-

ja, koska yritys on pieni.

Tällä alalla on harvinaista, että joku on näin pitkään sa-

massa paikassa. Aluksi soitimme musiikkia itse äänite-

tyiltä c-kaseteilta eikä ohjaajilla ollut mikrofoneja.

Tärkeintä on ilo, joka syntyy asiakassuhteista. Meil-

lä on asiakkaita kolmessa ikäpolvessa. On kivaa, kun

asiakkaat kaivavat lompakostaan lapsenlapsensa ku-

van nähtäväksi. Ryhmäliikuntaan liittyy yhteenkuulu-

misen tunnetta. Teen kaikkeni sen eteen, että oma ilo-

ni tarttuu asiakkaisiin. On ihanaa nähdä jonkun nautti-

van tunnista täysin siemauksin.

Ikävintä on työehtosopimuksen puuttuminen. Ala on

vielä lapsenkengissä. Minun pitäisi ajaa asioitani, mut-

ta en ole sen tyyppinen. Olin aiemmin erikoissairaan-

hoitaja ja ammatinvaihtoni takia olen hävinnyt rahassa

kaksi omakotitaloa. Se on kuitenkin oma valintani.

2019”Jos terveyttä riittää ja olen hengissä, saatan olla edelleen samassa

työpaikassa. Voin tehdä myös hoitoalan töitä, olla kaupan kas-salla, kukkakaupassa

tai leipoa ihmisille kakkuja.”

1978Perunannostotöitä

Merimaskussa

1979–1981Kioski- ja grillimyyjä,

Samppalinnan maauimala ja Turun kauppatori

1981–1982

Huoltotyöntekijä ja hotellisiivooja,

Varissuon huolto jaMaarianhamina

1983–1990

Sairaanhoitaja jaerikoissairaanhoitaja

1987–

Kuntokeskusvastaava,Nautilus Kuntokeskus

Turku

toimi nº 4 2009 9

{ oma ura }KOONNUT PETTERI KANKKUNEN

Hyvä profi ilikuva auttaa työnhaussaREKRYTOINTIAMMATTILAISET SUOSITTELEVAT oman va-lokuvan laittamista internetin työnhaku- ja ver-kostoitumispalveluihin. Mutta millaisen? Pukeu-du kuten pukeutuisit työhaastatteluun ja pidä kampaus ja meikki mahdollisimman yksinker-taisina. Vaaleansiniset sävyt saavat useimpien ihon näyttämään terveeltä. Päivitä kuvasi aina, kun muutat tyyliäsi. Näin nimeäsi googlaavat eivät voi erehtyä henkilöstä.

V Ä L T Ä T T I E T O Ä H K Y N

kuinka...

Kokoukset voivat olla hedelmällisiä ja ytimekkäitä,

kun pidät päämäärän kirkkaana.

Palaverit paremmiksi

osanottajien lähteä, kun heidän asiansa on

käsitelty.

Älä salli asiasta lipsumista. Kun kokouk-

sessa nousee esiin aihealueen ulkopuolisia

ideoita, aseta ne ”parkkiruutuun”. Ne siis

kirjataan erilliseen paperiin

myöhempää käsittelyä var-

ten, mutta niihin ei käytetä

aikaa nyt.

Pidä seisova kokous. Kut-

su osallistujat tilaan, jossa ei

ole tuoleja. Kun kaikki seiso-

vat, työjärjestys tulee käsiteltyä ripeästi. Ku-

kaan ei voi haaskata aikaa nojailuun ja aloil-

leen asettumiseen.

ONKO PALAVERI TODELLA tarpeen? Mie-

ti ensin, voiko päämäärän saavuttaa muil-

la keinoin. Paras syy kokouksen pitämiseen

on se, että haluat ihmisten olevan vuorovai-

kutuksessa keskenään. Jokainen kysymys ei

vaadi ryhmäpäätöksentekoa.

Meneekö jaaritteluksi? Mää-

rittele selkeä tavoite kokouk-

selle. Keskity päätösten teke-

miseen ja vaadi, että kaikki

supistavat raportointiaan vii-

me aikojen tapahtumista.

Oletko valmistautunut? Organisoi asiat,

laadi täsmällinen työjärjestys ja mieti tark-

kaan, keitä todella tarvitaan paikalle. Salli

Asetaulkopuoliset

asiat parkkiruutuun.

AL

BE

RT

O R

UG

GIE

RI

/ V

EE

R

TIESITKÖ, ETTÄ INFORMAATION ylikuormitus vaikuttaa aivotoimintaasi niin, että kykysi analysoida asioita ja tehdä päätöksiä heikkenee huomattavasti? Tässä viisi vinkkiä, jotka keventävät kuormaasi.1 Aseta asiat tärkeysjärjestykseen. 90 % vastaanottamastasi tiedosta on erittäin todennäköisesti hyödytöntä. Karsi tiedon määrää – olivat ne sitten ihmisiä, joita kuuntelet tai seuraamiasi medioita – ja luokittele aineisto tärkeyden mukaan.2 Aseta rajat saapuvalle tietomäärälle. Jos maksimoit saapuvan tiedon määrän, saatat lisätä onnekkaiden sattumalöytöjen määrää, mutta haaskaat samalla aikaa alati kasvavan roskatiedon parissa. Vaikka kollegat seuraavat tiettyjä julkaisuja, se ei tarkoita, että sinun tarvitsisi.3 Vapauta aikaa henkilökohtaisille keskus-teluille. Kahdenkeskeiset keskustelut ovat paras tapa hankkia tietoa. Olipa tieto missä muodossa tahansa, se aina heijastaa toisen ihmisen ajattelua. Artikkelit eivät ole vuorovaikutteisia eivätkä henkilökoh-taisia. Ihmiset ovat.4 Vähän voi olla tarpeeksi. Lopeta tiedon vastaanottaminen heti, kun olet koonnut riittävän ja käytännöllisen määrän infor-maatiota. Hae tasapaino tyydyttävän ja riittävän tietomäärän välille. Jos pyrit täydellisyyteen, et koskaan saavuta tavoitettasi.5 Kirkasta päämääräsi. Laajan alueen luotaaminen ei ole tiedonkeruun kannalta tarkoituksenmukaista. Voisi sanoa, että älä heitä verkkoja veteen vaan harppunoi. Tärkeintä on tiedostaa kokonaissuunta ja päättää, mitkä asiat ovat sinun työssäsi tärkeitä.6 Älä infosaastuta itse. Informoi toisia kuten toivoisit itseäsi informoitavan. Ole selkeä ja lyhytsanainen aina kun mahdollista. Jos et ole, muodostat uhkan kanssaihmisten mentaaliselle ekologialle.

REKlokkosdu kataiihokueiv

Älä anna ajatuksen lentää ulos aiheesta.

10 toimi nº 4 2009

KULKEEKO T YÖ GEENEISSÄ?TEKSTI ELINA VENESMÄKI KUVA SAMI TIRKKONEN

{ ihmissuhteet }

Kaupallisella alalla tarkkuus on tarpeen.

Pilkut paikoilleenKAIJA RAATIKAINEN: Olen ollut tässä työ-

paikassa jo yli 30 vuotta. Tulin aikanaan

kirjanpitäjän äitiyslomansijaiseksi ja sil-

loin vielä ajattelin vaihtavani työpaikkaa

pian. Sain kolme lasta ja jäinkin kuntoutu-

miskeskukselle töihin. Työpaikka on mu-

kava ja työ pääosin tuttua. Vuoden aika-

na toimenkuvani on laajentunut henkilös-

töasioiden hoitamisella. Työ on muuttunut

monipuolisemmaksi, mikä on vielä lisännyt

työmoti vaatiota.

Vastapainoa usein kiireiselle työlleni an-

taa yhteinen tanssiharrastuksemme. Olem-

me Satun kanssa tanssineet jo lähes kym-

menen vuotta. Käyn latinos-tunneilla kol-

Sama työmotivaatio ja -moraali on itselläni.

Yrityksemme myy sähköpyörätuoleja, ja

vastaan niiden myynnistä Ranskaan ja Ita-

liaan. Äiti vaikutti varmasti uravalintaani.

Seurasin hänen työtään ja ajattelin voivani

tehdä jotain vastaavaa. Lukiossa laskelmoin

myös, että kaupallinen koulutus avaa mon-

ta uravaihtoehtoa.

Työmme ovat erilaisia. Äidin työ sisältää

enemmän rutiineja, ja se tuntuu sopivan hä-

nelle. Minä olen projektityyppisempi ihmi-

nen. Kun uusi projekti alkaa, saan uutta drai-

via. Koulutukseni on korkeampi, mutta äiti

on kokenut ja vahva tuki työasioissa minulle

vielä varmaan vuosien päästäkin.

äiti kaija raatikainen, 56

Yo-merkonomi, Kunnon paikka

-kuntoutuskeskuksen henkilöstösihteeri

Siilinjärvellä

tytär satu raatikainen, 28

Ekonomi, Chasswheel-yrityksen

asiakkuuspäällikkö Siilinjärvellä

me kertaa viikossa ja Satu useammin. Loppu

vapaa-aika menee ay-toimintaan.

Satu on lapsista vanhin, ja olemme hyvin

samantyyppisiä. Samoin kuin minä, hän pa-

neutuu työhönsä ja tekee kaiken niin täy-

dellisesti kuin pystyy. Häneltä olen oppi-

nut määrätietoisuutta. Satu on opettanut,

että jos olen oikeassa, minun on pidettävä

mielipiteestäni kiinni.

SATU RAATIKAINEN: Olen oppinut äidiltä

tarkkuuden ja huolellisuuden. Tiedämme

molemmat, että taloudellisella alalla kaik-

ki pitää tehdä oikein. Äiti on aina sitoutu-

nut työhön ja joustanut tarpeen mukaan.

toimi nº 4 2009 11

DANIEL GOLEMAN:TUNNEÄLY

TYÖPAIKALLA

”Todella älykkäästivoi toimia vain ihminen,

joka hyväksyy omattunteensa, tiedostaa ne

ja osaa hallita niitä.”

REIJO IKÄHEIMONEN: TUNNEÄLY

– TERVETTÄ JÄRKEÄ

”Ihmistenykseyteen kuuluu

voimakkaastitoisten ihmistenymmärtäminen.”

MIKAEL SAARINEN: TUNNE ÄLYSI

– ÄLYÄ TUNTEVASI

”Tunneälykäs myyjäsaa aikaan enemmän

kauppaa jatunneälykäs esimies saa

tiiminsä toimimaan.”

{ ihmissuhteet }KOONNEET PETTERI KANKKUNEN JA ARJA KUITTINEN

VE

ER

, IS

TO

CK

PH

OT

O

58%suomalaisista

kertoo kokeneensa sukupolvien välisiä

konfl iktejatyöpaikallaan.KELLY SERVICES KYSELYTUTKIMUS 2009

”Koskaan ei ole liianmyöhäistä alkaa arvostaa

omia ja muiden tunteita.”MEDIVIREEN TYÖKYKYKESKUKSEN PSYKOLOGI ANTTI ARO

VerkostoiduhyvätuloisiinTAANTUMA JA lisääntynyt työttömyys te-

kevät meistä ahkerampia verkostoitujia.

Ammatilliseen verkostoitumiseen erikois-

tuneen LinkedIn-verkkopalvelun käyttä-

jämäärä on kasvanut kahdessa vuodessa

14 miljoonasta 47 miljoonaan. Suomalaisia

palvelussa on nyt reilut 170 000 ja uusia liit-

tyy noin 4000 kuussa.

Palvelu kiinnostaa etenkin hyvätuloisia.

60 % käyttäjistä ilmoittaa ansaitsevansa yli

63 000 euroa vuodessa. Palvelussa luotu-

jen kontaktien määrä näyttää korreloivan

tienestien kanssa. Yli 137 000 euroa tienaa-

villa on seitsemän kertaa todennäköisem-

min yli 150 kontaktia kuin matalatuloisim-

milla käyttäjillä.

Käy visiitillänaapurihuoneessaKANNATTAA VÄLILLÄ irrottautua tietoko-

neelta ja näyttää naamaa työkaverin huo-

neessa, sillä tutkimuksen mukaan useim-

mat työtoverisi toivovat sitä. Kolme neljästä

suomalaisesta pitää puhumista työpaikalla

mieluisimpana viestintämuotona.

Tulokset ilmenevät elokuussa julkaistus-

ta kansainvälisestä kyselytutkimuksesta,

jonka toteutti henkilöstöpalveluyritys Kel-

ly Services. Tutkimukseen osallistui 100 000

vastaajaa Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja

Aasiasta.

Vain 15 prosenttia pitää sähköpostia ja

muuta kirjallista viestintää parhaana tapa-

na kommunikoida. Puhelinta ja chattia ar-

vostaa eniten muutama prosentti.

E T TÄ S I K Ä L IK I R J AV I I S A U T TA T U N T E I S TA

AINA KUN TEET palveluksen toiselle ihmiselle, synnytät häneen velvollisuuden-tunteen tehdä sinulle vastapalvelus joskus tulevaisuudessa. Psykologien mukaan ihmisen mieli toimii luontaisesti näin.

Mutta miten käy tekemäsi palveluksen arvolle, kun aika kuluu? Happaneeko se vai kypsyykö kuin viini?

Käyttäytymistieteilijä Francis Flynn selvitti asiaa tutkimalla ison yrityksen asiakaspalvelijoiden keskistä työvuorojen vaihtamista ja tuuraamista.

Flynnin havaintojen mukaan vastaus riippuu siitä, oletko palveluksen antaja vai vastaanottaja. Välittömästi jeesauksen jälkeen vastaanottaja arvostaa tekoa enemmän kuin palveluksen antaja. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän pal-veluksen arvo heikkenee vastaanottajan mielessä ja kasvaa antajan mielessä.

Kun nyt palautat mieleesi mukavia asioita, joita ihmiset ovat sinulle tehneet, muista, että sinulla on luontainen taipu-mus vähätellä saamasi avun arvoa. Tee kunnon vastapalvelus, niin et vahingoita ihmissuhteitasi.

S A A T T Y Ö K A V E R I N

R A P S U T T A M A A N S E L K Ä Ä S I

kuinka...

12 toimi nº 4 2009

TEKSTI ARJA KUITTINEN KUVITUS PAULIINA MÄKELÄ{ kroppa & nuppi }

HARJOITTELE PÄÄTTELYÄ. Vaikkapa tällä tarinalla: ”Ehdin töistä puoli kuuden junaan, joka saapuu kotiasemalleni kello kuusi. Mieheni tulee joka päivä autolla asemalle noutamaan minua kuudelta. Eräänä iltana lopetin työt aiemmin ja ehdin viiden junaan, joka on perillä puoli kuusi. Koska mieheni ei ollut vastassa, lähdin kävelemään kotiin. Mieheni lähti kotoa tavalliseen aikaan, näki minut kävelemässä, poimi kyytiin ja ajoi kotiin. Olimme kotona 15 minuuttia tavallista aikaisemmin. Kauanko ehdin kävellä?”

10 min

Töissä tarvitaan kykyä ratkaista asioita ja omaksua uutta nopeasti.

Aivojen käyttövoimaa voi parantaa älytehtävillä.

KAIVELE MUISTILOKEROITASI. Tee näistä yksi testi kerrallaan: Keksi viisi eläintä, jotka alkavat M-kirjaimella, viisi kukkaa, jotka alkavat K-kirjaimella tai viisi maata, jotka alkavat S-kirjaimella.

Harjoitus sopii vaikkapa ajankuluksi työmatkalle.

2 minOPETTELE JOTAIN ULKOA. Harjoittele runoa ja yritä lausua se ulkoa. Jatka samaa seuraavana päivänä ja kertaa tarvittaessa. Myös kielen opiskelu on aivoille hyvä haaste. Uuden kielen sijasta voi poimia tutun kielen vieraita sanoja ja kuulustella niitä itseltään.

20 minTESTAA LÄHIMUISTIASI. Kirjoita 20 tai 30 sanaa, jotka voivat olla mitä vain perusmuodossa olevia sanoja kuten kahvi, uiminen tai nopea. Käytä kaksi minuuttia yrittäen painaa sanat mie-leesi. Kirjoita sen jälkeen niistä kahden minuutin aikana niin monta kuin muistat.

6 min

VASTAUS: Koska olimme säästäneet 15 minuuttia, juuri sen ajan häneltä vei ajaa kohtaamispaikastamme asemalle ja takaisin. Mieheni poimi minut kyytiin 7,5 minuuttia normaalia aiemmin eli 7,5 minuuttia vaille kuusi. Kävelin siis 30–7,5 minuuttia eli 22,5 minuuttia.

38minuuttia jumppaa aivoille

toimi nº 4 2009 13

KOONNUT ARJA KUITTINEN{ kroppa & nuppi }

Kävelyllä kuntoonJOS BODYPUMP SISÄTILOISSA ei työ-

päivän jälkeen houkuta, löytyy helpompi-

kin tapa kohottaa kuntoa. Kunto kohoaa

jopa pelkällä kävelyllä.

Kestävyyskuntoa nostaa kävely, joka hen-

gästyttää ja aiheuttaa hikoilua. UKK-insti-

tuutti suosittelee ottamaan 10 000 askelta

päivässä, mutta vasta 13 000 askeleella kun-

to alkaa kohota.

Terveyden ja painonhallinnan edistämi-

seen riittää kohtuullinen vauhti ja päivit-

täinen vähintään puolen tunnin kävely, jo-

ka koostuu vähintään kymmenen minuutin

pätkistä. Kävelyssä kroppa saa myös toimis-

topäivän jälkeen happea.

Kävely on suomalaisten suosituin liikun-

taharrastus.

Pitkää ikää!OPTIMISTISET NAISET ELÄVÄT pidem-

pään ja terveempinä kuin nurisevat. Ame-

rikkalainen tutkimus osoittaa, että he sai-

rastuvat vakaviin sairauksiin harvemmin

ja kuolevat niihin harvemmin kuin pessi-

mistit.

Kyynisyys ja äkäisyys saattavat vaikuttaa

elimistöön stressin kautta, kun taas optimis-

mi antaa kropalle kykyä torjua vakavia sai-

rauksia.

Tutkimuksessa seurattiin yli kahdeksan

vuotta lähes 100 000 naisen elämänasen-

teen ja elämäntapojen yhteyttä terveyteen.

Seurannan aikana kymmenestätuhannes-

ta optimistista kuoli 46 ja pessimististä 63.

Naiset olivat 50–79-vuotiaita. Tutkimuksen

julkaisi Circulation-lehti.

KAHVI PARANTAA LÄHES kaiken. Mahtavaa! Se suojaa maksasyövältä, helpottaa astman oireita ja pienentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen. Päivittäinen kahvittelu pitää dementiaa loitolla, ja paljon kittaava on paremmas-sa suojassa myös Parkinsonin taudilta. Sydäntaudinkin riski vähenee. Työkyvyn kahvi vippaa taivaisiin, koska kofeiini kiihottaa keskushermostoa.

Mutta kamalaa! Kahvi aiheuttaakin sairauksia.

Yliannokset nostavat verenpainetta ja aiheuttavat rytmihäiriöitä. Monilta kofeiini vie yöunet, toisille aiheuttaa vatsavaivoja. Yli kaksi kupillista päi-vässä lisää keskenmenon riskiä. Paljon kahvia juoneilla iäkkäillä naisilla on muita enemmän osteoporoosia, koska kahvi heikentää kalsiumin imeytymistä.

Erään tutkimuksen mukaan ahkera kahvinjuonti nakertaa jopa työtehoa, sillä syntyvä nestehukka heikentää suoritusky-kyä. Kofeiini voi myös vaikeuttaa tiimityö-tä, koska liika kofeiini lisää stressiä.

Siis juodako vai eikö juoda?

”Kun uskottelet itsellesiolevasi energinen, alat

toimia sen mukaisesti.”FIT.FI, SYYSKUU 2009

VÄRISEVÄ

HERÄTYSKELLO

Kytke ääni poisja herää värinään

tyynyn alla.Kurkkaa sisä-

lämpötila näytöltä.11, 90 €, Clas Ohlson.

SARASTUSVALO

PHILIPS HF3461

Valoherätys on kiva idea, mutta

ei herätä. Äänivaihtoehdoista

lintua luulee oikeaksi.99 €, tavaratalot.

HERÄTYSKELLO

CLOCKY

Järkkyherätys. Muistuttaa Tähtien

sotaa. Toisestatorkusta kello

lähtee karkuun.49,90 €, Pulju.net.

T YÖ A A M U N H E R ÄT TÄ J ÄT

IST

OC

KP

HO

TO

, VA

LM

IST

AJA

T

7–8tunnin

päivittäinen yöunitakaa parhaansuoriutumisen

älyllisistä tehtävistä. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS

E T TÄ S I K Ä L I

kuinka...S U H TA U T U A K A H V I I N

14 toimi nº 4 2009

TEKSTI HASSE HÄRKÖNEN KUVITUS ANNA VIRTANEN{ omat rahat }

selvää säästöä

SETELEIDEN KAUTTA TYÖNANTAJA tu-

kee rahallisesti työntekijöiden vapaa-ajan

virkistäytymistä. Liikuntapaikkoihin mak-

suvälineeksi kelpaavia seteleitä on ollut tar-

jolla jo yli kymmenen vuotta. Viime vuosina

niiden rinnalle on tullut kulttuuritapahtu-

miin kelpaavia seteleitä. Lounasseteli puo-

lestaan laskee työajan ruokailun hintaa.

Jos omassa työpaikassa ei setelietuja vielä

ole, kuka tahansa voi ehdottaa niiden käyt-

töönottoa esimerkiksi henkilöstöpäälliköl-

le. Työntekijät voivat myös itse vinkata sete-

lipalveluita markkinoivalle yritykselle, että

heidän työpaikkaansa voisi ottaa yhteyttä.

Yrityksen koko ei vaikuta seteleiden tar-

joamiseen, vaan ne voidaan ottaa käyttöön

yhtä hyvin pienyrityksessä kuin tuhansien

työntekijöiden pörssiyhtiössä. Työnantajan

kannalta on tietenkin edullista, jos työnteki-

jät pitävät itsensä kunnossa. Työnantaja voi

tukea henkilöstönsä virkistystoimintaa ve-

rovapaasti 400 eurolla vuodessa työntekijää

kohden. Seteliedut liittyvät työsuhteeseen,

minkä vuoksi ne ovat henkilökohtaisia.

Setelietu tarkoittaa

Työnantajan tarjoamat seteliedut ovat työntekijälle

verovapaa etu, jota kannattaa käyttää. Seteliedun

voi tarjota yhtä hyvin suuri kuin pienikin työpaikka.

Omavastuullatai ilmanOSA TYÖNANTAJISTA tarjoaa se-teleitä vapaana työsuhde-etuna, jolloin ne eivät maksa työntekijälle mitään. Vaihtoehtoisesti työntekijä maksaa 20–50 prosentin omavastuuosuuden ja työnantaja loput.

Setelit ovat verovapaa etu, joten niitä kannattaa käyttää. Jos työnantaja mak-saa työntekijälle rahaa hänen harrastuk-sistaan antamia kuitteja vastaan, se taas katsotaan veronalaiseksi palkkatuloksi.

Lounasseteli katsotaan luontoiseduksi. Työntekijä maksaa veroa 75 prosentista setelin nimellisarvosta. Jos lounasse-telin arvo on esimerkiksi 8,20 euroa, veronalaista etua siitä on 6,15 euroa, josta työntekijä maksaa veroa oman tuloveroprosenttinsa mukaan. Jos työn-tekijän veroprosentti on 30, hän maksaa esimerkkisetelistä veroa 1,85 euroa. Reilu kahdeksan euron ateria maksaa työnteki-jälle siis alle kaksi euroa.

Työnantaja voi myös periä työntekijältä korkeintaan 75 prosentin omavastuu-osuuden lounassetelin nimellisarvosta. Silloin setelin verotusarvo työntekijälle laskee. Jos esimerkiksi 8,20 euron lounassetelistä peritään kahden euron omavastuu, se laskee verotusarvon 4,15 euroon, ja 30 prosentin tuloverolla työntekijä maksaa edusta veroa 1,25 euroa. Kun sekä omavastuu että vero otetaan huomioon, työntekijälle tulee siis kustannuksia yhteensä 3,25 euroa.

Jos työnantaja perii lounassetelistä 75 prosentin omavastuun eli omavastuu kattaa koko verotusarvon, työntekijän ei enää tarvitse maksaa siitä veroa.

TyömatkaseteliäodotellessaHALLITUS ON ANTANUT budje-tissaan esityksen, joka pyrkii tekemään vuodesta 2006 voimassa olleen julkisten kulkuvälineiden käyttöä tukevan työ-matkaedun houkuttelevammaksi. Esitys vähentäisi sekä työnantajan että -tekijän kuluja. Osa palkasta muutettaisiin verot-tomaksi työmatkaeduksi, minkä lisäksi työntekijä saisi pienemmän tuloveropro-sentin. Työmatkaetu voi tulla käyttöön työmatkasetelinä.

toimi nº 4 2009 15

KONSULTTI ANTTI ISOKANGAS LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA,JOTTA SINUN EI TAR VITSE.

{ kotiläksyt }

A merikkalaisen Wired-leh-

den päätoimittaja Chris Anderson julkaisi vuonna

2004 artikkelin The Long

Tail, joka käsitteli digi-

taalisen jakelun synnyt-

tämää vallankumousta. Kun levyjä myytiin

levykaupoissa, kauppiaiden kannatti an-

taa rajallinen hyllytila levyille, joita myytiin

eniten. Verkkokaupassa hyllytilaa on ra-

jattomasti, kun digitaalisen tallentamisen

ja jakelun kustannukset lähestyvät nollaa.

Silloin kauppiaan ei kannata tarjota pelk-

kiä hittituotteita, vaan niin laaja valikoima

kuin mahdollista.

Laajentunut valikoima vaikuttaa myös ku-

luttajien valintoihin ja ajaa kysyntää ”pit-

kään häntään” eli jatkuvasti laajempaan

joukkoon marginaalisempia kulttuurituot-

teita. Silloin Lauri Tähkän lisäksi ostetaan

entistä enemmän sellomusiikkia ja Kauko Röyhkän varhaistuotantoa. Kaikki voittavat:

kuluttaja, kauppias ja kulttuuri.

Pari vuotta artikkelin ilmestymisen jälkeen

Anderson laajensi sen menestyskirjaksi, joka

teki ”pitkästä hännästä” yhden viime vuo sien

hoetuimmista bisnestermeistä. Nyt mies yrit-

tää samaa temppua. Pari vuotta sitten Wired-

l ehdessä julkaistu ilmaista taloutta käsittelevä

artikkeli on laajennettu kirjamuotoon nimellä

Free: The Future of a Radical Price (Ilmainen:

Radikaalin hinnan tulevaisuus).

MYÖS FREE KERTOO digitaalisuuden vai-

kutuksista kulttuuriin ja kaupankäyntiin.

Andersonin pääteesin mukaisesti vapaassa

Bisnesmaailman kohuopas on samaa mieltä kuin äiti: Kaikki arvokas ei ole kallista.

Rahatta saa ja hevosella pääsee

Wikipedia-tekstienkirjoittaminen

ei poikkea lainkaankattotalkoista.

KO

JOT

kilpailutilanteessa tuotteiden ja palvelui-

den hinta lähestyy yksikön rajakustannuk-

sia eli sitä summaa, jonka yksi ylimääräi-

nen tuote maksaa. Digitaalisen sisällön

tuotannossa ja jakelussa rajakustannus on

käytännössä nolla, sillä vaikka elokuvan

tuottaminen maksaisi kuinka paljon, sen

digitaalinen kopioiminen on käytännössä

ilmaista. Niinpä sen hintakin lähestyy nol-

laa.

Myös psykologialla on vaikutusta, sillä ku-

luttajat suhtautuvat ilmaiseen tuotteeseen ai-

van toisin kuin sellaiseen, joka maksaa edes

hyvin vähän. Tai kuten Anderson sanoo, on

olemassa vain kaksi hintaa: nolla ja jotain.

Tuotteen tai palvelun tar-

joaminen ilmaiseksi ei ai-

noastaan lisää kysyntää,

vaan voi nostaa sen koko-

naan uusiin sfääreihin.

Mutta jos kaikki anne-

taan ilmaiseksi, miten ku-

kaan ansaitsee mitään? Ei kaikkea anneta-

kaan. Kirjan parasta antia ovat Andersonin

esittämät ansaintamallit ja tosielämän esi-

merkit, jotka osoittavat, että ilmaisuus on ol-

lut keskuudessamme jo kauan ennen digi-

taalista vallankumousta.

Toisinaan kuluttajalle tarjotaan jotain il-

maiseksi siinä toivossa, että näyte saisi hä-

net ostamaan jotain: esimerkiksi reseptikir-

joilla lisätään elintarvikkeiden menekkiä.

Joskus ilmainen palvelu rahoitetaan mai-

nonnalla, kuten kaupalliset tv- ja radioase-

mat ovat aina tehneet. ”Freemium”mallissa

peruspalvelu tarjotaan ilmaiseksi, mut-

ta premium-versiosta pitää maksaa, kuten

vaikkapa verkon Flickr-kuvapalvelussa. Li-

säksi tulevat erilaiset ”ei-rahalliset” mark-

kinat, jotka ovat saaneet uutta potkua ver-

kossa. Wikipedia-tekstien kirjoittaminen

ei pohjimmiltaan poikkea lainkaan vanhan

kansan kattotalkoista.

TOIMITTAJIEN TEKEMIEN KIRJOJEN on-

gelma on usein se, että kaikki kiinnostava

on jo sanottu lehtijutuissa. The Long Tail

-kirjaa ongelma ei vaivannut, sillä Ander-

son onnistui nostamaan pitkä häntä -teo-

rian uudelle tasolle.

Free-kirjaa ongelma vaivaa. Anderson on

ilmaisuuden evankeliu-

mistaan niin innoissaan,

ettei esimerkiksi vaivau-

du käsittelemään piratis-

mia tekijänoikeudellise-

na ongelmana. Haltioitu-

neisuuden tasosta kertoo

sekin, että sana Free on kirjoitettu läpi kir-

jan isolla alkukirjaimella, ikään kuin kysees-

sä olisi saksan kielen substantiivi tai se kar-

vainen 1970-luvun rockbändi.

Olisi epäjohdonmukaista, jos kirjasta ei

voisi nauttia ilmaiseksi. Kirjan pohjana toi-

minut artikkeli on luettavissa Wired-leh-

den sivuilla ja ääniversiokin soi jonkin aikaa

maksuttomana Spotify-palvelun brittiversi-

ossa. Se, että jouduin maksamaan kovakan-

tisesta kirjasta useita kymppejä, osoittaa

kuitenkin todeksi Andersonin pilkkaaman

vanhan sanonnan: Ilmaista lounasta ei ole

olemassakaan.

16 toimi nº 4 2009

Neljännes suomalaisista paiskii hommia

määräaikaisena, osa-aikaisena tai vuokratyössä.

Tapasimme kolme pätkätöiden konkaria.

Yhdelle pätkätyö on valinta, toiselle välttämätön paha

ja kolmannelle värikkäiden muistojen vaihe.

TEKSTI HELI KARHUMÄKI KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI

ja innostus”

”Pätkätöidenkautta elämässä

säilyy tuoreus

toimi nº 4 2009 17

TimoNerkko, 45

Seurakunnannuorten aikuisten

projektin vetäjäMITÄ OLEN OPPINUT

PÄTKÄTÖISSÄ?

» Keskittymäänolennaiseen.

» Vastaanottamaanpalautetta.

» Sietämäänepävarmuutta.

18 toimi nº 4 2009

Helsinkiläinen projektityöntekijä Timo Nerkko on tietoisesti valinnut pätkätyö-

uran, koska haluaa säilyttää innostuk-

sen työhönsä.

”Lähdin vuonna 2000 vakituisesta työs-

tä ja sen jälkeen olen hoitanut viittä eri

määräaikaispestiä. Niiden yhteinen pu-

nainen lanka on ammattikasvattajuus.

Olin ollut 11 vuotta töissä Suomen Par-

tiolaiset ry:n koulutussihteerinä, kun huo-

masin, että alan jumiutua kaavoihini, ja työyhteisö seuraa kyselemät-

tä linjauksiani. Päätin vaihtaa työtä, jotta elämässä säilyy tuoreus ja

innostus.

Lähdin kahdeksi vuodeksi Vantaan Korson yläasteelle opetta-

maan uskontoa. Se oli hieno duuni, kaikki teinithän haluavat opis-

kella uskontoa sijaisen johdolla! Oli helmihetkiä, kun pääsi opetta-

maan ysiluokkalaisille nuorten ihmissuhdekurssia.

Opetustyö sopi siihen elämänvaiheeseen, koska pääsin jo iltapäiväl-

lä kotiin hoitamaan lastamme, joka sairastaa synnynnäisen geenivir-

heen aiheuttamaa vakavaa sairautta. Kun sairauden kanssa alettiin

pärjätä paremmin, jätin opettajan työt, ja lähdin vetämään Helsingin

kaupungin ja seurakuntayhtymän Välitä vahvaksi -projektia.

Projekti auttoi syrjäytyneitä isiä ja isoisiä vahvistamaan yhteyttä

lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa. Se oli mielenkiintoinen projekti, jossa

monia jo katkenneita suhteita solmittiin uudelleen.

Seuraavaksi lähdin maahanmuuttajien sijaishuollon projektiin, jos-

sa toimin lastenkodissa ohjaajana. Tehtävänäni oli toimia luottoaikui-

sena nuorille. Huostaanottojen syyt ovat vaikeita, usein perheväki-

valtaa tai päihteiden käyttöä, minkä vuoksi ohjaajilla pitäisi olla hyvä

työnohjaus. Minä purin pahaa oloani juoksemalla pitkin rantoja.

Opetuksen ja projektityön rinnalla olen toiminut opetushallituksen

ammattitutkintotoimikunnassa, joka ottaa vastaan lasten ja nuorten

erityisohjaajan sekä vapaa-ajan ohjaajan näyttötutkintoja. Työ on mo-

tivoivaa, sillä haluan olla varmistamassa alalle ammattilaisia.

Nyt hoidan Vaasan suomalaisen seurakunnan nuorten aikuisten

projektia, jonka tarkoituksena on kutsua ikäryhmää mukaan seura-

kunnan toimintaan. Tässä on apua partio- ja liikuntataustasta. Voin

hyvin kutsua kenet tahansa pelaamaan vaikka sählyä.

Tämän projektin suurin haaste minulle on ollut muutto Vaasaan,

kauas perheestäni. Koko ajan joudun miettimään, miten hoidan isänä

olemisen kahdelle kouluikäiselle tyttärelleni. Käyn joka toinen viikko

Helsingissä pitkän viikonlopun, mutta perusikävä on koko ajan.

Projekteittain työskentely vaatii sen, että sietää työskentelyn kan-

keaa aloitusta, epävarmoja asioita ja aina uusien ihmisten tapoihin

tottumista. Alussa pitää tehdä pitkää työpäivää, jotta työ käynnis-

tyy kunnolla. Monelle tällainen työ ei sopisi lainkaan.

Iän lisääntyessä sitä miettii, pitäisikö hankkia vakituinen työ, mut-

ta vielä ei ole tullut vastaan riittävän houkuttelevaa vaihtoehtoa. Pi-

tää olla tekemisen palo, jottei leipäänny rutiineihin.”

LAPUALAINEN KATI KARJANLAHTI teki kuusi vuotta pätkätöitä,

kunnes sai vakituisen viran terveysalalta.

”Olen unelmatyössä terveyskeskuksen sairaanhoitajana, mutta

kauan tätä piti odottaa. Ennen vakituisen viran saamista tein kuu-

den vuoden aikana 120 erillistä sijaisuutta.

Minusta piti ensin tulla matematiikanopettaja ja kävin Kauhavalla

lukiota puoleen väliin. Sitten päätinkin ryhtyä sairaanhoitajaksi ja

lähdin Kokkolan terveydenhuolto-oppilaitokseen. Valmistuin kes-

kelle pahinta lamaa ja sairaanhoitajien työttömyyttä.

Muutin Lapualle 1995 ja tein ensin kuukauden töitä traktori-

museossa, sitten vuoden uimahallin kahvilassa. Sitten pääsin hoi-

tajaksi vanhusten pienkotiin. 2001 aukesi ovi terveyskeskukseen.

Aika oli sellainen, että hoitajia haettiin jopa kahden tunnin sijai-

suuksiin, ja minä otin kaikki, mitä oli tarjolla. Ajattelin, että pätkä-

töissäkin kokemus lisääntyy ja saan jalan oven väliin. Taloudelli-

sesti se ei ollut kovin kannattavaa, koska lapset piti panna hoitoon

ja pienetkin tulot söivät osan työttömyyskorvauksesta.

Pätkätyössä oli kuitenkin puolensa. Sain olla paljon lasten kanssa

kotona ja mukavaa vaihtelua arkeen. Kiersin sijaisena lähes kaikki

terveyskeskuksen osastot. Keräsin laajan ammattitaidon, ja se on

todellinen rikkaus, jonka arvo tuntuu vieläkin.

Minä myös pidin vaihtelusta, ehdottomasti! Joskus kyllä tunsin it-

seni heittopussiksi, kun jouduin kesken päivänkin pariksi tunniksi

vaihtamaan osastoa. Mutta olin sijaisuuksista onnellinen, sillä kai-

killa ei ollut edes niitä. Moni lähti Ruotsiin tai vaihtoi alaa, mutta

itse en koskaan harkinnut sellaista.

Kun ajan mittaan sain työkokemusta, aloin olla sijaislistan eturivis-

sä, kun paikkoja tulisi auki. Yksi haluamani toimi meni sivun suun, ja

se oli suuri pettymys, mutta tiesin, että pian tulisi auki toinen. Sen voi-

malla kestin loput puoli vuotta, kunnes sain avautuneen toimen.

Pätkätyön pahin puoli oli lomaetujen puute. Aina pätkän katketes-

sa lomaoikeus meni ja kertynyt loma maksettiin rahana. Lapsille oli

kurjaa, etten saanut puolisoni kanssa koskaan kunnollista yhteis-

tä kesälomaa, viikko taisi olla ennätys. Jos kutsuttiin töihin, muut

suunnitelmat saivat väistyä. Jollen olisi ottanut töitä vastaan, olisi

löytynyt tilalle joku muu. Ei voinut suunnitella elämää eteenpäin.

Sijaisten asema on onneksi nykyisin aivan erilainen. Meidän sijai-

set ovat vakituisia varahenkilöitä, joilla on kuukausipalkka ja tois-

taiseksi voimassa oleva työsopimus. Sellaisesta ei minun aikana-

ni vielä edes puhuttu.

Kannatti odottaa kärsivällisesti. Työ on vaihtelevaa, työyhteisö hy-

vin johdettu ja asiakkaat tyytyväisiä. Pysyvä virka helpottaa työnte-

koa, koska omaa työtä voi nyt suunnitella. Taidan pysyä tässä teh-

tävässä eläkkeeseen saakka.

Pätkätyö oli joskus stressaavaa, mutta se opetti paljon. Vakituisen

työn saaminen ei muuttanut työtä, mutta se oli helpotus henkisesti.”

TEUVALAINEN PÄIVI LAHTI-KUUSISTO hankkii alan tutkintoa si-

jaisuuksien sivussa, jotta saisi vihdoin vakituisen työpaikan.

”Sain olla paljon lasten kanssa kotonaja mukavaa vaihtelua arkeen.”

toimi nº 4 2009 19

”Minulla oli lukiossa selvä ammattihaave. Halusin ulkomaantoi-

mittajaksi, naispuoliseksi Erkki Toivaseksi, mutta elämä meni toisin.

Asun edelleen synnyinpitäjässäni Teuvalla.

Opiskelin lukion jälkeen sihteeriksi ja sain kivan työpaikan mat-

kailuvaunutehtaan sihteerinä. Se onkin ollut ainut vakituinen työ-

paikkani. Kun yksikkö lopetettiin 1992, konserni maksoi meille

työpaikan menettäneille yrittäjäkurssin. Tartuin heti tilaisuuteen.

Perustin yrityksen ja valmistin parisen vuotta kalustefi rmalle puu-

tarhatuoleja ja -keinun kattoja.

Sitten näin ilmoituksen: sanomalehti Pohjalainen haki avusta-

jaa Suupohjan alueelle. Sovittiin tapaaminen toimittajan kanssa,

ja hän sanoi, että kokeilepa tehdä juttu. Se kelpasi. Aloitin toimit-

tajan työt avustajana.

Tykkäsin hommasta mahdottomasti. Pian aloin saada myös mää-

räaikaisia työsuhteita sijaisena, pisimmät kolmen kuukauden kesä-

Päivi Lahti-Kuusisto,

48Toimittajan sijainenMITÄ OLEN OPPINUT

PÄTKÄTÖISSÄ?

» En murehditulevaa.

» Sopeudunnopeasti uusiintyöpaikkoihin jaihmistyyppeihin.

» Tunnistan herkästityöyhteisönilmapiirin.

KatiKarjanlahti, 36

Terveyskeskuksenvastaanotto- ja

toimenpideosastonsairaanhoitaja

MITÄ OLEN OPPINUT

PÄTKÄTÖISSÄ?

» Monipuolisenammattitaidon.

» Tuntemaankoko sairaalan väen.» Nöyryyttä odottaa.

lomituksia. Olen ollut eripituisia aikoja töissä Pohjalaisessa, Ilkas-

sa ja Suupohjan Sanomissa. Henkilöhaastattelut ovat paras lajini,

sillä olen kiinnostunut ihmisten elämäntarinoista. Erikoisalojani

ovat käsityöt ja speedway.

En ole perustanut freelance-yritystä, vaan teen määräaikaispätkiä ve-

rokirjalla. Tavoitteena on vakituinen toimittajan paikka. Tykkään teh-

dä töitä porukassa, ja työyhteisössä olen myös tehokkaimmillani.

Vakipaikkaa odotellessa olen tehnyt myös hankehommia eri or-

ganisaatioille. Hoidin erästä kulttuurihanketta 2004–2006 ja vedin

Teuvalla vajaan vuoden kestävän teatterihankkeen. Sen rinnalla

hoidin Ilkan päätoimituksessa uutistoimittajan iltavuoroja. Työ-

päivän jälkeen ajoin Seinäjoelle 80 kilometriä ja yöllä takaisin. Vä-

lillä tein Teuvan aikuiskoulutuskeskukselle osa-aikahommia muun

muassa kurssien markkinoinnissa, ja ahkeralle tekijälle on aina ol-

lut tarjolla yhtä ja toista hommaa lisää. Mutta kaikki työt ovat ol-

leet määräaikaisia.

Työttömänä ei ole juurikaan tarvinnut olla, mutta olisi se kiva, kun

voisi joskus suunnitella elämää laajemmin kuin kolmen kuukauden

pätkissä. Olen hakenut suurin piirtein kaikkia tämän seudun toi-

mittajan ja tiedottajan paikkoja, mutta työkokemus ei paljon auta,

jos hakijoita on kymmeniä ja niistä puolet maistereita.

Elän toivossa, että vakipaikka vielä napsahtaa kohdalleni. Luuli-

si tällaisen keski-ikäisen lapsettoman rouvan olevan työnantajille

turvallinen valinta. Joskus kyllä pistää vihaksi, jos ei kutsuta edes

haastatteluun.

Kerran eräs nuori toimittaja kauhisteli työtodistusnippuani, että

onko sulla niitä noin kauhea pino. No kyllähän niitä kertyy, kun te-

kee pätkää pätkän perään.

Koska koulutus näyttää todella olevan avain vakituisiin töihin, olen

alkanut opiskella avoimessa korkeakoulussa kirjoittamista. Opiskelu

on innostavaa: kieliä, runoutta, näytelmäkirjallisuutta. Me keski-ikäi-

set naiset saamme keskustelua aikaan vaikka mistä. Kun täytän 50,

taskussa ovat humanististen tieteiden kandidaatin paperit.”

20 toimi nº 4 2009

toimi nº 4 2009 21

TEKSTI PASI KOSTIAINEN KUVAT SAMULI KARALA, HANNA KOIKKALAINEN

Työtovereista tulee yhä useammin

myös hyviä ystäviä. Mutta miten yhteinen

työpaikka muovaa ystävyyssuhdetta?

Entä kuinka ystävyys heijastuu työhön?

Tuovatko ystävykset töihin mukanaan

tekemisen meiningin vai löysän hengailun?

22 toimi nº 4 2009

Hevoset alkavat syyskui-

sena sunnuntaiaamuna

olla valmiita lenkille. Val-

miina ovat myös Anneli Ikonen ja Kristiina Musta-silta, työpaikalla toisiinsa

tutustuneet ystävykset.

Tunnin ratsastuslenkki espoolaisessa

luonnossa on heille jo vakituinen harrastus.

Ratsastus alkoi yhteisen työpaikan, silloisen

TietoEnatorin, työpaikkakerhosta. Vuosia

sitten ratsastamaan lähti samasta työporu-

kasta useampikin, mutta jäljelle ovat jääneet

vain Anneli ja Kristiina.

Yhteys ei ole katkennut, vaikka Anneli

vaihtoi kolme vuotta sitten työpaikkaa.

”Näemme lenkeillä vaikka mitä: hirviä,

peuroja ja kettuja!”, Anneli kertoo noustes-

saan satulaan.

Eläinhavaintojen ohessa ehtii tietysti pu-

hua muustakin, myös työasioista. Molem-

pia projektipäällikköjä sitoo vaitiolovelvol-

lisuus, eikä asioista keskustella yksityiskoh-

taisesti. Samaa hommaa tekevä ymmärtää

kuitenkin kiireet ja paineet.

SUOMALAISET EIVÄT JOKO halua tai osaa

ohittaa työasioita työkaverin kanssa va-

paa-ajalla: Toimi-lehden syyskuussa toteut-

taman kyselytutkimuksen mukaan jopa

yhdeksän kymmenestä puhuu myös työ-

asiois ta työystäviensä kanssa. Eniten pu-

huttavat työpaikan ajankohtaiset asiat ja

ihmissuhteet.

Anneli ja Kristiina eivät ole poikkeuksia,

sillä työtoveruus jatkuu usein täysystävyy-

teen. Ystävän löytäminen työstä on jopa to-

dennäköisempää kuin se, ettei työpaikalla

ystävysty kenenkään kanssa. Jopa kaksi kol-

mesta pitää työn ulkopuolella yhteyttä ny-

kyisen tai entisen työtoverinsa kanssa. Har-

vassa ovat ne, jotka eivät ole työn ulkopuo-

lella tekemisissä kenenkään nykyisen tai

edes entisen työtoverinsa kanssa.

”Ystävien ansiostatöihin on ihan kiva palata

jopa lomalta.”

Y S T Ä V Y S T Y M I S E N E D U T

”Ystävystyminen on poistanut stressiä.” » ”On jotenkin turvallisempi olo.” » ”Saan työkaverilta henkistä tukea vai ke

Työssä muodostuneita ystävyyssuhteita

ylläpidetään samaan tapaan kuin muitakin.

Tyypillisimmin työtovereita tavataan työn

ulkopuolella muutaman kerran vuodessa.

Neljännes meistä tapailee työkavereita use-

amman kerran kuukaudessa. Ja kuten An-

nelilla ja Kristiinalla, selvällä enemmistöllä

ystävyyssuhteet ovat jatkuneet jo vuosia.

Kun paineet omalle ajankäytölle kasvavat

jatkuvasti, jää yhä vähemmän aikaa kohda-

ta ihmisiä ja tutustua heihin muualla kuin

työn kautta. Kysyttäessä useimmat kerto-

vat, että heidän nykyisistä tärkeimmistä ys-

tävyyssuhteistaan useimmat ovat muodos-

tuneet vasta työiässä.

EI MUTTA TÄÄLLÄ tosiaan sählätään! Rei-

käpallo pyörii, muovimailat heiluvat, ja pai-

dat kastuvat hiestä Reaktorin sählyvuorol-

la. Työporukalle on varattu viikoittainen

vuoro Töölön Urheilutaloon.

Firman operatiivinen johtaja Timo Luku-maa hikoilee muiden mukana. Lukumaa on

innoissaan. Hän tietää, että hyvä tiimihen-

ki on yrityksen etu.

”On tärkeää, että asiantuntijamme tunte-

vat toisensa mahdollisimman hyvin ja luot-

tavat toisiinsa. Silloin kommunikaatio pelaa

ja hommat luistavat.”

Lukumaa on oikeassa. Jopa kolme neljästä

kokee, että oma viihtyminen töissä on kas-

toimi nº 4 2009 23

vanut työssä ystävystymisen ansiosta. Ystä-

vyyssuhteiden puuttuminen puolestaan na-

kertaa 16 prosentin viihtymistä työssä.

Joukkuehenkeä tarvitaan muuallakin kuin

sählykentällä. Lukumaa uskoo, että työkave-

reiden keskeistä hyvää fi ilistä luovat sählyn

pelaamisen tapaiset, rutiineista poikkeavat

kuviot.

”Pyrimme luomaan hyvät puitteet sille, et-

tä ihmiset tutustuvat toisiinsa.”

Lukumaan mukaan Reaktor Innovationsin

tapaisessa asiantuntijayhteisössä tiedon ja-

kaminen ja muilta oppiminen on paras tapa

kehittyä. Työnteko tapahtuu tiimeissä, tii-

viissä yhteistyössä muiden kanssa. Ja ket-

kä luottaisivat toisiinsa paremmin kuin hy-

vät ystävät?

Reaktor Innovations onkin palkittu muka-

vana työpaikkana. Tänä vuonna fi rma voitti

toistamiseen Suomen paras työpaikka -pal-

kinnon. Koko Euroopassa on kansainväli-

sen tutkimuksen mukaan vain yksi parem-

pi työpaikka.

Näkyisikö fi rman toimistossa, mistä ystä-

vyyteen kannustava meininki muodostuu?

Ei kai pelkästä sählystä? Ohjelmistoarkki-

tehti Juho Koponen ja vanhempi konsult-

ti Ville Himberg työskentelevät vierekkäin.

He ovat kuuluneet runsaan vuoden ajan sa-

maan tiimiin.

”Ei me sitä ennen juuri juteltu. Mutta kun

päästiin samaan tiimiin, huomattiin, että

synkkaa aika hyvin”, Juho kertoo.

Sen jälkeen kolmekymppiset miehet ovat-

kin viettäneet aikaa paljon yhdessä myös

työn ulkopuolella. He asuvat lähekkäin, jo-

ten oluelle tai ostoksille on helppo lähteä

kimpassa.

”Tehdään yhdessä kaikkia juttuja, mitä tä-

män ikäiset kundit nyt tekee”, Ville naurah-

taa.

Koponen ja Himberg puhuvat paljon työ-

asioista. Ville Himbergin mukaan parhaat

ideat syntyvät muutaman oluen jälkeen.

Siitä hyötyy myös työnantaja, sillä yhdessä

ratkotaan työhön liittyviä ongelmia. Hänen

mukaansa on jo käynyt niin, että maanantai-

na on töissä palattu siihen, mitä on perjan-

tain ja lauantain välisenä yönä keksitty.

TYÖSSÄ YSTÄVYSTYNEIDEN SUOSITUIN yhteinen vapaa-ajan viettotapa on nimen-

omaan syömässä tai baarissa käyminen.

Suuri osa vaihtaa kuulumisia soittamalla

tai meilaamalla. Monilla ystävyyteen kuu-

luu myös toisen kotona kyläilyä tai tapah-

tumissa käymistä. Koirakin voi käydä hoi-

dossa työkaverilla.

vai keissa asioissa.” » ”Töihin on kiva mennä.” » ”On helpompi ottaa yhteyttä ja pyytää apua myös työtehtävissä.” »

Anneli Ikonen ja Kristiina Mustasilta ehtivät ratsastaessa vaihtaa viimeiset kuulumiset.

7 7 % T U L E M M E H Y V I N T O I M E E N

2 3 � % S E P A R A N T A A V I I H T Y M I S T Ä T Ö I S S Ä

7 � % P Y S T Y M M E P A R H A I T E N J A K A M A A N T Y Ö A S I O I T A

4 � % O P I N H Ä N E LT Ä A M M A T I L L I S E S T I

3 � % E N E H D I T U T U S T U A M U I H I N

1 5 � % M U U S T A S Y Y S T Ä

T A P A A M M E T Y Ö T O V E R I N K A N S S A V A P A A - A J A L L A , K O S K A … 79%

P I T Ä Ä V A P A A - A J A L L AY H T E Y T T Ä 1 – 5 E N T I S E NT Y Ö K A V E R I N S A K A N S S A .

T Y Ö T O V E R I E N Y S T Ä V Y Y S S U H T E E T 2 0 0 9 - K Y S E L Y T U T K I M U S

Toimi-lehden kyselytutkimukseen vastasi 639 ERTOn jäsentä. Vastaajista 85 % oli naisia. Lähes puolet vastaajista oli 45–54-vuotiaita ja työssä 10–100 hengen työpaikalla.

55 %

P I T Ä Ä V A P A A - A J A L L A Y H T E Y T T Ä 1 – 2 N Y K Y I S E N T Y Ö K A V E R I N S A K A N S S A .

24 toimi nº 4 2009

5 0 % H A L U A N P I T Ä Ä S E L V Ä N E R O N T Y Ö N J A V A P A A N V Ä L I L L Ä

2 1 � % E N K O E S I T Ä I T S E L L E N I L U O N T E E N O M A I S E K S I

1 4 � % E N K O E T Y Ö P A I K A L L A N I O L E V A N I H M I S I Ä , J O I D E N K A N S S A H A L U A I S I N Y S T Ä V Y S T Y Ä

1 1 � % T Y Ö P A I K A N P U I T T E E T J A K Ä Y T Ä N N Ö T T E K E V Ä T Y S T Ä V Y S T Y M I S E N V A I K E A K S I

palautetuokion. Kumpikin sai sanoa silotte-

lematta, mikä toisessa ja tämän työtavois-

sa ärsyttää.

”Se puhdisti ilmaa”, Ville kiittelee. ”Varsin-

kin, kun siinä ei ilmennyt mitään vakavaa.”

MYÖS JOHTAMISEN TAVAT vaikuttavat

työtoverien suhteisiin. Johto ei katso kaik-

kea yhteydenpitoa hyvällä. Etenkin uudem-

mat yhteydenpidon muodot kuten Faceboo-

kin tai Twitterin käyttö työaikana saatetaan

nähdä työtehon heikentäjänä.

Reaktorin Timo Lukumaa uskoo, että työ-

tehoa voivat pikemminkin vähentää turha

byrokratia ja huono johtaminen. Hänen mu-

Koposen ja Himbergin vapaa-aikaan tuo-

vat sisältöä myös työpaikan kerhot. Juho

kuuluu rantalentopallo- ja golfk erhoihin,

mutta Villen suosikkiharrastukseen pyö-

räilyyn hän ei ole vielä hurahtanut. Pyöräi-

lykerho ajaa lenkin viikoittain. Fillarien run-

kojen keveydestä ja osasarjojen eroista riit-

tää juttua lounastunneillakin.

Mutta onko työtoveruuden kiinteytymi-

sessä ystävyydeksi riskinsä? Laskeeko työ-

teho? Herpaantuuko ote työstä, jos tunnel-

ma työpaikalla alkaa muistuttaa liikaa va-

paa-aikaa?

Anneli Ikonen kertoo, että heidän työpaikal-

laan ei jutella muita asioita, jos töitä ei muu-

ten ehditä tehdä. Myös Timo Lukumaa uskoo,

että ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin.

Selvälle enemmistölle työystävyys ei ai-

heuta ongelmia vaan iloa: Vapaa-ajalla kiin-

teytyneet ihmissuhteet heijastuvat työhön.

Kun Anneli Ikonen ja Kristiina Mustasilta

työskentelivät samassa fi rmassa mutta eri

tiimeissä, yhteistyö oli helppoa. He tunsi-

vat toisensa ja tiesivät, mitä kumpikin tie-

tää ja osaa. Ystävyyden rasvaamalla suju-

vuudella oli helppoa vaihtaa myös tarvitta-

via tietoja.

Joka kymmenes on kuitenkin kokenut työ-

ystävyyksissä jotain ristiriitaista. Laman

vaikutukset työpaikoilla heijastuvat myös

työtoverien välisiin suhteisiin. Jos työnte-

kijöiden tai tiimien välille syntyy kilpailu-

asetelmia, saattaa ystävyys olla koetuksel-

la. Ystävystyminen aiheuttaa myös kateutta.

Joskus taas ystäväkollegalle ei kehtaa sanoa

asioista suoraan.

Juho Koposella ja Ville Himbergillä tilan-

ne on pikemminkin päinvastoin.

”Jos kaverin kanssa ei ole aikaa jutella, sen

voi sanoa suoraan eikä tarvitse pelätä, että

siitä jää jotain hampaankoloon. Sama kos-

kee työasioita. Kissa voidaan nostaa pöydäl-

le saman tien”, Juho Koponen sanoo.

Hän ja Ville ovat kerran pitäneet toisilleen

Y S T Ä V Y S T Y M I S E N E D U T

”Töissä on kiva olla.” » ”Empaattisuuteni toisia kohtaan on lisääntynyt.” » ”On helpompi tehdä töitä henkilön kans sa,

M I K S E N O L E M U O D O S T A N U T Y S T Ä V Y Y S S U H T E I T A T Ö I S S Ä :

”Työystävän kanssa kissa voidaan nostaa

pöydälle saman tien.”

toimi nº 4 2009 25

Miten ystävystymistätyössä voi edistää?T A P A H T U M A T

” Osallistumalla yhteisiin kahvihetkiin

ja lounastaukoihin.”

” Tiimitasolla pitää olla myös

vapaamuotoisia tapahtumia.”

”Keila- tai pizzaillalla.”

”Järjestämällä työpaikalla teemapäiviä.”

”Saunailloilla ideariihien yhteydessä.”

”Kulttuuritapahtumilla työn jälkeen.”

” Järjestämällä tutustumisia eri

liikuntalajeihin.”

ans sa, josta tietää henkilökohtaisiakin asioita.” » ”Töistä ei ole kiire pois työajan jälkeen.” » ”Saan purettua paineita.”

71 % O N Y S T Ä V Y S T Y N Y TK A I K E N I K Ä I S T E NT Y Ö T O V E R I E N S A K A N S S A .

Työkaverit Juho Koponen ja Ville Himberg pitivät kerran toisilleen palautetuokion. Ilma puhdistui ja kaveruus lujittui.

”Vetäytymispäivillä jossain muualla.”

”Pienillä retkillä.”

T I L A T

” Täytyisi pitää kiinni kahviotilasta

varsinkin, jos työskennellään maisema-

konttorissa.”

”Viihtyisät taukotilat.”

” Annetaan rauhassa pitää kahvi- ja ruoka-

tauot, jolloin ehtii jutella ja tutustua.”

E S I M I E S

” Jos esimiehet kohtelevat työntekijöitä

samanarvoisina, ei synny kitkaa

työntekijöiden välille.”

” Pientä keskustelua henkilökohtaisista

asioista työaikanakaan ei pitäisi tuomita.”

”Parityöskentelyllä.”

” Laittamalla samanhenkisiä ihmisiä samaan

yksikköön.”

”Pitämällä työmäärä asiallisena.”

” Työtehtävien kierrätyksellä tai yhteisillä

projekteilla.”

” Kiirettä vähentämällä. Jos työ on koko

ajan päätöntä suorittamista, ei ehdi

tutustua työkavereihin ja kaikista tulevat

huonommat puolet esiin.”

T Y Ö N A N T A J A

”Liikunta- ja kulttuuriseteleillä.”

” Maksamalla samasta työstä samaa

palkkaa.”

”Kannustamalla aamukahveihin.”

”Annetaan mahdollisuus pitää taukoja.”

” Kustantamalla työ- tai vapaa-ajalle yhteisiä

harrastuksia.”

” Sallimalla jonkin verran vapaata

seurustelua työpäivän aikana.”

” Työtehtäviä valittaessa otetaan huomioon

henkilökemiat.”

” Mahdollisuus käydä yhtä aikaa kahvilla

tai syömässä.”

K Ä Y T Ö S

”Avoimuudella ja rehtiydellä.”

” Auttamalla vuoronperään

ongelmatilanteissa.”

” Puhumalla reilusti myös

tylsemmistä asioista.”

” Pahan puhuminen ja

mustamaalaaminen olisi kitkettävä pois.”

” Muistetaan hyvät käytöstavat: tervehti-

minen aamulla ja hei pois lähtiessä.”

”Ollaan aidosti kiinnostuneita toisista.”

” Voisi tervehtiä ja vaikka kysäistä, mitä

sulle kuuluu.”

”Työilmapiirillä, jossa ei ole kyräilyä.”

53 %

O N Y S T Ä V Y S T Y N Y TS E K Ä O M A A E T T Ä T O I S T AS U K U P U O LT A E D U S T A V I E NT Y Ö T O V E R I E N K A N S S A .

26 toimi nº 4 2009

kaansa työssä onnistuminen edellyttää työ-

paikalla hyvää henkeä.

Samaa kertovat kyselytutkimukseen osal-

listuneet: Lähes puolet kokee, että työpaikal-

la syntyneet ystävyyssuhteet ovat lisänneet

omaa työmotivaatiota. Kuusi prosenttia kai-

paisi työmotivaationsa tueksi ystävyyssuh-

teen kaltaisia ihmissuhteita työpaikalleen,

jossa niitä ei ole. Joka kolmas kokee työpai-

kan mukavien ihmissuhteiden parantaneen

myös omaa työtehokkuutta.

Niistä, jotka eivät ole työpaikalla luoneet

ystävyyssuhteita, lähes puolet ei edes pidä

ystävyyssuhteita työssä kovin tärkeinä. Va-

jaa puolet heistäkin kuitenkin pitäisi, jos

vain onnistuisi sellaisia luomaan.

TAKAISIN LUONTOON JA hevostallin tuok-

suun. Anneli ja Kristiina hyppäävät hevos-

ten selkään ja lähtevät lenkille.

Metsän uumenissa he keskustelevat niin

kuin ystävät keskustelevat: omista asiois-

ta, yhteisistä tutuista ja heidän kuulumi-

sistaan. Yhdellä on vauva, toinen on vaih-

tamassa työpaikkaa. Samaa työtä tekevälle

on helppo purkaa sydäntään.

”Tekee ystävyydestäkin helppoa, kun toinen

tietää heti, mitä tarkoittaa”, Anneli sanoo.

Moni muukin kokee, että työystävien avul-

la jaksaa töissä paremmin – tietää saavan-

sa hyväksyntää ja tarvittaessa tukea. Asioita

oppii myös suhteuttamaan paremmin.

Ei ihme, että jopa neljä viidestä kokee ys-

tävyyssuhteet työssä melko tai erittäin tär-

keiksi. Työkuvioista kehittyneet ihmissuh-

teet muuttuvat myös syvemmiksi kuin arvai-

sikaan, sillä lähes puolet kertoo saaneensa

työtovereista todella läheisiä ystäviä.

Ville Himbergille työkaverit helpottavat

jopa työlästä lomalta paluuta.

”Lomalta palaaminen töihin kuulostaa aina

vähän kurjalta, mutta ystävien ansiosta sin-

ne on ihan kiva mennä. Tietää, että duunissa

odottavat taas kaikki mukavat jutut.”

7 4 � % H U U M O R I

5 8 � % E L Ä M Ä N A S E N N E

4 3 � % S A M A T K I I N N O S T U K S E N K O H T E E T

3 9 � % E L Ä M Ä N T I L A N N E

2 8 � % T Y Ö T E H T Ä V Ä T

2 6 � % H A R R A S T U K S E T

M I N U A J A T Y Ö T O V E R I A N I Y H D I S T Ä V Ä T … T Y Ö K A V E R E I T A Y H D I S T Ä V Ä T M Y Ö S …

J U T T E L U T Y Ö S S Ä , L O U N A A L L A T A I T A U O I L L AY H T E I S E T T Y Ö T E H T Ä V Ä TS A M A N L A I N E N E L Ä M Ä N T I L A N N E , S A M A N I K Ä I S E T L A P S E TS A M A A A LT O P I T U U SY H T E I N E N T Y Ö H U O N EY H T E I S E T K I I N N O S T U K S E N K O H T E E TT Y Ö P A I K A N J U H L A TH A R R A S T U K S E TA Y - T O I M I N T AK I M P P A K Y Y D I TI R T I S A N O M I N E NA V U N A N T O T Y Ö - J A Y K S I T Y I S A S I O I S S AM U U T T O H O M M A TO L U T T A I L A S I V I I N I Ä T Ö I D E N J Ä L K E E N

Reaktorin työporukka huhkii kerran viikossa sählykentällä.

”Joukkuehenkeätarvitaan muuallakin

kuin sählykentällä.”

2 %

T A P A A E N T I S E N T A IN Y K Y I S E N T Y Ö K A V E R I N S AV A P A A - A J A L L A M O N T AK E R T A A V I I K O S S A .

Y S T Ä V Y S T Y M I S E N E D U T

”Ymmärrän paremmin myös toisten töitä.” » ”Voin paremmin.” » ”Saan keskustelujen kautta uutta tietoa.”

E D E L L I S T E N K Y S E L Y I D E N V O I T T A J A T

Toimi 3/09 -jäsenkyselyssä Bodum Chambord -pressopannun voitti Kaisa Hytönen Jyväskylästä ja 4/09-kyselyssä Ulla Tähkäpää Turusta.

toimi nº 4 2009 27

V Ä H Ä N T Y Ö Y S T Ä V I Ä

P A L J O N T Y Ö Y S T Ä V I Ä

LA

AJA

YS

TÄ

VÄ

PIIR

IPIE

NI

YS

TÄ

VÄ

PII

RI

Pysäytimme työpäivän jälkeen helsinkiläisiä ja kysyimme, ovatko heidän ystävänsä

työstä vai muualta peräisin ja mitä he ystäviensä kanssa puuhaavat.

Löytyykö töistä ystäviä?TE

KSTI

UL

LA

-MA

IJA

VIL

MI

KUVA

T J

UH

O K

UV

A,

IST

OC

KP

HO

TO

MARKO STENBERG

Maalari”Katsotaan leff oja.

Golfataan ja keilataan. Joidenkin kanssa käydään

ravintoloissa.”

LASSI OJANEN

PAMin aluepäällikkö”Joidenkin kanssa

keskustellaan, toisten kanssa kalastellaan.”

ANNETTE ÅBERG

Sihteeri”Voimme kyläillä toistemme luona.

Voimme myös lähteä kaupungille vaikka

elokuviin.”

HELLEN WILLBERG

Teatterialalla”Voidaan tavata kotona

tai vaikka mennäulos syömään.

Ystävien kanssa voidaan tehdä myös remppaa.”

TARJA UOLAMO

It-tuki”Käymme elokuvissa,

mökkeilemme,teemme juoksulenkkejä

tai harrastamme hevosia. Laitamme ruokaa ja syömme yhdessä.”

NIINA HILTUNEN

Leipuri, suunnittelu-assistentti, työtön”Vietämme aikaa

kahviloissa tai toistemme kodeissa. Kodeissa olemiseen liittyy lastenhoitoa

ja muita arkipäiväisiä asioita.”

FRANSESKA

D’AMBROSIO

Merkonomi-opiskelija

”Istutaan iltaakotona tai

kapakassa.”

ANTTI VOITTONEN

Talouspäällikkö”Käymme

lätkämatseissa ja harrastamme omaa

urheilua, kutenlätkää, salibandya ja kuutamokiekkoa.”TERHI AJOSENPÄÄ

Metsäalan asiantuntija”Kyläilemme toistemme

luona. Käymme retkillä, elokuvissa,kahvilla, messuilla

ja muissa tapahtumissa.”

RIKU ERTIMO

Diplomi-insinööri”Ollaan perheiden kanssa. Laitetaan

ruokaa, grillataan ja syödään. Voidaan

matkustaa yhdessä.”

ANNE KUKKO

Toimistosihteeri”Ystävien ja kavereiden

kanssa soitellaan.Henkiystävän kanssa

voidaan mennäelokuviin, kahville,

syömään tai uimaan.”

VIRPI VOITTONEN

Sihteeri”Voidaan istua

iltaa kotona ilman lapsia, jotka on

viety mummulaan. Käydään teatterissa tai tavataan veneilyn

merkeissä.”

ANNA-RIITTA

STRENGELL

Rahoituspäällikkö”Tapaamme useinperheiden kanssa.

Voimme käydä elokuvissa, kahvilassa tai harrastaa vaikkapa

laskettelua.”

ANNE-MARIA

PANZERA

Hammashoitaja,suuhygienistiopiskelija

”Tätä nykyä aikani menee opiskeluun

ja lapsiin. Yhteyksiä ylläpidetään jotenkuten

puhelinlinjalla.”

ESKO POSTI

Myyntipäällikkö”Molemmat

hyvät ystäväni ovatperäisin työstä.

Juttelemme,katsomme elokuvia, ja vietämme yhdessä

viikonloppuja.”

ANDRUS KLOOSTER

Rappari”Puhumme töistä,

autoduunauksesta ja oikeastaan kaikesta,

mitä tapahtuu.”

RITVA KOTILAINEN

Arkkitehti”Tapaamme

jonkun kotona tai kaupungilla. Käymme

taidenäyttelyissä ja konserteissa.”

V

ANU KASKINEN-WIIO

Juristi”Juttelemme kaikesta

mahdollisesta.Voimme myös mennä

yhdessä kävelylle.”

östä vai mu

HELLEN WILLBERGRL BLH GE ENE WN WHELLEN WILLBERGRL BLH GE ENE WN WHELLEN WILLBERG

TeatterialallalT aate aea rT tt i l lllT tTeatterialallaT tt i l llVoidaan tavata kotonaoa kdV a no ota aa an vVoidaan tavata kotonaoa kdV a no ota aa an vVoidaan tavata kotonaV d k

kkkk

TARJA UOLAMOA AT OR AJ OUO AMTARJA UOLAMOA AT OR AJ OUO AMA A O AMOTARJA UOLAMO

It-tukiI ktut-It tukiKäymme elokuvissa, y uä sm amm soe kK v”Käymme elokuvissay uä sm amm soe kK v”K l kkK”Kä l k iKäymme elokuvissa,

ökk ilö k i

NIINA HILTUNENN NL UT ENA H NANNIINA HILTUNENN NL UT ENA H NANNIINA HILTUNENNIINA HILTUNEN

ppLeipuri, suunnittelu-uu tu nn etrL sp u, -eLeipuri suunnitteluuu tu nn etrL sp ueLeipuri suunnittelup ,assistentti, työtönti ti y ööt ns neaassistentti työtönti ti y ööt ns nea i i ö öi i ööassistentti, työtöni t tti t ötö”Vietämme aikaami km ae aiet mV aä”Vietämme aikaa

ANNE MARIAA ARRA MNN EANNE-MARIAA AR- RA MNN EANNE MARIA

PANZERARRAZ APA EANPANZERARRAZ APA EANNPANZERA

Hammashoitaja,o jH is aamH hmmHammashoitajao jH is aamH hmmH hHH hH h i jHammashoitaja

ANNA RIITTAN AA R TI ATNANNA-RIITTA-N AA R TI ATNANNA RIITTAANNA RIITTA

STRENGELLNT E GEG LT LRSTRENGELLNT E GEG LT LRSTRENGELL

Rahoituspäällikkösh ua p lä öko kitRRahoituspäällikkösh ua p lä öko kitRR h i äällikköh lä ökkiRRahoituspäällikköR h it äällikköTapaamme useinp mTa m ue nea isaT”Tapaamme useinp mTa m ue nea isaT pTapaamme usein

perheiden kanssaeh d ak se anip h id kh d kih id k

en nennenANU KASKINEN-WIIOSU NK NI EA AN W OK WNANU KASKINEN WIIOSU NK NI EA AN W OK WNANU KASKINEN WIIO

JuristiJu si iJuristiJu si iJJJ i iJuristiJuttelemme kaikesta mt am tem ikt eu ke asJ”Juttelemme kaikestamt am tem ikt eu ke as”JJuttelemme kaikesta

mahdollisesta.d so sl tem hamahdollisestad so sl tem hahd llid lhmahdollisesta.hd lliyyVoimme myös mennäm mm nöy msm eo e äm nVVoimme myös mennäm mm nöy msm eo e äm nVVoimme myös mennäy

ANDRUS KLOOSTERA K OA O TND SU TR ES OKANDRUS KLOOSTERA K OA O TND SU TR ES OKANDRUS KLOOSTERANDRUS KLOOSTER

ppppRapparip aRa rpRapparip aRa rpRapparippPuhumme töistä, m öe tuP su äh m tm”Puhumme töistä,m öe t” uP su äh m tm”P h öi äö”P äh”P h töi täPuhumme töistä,t d k t jtt d k

KK”K”K”K”K”KKGolfoG lGolfoG lGGolf

JJJoidenJo di eJ idJ diJ idJoiden

V O N NNNV O NRITVA KOTILAINENNTT ETI NLR V IO AA K NRITVA KOTILAINENNTT ETI NLR V IO AA K NRITVA KOTILAINENRITVA KOTILAINEN

Arkkitehtiei hk tA kAArkkitehtiei hk tA kAArkkitehtiA kk hppTapaammemam ea mT pTa”TTTTTapaamme

jonkun kotona tai to aoj on ak nk n tujonkun kotona taito aoj on ak nk n tuk kjonkun kotona taikaupungilla Käymmemu maa eKk p yl äu g mnk ill KäKk l äkaupungilla Käymme

NN B GGNNN B GANNETTE ÅBERGT GT E Å ENNN BA RE GANNETTE ÅBERGT GT E Å ENNN BA RE GANNETTE ÅBERGANNETTE ÅBERG

Sihteerihi e reSSihteerihi e reSSihteeriS hyyVoimme kyläilläm äme ykV iVo l lm”V i k läillääkV iV l lVoimme kyläillä V i k läillä

toistemme luona. m amm le oo ts ut netoistemme luonam amm le oo ts ut ne ltoistemme luonayyVoimme myös lähteäm te y sV ö ämmo hm eV i ö läht ätV ö ähVoimme myös lähteäy

mitä tapahtuu.a um uä t t tpmitä tapahtuuhp

ANNE KUKKOA OE ONN KK KUANNE KUKKOA OE ONN KK KUANNE KUKKO

ToimistosihteeriTo rs eim o es hiToimistosihteeriTo rs eim o es hiT hT hToimistosihteeriT i i ih ijjYstävien ja kavereideä ej rv n de aY et ek vYs a”Ystä ien ja ka ereideä ej rn de a”Y et ekYs aYstävien ja kavereidej

kanssa soitellaan.a nan a .s o ak etkanssa soitellaana nan as o ak etk llkk i llkanssa soitellaan.

LA

AJA

YS

TÄ

VÄ

PIIR

I

RIKU ERTIMOMR MRU OTKRIKU ERTIMOMR MRU OTKRIKU ERTIMORIKU ERTIMO

Diplomi-insinöörim öi n i-D np m ösoDiplomi-insinöörim öi n i-D np m ösoD lpDiplomi-insinöörippOllaan perheideniO e npO e el n dha”Oll h idi”OO l dhOllaan perheiden Oll h id

kanssa. Laitetaan ta eLk a nn a atskanssa Laitetaanta eLk a nn a atsk LLkkanssa Laitetaank Lk ill t jtlk

VIRPI VOITTONENO EV TT OPR OV N NVIRPI VOITTONENO EV TT OPR OV N NVIRPI VOITTONEN

SihteerihS t ee iSihteerihS t ee iSih ihS iSiht iSihteeriVoidaan istua ad an uV s ao”Voidaan istuaad an uV” s aoVoidaan istua

iltaa kotona ilmant ao o an mt aa i mk niltaa kotona ilmant ao o an mt aa i mk nil k ilikilt k t ililtaa kotona ilmanlapsia, jotka on, n a j kopa a oslapsia jotka onna j kopa a oslapsia jotka on

ANTTI VOITTONENN NV OT ET O NTN O TA TANTTI VOITTONENN NV OT ET O NTN O TA TANTTI VOITTONENANTTI VOITTONEN

ppTalouspäällikköT köu kTa ol p iä läTalo späällikköT kökTa ol p iä läTalouspäällikköpKäymmeKK y emmm”KäymmeKK y emmm”KKK”KäKäymme

jlätkämatseissa jaä m at ä ak a st iselätkämatseissa jaä m at ä ak a st ise jlätkämatseissa ja

syömään tai uimaan.m a am nä ts mö .iy usyömään tai uimaan.m aam nä ts mö .iy uö ää i i ”äö iö ää t i i ”syömään tai uimaan.

TERHI AJOSENPÄÄNH ÄA OJ ET RE S ÄH PTERHI AJOSENPÄÄNH ÄA OJ ET RE S ÄH PTERHI AJOSENPÄÄ

Metsäalan asiantuntijaa t aa tn a aM tseM n ijäMetsäalan asiantuntijaa t aa tn a aM tseM n ijäM lMMM ä l i ijMetsäalan asiantuntijayyyKyläilemme toistemmem t me mmem e oKy äy tK s ml e”Kyläilemme toistemmem t me mmem eoKy äy tK s ml eyKyläilemme toistemme

luona. Käymme a mn . KäK mu ymo eluona Käymmea mn KäK mu ymo el KKKl Käluona. Käymmeretkillä, elokuvissa,ä il a, oe ute k v ,k sretkillä elokuvissaä il aoe ute k vk s, ,retkillä elokuvissa

yytai tavataan veneilyna lt na vt n ni vt ea ea yt i t t illtt i ttai ta ataan eneil ntai tavataan veneilynmerkeissä.ke e sim ämmerkeissä ”ke e si ”m äm k ”k ”merkeissäk ”

FRANSESKAR ES ARAA KF S A NFRANSESKAR ES ARAA KF S ANFRANSESKA

D’AMBROSIO’A RAM SD O OBD’AMBROSIO’A RAM SD O OBD AMBROSIOD’AMBROSIO

MerkonomiM no ier mokMerkonomi-M no ier mokM kMerkonomi-opiskelijaekop aisi k lijk iopiskelija

28 toimi nº 4 2009

E lokuussa 25 vuotta täyttänyt

Powerpoint-ohjelma on suot-

ta huonossa huudossa. Kyl-

lä, sillä voi helposti tehdä tyl-

siä esityksiä, mutta itse asias-

sa hyvien esitysten tekeminen

on melkein helpompaa. Perusperiaatteita

ei nimittäin ole kuin kolme: 1. Tee esityk-

sestä sellainen, että siitä on hyötyä yleisöl-

le. 2. Pidä diat yksinkertaisena, eli vähem-

män tekstiä, mutta enemmän kuvia ja pu-

hetta. 3. Kerro tarina, jossa on konkreettisia

yksityiskohtia ja joka vetoaa tunteisiin.

Olennaisin kysymys on niin yksinkertai-

nen, että sitä ei tule välttämättä ajatelleek-

si: Tarvitaanko tähän esitykseen Powerpoin-

tia? Kenties tällä kertaa asian voi esitellä

ihan vain puhumalla tai ehkä hommasta sel-

viää muistiolla. Keskeisintä missä tahansa

esityksessä on sisältö. Esiintymiskoulutta-

ja Jerry Weissman kertoo Presenting to Win

-kirjassaan tapauksesta, jossa hänen piti

koulia Microsoft-päälliköstä parempi pu-

huja yhdessä päivässä. Koska aikaa oli vä-

hän, he unohtivat esityksen graafi sen puo-

len ja keskittyivät sisältöön.

Kun tietää, mitä ja miksi on puhumassa,

selviää kömpelönkin diashow’n kanssa. Jos

asia ole hallussa, sen koristeleminen hie-

noilla anekdooteilla ja vetoavilla valokuvil-

la on turhaa. Harva muistaa hienon kuva-

sarjan, mutta hyvä esiintyjä jää mieleen. Jos

Powerpoint on paikallaan, käy läpi esityk-

sen reunaehdot. Kenelle esiinnyt, millainen

paikka on ja paljonko on aikaa? Muista eten-

kin kaksi keskeistä seikkaa: Miksi puhut ja

mitä hyötyä esityksestä on kuulijoille?

Näiden ohjeiden tarkoituksena on auttaa

välttämään kaksi tyypillistä virhettä. Esitys

voi olla kohdeyleisölle liian yksityiskohtai-

nen tai päinvastoin liian yleistajuinen. Kum-

pikin tapa hukkaa aikaa, jota ei yleensä ole

liikaa. Eikö olisi parempi pitää esitys tiiviinä

ja jättää loppuun tovi kysymyksille?

KOSKA TARKOITUKSENA ON tehdä vai-

kutus kuulijoihin, kirjaa ylös esityksen

keskeisin pointti – asia, jonka ihmiset ai-

nakin muistavat tapaamisesta poistuttu-

aan. Presentation Zen -kirjan kirjoittanut

Garr Reynolds suosittelee avuksi ajatusket-

jua ”tarkoitus > tarina > tärkein asia”. Näin

voi varmistaa, että osallistujien päähän jää-

vä asia on se kaikkein tärkein, että se ker-

rotaan mieleenpainuvalla tavalla ja että se

palvelee esityksen tarkoitusta.

Tämä ei muuten tarkoita, ettei Powerpoint-

istunto saisi jättää vastaanottajan päähän

useampia ajatuksia. Vaarana vain on, että jos

asioita on monta ja ne kaikki esitetään yhtä

tärkeinä, ei kuulija muista yhtäkään. Tähän

auttaa rakenteen suunnitteleminen. Rakenne

tarkoittaa muutakin kuin pelkkää asioiden

järjestelemistä. Jerry Weissmanin mielestä

sujuvuus eli fl ow on yksi tärkeimmistä teki-

Hyvän Powerpoint-esityksen voi

tiivistää kolmeen ohjeeseen: Mieti yleisöä,

yksinkertaista diat ja kerro tarina.

TEKSTI OLLI SULOPUISTO KUVITUS PIETARI POSTI

Kerro toiseksi parasjuttusi ensimmäiseksi ja

paras juttusi viimeiseksi.”

PARAS POWERPOINT 2009 Slidesharen järjestämässä kilpailussa kärjen muodostivat jenkkien terveydenhuoltoa selvittävä American Health Care Napkins, orpokodista kertova Sheltering Wings ja munuaissairauksien ehkäisystä muistuttava Feels Bad On The Back. Teknologiakatego-rian voitti 24 Reasons Why Twitter Sucks, valistussarjan ihmiskaupasta kertova A crime so monstrous, bisneskategorian Eco-nomics – the hidden costs of consumption, luovan liigan Simplicity ja henkilökohtaisen sarjan Who Is This Guy. www.slideshare.net/contests

pointti!Hyvä

30 toimi nº 4 2009

jöistä onnistuneessa Powerpoint-esityksessä.

Tarkoituksena ei ole hienostella kekseliäällä

kehikolla, vaan tarjota kuulijoille helppo tapa

sisäistää ja muistaa esityksen sisältö.

Ainakin yksi ohje esityksen rakentamises-

ta pätee aina, oli kyseessä sitten Powerpoint-

keikka tai stand up -iltama: Kerro toiseksi

paras juttusi ensimmäiseksi ja paras juttusi

viimeiseksi. Näin varmistat, että yleisö kiin-

nostuu asiastasi heti ja että asia muistetaan

esityksen jälkeenkin. Tarinamuoto on paras

kehikko, jos sitä vain on mahdollista käyttää.

Tarinoilla tarkoitetaan havainnollistamista,

konkreettisia yksityiskohtia, yllätyksiä ja tun-

teita. Oppia voi hakea vaikka radio- ja televi-

siouutisista. Vajaan kahden minuutin mittai-

seen uutisjuttuun ei mahdu montaa infogra-

fi ikkaa, sitaattia tai puhuvaa päätä. Sen sijaan

siihen sopii yksi tarina, joka on kerrottu mah-

dollisimman ihmisläheisellä tavalla.

PYRI EROON ABSTRAKTIOISTA ja hae nii-

den sijaan käytännöllisiä esimerkkejä. Hy-

vään tarinaan kuuluu yllätyksiä, sillä puhu-

jan on hyvä kulkea askeleen verran yleisön

edellä. Jos kaikki tietävät jo, mitä olet sano-

massa, viitsivätkö he kuunnella? Tunteisiin

vetoaminen tuntuu oudolta, hieman mielis-

televältä ja amerikkalaiselta tavalta. As iaa

voi ajatella niin, että tarkoituksena ei ole

liikuttaa kuulijoita kyyneliin, vaan vakuut-

taa heidät siitä, että tarjoamasi ratkaisu on

hyvä. Etenkin vieraille ihmisille esiinnyt-

täessä tavoitteenasi on saada heidät usko-

maan sinuun yhtä paljon kuin siihen, mitä

sanot. Sitä paitsi myös nauru kuuluu tun-

nerepertuaariin. Hyvät esiintyjät eivät ole

koskaan yrmyotsaisia.

Kun tiedät, mitä haluat sanoa, on aika päät-

tää, miten sen esität. Nyrkkisääntöjä on mo-

nenlaisia, joten jokaista ei voi eikä tarvitse

noudattaa. Bisnesguru Guy Kawasaki on tii-

vistänyt omansa 10/20/30-sääntöön, eli 10

diaa, 20 minuuttia ja pienin fonttikoko 30

pistettä. Markkinointivelho Seth Godin pa-

nee vielä paremmaksi, sillä hän ei halua yh-

delle dialle yli kuutta sanaa. Nämä ovat pi-

kemminkin ohjenuoria kuin ehdottomia

sääntöjä, mutta ajatus on selvä: Yksinker-

tainen on kaunista.

Mahtaako esityksistä tulla liian pitkiä ja

paksuja siksi, että esiintyjät pelkäävät näyt-

tävänsä tyhmiltä, ellei oman oppineisuu-

den täyttä mittaa osoiteta jokaisella kalvol-

la? Tähän on helppo ratkaisu. Jaa esityksen

jälkeen moniste, johon on kirjattu puhees-

sa mainitsemasi asiat. Taulukoita, listoja ja

pitkiä sitaatteja on hankala hahmottaa kan-

kaalta, mutta helppo lukea paperilta.

DIAT PIDETÄÄN YKSINKERTAISINA siksi,

että jos tekstiä on liikaa, kukaan ei kuuntele

puhettasi. Lukeminen on nopeampaa kuin

puhuminen. Jos kaikki puhumasi näkyy

myös diassa, kerrot kuulijoille asioita, jot-

ka he ovat jo lukeneet. Diojen tehtävänä on

havainnollistaa, herättää kiinnostus ja jää-

dä mieleen. Ne toimivat pikemminkin tu-

kisanalistana kuin täysimittaisena esseenä.

Jos saman asian saa välitettyä pelkästään

tekstin avulla, miksi pitää Powerpoint-sul-

keisia? Riisu siis oletuspohjilta pois kaikki

ylimääräinen. Valitse kuvat, kuvaajat, piir-

rokset ja fontit niin, että ne ovat sekä tar-

koituksenmukaisia että yhdenmukaisia.

Ranskalaiset viivat ovat hieno keksintö,

mutta useampipolvisia sisennettyjä listoja

ei tarvitse käyttää.

Mieti dian signaali-kohinasuhdetta. Toisin

sanoen mitä enemmän siinä on tietoa – esi-

merkiksi kuvaajia – sitä vähemmän siinä pi-

täisi olla muuta sälää. Koska kuvan ei enää

tarvitse kilpailla tilasta tekstin kanssa, käy-

tä isoa kuvaa. Jos mukaan on saatava ehdot-

tomasti paljon tavaraa, kannattaa mieluum-

min purkaa infopläjäys useammalle erillisel-

le dialle kuin ahtaa kaikki yhteen ruutuun.

Diojen lisääminen ei maksa mitään – paitsi

kuulijoiden aikaa.

Jokaista neliömilliä pinta-alasta ei ole pak-

ko peittää tekstillä tai infografi ikalla. Päin-

vastoin tyhjä tila tehostaa jäljelle jäävien ele-

menttien vaikutusta, sillä se ohjaa automaat-

tisesti katseen siihen, mikä on tärkeää.

HYVÄN ESIMERKIN KAIKKIEN näiden pe-

riaatteiden hyödyntämisestä tarjoaa elo-

kuva Epämiellyttävä totuus. Parhaan do-

kumentin Oscar-palkinnon vuonna 2007

voittanut elokuva on pohjimmiltaan yh-

dysvaltalaisen poliitikon Al Goren diashow.

Huippuunsa hiotusta esityksestä voi poi-

mia ainakin viisi mainiota piirrettä. 1. Dian

ei tarvitse selittää kaikkea. Elokuvan alku-

puolella Gore näyttää dian, jossa on pelk-

kä punainen nouseva käyrä. Yksinään se

ei tarkoita mitään, mutta kun hän sanoo

”Tämä kuva sytytti kiinnostukseni”, myös

kuulija kiinnostuu: Mitä se oikein esit-

tää? 2. Kerro tarina. Gore esittää useimmat

asiat käytännönläheisinä kertomuksina.

Hän vieraili Etelämantereella ja näki il-

mansaasteita vähentäneen Clean Air Actin

vaikutukset omin silmin jääporan näytepa-

lassa. 3. Näytä, älä kerro. Elokuvassa näh-

dään monta kuvaparia, jotka havainnollis-

tavat jäätiköiden ja vesistöjen kutistumista.

Katsoja tajuaa välittömästi muutoksen suu-

ruuden ilman, että puhujan tarvitsee sanoa

mitään. 4. Käytä huumoria. Vaikka aihe on

haudanvakava, mukaan mahtuu huumoria.

Gore aloittaa esityksenä sanomalla ”Olin

Yhdysvaltain seuraava presidentti”. 5. Yl-

lätä katsojat. Dokumentin nähnyt muistaa

taatusti erikoisen tilanteen, jossa Gore tur-

vautuu nosturiin – ja samalla muistaa myös

sen, miksi hän niin teki. Ja kun kuulijat

poistuessaan muistavat ainakin yhden kes-

keisen asian, on esitys onnistunut.

Kirjallisuutta: Jerry Weissman: Presenting

to Win, Garr Reynolds: Presentation Zen,

Nancy Duarte: Slideology, Juhana Torkki:

Puhevalta

Tavoite on saada muut uskomaansinuun yhtä paljon kuin

siihen, mitä sanot.

INSPIRAATIOTA NETISTÄ Career Advice – Esimerkki siitä, miten esitys voi olla kevyt ja sujuva, vaikka siinä on lähes 200 diaa: slideshare.net/garr/career-advice-08. Pecha kucha – Jokaisella esiintyjällä on tasan 20 diaa, joista jokaista näytetään tasan 20 sekuntia. Tapahtumia järjeste-tään muun muassa Helsingissä: pecha-kucha.org. TED-puheet – Technology, Entertainment, Design -seminaarin esitykset ovat järjestään henkeä-salpaavan hyviä: ted.com. Death By Powerpoint – Tiivis ja humoristinen esitys siitä, miten Powerpoint-esityksistä saa parempia: slideshare.net/thecroaker/death-by-powerpoint.

toimi nº 4 2009 31

TEKSTI SUVI RÜSTER KUVAT SAMI REPO{ ruoka & juoma }

Työpäivän keskellä kokattu lounas ei ole mahdoton ajatus, vaikka keittiöolisi pienikin. Suunnittele viikon alussa ruokalista ja tee esivalmistelut kotona!

Pikalounas syntyy töissäkin

T uo työpaikan jääkaappiin ilmakui-

vattua kinkkua, fetaa, vuohenjuustoa

tai mozzarellaa, raejuustoa, mausta-

matonta jogurttia, kylmäsavutofua ja koto-

na valmiiksi paistettua broilerin fi lettä.

VALMISTELE KOTONARaasta tai paloittele mukaan juureksia ku-

ten porkkanaa, kukkakaalia ja lanttua. Pirs-

kottele päälle sitruunan mehua. Keitä ka-

nanmunia. Hienonna rasiaan tuoreita yrtte-

jä, esimerkiksi persiljaa, kirveliä ja basilikaa,

jotka raikastavat ja maustavat ruoan. Grillaa

ja marinoi kasviksia oliiviöljyssä.

VARUSTA TYÖPAIKAN KUIVAKAAPPILounasta rikastavat sitruunalla tai chilillä

maustettu oliiviöljy, seesamiöljy, chilikas-

tike, balsami-viinietikka, pestot, sitruunat,

pähkinät, sormisuola ja mustapippuri myl-

lystä. Pidä töissä pino säilykkeitä kuten kik-

herneitä, papuja, aurinkokuivattuja tomaat-

teja, grillattuja kasviksia, kapriksia, oliiveja,

maustettua tonnikalaa ja kuskusta.

VINKKI!Kokoa muutaman työkaverinkesken lounaspiiri. Jokainen valmistaa vuorollaan lounaan, josta riittää kaikille. Sosiaalisyöminen on hauskaa, ja ruokailuun jää enemmän aikaa, kun se tapahtuu työpaikalla.

KIKHERNE-KUSKUSSALAATTIKaksi annosta

1 1/2 dl kuskusta

1 1/2 dl vettä

1 dl säilykekikherneitä

3 rkl sitruunalla maustettua oliiviöljyä

ripaus suolaa ja mustapippuria

2 tomaattia

4–5 aurinkokuivattua tomaattia

1 raastettu porkkana

1/2 dl paahdettua sipulia

100 g fetaa, vuohenjuustoa tai mozzarellaa

Kaada kiehuva vesi kulhoon ja lisää kuskukset turpoamaan 3–4 minuutiksi. Sekoita joukkoon huuhdotut kikherneet ja öljy. Mausta suolalla ja

Pidä työpaikalla kaapissa perusvarasto kuivamuonaa. Kuskus-ryynit ovat hyvä pohja monelle aterialle.

32 toimi nº 4 2009

{ ruoka & juoma }mustapippurilla. Sekoita mukaan viipaloidut tomaatit ja aurinkokui-vatut tomaatit, raastettu porkkana, paahdetut sipulit ja feta.

VINKKI! Lisää salaattiin paistettu-ja broilerin fi leesuikaleita ja tuoreita hienonnettuja yrttejä.

PROSCIUTTOLEIVÄTYksi annos½ moniviljapatonkia tai

2 moniviljaleipäviipaletta

1 dl raejuustoa

2 rkl pestoa

salaatinlehtiä

3–4 grillattua ja öljyssä

säilöttyä kasvista,

esim. munakoisoa ja paprikaa

50 g ilmakuivattua kinkkua

1 dl tuoreita hienonnettuja

yrttejä, esim. kirveliä ja

ruohosipulia

Sekoita raejuuston joukkoon pesto ja levitä seos halkaistun patongin päälle. Levitä leivälle salaattia, grillattuja kasviksia, kinkkua ja hienonnettuja yrttejä.

VINKKI! Leivän väliin sopii pari viipaletta vuohenjuustoa ja aavistus vastapuristettua sitruunanmehua.

SEESAMIKASVIKSETJA TONNIKALAAKaksi annosta4 dl raastettuja kasviksia, esim.

porkkanaa, paprikaa, lanttua,

fenkolia

3 rkl seesamiöljyä

2 rkl makeaa chilikastiketta

½ tl suolaa

1 dl (paahdettuja) pähkinöitä

1 keitetty kananmuna

100 g kylmäsavustettua tofua

200 g vaaleita tonnikalapaloja

öljyssä

sitruunanmehua

Mausta raastetut kasvikset seesa-miöljyllä, suolalla ja chilikastikkeella. Sekoita joukkoon pähkinöitä, kuutioitua, kylmäsavustettua tofua, kananmunalohkoja ja tonnikalaa. Purista päälle sitruunanmehua.

VINKKI! Korvaa tonnikala paistetulla tai grillatulla broilerilla tai ilmakuivatulla kinkulla. Kasvikset voi maustaa myös öljyllä ohenne-tulla pestolla.

ÄLÄ UNOHDATUOREITA! Muista syödä viisi kourallista kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä. Tomaatit säilyvät huoneen-lämmössä, kurkku ja salaatit jääkaapissa. Hedelmät viihtyvät kulhossa ja piristä-vät jälkiruokana tai välipalana.

toimi nº 4 2009 33

TEKSTI VILLE RAIVIO KUVA HEIKKI RAUTIO{ toimitilat }

Pakoton puku Onko kalenterissa taas tilaisuus, jossa ei ole pukupakkoa, mutta pitäisi olla edustava?

Ei hätää – voit näyttää herrasmieheltä, vaikka jätätkin solmion kaappiin.

TIE

DU

ST

ELU

T A

LL

EN

-ED

MO

ND

S, T

UR

NB

UL

L&

AS

SE

R, S

TR

AT

TO

N, H

AC

KE

TT

JA

PA

L Z

ILE

RI

/ F

ER

E (

09

) 6

12 1

57

8; B

LE

U F

OR

ÊT

, DE

LVE

Y, P

AR

KE

R J

OT

TE

R, E

GO

N V

ON

FU

RS

TE

NB

ER

G, B

UR

LIN

GT

ON

JA

BIJ

OU

/ S

TO

CK

MA

NN

(0

9)

1211

; PA

UL

SM

ITH

/OP

TII

KK

AH

UO

NE

(0

9)

66

6 6

20

.

Housut, Pal Zileri, 195 €. Neule 380 € ja paita 175 €, Turnbull&Asser. Allen-Edmondsin vyö 160 €, ja jalkineet 360 €. Punottu vyö, Egon von Furstenberg, 32 €. Silmälasit, Paul Smith,382 €. Käyntikorttikotelo,Delvey, 69 €. Vihko 5 €ja Parker Jotterin kynät 25 €, Stockmann.

34 toimi nº 4 2009

Näkyykö kalenterissasi taas tilai-

suuksia, joissa ei ole periaattees-

sa pukupakkoa, mutta pitäisi olla

edustava ja tyylikäs? Ei hätää – voit näyt-

tää herrasmieheltä, vaikka jätätkin sol mion

kaappiin.

Tasapainoilu muodollisen ja epämuodolli-

sen pukeutumisen rajalla on haastavaa, kun

pukukoodia ei ole täsmälleen ilmaistu. Ti-

lanne on tuttu sellaisilla työpaikoilla ja ti-

lanteissa, joissa pukua ei vaadita, mutta tie-

tynlainen määrittelemätön siisteys on suo-

tavaa.

Moni projektipäällikkö, it-asiantuntija ja

asiakaspalvelija tuskailee viikoittain vaate-

valintojensa kanssa. Pelkkä solmion pois-

jättäminen tummasta puvusta ei poista vi-

rallista ilmettä. Irtotakki ja irtohousut sen

sijaan on jo askel oikeaan suuntaan. Pelk-

kä kauluspaita suorien housujen kanssa voi

näyttää liian jäykältä tai liian niukalta. Mut-

ta kun lisäät yhdistelmään neuleen, olet var-

moilla vesillä.

Oli kyseessä sitten sukulaisvierailu, epä-

muodollinen illanvietto tai luovan työn ym-

päristö, v-aukkoinen neule kauluspaidan ja

suorien housujen kanssa on erinomainen

valinta.

KOKONAISUUDEN huomattavimmat osat – neule, paita ja housut – jäävät kuitenkin

latteiksi, jos et panosta asusteisiin. Kun sol-

mion jättää pois, muodollisempaa ilmet-

tä tuovat laadukkaat nauhalliset jalkineet

ja pukuvyö. Sukilla voi irrotella tai säilyt-

tää hillitymmän linjan. Jos neule on kuvioi-

tu, kannattaa valita hillitty paita – muuten

yleisilmeestä tulee levoton. Useimmiten

kuitenkin neule on yksivärinen ja pelkistet-

ty, joten paidan on hyvä olla kuvioitu.

Esimerkkikuvan hiekanväriset suorat hou-

sut ovat todella monikäyttöiset. Niiden sä-

vy ei ole liian vaalea eikä liian tumma, jo-

ten sopivien jalkineiden väriskaala ulottuu

hyvin vaaleasta hyvin tummaan. Kontrastia

saa valitsemalla tumman yläosan sekä nä-

kyvästi kuvioidun tai värikkään kauluspai-

dan. Vyövaihtoehdot ovat perinteiseen ta-

paan melko samaa sävyä kuin jalkineet, ja

väriä kaihtamaton voi asustaa itsensä näyt-

tävillä silmälaseilla. Tarpeen vaatiessa suo-

rat housut voi vaihtaa vaikkapa khakeihin,

chinoihin tai prässittömiin puuvillahousui-

hin. Farkutkaan eivät ole huono vaihtoehto,

kunhan ei erehdy lisäämään solmiota nii-

den pariksi. Tämä epämuodollisen ja muo-

dollisen törmäys on liikaa.

PARHAAT TYYLISIVUSTOT 1. Suomalai-

nen klassisen tyylin blogi keikari.com 2. Simon Cromptonin suosittu brittisivus-

to permanentstyle.blogspot.com 3. Will Boehlken palkittu yksityiskohtainen si-

vusto asuitablewardrobe.dynend.com

Takuuvarmoja perusvalintoja NEULEET Ohut musta puuvillainen v-aukkoinen neule *Ohut tummansininen v-aukkoinen villa-neule *Harmaa kashmirneule syksyyn ja talveen PAIDAT Tummansininen gingham-kuvioinen paita *Tattersallcheck-kuvioinen vapaa-ajan ruutu-paita *Ruudukkokuvioinen valkoinen kauluspaita HOUSUT Vaaleat suorat villahousut *Tummansiniset windownpane-kuvioiset suorat housut *Ruskeat molskihousut ASUSTEET Argyle-kuvioiset sukat *Ruskea pukuvyö, jossa kiinnostava solki *Ovaalimuotoiset onyx-kiviset kalvosinnapit

Tyylikkyys ei siis edellytä pukua, vaan oi-

kean sekoituksen etiketin mukaista ja epä-

muodollista pukeutumista. Oikea yhdistel-

mä tummia ja vaaleita värejä sekä kuvioitu-

ja vaatteita ja niitä kehystäviä pelkistettyjä

vaatteita luo hallitun yleisilmeen. Kaikkein

tärkeimpiä ovat kuitenkin asusteet, jotka

lopulta määrittävät tyylikkään puvuttoman

miehen. Jos kuvioihin, materiaaleihin ja yh-

distelmiin perehtyminen ei innosta, yksin

kauluspaidalla, neuleella ja suorilla housuil-

la pääsee pitkälle. Luota omaan makuusi.

Bleu Forêt tumman -ruskeat sukat 10,90 €, Burlingtonin argyle-kuvioiset sukat 12,90 €.Bijoun teräskalvosimet 35 €, Turnbull&Asserin helmiäiskaulusluut, 45 €. Vyö, Hackett, 80 €.

toimi nº 4 2009 35

Paljonko painaa ilmastonmuutos suomalaisyrityksissä?

www.tekniikkatalous.fi/Ilmastopuntari

36 toimi nº 4 2009

Olen nähnyt Ernest Hem-ingwayn työhuoneen Flo-

ridan Key Westissä. He-

mingway kirjoitti siellä

suuren osan merkittävim-

mästä tuotannostaan.

Työhuoneessa ei ollut mitään vikaa. Se si-

jaitsi erillisessä rakennuksessa hulppean

asuintalon kupeessa. Seinillä roikkui sarvia,

taljoja ja torahampaita. Oli myös valokuvia

kirjailijan sankarillisilta ulkomaanmatkoil-

ta. Voidaan sanoa, että huone oli Heming-

wayn näköinen.

Viihtyikö Hemingway työhuoneessaan?

Oppaan mukaan ei. Aamuisin hän kömpi

sinne vasten tahtoaan. Hän pyrki kirjoitta-

maan pakolliset liuskansa mahdollisimman

nopeasti ja livistämään viimeistään puolel-

ta päivin jätkäporukalla kalaan tai kaverinsa

kanssa nyrkkeilemään. Vaikka tilukset oli-

vat upean porvarilliset, pihalla jopa uima-al-

las, Ernest karkasi Key Westistä lopulta ko-

konaan Kuubaan.

YMMÄRRÄN HEMINGWAYTA. Lyhyen kir-

jailijan taipaleeni aikana olen jo ehtinyt

huomata, ettei työtilan idyllisyys miten-

kään suoraan korreloi työviihtyvyyden tai

tekstin laadun kanssa. Kirjoittaminen su-

juu jos on sujuakseen – ympäristö häiritsee

ainoastaan silloin, kun se ei suju.

Olen istunut kattoterassilla Italiassa, kat-

sellut iltapäivän auringossa kylpevää laak-

soa ja tuntenut syvää epätoivoa. Olen muhi-

nut kerrostalon kellarissa Käpylässä, kuun-

nellut putkien kohinaa ja nauttinut työstäni.

Toistaiseksi hurjimman luomiskauteni koin

lääketieteen opiskelijoiden asuntolassa Rus-

keasuolla, jossa neljä vuotta sitten sinisinä

maaliskuun päivinä hakkasin toista romaa-

niani. Tällä vaatimattomalla opiskelijabok-

silla on ikuisesti lämmin sija sydämessäni.

Täydellistä työhuonetta ei ikävä kyllä ole.

Kirjailijalle se olisi huone, jossa kirjoitta-

minen olisi aina helppoa ja mukavaa, eikä

sellaista huonetta taida maailmasta löytyä.

Turha edes yrittää.

KOSKA KUITENKIN OLEN mies parhaassa

työiässä, olen pyrkinyt järjestämään itselle-

ni osoitteen, jonne aamuisin lähteä. Ensim-

mäinen kirjailijan soppeni oli jo mainittu

käpyläläinen kellari. Toinen oli tunnelmal-

taan suorastaan kansallis-

romanttinen ullakkohuo-

ne Itä-Helsingin metsissä.

Edellisessä tuoksui vie-

märi, jälkimmäisessä kir-

joitin kahteen villapai-

taan kääriytyneenä.

En ottanut paineita näi-

den tilojen sisustamisesta. Kellarissa se tun-

tui turhalta: muodoltaan pitkulaisen huo-

neen hallitseva elementti oli joka tapauk-

sessa peräseinällä jököttävä vessanpönttö.

Ullakkohuoneessa kalusteet tulivat kaupan

päälle, enkä määräaikaisena vuokralaisena

ryhtynyt mellastamaan kartanoa uuteen us-

koon.

Nyt kun olen onnekkaasti löytänyt toden-

näköisesti vähän pysyvämmän työtilan, si-

sustuskysymys on muuttunut ajankoh-

taiseksi. Peruskysymys on fi losofi nen: pi-

täisikö työhuoneen olla kodikas vai karu?

Runsas virikkeiden määrä voi haitata kes-

kittymistä. Toisaalta liian ankara ympäris-

tö saattaa kasvattaa luovaan työhön väistä-

mättä liittyvän angstin hallitsemattomiin

mittasuhteisiin.

LUONTEELLENI TYYPILLISESTI tasapai-

noilen jossain ääripäiden välissä. Kuuden-

toista neliön huoneessa on muitakin ka-

lusteita kuin pöytä ja tuoli. On kirjahylly

ja lipasto, nojatuoli johon rojahtaa, rahi jol-

le nostaa jalkansa. Musiikkia voi kuunnel-

la pienistä sievistä kaiuttimista. Yhtenä sa-

teisena tiistaina alkukesästä innostuin jopa

maalaamaan seinän vihreäksi. Eikös niin

sanota: vihreä rauhoittaa.

Toisaalta kämppä ei

vieläkään näytä varsinai-

ses ti Avotakalta. Mikro-

aaltouuni on lattialla, ki-

tukasvuinen ruukkukasvi

ravistelee apeana lehtiään.

Kodin eteisestä evakkoon

siirretty viininpunainen vaatekaappi riite-

lee julmasti huoneen muiden lempeämpien

värisävyjen kanssa. Ainoa juliste on kehys-

tämätön ja seinässä maalarinteipillä kiinni.

Joka toinen aamu poimin sen nöyrästi lat-

tialta.

Siis kompromissi, ei paratiisi – ei mitään

verrattuna Hemingwayn Key Westin kam-

mioon. Toisaalta kalavedet ovat kehnot ja

Kuubakin kauempana. On ehkä helpompi

istua aloillaan.

{ työhuoneelta }JUHA ITKONEN ON HELSINKILÄINEN KIRJAILIJA, JONKA

T YÖHUONE SIJAITSEE ENTISEN KAASUTEHTAAN KONTTORISSA.

Työhuoneen sisustusta ohjaa kauhun tasapaino: virikkeet haittaavat

keskittymistä ja karuus kasvattaa angstia.

Siisti, hyvin valaistu paikka

A .

OT

AV

A/K

AT

JA L

ÖS

ÖN

EN

”Ei Hemingwaykään

viihtynyttyöh uoneellaan.”

erton järjestösivut nº 4 2009 37

Tes-neuvottelutedessä monillaaloilla s. 38

Kartoitamahdollisuuksiasityöelämässä s. 39

Tervetuloasyys- ja vuosi-kokouksiin s. 40

eteenpäin elävän mieli. Joten-

kin tähän tyyliin sanoo vanha-

kansa. Sanontaan liittyy viisaus,

jonka jokainen meistä kohtaa ar-

kipäivässään. Eteenpäin pyrkimi-

nen on tietyllä tapaa elämisen eh-

to. Näin on jäsenten työpaikoilla,

näin täytyy olla myös ertossa. Mitä tällä tarkoitan?

Yksikertaisuudessaan sitä, että työelämässä jäsenil-

tämme odotetaan jatkuvaa ajan tasalla pysymistä, jat-

kuvaa itsensä kehittämistä. Yritykset, yhteisöt ja jär-

jestöt, jäsentemme työpaikat, tekevät koko ajan työtä

sen eteen, että ovat iskukunnossa. Tähän myös erto

pyrkii.

Yhteistyöselvitys Ammattiliitto Suoran, Mediaunio-

nin ja Toimihenkilöunionin kanssa oli suuri ponnistus

viime keväänä. erton jäsenet totesivat hallituksensa

esityksestä ja edustajistonsa päätöksellä, että uusi suu-

rempi liitto ei sovi heille eikä takaa parasta edunval-

vontaa ja palvelua. Päätös oli yksimielinen ja selkeä.

Selvää oli heti myös toinen päätös: ertoa ja sen toi-

mintaa on vietävä eteenpäin prosessin myötä kirkas-

tuneiden ajatusten mukaisesti.

tästä päästäänkin otsikkoon erto 2.0. Liiton hal-

linto ja toimisto ovat tehneet tiiviisti työtä kevään ja

kesän. Työtä on ollut helppo tehdä, koska liitossa ja jä-

senyhdistyksissä on yksimielisyys siitä, miten ertoa

on uudistettava. Työn alla onkin päivitys uudelle ta-

solle. Uuden version iskusanoja ovat asiakaspalvelu,

asiantuntijuus, tuloksellisuus, tehokkuus ja toimialanä-

kökulma. Nämä ovat niitä vahvuuksia, joille uusi er-

to rakentuu.

Työtä on paljon, mutta jälkeä syntyy jo syksyn aika-

na. Toimiston työt ja niiden organisointi käydään läpi

asiakasprosessien näkökulmasta. Samalla toimintata-

poihin ja rakenteisiin tehdään tarvittaessa muutoksia.

Näin haetaan lisää tehokkuutta ja entistä tuloksek-

kaampaa toimintaa.

Uudistuminen tuo aina mukanaan muutoksia, mut-

ta kuten alussa totesin, ne kuuluvat nykyisin työelä-

mään. Aika ajoin on hyvä penkoa kaikki läpi ja miet-

tiä sitä, mikä on meidän ydintehtävämme. Sitä kautta

selkeytyy olennainen: missä meidän pitää olla hyviä,

mitä asioita meidän ei pidä enää tehdä, mitä voidaan

supistaa ja mitä pitää korostaa. Tämä on strategiatyö-

tä parhaimmillaan. Tärkeintä on, että pää-

määrä, toiminnan tavoite, on kirkkaana.

erton vision sanoin: että jäsenten asema

työelämässä on vahva ja turvattu.

muutokset ovat mahdollisuuksia.

Esimerkiksi toimiston henkilökunnan

kannalta tehtävänkuvien uudistaminen

antaa mahdollisuuksia kehittää omaa työtä. Se voi tar-

koittaa uusia haasteita, mahdollisuuksia kehittää itseä

tai saada mielekkäämpiä työkokonaisuuksia. Myös jä-

senyhdistysten ja liiton aktiivien kannalta muutoksella

haetaan työnjaon selkeytystä ja yhteistyön parantamis-

ta. Näin kaikki voivat keskittyä oman tehtävänsä hoita-

miseen kokonaisuudessa. Hyvä työ tehdään yhdessä.

tapio huttula

puheenjohtaja

Erto 2.0

” tärkeintäon, ettätavoite onkirkkaana.”

oa

a-

u,

ä-

r-

miseen kokonaisuudessa.

tapio huttula

38 erton järjestösivut nº 4 2009

Toimisto

Asemamiehenkatu 4, 11. krs

00520 Helsinki

p. (09) 613 231

f. (09) 6132 3202

etunimi.sukunimi@erto.fi

Oulun toimipisteIsokatu 47 (3.kerros)

90100 Oulu

(09) 6132 3271

Työsuhdeneuvontama–pe klo 9.30–11.30 ja 12–14

(09) 6132 3241

tyosuhdeneuvonta.erto@erto.fi

Jäsenpalveluma–to klo 9.30–11.30 ja 12–14

(09) 6132 3204

jasenpalvelu@erto.fi

puheenjohtajaHuttula Tapio

(09) 6132 3240

puheenjohtajan esikuntaMeincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö

(09) 6132 3222

Kankkunen Petteri, viestintäpäällikkö

(09) 6132 3238

Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija

(09) 6132 3264

Kuittinen Arja, tiedottaja

(09) 6132 3267

Koivisto Helena, kehittämispäällikkö

(09) 6132 3242

Kekkonen Hilkka, koulutussihteeri

(09) 6132 3236

edunvalvontayksikköHeino Rainer,

edunvalvontapäällikkö

(09) 6132 3233

Bruun Leila, asiamies

(09) 6132 3231

Harvima Hanna, lakimies

(09) 6132 3237

Lohi Markus, lakimies

(09) 6132 3232

Tiainen Kari, lakimies

(09) 6132 3266

Tykkä Johanna, lakimies

(09) 6132 3234

Kokkonen Ulla, sihteeri

(09) 6132 3230

järjestö- ja jäsenpalveluyksikköBen aissa Pia,

vs. järjestöpäällikkö, asiantuntija

(09) 6132 3243

työehtosopimusten neuvottelukierros on

aluillaan ja osin jo alkanut. Koska viime kerralla

ei saatu aikaan tulopoliittista kokonaisratkaisua,

työehtosopimukset päättyvät eri aikoina.

ErTOn valtakunnallisista työehtosopimuk-

sista ensimmäisenä päättyi tietotekniikan pal-

velualan sopimus 30.9. Uudistamisneuvottelut

käynnistettiin jo viime keväänä, ja neuvottelut

jatkuvat.

Muut sopimukset päättyvät tammi-huhtikuun

aikana 2010, ja valmistautuminen niihin on jo

hyvässä vauhdissa. Tilitoimistoalan sopimus

umpeutuu vasta syyskuussa 2011.

erton jäsenille lähetettiin viime keväänä

kysely, joissa kysyttiin näkemyksiä työehtoso-

pimustavoitteiksi. Yksi erton arvoista on jäsen-

lähtöisyys ja siksi lähtökohtana on, että jäsenet

pääsevät vaikuttamaan työsuhteidensa ehtoihin

jo työehtosopimusten tavoitteiden asettamises-

ta alkaen.

erton lakimiehet ja asiantuntijat ovat käy-

neet läpi kyselyjen vastaukset ja koonneet esi-

tetyt työehtosopimustavoitteet toimialoittain

yhteen.

erto järjesti 19.9. henkilöstön edustajille Ta-

voitteet todeksi -seminaarin, jossa kunkin toi-

mialan henkilöstön edustajat edunvalvontava-

liokuntansa sekä erton lakimiesten ja asian-

tuntijoiden kanssa kävivät läpi jäseniltä tulleita

tavoitteita.

Seminaarissa niistä koostettiin sopimustavoit-

teet, joita tullaan esittämään tulevissa tes-

neuvotteluissa työnantajaliitoille. Seminaarissa

asetettiin myös erton yhteiskunnallisen edun-

valvonnan tavoitteet.

Seminaarissa nousi esiin lähes jokaisessa työ-

ryhmässä, että tulevalla työehtosopimuskierrok-

sella palkankorotusmuodon tulisi noudattaa se-

kalinjaa eli eurojen ja prosenttien yhdistelmää.

Sen lisäksi tavoiteltavia asioita ovat matka-ajan

korvaukset ja palkallisen vapaa-ajan lisäämi-

nen vuosilomaa ja palkallista isyysvapaata pi-

dentämällä, työaikoihin ja lisiin liittyvät asiat

sekä osaamisen huomioon ottaminen palk-

kauksessa.

tietoa muutosturvastaAnsiopäiväraha voidaan maksaa työllistymisoh-

jelmalisällä korotettuna, jos työttömyyskassan

jäsenelle on laadittu työ- ja elinkeinotoimistos-

sa muutosturvaan liittyvä työllistymisohjelma.

Jäsenen pitää itse pyytää ohjelman laatimista

asuinpaikkakuntansa työ- ja elinkeinotoimistol-

ta 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymises-

tä, lomautusilmoituksen antamisesta tai lomau-

tusta koskevan 180 kalenteripäivän edellytyksen

täyttymisestä.

Työllistymisohjelman laatimisen edellytyksetTyöllistymisohjelma voidaan laatia henkilölle,

joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

»�Työntekijä on irtisanottu tuotannollisista tai

taloudellisista syistä ja hänellä on työssäoloai-

kaa vähintään kolme vuotta yhden tai useam-

man työnantajan palveluksessa.

»�Työntekijä on ollut määräaikaisessa työsuh-

teessa samaan työnantajaan yhtäjaksoisesti vä-

hintään kolme vuotta tai yhteensä 36 kuukautta

viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana.

»�Työntekijä on ollut määräaikaisissa työsuh-

teissa saman tai eri työnantajien palveluksessa

vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymistä

edeltäneiden seitsemän vuoden aikana.

»�Työntekijä lomautetaan vähintään 180 kalen-

teripäiväksi ja hänellä on työssäoloaikaa vähin-

tään kolme vuotta lomautusilmoituksen saades-

saan tai hän on ollut lomautettuna yhtäjaksoi-

sesti vähintään 180 kalenteripäivää ja hänellä on

työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta.

»�Työntekijä on irtisanoutunut lomautuksen kes-

tettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hä-

nellä on työssäoloaikaa vähintään kolme vuot-

ta joko saman tai eri työnantajien palveluksessa.

Työskentelyn ei tarvitse olla yhtäjaksoista.

Työllistymisohjelmalisän määrä ja kestoTyöllistymisohjelmalisän sisältävää ansiopäivä-

rahaa ja koulutustukea voidaan maksaa enintään

185 päivältä 500 päivän enimmäisajan puitteis-

sa. Tähän aikaan voi sisältyä enintään 20 päivää

omatoimista työnhakua (ei kuitenkaan lomaute-

tuille) ja koulutusta. Työllistymisohjelmalisää ei

makseta ansiopäivärahan lisäpäivillä oleville ei-

kä koulutuspäivärahaa saaville.

Esteitä muutosturvalleTurvan saaminen estyy, jos työsuhteen päättä-

misestä on sovittu työnantajan kanssa. Sen voi

menettää myös, jos työsuhteen päättäminen on

riitautettu. Riitautuksesta tulee aina ilmoittaa

myös työttömyyskassalle.

Kokemuksia muutosturvastaIrtisanomistilanteiden muutosturva on selväs-

ti edistänyt irtisanottujen työllistymistä uudel-

leen. Muutosturva on auttanut työllistymisessä

kaikkein eniten ikääntyviä, kouluttamattomia

sekä tuotannollisista tai taloudellisista syistä

irtisanottuja henkilöitä. Näissä ryhmissä myös

entistä merkittävästi suurempi osa on sijoittu-

nut aktiivisiin työhallinnon toimenpiteisiin ku-

ten koulutukseen.

T YÖ T T Ö M Y Y S K A S S A T I E D O T TA A

Tes-neuvottelut alkavat

erton järjestösivut nº 4 2009 39

Huusko Hannu, asiantuntija

(09) 6132 3272

Juvonen Pekka, asiantuntija

(09) 6132 3216

Keskinen Miska, asiantuntija

(09) 6132 3270

Koivukoski Katja, asiantuntija, Oulu

(09) 6132 3271

Kuivala Riikka, asiantuntija

(09) 6132 3220

Kuusisto Karo-Petteri,

asiantuntija, jäsenpalveluvastaava

(09) 6132 3269

Lahti Jarmo,

työympäristöasiantuntija

(09) 6132 3239

Viljamaa Kirsi, asiantuntija

(09) 6132 3291

Repo Saija, järjestösihteerin sijainen

(09) 6132 3213

Tuomas-Kettunen Elina,

järjestö- ja henkilöstösihteeri, pj. siht.

(09) 6132 3227

JäsenrekisteriFagerlund Sari

(09) 6132 3214

Pettersson Lotta

(09) 6132 3273

Räsänen Katariina

(09) 6132 3215

Turunen Tarja

(09) 6132 3268

taloushallintoyksikköKoskinen Reija,

talous- ja henkilöstöpäällikkö,

(09) 6132 3210

Miettinen Maija, taloussihteeri

(09) 6132 3265

Wickström Leena, taloussihteeri

(09) 6132 3221

työttömyyskassaPuhelinpalvelu päivystää

ma, ti ja to

klo 9.30–11.30 ja 12–14

p. (09) 6132 3224

f. (09) 6132 3201

erto.tk@erto.fi

Kivistö Esa, kassanjohtaja

(09) 6132 3250

Hedman Virpi, taloudenhoitaja

(09) 6132 3251

Helle Anna, osastosihteeri

(09) 6132 3256

henkilöstön edustajilleLuottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen perehdyttämiskoulutusKoulutus koostuu Perehdyttämiskoulutus I:stä

(2 pv) ja Perehdyttämiskoulutus II:sta (2 pv) ja

on ensisijaisesti suunnattu vasta valituille luot-

tamusmiehille, luottamusvaltuutetuille ja työ-

suojeluvaltuutetuille. Koulutus soveltuu myös

pidempään tehtävässä toimineelle henkilöstön

edustajalle, joka ei ole saanut tehtäväänsä koulu-

tusta tai haluaa päivittää omaa osaamistaan.

Perehdyttämiskoulutus IAktiivi-instituutti, Helsinki, keväällä 2010

(päivämäärät ilmoitetaan liiton nettisivuilla

syksyn aikana)

Perehdyttämiskoulutus I antaa osallistujalle

perusvalmiudet toimia henkilöstön edustajana

työpaikalla. Koulutuksen tavoitteena on selvit-

tää henkilöstön edustajan tehtävät, oikeudet ja

velvollisuudet sekä auttaa henkilöstön edusta-

jaa toimimaan työpaikallaan käytännön valvon-

ta- ja kehittämistehtävissään.

Perehdyttämiskoulutus II – teoriasta käytäntöönAktiivi-instituutti, Helsinki, 23.–24.11.09

ja keväällä 2010 (päivämäärät ilmoitetaan

liiton nettisivuilla syksyn aikana)

Perehdyttämiskoulutuksen toisessa osiossa sel-

kiytetään henkilöstön edustajan roolia ja tehtä-

viä sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Koulu-

tuspäivien lähtökohtina ovat tehtävän edellyt-

tämä osaaminen, roolikuvan muutos, yhteistyö

työpaikalla ja luottamustehtävässä kohdattavat

ongelmat.

kaikille jäsenilleTehosta ajankäyttöäsi – vähennä stressiä Lahti 29.10. klo 17–20

Tiedostatko omat ajanhallinta- ja voimavara-

haasteesi? Teemaillan aikana saat konkreetti-

sia ja käytännönläheisiä ajanhallinnan työkalu-

ja, joiden avulla opit ennaltaehkäisemään stres-

siä ja hyödyntämään työaikasi tehokkaasti ja

tuloksellisesti. Saat myös vinkkejä, miten lada-

ta energiapankkiasi säännöllisesti ja kuunnella

omaa jaksamistasi arjessa.

Valmennuksen päätteeksi jokainen tekee kir-

jallisen loppuharjoituksen oman ajanhallintansa

tehostamiseksi ja voimavarahaasteiden poista-

miseksi. Kouluttajana toimii voimavaravalmen-

taja Iina Rytikangas. Koulutus toteutetaan yh-

teistyössä Myynnin ja markkinoinnin ammatti-

laiset smkj ry:n kanssa.

Osaaminen näkyväksi Oulu 20.10., Helsinki 27.10. ja

Tampere 5.11. klo 17–20

Sinulla on osaamista, jota sinun on hankala tun-

nistaa ja josta kerrot sujuvasti ystävillesi mut-

ta epävarmasti työnantajalle. Elämänkoulussa ja

työelämässä opit vuorovaikutustaitoja, paineen-

sietokykyä ja kokonaisuuksien hahmottamista,

mutta todistusta näistä taidoista saat harvoin.

Tule erton ja tjs Opintokeskuksen järjes-

tämään iltatilaisuuteen oppimaan, miten koke-

muksen tuoma oppiminen tunnistetaan ja miten

siitä saadaan näyttöä ansioluetteloon. Koulutus

on erityisen hyödyllinen määräaikaisissa työsuh-

teissa toimiville ja alan vaihtoa harkitseville.

Osaaminen muuttuvassa työelämässä– koulutusta epävarmaan työelämäänHelsinki 11.12.09 ja 21.1.10 klo 9–15.30

erto ja tjs Opintokeskus kouluttavat epävar-

man tuntuisessa työsuhteessa työskenteleviä ja

työttömiä. Koulutuksessa on kaksi lähipäivää,

minkä lisäksi koulutukseen sisältyy verkkokes-

kusteluja.

Koulutuksen aluksi analysoidaan yhdessä

työelämän muutossuuntia ja perehdytään toi-

mintaympäristöön. Tämän jälkeen tutustutaan

keinoihin, joilla työelämässä voi pärjätä: har-

joitellaan oman osaamisen tunnistamista ja

esittämistä sekä kartoitetaan osallistujien työ-

markkinakelpoisuutta ja mahdollisuuksia työ-

markkinoilla.

Koulutuksen aikana harjoitetaan myös osallis-

tujien neuvottelutaitoja erilaisia työelämän kes-

kustelutilanteita varten. Koulutettavien vertais-

arvioinnin välineeksi luodaan verkkokeskuste-

lualusta. Koulutus on osallistujille ilmainen ja

sisältää lounaan.

ilmoittautuminen koulutuksiinSitovat ilmoittautumiset nettisivuilla olevalla

lomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen koulu-

tus@erto.fi tai puhelimitse numeroon (09) 6132

3236. Ilmoita tarkasti, mihin koulutukseen il-

moittaudut sekä oma nimesi ja yhteystietosi ja

mahdollinen erityisruokavalio. Ilmoittaudu vii-

meistään kolme viikkoa ennen koulutusta! Pai-

kat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Il-

moittautuneille lähetetään vahvistus sähköpos-

titse. Koulutukset ovat jäsenille maksuttomia.

Koulutusasioissa liiton toimistossa palvelevat

koulutussihteeri Hilkka Kekkonen ja kehittämis-

päällikkö Helena Koivisto. Lisätiedot ja ilmoit-

tautumiset: www.erto.fi /palvelut/koulutus.

E R T O KO U L U T TA A

Kevään 2010 koulutuksista tiedotamme nettisivuilla syksyn aikanaja seuraavassa Toimi-lehdessä.

40 erton järjestösivut nº 4 2009

Jäsenyhdistykset

erityistoimihenkilöt etpj. Seija Pyökeri

Virpikuja 4 A 11,

01360 Vantaa

p. 050 559 3142

seija.pyokeri@syl.fi ,

seija.pyokeri@erto.fi

www.etry.fi

logistiikan toimihenkilöt pj. Ritva Väyrynen

Kantajantie 5,

90800 Oulu

p. 050 495 2701

p. koti (08) 510 867

ritva.vayrynen@erto.fi

www.logistiikantoimihenkilot.fi

markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset mamapj. Kaarina Pehkonen

Humalistonkatu 5 B 41,

00250 Helsinki

p. 040 762 6286

kaarina.pehkonen@erto.fi

www.mamary.fi

suomen yksilöurheilijat kilpapj. Aki Parviainen

Luostarinvaarantie 39,

82710 Kovero

p. 050 303 5541

aki.parviainen@erto.fi

tietoalan toimihenkilöt pj. Jouko Malinen,

Logica Oy

p. 0400 940 273

jouko.malinen@tietoala.fi

www.tietoala.fi

tilitoimihenkilöt titopj. Tarja Hiitiö

Kaakonojantie 39,

37630 Valkeakoski

p. 040 537 6918

tarja.hiitio@erto.fi

www.tilitoimihenkilot.com

yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry ysteapj. Matti Ojamo,

Näkövammaisten Keskusliitto

p. 040 737 1720

matti.ojamo@erto.fi

www.ystea.fi

Yhdistykset

logistiikan toimihenkilötPohjois-Savon alueen syyskokous To 12.11.2009

klo 18, Nordea Aapeli 3. krs, Kauppakatu 28, Kuo-

pio.

Kulttuurimatka Lahteen Vantaalla 14.11. pidet-

tävän lt:n syyskokouksen jälkeen suuntaam-

me Lahteen, jossa majoitumme Seurahuoneel-

le ja menemme teatteriin klo 19 (Viisas neitsyt).

Paluu sunnuntaina ostoskäynnin jälkeen. Hinta:

35�€ jäsen, 75�€ ei-jäsen. Hinta sisältyvät bussi-

matkat, lounas, hotelli ja teatterilippu.

Bussi: lähtö Siilinjärveltä klo 6.10, Kuopiosta

klo 6.30 ja Varkaudesta klo 7.30. Paluuaikatau-

lu sovittavissa. Paikkoja on rajoitettu määrä. Il-

moittautumiset 13.10. mennessä: Tarja Luosta-

rinen, p. 045 672 0907 tai tarja.luostarinen@eli-

sanet.fi .

tietoalaYhdistyksen 35-vuotisjuhlat Yhdistyksen

35-vuotisjuhlaseminaari jäsenille ja sidosryh-

mille ja syntymäpäiväjuhla jäsenistölle järjes-

tetään 24.10.

Syyskokous ja pikkujoulut La 14.11.2009.

Tapahtumat on ensisijaisesti tarkoitettu Tietoalan

toimihenkilöt ry:n jäsenille.

tilitoimihenkilötSyyskokous ja pikkujouluristeily La 14.11. Grand

Marina, Helsinki. Kokouksen jälkeen mahdolli-

suus osallistua bileristeilylle. Tarkemmat tiedot

seuraavassa Tosite-lehdessä ja www.tilitoimi-

henkilot.com.

ysteaSyyskokous La 14.11. klo 13.30 Panimoravinto-

la Koulu, Eerikinkatu 18, Turku. Lounas klo 12.30.

Klo 15.30 tarjoamme Panimoravintolan oluita.

Aloitteet 30 pvää ennen kokousta pj. Ojamolle.

Ilm. 6.11. mennessä Marjo Vierulalle marjo.vie-

rula@pp1.inet.fi tai p. 044 526 0506 tai www.ystea.

fi . Matkakorvaukset edullisimman kulkuneuvon

mukaan. Junaliput VR, p. 0307 23702 asiakasn-

ro 708743, koodi 0500. Bussiliput Kaleva Travel,

puh. 0205 615 564 viitteeksi ”ystea/syyskoko-

us”. Asiakirjat osoitteesta www.ystea.fi .

Aluejärjestöt

etelä-savoVuosikokous La 14.11.2009 klo 16 Kekkolan kar-

tano, Vanhamäentie 36, Mikkeli. Kokouksen jäl-

keen rantasauna, lämmin vesipalju sekä illalli-

nen.

Ilm. 4.11. mennessä Marja-Leena Jukaraiselle,

p. 050 350 9459 tai marle.jukarainen@hotmail.

com. Omavastuu 10�€.

kanta-hämeVuosikokous Pe 30.10.2009 klo 18 Etelä-Hä-

meen Marttojen kokoustilassa, Rauhankatu 5,

Hämeenlinna. Ruokatarjoilu. Ilmoittautumiset

viimeistään 22.10. annika.lundahl@elisanet.fi .

Teatteri-ilta Pe 4.12. klo 19, Hämeenlinnan kau-

pungin teatteri, Arvi Karistonkatu 2. Anna-Lee-

na Härkösen ”Ei kiitos”. Mukaan 30 nopeinta.

Ilm. 30.10. mennessä annika.lundahl@elisanet.fi .

Omavastuu 10 €. Maksa omavastuu tilille erto�/

Kanta-Häme: op 568000–20095739.

lahden seutuVuosikokous Ke 11.11.09 klo 18 Wanha Walimo,

Vesijärvenkatu 25, Lahti. Kokouksen jälkeen klo

19 Ulla Tapanisen Lava-ammuntaa-show ja ta-

pas-buff et. Omavastuu 15 €. Ilm. 2.11. mennessä

Sirkka Rappumäelle, p. 044 3389 002.

pohjois-pohjanmaaVuosikokous ja pikkujoulu Oulussa Pe 20.11.

klo 17.30, Rakennusmestariyhdistyksen saunati-

la. Kokouksen jälkeen pikkujoulu klo 19. Kokouk-

seen osallistuvalle pikkujoulu 5�€, muuten 15�€.

Ilm. 6.11. mennessä Maila Jokelalle, p. 050 5308

961 tai maila.jokela@mail.suomi.net.

keski-suomi Vuosikokous To 12.11. klo 18, Vakuutusyhtiö Tur-

va, Kauppakatu 7. Ilm. ilkka.puhakka@ksshp.fi

tai 044 702 1055 2.11. mennessä. Tietoa pikkujou-

luista.

pirkanmaaVuosikokous Ke 11.11. klo 17.30, Vakuutusyhtiö

Turva, Järvensivuntie 3. Iltapalatarjoilu. Turvan

edustaja kertoo mm. liittovakuutuksesta.

Teatteri-ilta Ke 2.12. klo 19, Komediateatteri, La-

pintie 3. Pieni Kauhukauppa. Jäsenille 15�€, ei-

jäsenille 30���€. Varaukset seija.frang@diabetes.fi

lokakuun loppuun mennessä. Lippuja rajoitet-

tu määrä.

satakuntaVuosikokous To 19.11. klo 18, lounaskahvila

Brunssi, Itäpuisto 11, Pori. K-P Kuusisto kertoo

ajankohtaisista asioista. Iltapalatarjoilu.

pohjois-savoSyyskokous ja pikkujoulu To 26.11. klo 17.30,

Nordea. Kauppakatu 28, Kuopio. Tietoa Nor dean

palveluista. et:n pj:n ajankohtaiskatsaus. Iltapa-

la ja viinipruuvi. Ilm. 17.11. mennessä: marja-lee-

na@erto-pohjoissavo.fi tai 040 700 1033 / Tanja

Helminen. Matkakorvaukset edullisimman kul-

kuneuvon mukaan.

helsinki-uusimaaVuosikokous To 12.11. klo 17, tela, Lastenkodin-

kuja 1, Helsinki. Hyväksytään toimintakertomus,

tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio,

valitaan puheenjohtaja, jäsenet ja tilintarkas-

tajat. Tietoa työeläkkeistä. Ilm. 5.11. mennessä

Sirkku Mutrulle, sirkku.mutru@erto.fi tai p. 040

519 6767.

TA PA H T U M A K A L E N T E R I

erton järjestösivut nº 4 2009 41

Aluejärjestöt

etelä-karjala pj. Markus Saukkonen

Hytintie 201, 54310 Hytti

p. 044 700 7245

markus.saukkonen@kaakontieto.fi

etelä-savovpj. Kirsi Kyröläinen

Naistingintie 2 B 10,

50600 Mikkeli

p. 050 338 9936

kirsi.kyrolainen@surffi .fi

helsinki-uusimaapj. Sirkku Mutru

Toinen linja 19 A 18,

00530 Helsinki

p. 040 519 6767

sirkku.mutru@erto.fi

itä-savopj. Iris Makkonen

Kuninkaankartanonkatu 12 as 3,

57100 Savonlinna

p. 040 545 6993

irisma@kyyhkynetti.com

kanta-hämepj. Anne Vuorinen

Suvantotie 6 C,

13300 Hämeenlinna

p. 050 524 0431

anne.vuorinen@erto.fi

keski-suomipj. Ilkka Puhakka

Tyyppäläntie 6 A 5,

40250 Jyväskylä

p. 044 702 1055

ilkka.puhakka@ksshp.fi

kymiyhdyshenkilö Marjo Vierula

Velhontie 2 F 47, 48350 Kotka

p. 044 526 0506

marjo.vierula@erto.fi

lahden seutupj. Sirkka Rappumäki

Onnelaisentie 4, 15340 Lahti

p. 044 338 9002

sirkka.rappumaki@phnet.fi

lappipj. Raili Karjalainen

Reetintie 10, 96400 Rovaniemi

p. 0400 217 732

raili.karjalainen@erto.fi

HENKILÖTIEDOT (täytetään aina)

Etu- ja sukunimi

Jäsennumero tai hetu

(merkittävä kokonaan)

Sähköpostiosoite

Puhelin koti työ

Ammattinimike

Lisätietoja Markkinoinnin esto

MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN (Osa muutosilmoituksista myös osoitteessa www.erto.fi )

OSO

ITE Vanha osoite

Uusi osoite

PALK

ATO

N A

JANJ

AKSO

Jäsenmaksun suuruus palkattomalla ajanjaksolla vuonna 2009 on 6,5 €/kk. Ilmoitus palkattomasta ajanjaksosta

on tehtävä palkattomalle kaudelle jäämistä seuraavan kuun alusta alkaen. Palkaton ajanjakso kirjataan vain

täysille kalenterikuukausille. Jos päättymisajankohta ei ole tiedossasi, arvioi se mahdollisimman tarkasti. Saat

uudet viitteet kotiosoitteeseesi kun ilmoituksesi on käsitelty. Kirjaa ilmoitukseesi palkattoman kauden syy sekä

alkamis- ja päättymisaika.

Palkaton ajanjakso: ___/___ 20___ – ___/___ 20___.

Syy: Palkaton loma (palkaton sairausloma)

Asevelvollisuus Opiskelu

Palkaton virkavapaa Hoitovapaa

Määräaikainen eläke Kelan peruspäiväraha/työmarkkinatuki tai

yli kalenterikuukauden kestävä karenssi

(työtön). Huom. kassaltamme ansiosidonnaista

päivärahaa tai muuta kassan maksamaa etuutta

saavat jäsenet eivät ole oikeutettuja alennetun

jäsenmaksun maksamiseen.

Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa

(äitiys-, isyys- tai vanhempainraha)

TYÖ

PAIK

AN M

UUTO

S

Edellinen työsuhde päättyi ___/___20___. Uusi työsuhde alkanut ___/___20___.

Uusi työsuhteeni on vakituinen määräaikainen

Työnantajan nimi

Työnantajan osoite

Toimiala

ELÄK

E Olen jäänyt pysyvästi eläkkeelle ___/___20___ alkaen. Valitse alla olevista vaihtoehdoista toinen:

Eroan työttömyyskassasta, mutta haluan jäädä liiton eläkeläisjäseneksi em. päivämäärästä lähtien.

Vuonna 2009 eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 € vuodessa.

Eroan sekä liitosta että työttömyyskassasta em. päivämäärästä lähtien.

ERO

Eroan Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:stä ja Erityisalojen Toimihenkilöiden työttömyyskassasta

Eron syy: Alan vaihto Liiton vaihto

Jäänyt pois työelämästä Tyytymätön liittoon/kassaan Muu syy

Päiväys Paikka Allekirjoitus

___/___20___

JÄSENTIETOJEN MUUTOSLOMAKE 2009

42 erton järjestösivut nº 4 2009

länsirannikkopj. Virve Konttas

Lähdetie 8,

65320 Vaasa

p. 050 558 9986

virve.konttas@erto.fi

pirkanmaapj. Jari Koivula

Kaaritie 24,

37600 Valkeakoski

p. 050 591 6551

jvkkoivula@hotmail.com

pohjois-karjalapj. Päivi Kuosmanen

Kokkomäentie 2 D 19,

80140 Joensuu

p. 050 369 5428

paivi.kuosmanen@erto.fi

pohjois-pohjanmaapj. Raija Similä

Kanavaranta 9 A 3,

90100 Oulu

p. 040 505 5397

raija.simila@erto.fi

pohjois-savopj. Ulla-Maija Alanne

Linnanpellonkatu 8 as 2,

70500 Kuopio

p. 050 305 1713

ulla-maija.alanne@erto.fi

www.erto-pohjoissavo.fi

satakuntavpj. Merja Kainulainen

Kiertotie 11 A 6,

28130 Pori

p. 040 719 4693

merja.kainulainen@dnainternet.net

seinäjoen seutupj. Ulla Muurimäki

Keijukaisenpolku 2 E,

60150 Seinäjoki

p. 050 328 5264

ulla.muurimaki@gmail.com

varsinais-suomipj. Tiina Immonen

Ahmankuja 3 A,

20750 Turku

p. 040 748 2051

tiina.immonen@erto.fi

Erityisalojen Toimihenkilöliitto erto ry

Tunnus 5005594Vastauslähetys 00003 Vastauslähetys

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

toimi nº 4 2009 43

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT ANALYSOIVAT T YÖELÄMÄÄ

TEKSTI SUSANNA VILJANEN KUVA HANNA KOIKKALAINEN

{ uusi alku }

Mette Nyman, 6 vuotta”MINUSTA TULEE ISONA kaupan täti. Istun kassalla ja

sanon, mitä ostokset maksavat.

Kaupan tätinä olossa on se hyvä puoli, että saa lisää ra-

haa. Osa täytyy antaa takaisin, mutta lopuilla tietenkin

ostan tavaroita. Sen takia tehdään töitä, että saisi rahaa,

ja kaupan täti saa sitä koko ajan. Mutta ei raha ole tär-

keää vaan se, että saa olla kaupan täti. Se on hienoa.

Sekin on tärkeää, että töissä olisi kivaa. Jos kerran on

sinne halunnut, onhan siellä kivaa.

Olen ahkera kaikessa paitsi siivoamisessa, mutta en

jaksa tehdä töitä pitkään. Joskus isi tulee töistä, kun

olen jo nukkumassa. Se on tyhmää. Minä teen töitä vain

päivällä.

Kaupassa voisi olla kaveri auttamassa siellä takapuo-

lella. Se olisi tietysti paras kaverini. Tulen hyvin toimeen

kaikkien kanssa, päiväkodissakaan ei ole ketään tyh-

mää. Paitsi yksi.

Töissä voi olla rankkaakin. Äiti on joskus töistä tulles-

saan kiukkuinen. Jos minulla on töissä rankkaa, minus-

takin tulee sitten kiukkuinen.”

Metten äiti on logistiikka- ja isä rakennusalalla.

Käytkö töissä pystyäksesi tekemään muita asioita elämässäsi? Puuttuuko työelämästäsi kiintopiste? Me tarjoamme sinulle pysyvän yhteisön silloin, kun työkavereista ei sellaista ehdi muodostua.

TYÖSTÄ VAPAUTTAwww.erto.fi