Usk alsin päästää irti Upeasta Urasta

Jaana Alatalo:

paremm an t yöpäivän puolesta 1-13

Suunnittele eläkkeeSi!

tabletti tuo hupia

työaika on tessissätohtorille vai töihin?pomo käskee kotiinkeltainen kevät piristää”olen liikuntahullu”

JÄSENLEHTI

TYÖAIKA VAI SINÄKumpi joustaa?

7 tapaa vaalia vapaa-aikaa

TOIMIN J U T U T16 Elämäntaitajaksi

Jaana Alatalo havahtui: työ ei voi olla koko elämä. Hän tuuletti urasuunnitelmansa ja pehmensi arvojaan. Nyt hänellä jää aikaa myös perheelle ja harrastuksille.

28 Minne menet, työaika?Yrityksien pitää olla entistä tehokkaampia pärjätäkseen kilpailussa. Työntekijöistä ei välttämättä saa lisää tehoja irti lisäämällä työtunteja, vaan kehittämällä työoloja.

33 Tiedä, mistä pomo puhuuKun on saamaisillaan työpaikan, ei ehkä ajattele kaikkia sudenkuoppia tai mieti työehtosopimusslangia. Siksi Toimissa on uusi palsta: Pärjää & päde. Nyt on aiheena työaika.

kello käyTyöaika vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja työn laatuun. Ylipitkät työajat vievät voimat, mutta mikä on riittävä määrä duunia?

TOIMIN VA K IOT3 pääkirjoitus & jurin juttu

8 työ & pari

Tuire-pomo yrittää potkia tunnollisen Leenan välillä kotiin.

12 parasta työssäni

Soili Vivolin.

13 kotiläksyt

Antti Isokangas palasi Toimin kirjakolumnistiksi.

14 omat rahat

Katse tiukasti eläkkeessä.

31 kolumnisti

Kolumnistina aloittaa Tiina Torppa, joka puhuu työminästä perheessä.

32 vapaata aikaa

Tommi Saari on liikuntahullu.

35 7 tapaa

jättää työt työpaikalle.

43 uusi alku

Jenina Mattsson, 9, on jyvällä veroneuvojan hommista.

TOIMIN PA LSTAT4 toimi oikein

Asiantuntijat vastaavat.

5 ura & ihmiset

Äiti palaa ehkä töihin. Määräaikaisuuden syyt selville. Sopisitko ERTOn Nuoreksi?

6 työ & terveys

Nuhanenä saattaa olla työkuntoinen. Syö sokeria kohtuudella. Näin rakennat peruskuntoa!

9 myös naisille

Tabletit tutuiksi.

10 trendi & törmäys

Keltainen tuo kevään. Nukkumisasentosi paljastaa sinut. Sushi on uusi pizza, mutta mikä mahtaa olla in?

37 erton järjestösivut

20

toimihenkilöliitto

erton jä senlehti

pä ätoimitta ja

KrisTiina ahonEn

toimituspä ällikkö

sUsanna CYGnEL /

FonDaMEnTa MEDia oY

ulkoa su

MarKo von Konow

kir joitta jat

sari aLhava,

hELinä hirviKorpi,

anTTi isoK anGas,

Tarja K arLsson,

K aTariina Kr abbE,

jari pELTor anTa,

ELina vEnEsMäKi,

Kirsi poiKoL ainEn,

Miina poiKoL ainEn ja

Tiina Torppa

kuva a jat ja kuvitta jat

jonna KosKi ja

jUha MYLLYMäKi

toimituksen

yhteystiedot

FonDaMEnTa MEDia oY

TarKK ´aMpUjanKaTU 4 a 3900140 hELsinKi

p. 040 554 7780

sUsanna .CYGnEL@

FonDaMEnTa .Fi

w w w.ToiMiLEhTi.Fi

hTTp://issUU.CoM/ ToiMi

sähköposti

ToiMi@ErTo.Fi

julk aisija

EriTYisaLojEn

ToiMihEnKiLöLiiTTo

ErTo rY

mediamy ynti

KrisTiina ahonEn,

p. (09) 6132 3267

painopaiKK a

Forssa prinT 2013

aiK aK aUsLEhTiEn

LiiTon jäsEn

issn 0783-9693

jUha MYLLYMäKi

KUvasi K anTEEn

ja ana aL aTaLon.

sisältö 1-2013

2 | ToiMi | 1-2013

Yhden totuuden Suomi. Suomessa elää kerrallaan vain yksi totuus. Kulloistakin totuutta tiedotusvälineet ja yhteiskunnan kellokkaat toistavat totisina ja viisaina. Erimielisten esitykset vaietaan naureskellen hiljaisiksi. Juuri nyt ainoa hyväksyttävä totuus on Suomen kilpailukyvyttömyys ja tarve leikata palkansaajien etuja ja helliä raharikkaita uusilla kannusteilla. Julkisuudessa toistetaan Nalle Wahlroosin vetoomuksia yritysverotuksen alentamisesta ja uusien tukimuotojen keksimisestä pääomille. Juhana Vartiaisen ikääntyneiden palkanalennuspuheita siteerataan kilometritolkulla lehtien palstoilla. Toimittajien innokkuus ei riitä tutkimaan esitysten perusteita.

Laajalta julkisuudelta pysyy piilossa mm. se, että Suomi on sijoittunut maailman kilpailukykyvertailussa maailman kärkisijoille, luottoluokituksemme on vahvistettu vakaasti parhaimpaan luokkaan ja OECD-kustannusvertailussa menestymme loistavasti. Ongelmien syynä tuntuu olevan enemmän yritysjohtajien osaamattomuus kuin palkansaajien edut.

erton puheenjohta ja juri a altonen kertoo, mitä on miettinyt viime aikoina.Jurin Juttu

ERTOn 45-vuotissyntymäpäivät ovat iloisten yllätysten juhla-vuosi. Arvomme kuukausittain laadukkaita palkintoja kaikkien jäsentemme kesken. Kun maksat jäsenmaksusi oikein, olet auto-maattisesti mukana arvonnoissa. Arvonta suori-tetaan jokaisen

kuukauden lopussa, ja voittajille ilmoi-tetaan henkilökohtaisesti.

Maaliskuun pääpalkintona on lippuja MM-lätkäpeleihin ja huhtikuussa fes-tareille. Toukokuussa jäsen voi voittaa kokin käyttöönsä. Kesäkuussa arvom-me lukupaketin, heinäkuussa luksusristeilyn ja elo-kuussa digikameran. Syyskuussa voittona on sisustus-suunnittelijan lahjakortti. Lokakuussa pääpalkintona on huippupuhelin ja marraskuussa joulusiivous kotiin. Joulukuussa täytämme jäsenen kaapit herkuilla.

Juhlavuoden ajan tarjoamme kuukausittain vaihtu-via jäsenetuja. Tiedossa on niin kosmetiikkaa, mat-koja, kirjoja, alppitalohuoneistoja, viisumeita, fris-beegolf-tuotteita ym. Edut täsmentyvät koko vuoden ajan. Lisätietoa juhlavuoden eduista ja arvonnoista saat nettisivuiltamme.

Kaikki jäsenemme perheineen ovat tervetulleita mukaan pääjuhlaan Linnanmäellä. Se on varattu erto-laisten yksityiskäyttöön lauantaina 8. kesäkuuta 2013 kello 9.30–13.00. ERTO-rannekkeen saat koko poru-kalle 10 euron omavastuulla per henkilö. ERTOn omaa juhlaohjelmaa, puheenvuoroja, ay-asiaa ja esittelypis-teitä on sekä ohjelmalavalla että ympäri puistoa. Tilai-

suuden osallistujamäärä on reilu, mutta rajattu, joten varaathan sisäänpääsyyn oikeuttavat rannekkeesi pian. Katso lisätietoa tämän lehden takakannesta.

Myös Toimiin on tehty uudistuksia. Suositut palstat Työ & Terveys ja Omat rahat saivat lisää tilaa. Toimiin palaa kaivattu Kotiläksyt-kolumnisti antti

isokangas, ja Työhuoneelta-kolumnistina aloittaa tii-na torppa. Trendi & Törmäys -palstalla käsittelemme ajankohtaisia oivalluksia ja vinkkejä. Pärjää & Päde -palstalla esittelemme työelämän termejä ja kovia faktoja. Muiden palstojen sisältöjä ja käsittelytapoja on viilattu. Samoin lehden ulkoasua on uusittu monin uusin elementein.

Antoisaa juhlavuotta!

kristiina ahonen päätoimittaja

ERTO täyttää 45 vuotta. Sen kunniaksi hemmottelemme

jäseniämme kuukausittaisilla jäseneduilla ja arvonnoilla.

Juhlaa kOkO vuOSi

ILOISTeN yLLäTySTeN JUhLAVUOSI

pääkirjoitus

ToiMi | 1-2013 | 3

Some potkii uralle?

?Pörrään mielelläni netissä, lähinnä Facebookissa. Olen kuullut, että jotkut käyttävät netti­verkostojaan hankkiessaan töitä. Miten somea

pitäisi hyödyntää työnhaussa?nimim. verkot vesille

Sosiaalinen media, erityisesti LinkedIn toimii merkit-tävänä työnhaun kanavana. Rekrytoijat etsivät osaajia avoimiin tehtäviin LinkedInin ja erilaisten CV-tie-tokantojen kautta. Yritykset ilmoittelevat avoimista tehtävistä myös Facebookissa, joskin LinkedIn toimii enemmän ammatillisen verkostoitumisen kanavana.

Oman LinkedIn-profiilin rakentaminen kannattaa, sillä sinut voidaan löytää profiilisi avulla. Laadi profiilisi huolella ja käytä sellaisia hakusanoja, joilla toivot itsesi löydettävän. Käytä olennaisia sanoja nimikkeessäsi, yh-teenvedossa, työtehtävien kuvauksessa sekä osaamisis-sasi. Pidä profiilisi ajan tasalla ja liitä profiiliin itsesi nä-köinen ja työyhteyteen sopiva valokuva. Varmista myös,

että sähköpostiosoitteesi on oikea. LinkedInissä osaamisen selkeästi

esiin tuovan profiilin lisäksi olennais-ta on verkostoituminen. Verkostoidu rohkeasti ihmisten kanssa, ylläpidä verkostojasi ja pyydä suosituksia, jotka näkyvät profiilissasi. Seuraa kiinnostavia yrityksiä, liity mielen-kiintoisiin ryhmiin ja osallistu kes-

kusteluihin, sillä näin voit tuoda aktiivisesti osaamis-tasi esiin ja herättää rekrytoijien mielenkiinnon.

marjukka mikola

Ylityöpakko?

? Meillä työpaikalla jää välillä paljon töitä tekemättä, ja silloin pomo alkaa kysellä töihin. En ole erityisen innostunut jäämään töihin työajan

jälkeen, mutta en halua vaarantaa työpaikkaani kieltäytymällä. Onko ylitöihin pakko suostua?

nimim. kotiolot voittaa

Työaikalaissa sanotaan harvinaisen selvästi, että ”yli-työtä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa var-

ten erikseen antamalla suostumuksella” (TaL 4:18,1 §).Ylityötä tehdään siis työnantajan aloitteesta ja

työntekijän suostumuksella. Työntekijällä on oikeus aina kieltäytyä. Perustelu on kuitenkin syytä kertoa, mutta se voi olla oma meno, väsymys jne. Työntekijän oma-aloitteinen työ on yleensä liukumia tai muuta vastaavaa, eikä ylityötä.

Hätätyö on kuitenkin syytä erottaa ylityöstä ja sii-hen on suostuttava lain mukaan joissakin tapauksissa: ”Kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavas-ti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen…”. Nämä tilanteet ovat kuitenkin hyvin poikkeuksellisia.

matti orkovaara

Ryhtyisinkö yrittäjäksi?

?Minua on epäsuorasti pyydetty irtisanoutumaan ja tekemään vanhat hommani oman firman kautta. Tuleeko yrittäjyys kalliiksi vai kannattaisiko tällaista

vaihtoehtoa harkita? nimim. ehkä ex-palkkatyöläinen

Oman firman kautta yhdelle asiakkaalle työskente-ly on erittäin riskialtista. Monella tavoin turva on palkansaaja-asemaa heikompi. Järjestely saattaa tulla kalliiksi.

Yritystoimintaan liittyy jonkin verran byrokratiaa, joka yrittäjän on hoidettava. Hinnoittelussa pitää osa-ta huomioida kaikki työhön liittyvät sivukulut. Ali-hankintasuhteen voi irtisanoa paljon helpommin kuin työsuhteen.

Tällaisen tarjouksen yhteydessä kannattaa tark-kaan miettiä, miksi järjestelyä tarjotaan. Kenen etuja se viime kädessä palvelee.

Ratkaisevaa yrittäjäksi ryhtymisessä on, että asiak-kaita olisi useita. Näin toiminta tukeutuisi useammal-le jalalle. Kun yksi jalka pettää, muut kantavat.

Oman työnsä muuntaminen yrittäjyyteen tuo pit-källä tähtäimellä lisää turvattomuutta, pidempiä työ-päiviä ja alhaisemmat ansiot. Poikkeuksiakin on, mut-ta harvassa.

ralf sund

Marjukka MikolaKTK, Careerstorm Urapalveluiden uravalmentaja

Ralf Sund vTM, sTTK:n talouspoliittinen asiantuntija

Matti Orkovaaravaratuomari, ErTon edunvalvonta johtaja

toimi oikeinkysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

RaTk aiSEvaa yRiTTäJäkSi RyhTymiSESSä On, ETTä aSiakk aiTa OliSi uSEiTa.

ura&ihminen

4 | ToiMi | 1-2013

Tsekkaa työelämän muistilistaOletko saanut töitä? Onnea! Tarkista, että tiedät kaiken, mitä sinun uutena työntekijänä pitääkin tietää. Klikkaa video auki osoitteesta www.tyoelamaan.fi. Toimitus suosittelee!Julkaisija: Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

uuSi l aki helpotta a määräaikaisen työntekijän mahdollisuutta arvioida työ-suhteensa perusteita. Työantajan on pitä-nyt vuoden alusta antaa määräaikaiselle työntekijälle selvitys siitä, miksi työsuhde on määräaikainen ja milloin määräaikai-nen sopimus päättyy.

Myös vuokratyöntekijä on oikeutettu selvitykseen, josta tulisi ilmetä samat asiat. Lisäksi vuokratyön tilaajan pitäisi pyyn-nöstä ilmoittaa henkilöstön edustajalle vuokratyön käytön syy.

Lakimuutoksen taustalla on raamisopi-mus, jossa penätään työsuhdekäytäntöjen yhdenmukaisuutta. Lisäksi korkein oikeus antoi vuosi sitten ratkaisun vuokratyöstä ja määräaikaisista työsuhteista.

– Vuokratyö ei ole korkeimman oikeu-den mukaan automaattisesti peruste sol-mia määräaikaista työsopimusta, vaan perusteita arvioidaan samalla tavalla kuin muissakin työsuhteissa, huomauttaa van-hempi hallitussihteeri anne-mari mäkinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

miksi määräaikaisuus?

JoSSain vaiheeSSa pitäisi palata vauva-lomalta töihin, vaikkei huvittaisi. Mahdol-lisuus äitiyden ja työminän yhdistämiseen auttaisi.

Perheen toimeentulon varmistaminen ajaa äidit töihin perhevapaalta. Näin ker-too Työterveyslaitoksen ja UKK-instituu-tin tutkimus.

Moni äideistä palaa vanhempainvapaalta työhön jokseenkin vasten tahtoaan mie-hensä epävarman työtilanteen tai työttö-myyden takia. Valoisa puoli silloin tosin on, että usein mies jää kotiin hoitamaan lapsia ja huoli lapsen hyvinvoinnista on työpäivän

ajan poissa naisen päiväjärjestyksestä.Tutkimukseen osallistuneista naisista

kolmannes oli palannut töihin noin vuosi synnytyksen jälkeen. Puolet oli edelleen hoitovapaalla ja viidennes kotona, koska heillä ei ollut työpaikkaa. Moni äideistä teki keikka- ja viikonlopputöitä saadak-seen jalansijaa työelämässä. Osa halusi jatkaa lasten hoitamista kotona vähintään siihen asti, kunnes lapsi on kolmivuotias.

Naiset pitävät perhevapaata hyvänä ja myönteisenä asiana. Pitkittynyt poissaolo voi kuitenkin nostaa työhön paluun kyn-nystä ja lisää riskiä syrjäytyä työelämästä. Ammattitaito ruostuu, jos sitä ei käytä.

Äitejä työhön paluu saattaa jopa masen-taa ja pienten lasten äidit kokevat työky-kynsä hieman alentuneeksi. Nämä asiat pitäisi huomioida esimerkiksi neuvolassa, sillä perhevapaat eivät saisi lisätä väestön terveyseroja.

Työnteon ja lastenhoidon yhdistäminen erilaisin joustavin työratkaisuin olisi mai-nio tapa tasoittaa naisten paluuta työhön vanhempainvapaalta ja sitouttaisi äidit työ-paikkaansa paremmin. Työpaikoille kaiva-taan siis lisää perheystävällisiä käytäntöjä ja avointa keskustelua.

Tak aiSin RuOTuun

KoonnUT susanna cygnel ura&ihminen

Kuinka…h yö dy l l i s tä o n

o l l a n u o r i ?

eRto nuoRten toiminta on tarkoitettu alle 36-vuotiaille työssäkäyville jäsenille ja opis-kelijajäsenille ertolaisilla aloilla.

10 hyvää syytä kuulua ERTO

nuoriin1. ERTO Nuorten tapahtu-missa on koulutusta, toimin-taa, rentoa menoa, tietoa ja

kokemusten vaihtoa. Tutustut muihin ertolaisiin nuoriin.

2. Saat henkilökohtaista palve-lua työsuhdeneuvonnasta.

3. ERTOn lakimiehet ja asian-tuntijat hoitavat työsuhteeseesi liittyvät neuvottelut ja riita-asiat.

4. Työttömyyden kohdatessa saat ansiosidonnaista päivära-haa edellytysten täyttyessä.

5. Sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan alasi työ-

ehtosopimuksen sisältöön.

6. ERTOn luottamusmies auttaa sinua työpaikallasi.

7. Voit osallistua ERTOn järjestämiin koulutuksiin ja

tapahtumiin.

8. Saat alennuksia mm. vakuu-tuksista, risteilyistä, hotelleista ja

polttoaineesta.

9. Jäsenmaksuun kuuluu matkustajavakuutus vapaa-ajan

ulkomaanmatkoille.

10. Opiskelijana saat kaikki ERTOn edut, vaikka opiskeli-jajäsenyys on ilmainen. (Liiton ja työttömyyskassan varsinai-seksi jäseneksi liityt, kun siirryt

työelämään.)

Liity ERTO Nuorten jäseneksi osoitteessa www.erto.fi/liity­

jaseneksi/opiskelijat ja hyödynnä samalla kaikki etusi.

Tiesitkö? Niiden naisten,

joiden nuorin lapsi on alle kouluikäinen,

työvoimaosuus oli toissa vuonna huikeat 86,6 %.

Lähde: Työterveyslaitos (Työvoimaosuus= työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.)

ToiMi | 1-2013 | 5

lunssan takia ei tarvitse jäädä kotiin, jos työkyky on ennallaan.

”Talvisaikaan monilla on jatkuvasti joitain flunssan oireita, kuten nuhaa tai köhää. Ne eivät automaattisesti tee työkyvyt-tömäksi. Jokaisen täytyy harkita itse, pystyykö keskittymään työntekoon vai ei”, toteaa työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri kari-pekka martimo Työterveyslaitokselta.

Jos työ on fyysisesti kuormittavaa tai jos työnteosta ei tule niistämisen, yskimisen ja aivastelun takia mitään, kannattaa jäädä kotiin. Martimo muistuttaa, ettei ratkaisua tarvitse tehdä heti aamusta. ”Voi mennä töihin ja katsoa, miltä olo tuntuu ja tarpeen mukaan lähteä kesken päivän kotiin.”

Martimon mukaan pienen flunssan takia ei tarvitse jäädä töis-tä pois suojellakseen työkavereita tartunnalta.

”Taudit ovat tarttuvimmillaan silloin, kun oireita ei edes ole. Julkisilla paikoilla kuten liikennevälineissä ja supermarketeissa

on paljon korkeampi tartuntariski kuin työpaikoilla. On tietysti eri asia, jos työskentelee esimerkiksi huonokuntoisten vanhusten tai vastasyntyneiden kanssa, joilla on huonompi vastustuskyky.”

Osa työnantajista edellyttää heti ensimmäisestä sairauslo-mapäivästä lähtien lääkärin tai työterveyshoitajan todistusta. Mikäli lääkäriin ei tarvitse työnantajan puolesta hakeutua, jo-kaisen täytyy Martimon mukaan miettiä itse, ovatko oireet sel-laisia, että ne vaativat lääkärin hoitoa.

Yksi sairauden mittari on kuume, mutta ilman sitäkin kannat-taa hakeutua hoitoon, mikäli oireet eivät tunnu tavanomaiselta flunssalta. Tavallinen virusflunssa voi kestää helposti viikon tai kaksikin, eikä lääkäri voi tarjota siihen muuta hoitoa kuin empa-tiaa. Flunssa on ohi viimeistään, kun kuumetta ei enää ole.

”Jos pystyy lukemaan kotona lehtiä ja keskittymään työasioi-hin, niin töihinpaluulle ei ole estettä”, Martimo totetaa. TEKsTi miina poikol ainen

Tohtorille, töihin tai petiin

työ&terveys

JÄÄKENTTIEN KUNINGATARl apSet luiStelevat, mutta mitä tekee äiti – seisoo ja hytisee. Väärin! ”Parhaiten ajan saa ku-lumaan ja hien pintaan, kun työntää itsensä lasten jääkiekkopeliin mukaan. Mailasta saa mukavasti tukea”, ehdottaa mila kajas, entinen huippuluistelija. Tai kokeile kuntoilua: Ensin reippaasti kenttää ympäri eteen- ja taaksepäin. Sen jälkeen kyykkyyn–ylös-pumppauksia, jotka tuntuvat reisissä. ”Perusluistelupotkuja kannattaa aina harjoitella ja taaksepäin luistelua sekä sirklausta. Luistelutaito kehittyy mutkitellen ja liukumalla yhdellä jalalla”, Kajas neuvoo.

6 | ToiMi | 1-2013

Pois pelistäInfluenssan vuoksi menetetään joka vuosi 700 000–1 000 000 työpäivää.Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kuinka…k u n to

r a k e n t u u

kelpo kunto syntyy yllättävän kivuttomasti.

1. Kunto kasvaa pitkäkestoises-sa, suhteellisen matalatehoises-sa liikunnassa. Keho lämpenee, kun iholla helmeilee pieni hiki.

Hengästyt hieman, mutta puus-kuttaa ei saa.

2. Harjoittelun pitää olla enimmäkseen miellyttävää,

jotta sitä haluaa tehdä. Aloita siis rauhallisesti kävellen ja lisää

sitten vauhtia.

3. Säännöllisyys on kunnon peruskivi. Voit kävellä vaikka joka päivä, mutta vähintään viidesti viikossa. Sopivassa

viikko-ohjelmassa on esimerkik-si kaksi tunnin ja kolme puolen

tunnin lenkkiä viikossa. Sisällytä osa lenkeistä hyötyliikuntaan: kävele kauppaan tai lounasta-

paamiselle.

4. Nosta jaksamistasi niin, että teet lopulta kaksituntisen lenkin

kerran viikossa (hanki lenkki-kaveri, niin aika kuluu siivillä).

Voit korvata sillä yhden puolen tunnin lenkin.

5. Ärsytä kehoa muuttelemalla etenemisen tahtia sekä lenkin

sisällä että eri lenkeillä. Hetkelli-nen huohotus ei haittaa, kunhan

palaat pian takaisin sellaiseen vauhtiin, että voit puhua puus-

kuttamatta.

6. Keksi vaihtoehtoja kävelylle. Jos hölkkä tuntuu vastenmie-liseltä, älä vaadi itseltäsi sitä.

Kokeile lumikenkäilyä, umpihan-kihiihtoa tai retkiluistelua. Kesän

korvilla kaiva esiin polkupyörä tai lähde soutelemaan.

SuuSSa el ä ä valtavasti mikrobeita, jotka yleensä ovat ihan hyväksi ja suojaavat haital-lisilta bakteereilta, viruksilta sekä sieniltä.

Suussa elää kuitenkin myös yleisvaaral-lisia taudinaiheuttajia, jotka voivat karata koko kehon verenkiertoon. Niitä pesii hoi-

Suu kunTOOn

Sokerihiireksi vahingossaSokeRia SaiSi SYödä päivittäin enin-tään 50 grammaa, suosittelee Valtion ravit-semusneuvottelukunta. Määrä kertyy huo-maamatta jo piilosokerista.

”Ihminen sietää hyvin muutaman kym-menen grammaa sokeria päivässä. Minun on vaikea tukea sitä näkökulmaa, että so-keri olisi myrkkyä, jota ei pitäisi käyttää lainkaan”, toteaa Helsingin yliopiston ravit-semustieteen professori mikael Fogelholm.

Suurin ongelma terveyden kannalta on hänen mukaansa lisätty sokeri, jota tulee helposti esimerkiksi virvoitusjuomista, karkeista, makeisista ja kekseistä. Näitä tuotteita ei pitäisi syödä ja juoda päivittäin.

Fogelholm muistuttaa, että esi-merkiksi muroissa ja jukurteissa on paljon piilosokeria, ja etenkin lasten tulisi syödä niitä vähän, jos lainkaan. Aikuisten taas ei pitäisi lisätä kahviin ja teehen sokeria, varsinkaan, jos niitä juo päivässä monta kupillista.

”Sokerin käytössä kannattaa lähteä liikkeelle siitä, ettei itse lisää sitä mihinkään, kuten ei suolaakaan. Mikäli suurimmat sokerinlähteet ovat sellaisia tuot-teita, joita ei syö päivittäin, niin en olisi huolissani sokerin liialli-sesta saannista.”

Lääkäri antti heikkilä tunnetaan vähä-hiilihydraattisen ruokavalion puolestapu-hujana. Hänen mukaansa sokeri nykyises-sä muodossaan on luonnoton ravintoaine ja terveydelle haitallisempaa kuin rasva. Heikkilä suositteleekin lopettamaan soke-rin käytön kokonaan, sillä se aiheuttaa li-havuuden ja karieksen lisäksi muun muassa diabetesta ja sydäntautia.

12 myyttiä sokerista -blogitekstissään Heikkilä toteaa myös, että sokeri aiheuttaa riippuvuutta eikä sitä pitäisi antaa lapsille lainkaan. TEKsTi miina poikol ainen

KoonnUT susanna cygnel KUvaT shutterstock työ&terveys

tamattomissa haavaumissa ja hampaiden tulehduspesäkkeissä. Esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktin laukaissut mikrobi voi olla lähtöisin suusta.

Suun tulehdukset uhkaavat vakavalla ta-valla erityisesti niiden terveyttä, jotka ovat muutenkin huonossa kunnossa. Vastustus-kyvyn ollessa alhaalla melko harmittomat-kin pöpöt voivat altistaa esimerkiksi sydän- tai aivoinfarkteille.

Tee vastaisku! Poista pöpöt hampaista kaksi kertaa päivässä huolellisesti harjaten ja päivittäin hammaslangalla. Verenvuoto hampaita harjatessa on aina hälytysmerk-ki. Jos siis suussasi muhii tulehdus, varaa aika hammaslääkärille. Siellä poistetaan ienrajaasi kiusaava hammaskivi ja paika-taan reiät. Lähde: www.terveyskirjasto.fi

ToiMi | 1-2013 | 7

leena mellin: Olen äärettömän vastuuntuntoinen ihminen. Pyrin tekemään kaikki annetut työt heti, vaikka niitä olisi kiireisenä aikana ehtinyt kasaantua paljonkin. En halua sanoa asiakkaalle, etten ehdi tai pysty tekemään jotakin. Kannan vastuuta niin omasta työstä kuin firman maineestakin.

Iltaisin koko toimisto hiljenee ja siellä saa tehtyä paljon töitä, vaikka olisikin jo fyysisesti ja henkisesti väsynyt. Puhelimet eivät soi tai sähköpostin merkki-ääni piippaa. Siksi työpäivän jatkaminen iltaan hou-kuttaa.

Huomaan myös tulevani helposti ahneeksi. Kun saan jonkin asian valmiiksi ja on vauhti päällä, niin tuumaan, että teenpäs vielä tuonkin.

Kahvitauko jää toisinaan pitämättä, mutta ruoka-tauon pidän kyllä aina. Pahimmillaan täällä on tullut istuttua aamuyhdeksästä iltakymmeneen. Yöksi en sentään ole koskaan jäänyt.

tuiRe paRkkonen: Toki tähän ammattiin kuuluu se, etteivät työt lopu aina silloin, kun työaika loppuu. Tilinpäätösaikaan pitäisi tehdä yksi ylimääräinen

kuukausi muun työn ohessa. Kevät on kiireistä. Vaarana on rytmin jääminen päälle.

On ammattilaisen tunnus-merkki, että kantaa vastuun omien työtehtäviensä lisäksi kokonaisuudestakin. Pitkien työpäivien tekemisen pitäisi kuitenkin olla poikkeuksel-lista eikä tapa. Virheet lisääntyvät väsyneenä, ja työer-gonomia sekä työhyvinvointi heikkenevät.

On tärkeää, että töiden lomassa syö, juo ja jaloitte-lee riittävästi. Leenan kanssa olemme työskennelleet yhdessä yli kolme vuotta. Voin sanoa hänelle suoraan, että nyt olisi aika lähteä kotiin, jos päivät näyttävät pi-tenevän. Joskus häntä joutuu houkuttelemaan ihan to-sissaan. Tai katsomme, mitä hänen töistään voisi joku muukin tehdä erityisen kiireisenä aikana.

Liiallisten viikonlopputöiden esteenä on kulkukort-timme, joka toimii vain arkisin. Viikonlopputöistä on sovittava erikseen esimiehen kanssa, joten niitä ei pää-se kertymään huomaamatta.

Työ imaisee mukanaanTuiren ei tarvitse miettiä, tekeekö hänen alaisensa riittävästi töitä.

työ&pari KoonnUT sari alhava KUva juha myllymäki

Työntekijäleena mellin, 48 , kirjanpitäjä, klt,

pretax accounting oy:ssä

Esimies tuire parkkonen, 48, tiimiesimies, klt,

pretax accounting oy:ssä

TuiRE huikk aa uSEin TöiSTä

lähTiESSään lEEnallE:

”muiSTa SiTTEn lähTEä aJOiSSa

kOTiin”.

8 | ToiMi | 1-2013

Tabletti on tietoko-neen ja kännykän välimuoto: pieniko-koinen kannettava tietokone, jossa on kosketusnäyttö eikä erillistä näp-pä i m istöä .

Puhutaan niin ikään kämmen-tietokoneesta. Tabletit maksavat noin 300–850 euroa.

Tabletti sopii parhaiten viih-dyttäjäksi ja nettisurfailuun sellaiselle, joka matkustaa pal-jon. Ilman sim-korttia tabletilla pääsee nettiin vain siellä, missä on tarjolla avoin langaton verkko (WiFi). Jos siis haluaa käyttää tablettia vapaasti missä vain, kannattaa ostaa versio, jossa on sim-kortille paikka.

Kehittyneemmissä table-teissa on toimisto-ohjel-miakin, mutta kosketusnäy-töllä kirjoittaminen ei ole yhtä sulavaa kuin naputtelu kannettavan tietokoneen

TablETTi k ainalOOn Ja mEnOkSi

kevyt tabletti kulkee kätevästi mukana. Sen avulla voi lukea lehtiä, asioida netissä, kuunnella musiikkia tai katsoa vaikka elokuvia

KoonnUT jari peltor anta KUva apple myösnaisille

TULEVAISUUDEN MENESTYJÄT?WindoWS -pohJainen ASUS VivoTab -hybriditabletti vaikuttaa lupaavalta. Siihen on kehitetty uudenlainen kansimekanismi: telakointiasemana toimivan kannen saa helposti irti, jolloin laitteesta tulee tabletti kosketusnäytöllä. Asuksen PadFone menee vielä pidemmälle. Se yhdistää älypuhelimen ja tabletin telakointiaseman: Puhelin napsautetaan kiinni telakointiaseman taakse, jolloin puhelimeen saadaan esimerkiksi lisää akkutehoa. Kokonaisuuteen kuuluu osoitinkynä, joka muuntuu käteen otettaessa kuulokkeeksi.

näppäimistöllä. Joihinkin tabletteihin voi hankkia erillisen telakointinäppäimistön kirjoittamiseen, mutta jos tarvitsee mat-kalle varsinaista työkonetta, kannettava tietokone on oikeampi valinta.

Valitse näistäapplen ioS + suurin sovellusohjelmatarjonta+ akku kestää+ monen mielestä helppokäyttöisin– kallis– kiinteää keskusmuistia ei voi

laajentaa

Samsungin android+ edullinen+ muistia voi laajentaa SD-

muistitikulla helposti ja halvalla– soveltuu huonosti työntekoon

(ei kunnollista toimisto-ohjelmistoa)

Windows Rt + erityisesti yrityskäyttöön

kehitetty järjestelmä, jossa voi käyttää esiasennettua Windowsin Office-ohjelmistoa (eli sopii työskentelyynkin)

– marginaalinen markkinaosuus, koska järjestelmään voi asentaa ohjelmia vain Windows-myymälästä (eli vähän sovelluksia saatavilla)

Windows 8 + joustavampi kuin Windows RT,

sama käyttöjärjestelmä kuin Windows-puhelimissa

+ toimii sekä vanhempien työpöytäohjelmistojesi että Windows-kaupasta ladattujen sovellusten kanssa

– pienempi sovellustarjonta kuin kilpailijoilla

ToiMi | 1-2013 | 9

trendi&törmäys

MAAILMAN MYRSKYISSÄ

ilman sosiaalista vastuuta monet YRit YkSet puhuvat korulauseita sosiaali-sesta vastuusta, mutta vain pieni osa maailman yrityk-sistä pitää tärkeänä sosiaalisen vastuun kantamista.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn osastopäällikkö peter poschen arvelee, että olisi hyvin vaikeaa ja kal-lista saada isoa osaa yrityksistä kantamaan sosiaalista vastuuta, vaikka se olisi lainsäädäntöä nopeampi ja joustavampi tie muutoksiin.

ILO on listannut neljä ehtoa kunnolliselle työ-paikalle: Palkan on riitettävä ruokaan ja asumiseen sekä muihin välttämättömiin kuluihin. Työnteon on taattava hyvinvoinnin muutkin perusasiat. Kunnon työyhteisössä kunnioitetaan ihmis- ja ay-oikeuksia. Työntekijöiden on voitava vaikuttaa päätöksiin, jotka vaikuttavat työyhteisöön.

Nämä vaatimukset toteutuvat aika monella suoma-laisella työpaikalla – toivottavasti – mutta on helppo uskoa, että suhteellisesti monella työpaikalla maail-massa nuo ovat vielä kaukaisia unelmia. Lähde: www.sask.fi

Pinnalla nyt… nouSuSSa on korealainen keittiö. Kansal-lisruoka kimchi syntyy helposti kiinankaalista, chilistä ja mausteista. Se sopii vaikkapa luomupossun lisuk-keeksi! Thaikastikkeet takahyllylle ja tilalle gochu-jang-maustetahna. Korealainen pizza, jeon, ei sisällä juustoa ja on siis eurooppalaista terveellisempää. Sen täytteeksi ladotaan esimerkiksi mereneläviä.

…Ja Sukelta a Texmex on niin toissapäivää ja sushi on uusi pizza.

HYVÄÄ MATKAA!

Säntillinen suunnittelija on jo puoliksi reissussa. Mahduta matkatavarasi käsi­matkatavaroihin, niin selviät lentokentän ruuhkista nopeasti kohti lomakohdetta. Tässä on muutama muukin oiva ehdotus:

1. pakk a a vetoketJulliSeen pussukkaan lennolla tarvittavat tavarat. Laita kassiin ainakin korvatulpat, huulirasva, käsivoide, hammasharja ja -tahna, käsipyyhkeitä, kynä, nenäliinoja ja ylimääräiset alusvaatteet.

2. pakk a a ReiSSua varten kitsaasti. Mieti, mitä asukokonaisuuksia tarvitset, ja jätä niistäkin yksi kotiin.

3. valitSe lempituotteiSta Si matkakoot. Säästä rahaa ottamalla mukaan vanhat puolityhjät purkit, jotka voi heittää lopulta pois. Älä unohda pesuainetta vaatteiden käsipesuun.

4. Jätä pak a a Siin tilaa löydöille. Jos tykkäät ostella matkamuistoja, pakkaa mukaasi varalta ohut tyhjä kassi.

5. ota muk a an tarpeeksi lääkkeitä, ettei sinun tarvitse käyttää lomaasi apteekin etsimiseen.

6. oSta halpa kello ja pukukoruja reissuasusteiksi ja jätä kalliit kotiin.

7. l ata a etuk äteen kamerat, kännykät ja läppärit. Sijoita kunnolliseen adapteriin, joka varmasti käy kohteessasi.

8. kiR Joita matk al aukkuuSi kotiosoitteesi ja sähköpostiosoitteesi katoamisen varalle.

9. l ähetä matk atiedot sähköpostilla parille läheiselle ystävälle ennen matkaa. Liitä mukaan passin numero ja vakuutuspapereiden kopio siltä varalta, että sattuu jotain.

10. kiR Jaudu lennolle netissä vuorokausi ennen lähtöä, jotta aikaa ei tuhraudu lähtöselvityksessä.

Lähde: The Forbes

KoonnUT susanna cygnel KUvaT shutterstock

PITÄISKÖ USKOA?

nukkumiSaSEnTOSi palJaSTaa luOnTEESiStReSSa a Jat a Settuvat mielellään yöllä sikiö-asentoon – kuten itse asiassa aika moni muukin. Peräti 58 prosenttia ihmisistä käpertyy pienelle kerälle yöksi.

– Mitä enemmän käpertyy, sitä enemmän hakee tur-vaa, toteaa vartalonkieleen erikoistunut robert phipps.

Toiseksi yleisin asento on tukkiasento, joka kertoo itsepäisestä luonteesta. Siinä nukkuva uinuu vartalo suorana, kädet sivuilla.

Noin joka neljäs nukkuja näyttää jahtaavan unis-saan jotain kädet eteenpäin ojennettuina. Nämä ”kai-paajat” ovat Phippsin mukaan usein hyvin itsekriitti-siä ja yrittävät yltää aina parhaisiin tuloksiin.

Oudoin asento on vapaapudotus, jossa nukkuu yl-lättävän moni (17 %). Vapaaputoajat nukkuvat kasvot tyynyssä, kädet levällään. Heillä nukkuma-asento pal-jastaa, että elämä ei ihan pysy raiteillaan. Lähde: Redorbit.com

10 | ToiMi | 1-2013

T alven selkä taittuu ja mieli herää uuteen valoon. Jos kevätväsymys painaa ja mieli tuntuu nuhraantuneelta, olotilaan voi vaikuttaa väriterapian keinoin.

Keltainen tunnetaan inspiroivana vä-rinä. Se saa uudet ideat virtaamaan ja muistin toimimaan tehokkaasti. Kel-tainen virkistää, aktivoi ja pistää mielen

etsimään uusia haasteita. Se lievittää alakuloa. Keltaisen värin tarve voi myös viestiä työuupumuksesta tai vihjata uuden opis-kelun alkamisesta.

Vahvan puhtaan keltainen kangastilkku työpöydälle silmien edessä auttaa jo. Sen mieltä stimuloiva vaikutus sopii sekä opis-kelijalle ja henkilölle, jolle päätöksenteko on työlästä.

Keltaisen vaikutus luo etäisyyttä tunteisiin: sen ansiosta ky-kenemme katsomaan asioita etäämmältä ja loogisemmasta nä-kökulmasta.

Keltainen luo valoa, tilaa ja avaruutta. Se on paras pimeiden tilojen väri ja psykologinen lisävalon tuoja. Keltainen sisustus sopii seurustelutilaan, jossa iloisen puheensorinan toivotaan lisääntyvän. Olohuoneessa keltainen väri aktivoi mieltä. Keit-tiössä se luo valoa, kiihdyttää ruokahalua ja nestekiertoa saaden herkästi nälättämään ja janottamaan.

Makuuhuoneessa keltaista kannattaa välttää, koska se saa apinamielen toimimaan ja ajatukset laukkaamaan, eikä uni ei tule silmään.

Työpaikan sisustuksessa väri sopii tiloihin, joissa virkeälle mielelle on kysyntää. Mielikuvat saavat tulvia ja väri tuottaa miellyttävän visuaalisen ärsykkeen. Hyviä sijainteja keltaisel-le ovat neuvottelutilat tai energian tankkaamiseen tarkoitetut taukotilat.

Keltaisen pehmeän murretut maalivärit seinillä ovat hienos-tunut värivalinta niin kotiin kuin työtilaankin. TEKsTi tar ja k arl sson. KirjoiTTa ja on väriKonsULTTi.

keltainen kevät

BON APPÉTITpötSiä pata an Onko elämää avo-kadopastan jälkeen? Ei hätää, trendik-kyyttään keittiössä voi edelleen osoittaa slow foodilla. Sisälmykset ja halvat ruhon osat ovat nyt arvossaan. On ekologista ja

eettistä käyttää eläin kokonaan. Sisäfilee on noloa kerskakulutusta. Häränhäntää, pötsiä, lampaanpotkaa tai possunposkea pataan hautumaan, seuraksi kotimaisia

juureksia.

trendi&törmäys

ToiMi | 1-2013 | 11

uuden oppiminen ja jatkuva mahdollisuus kehittyä sekä kehittää ovat minulle erittäin tärkeitä asioita. Myös työn monipuolisuus merkitsee paljon.

Työskentelen talouspäällikkönä Työväen Sivistysliitto TSL:ssä, joka on vapaan sivistystyön järjestö ja tarjoaa koulutusta aikuisväestölle. Päävastuullani ovat kirjanpito, täsmäytykset, tilinpäätökset ja avustustilitykset.

Taloushallinnossa uurastaa minun lisäkseni neljä ihmistä, joiden esimies olen. Ollakseen hyvä esimies ihminen tarvit-see hyviä alaisia. En tiedä, millainen esimies olen, mutta on meillä mainio työporukka.

Päivitin työn ohessa tutkintoni yo-merkonomista

tradenomiksi, mutta varsinaisen opiskelun lisäksi opin työtä tekemällä. Olen oppinut esimerkiksi sen, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia. Asiat loksahtavat yhdessä tehden lopulta kohdalleen, vaikka huippusuoritukseen ei päästäi-sikään. Tosin paha tapani on tavoitella täydellisyyttä.

Olen oppinut myös, että olemme työpaikassa riippu-vaisia toisistamme, eri osastot ja niitä pyörittävät ihmiset. Talous antaa liiton työskentelyyn rungon ja vaikuttaa aina taustalla, mutta järjestössä se ei saa olla pääasia. Avoimuu-desta on taloudenpidossa hyötyä kaikille, ja siksi kyselen asioita tarkasti, en ollakseni hankala.

Soili Vivolin, 55

Parasta työssäni on…

1981–2001kirjanpitäjä, eri tilitoimistot ja perheyritys hyvinkäällä

2001–2009 taloussihteeri, pääkirjanpitäjä kuurojen liitto ry

2009–2010 talouspäällikkö solidaarisuussäätiö

2010–jatkuu pääkirjanpitäjä, talouspäällikkö,

Työväen Sivistysliitto TSl

2023Olen ehkä eläkkeellä. En kuitenkaan

aio jäädä syrjään, vaan aikaa kansalaistoiminnalle jää enemmän.

parastatyössäni TEKsTi susanna cygnel KUva juha myllymäki

12 | ToiMi | 1-201312 toimi 4-2012

viEsTinTäKonsULTTi antti isok anga s LUKEE aMMaTTiKirjaLLisUUTTa pUoLEsTasi.

lähteestä riippuen viisauden on lausunut ensimmäisenä Konfutse, tanskalainen fyysikko niels Bohr, amerikkalainen koo-mikko groucho marx tai Suomen pitkäai-kainen ulkoministeri ahti karjalainen.

Kaiken lisäksi sitaatin sisältökin on väärässä. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole lainkaan vaikeaa, jos nimi sattuu olemaan nate silver.

Silver on nuori amerikkalainen tilastoguru, joka on herättänyt huomiota blogillaan FiveThirtyEight ja sen hämmästyttävän tarkoilla ennustuksilla Yhdysvaltain vaalien vaalituloksista. Vuoden 2008 presidentinvaa-leissa bloggaaja päihitti suuret tutkimuslaitokset men-nen tullen ennustamalla vaalien tuloksen oikein 49 osavaltiossa 50:stä. Viime syksyn vaaleissa tulos oli vielä yhden parempi. Täysin oikean presidenttien-nusteen lisäksi Silver ennusti vielä tarkasti kongressivaalien ja satojen paikallisvaalien tulokset vaalipiireittäin.

mikSi nate SilveR ennustaa äänestäjien käyttäy-tymistä niin paljon paremmin kuin useimmat muut? Tai kuten hän itse kysyy tuoreen menestyskirjansa nimessä: The Signal and the Noise: Why So Many Predic­tions Fail–But Some Don’t? (Signaali ja häly: Miksi niin monet ennusteet epäonnistuvat – mutta jotkin eivät?)

Silver ei ole Nostradamus, eikä hänen ennusteisiin-sa liity periaatteessa mitään ihmeellistä. Hän vain muistaa, ettei yhdestä kyselytutkimuksesta voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä, mutta kymmenen, sadan tai tuhannen tutkimuksen yhdistelmästä voi. Kerää-mällä riittävästi erilaisten kyselytutkimusten tuloksia ja yhdistämällä niitä muihin julkisesti tarjolla oleviin tietoihin voi rakentaa malleja, joiden ennustamiskyky on paljon yksittäistä kyselyä korkeampi.

Nate Silver muistaa myös, ettei valtakunnallisilla kyselyillä ole kuin viihdearvoa maassa, jossa todelliset ratkaisut tehdään kourallisessa vaa’ankieliosavaltioita. Siksi hän tekee ennustuksensa osavaltio osavaltiolta ja jopa vaalipiiri vaalipiiriltä. Minäkin olisin osannut ennustaa, että obama voittaa Kaliforniassa ja mitt romney Texasissa, mutta valtakunnan lopputuloksen kannalta sillä ei ole mitään merkitystä.

the Signal and the noiSe ei kerro ainoastaan presidentinvaalien ennustamisesta. Vaalit ja Silverin toinen suuri intohimon kohde baseball ovat vain he-delmällisiä esimerkkejä ennustamisen käytännöistä: tiukkojen sääntöjen ja säännöllisten aikataulujen sää-telemiä tapahtumia, joista on olemassa lähes loputto-masti numerotietoa. Kuten Silver osoittaa, maanjäris-tysten ennustaminen on valtavan paljon vaikeampaa kuin vaalitulosten ennustaminen.

Oikeastaan kirja ei kerro pelkästä ennustamisesta, vaan pikemminkin siitä, miten suuria ja ristiriitaisia-kin tietomassoja käsitellään ja analysoidaan niin, ett-eivät ne herätä pelkoa ja hämmennystä, vaan lisäävät

aidosti ymmärrystämme ympä-röivästä todellisuudesta. Kyse on siis aivan samasta asiasta kuin toimittajien, bloggaajien ja konsulttien hokemassa muoti-termissä big data.

Kuten muotitermejä yleensä-kin, big dataa on käytetty liikaa ja yleensä aivan väärin. Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan perin

vanhanaikaisesta asiasta: numeraalisen tiedon hyväk-sikäytöstä päätöksenteossa. Datasta on vain tullut big sen vuoksi, että nykyaikainen informaatio- ja tieto-teknologia tuottaa tietoa ennätyksellisen paljon – ja mahdollistaa sen ennätyksellisen tehokkaan käsitte-lyn. Arvioiden mukaan jopa 90 prosenttia kaikesta ikinä tuotetusta tiedosta on syntynyt viimeisten kahden vuoden aikana. Siksi dataa myös käytetään ennen näkemättömän paljon kaikilla elämänalueilla yhteiskunnallisesta päätöksente-osta markkinointiin.

nate SilveR ei tee kenes-täkään big datan asiantunti-jaa eikä kirjan luettuaan osaa ennustaa, kenestä tulee Yh-dysvaltain presidentti vuonna 2016. Sen sijaan hän auttaa suhtautumaan terveen epä-luuloisesti niihin, jotka väittä-vät osaavansa.

lentäviä lauseita siteerataan usein virheellisesti. yksi useimmin pieleen menevistä kuuluu seuraavasti: Ennustaminen on vaikeaa,

erityisesti tulevaisuuden ennustaminen.

Ennustaminen on helppoa

kotiläksyt

TilaSTOguRu On hERäTTänyT

huOmiOTa EnnuSTukSillaan

vaaliEn TulOkSiSTa.

ToiMi | 1-2013 | 13

Eläkesäästämiseen tarkoitettujen pitkä-aikaistilien eli niin sanottujen PS-tilien historia jäi lyhyeksi. Ne ehtivät olla ole-massa vain kolme vuotta, kunnes veroedun poistaminen käytännössä lopetti ne tämän vuoden alusta.

Samoin kävi vapaaehtoisille eläkevakuu-tuksille. Maksut ovat rajoitetusti verovä-hennyskelpoisia nykyään vain siinä tapa-

uksessa, että säästöjen nostaminen aloitetaan vasta 68 vuoden iässä ja jaksotetaan vähintään 10 vuodelle. Vanhoja vakuutuk-sia ja tilejä voi kartuttaa entisin ehdoin vielä vuoden 2016 lop-puun asti.

Uudistuksen tavoitteena on työuran pidentäminen, mutta se rankaisee myös niitä, jotka ovat pyrkineet etukäteissäästämi-sellä täydentämään eläketurvaansa. Tällaisia lienee suurin osa eläkesäästäjistä.

Eläkesäästäminen on erittäin järkevää, sillä tilastojen valossa nykyiset kolmi-kymppiset voivat odottaa eläkettä, jonka taso on todennäköisesti vain hiukan yli 40 prosenttia palkasta. Vanhat eläkeva-kuutussopimukset ovatkin arvokkaita ja niihin kannattaa sijoittaa lisää.

JoS el äkeSä ä StämiStä ei ehtinyt aloittaa ennen veromuutosta, on onneksi monia muitakin vaihtoehtoja vanhuuden-turvan kartuttamiseksi. Pankit tarjoavat nyt tähän tarkoitukseen esimerkiksi sijoitusvakuutuksia, joi-den sijoituskohteet asiakkaat voivat valita itselleen sopivan riskitason tai muiden mieltymystensä mukaan. Ne toimivat periaatteessa samoin kuin sijoitusrahastot, mutta erona taval-lisiin rahastoihin on, että sijoittaja voi vaihtaa sijoituskohteita maksamatta välillä veroa tuloutuneista voitoista.

Vakuutuksen juju on tässä veroedussa. Jos sijoittaa suoraan eri kohteisiin ja realisoi välillä voittoja myymällä, joutuu mak-samaan myyntivoiton veroa. Sijoitusvakuutukseen voi sijoittaa tietyn summan kuukaudessa ja aikanaan myös nostaa varoja halutessaan kuukausisuorituksina.

Tavallisetkin sijoitusrahastot sopivat hyvin myös pitkän ai-kavälin säännölliseen säästämiseen. Niitä on valtava kirjo eri-

Omin vaROin EläkkEEllE

Eläkkeen kartuttamiseen on monia vaihtoehtoja. Sijoittaja voi yhä poimia myös veroetuja.

laisia ja eri kohteisiin sijoittavia. Jos haluaa minimoida riskejä, eikä halua tai ehdi aktiivisesti seurata markkinoita, kannattaa valita yhdistelmärahasto – rahasto, jossa on sekä osakkeita että korkoinstrumentteja. Sama tilanne on toki myös vakuutusten kautta sijoittamisessa.

Vaikka osakkeet pitkällä aikavälillä tuottavat parhaiten, voi toiveikkaalle eläkesäästäjälle käydä niin, että pörssilasku iskee juuri silloin, kun varoja pitäisi ryhtyä nostamaan. Jos eläkesääs-täjä on nuori, hän voi aluksi ottaa enemmän riskejä hyvän tuo-ton tavoittelemiseksi ja vaihtaa sijoituskohteidensa valikoiman turvallisemmaksi vasta vanhemmiten, kun haluttu eläkeikä alkaa lähestyä.

vannoutuneet oSakeSiJoitta Jat eivät rahastoista tai muista pankkien sijoitustuotteista juuri innostu, vaan haluavat itse käydä kauppaa ja näin välttää rahastojen perimiä kuluja.

Tätä ei kuitenkaan voi suositella koke-mattomalle eläkesäästäjälle, etenkään jos kerralla sijoitettavat summat ovat pieniä. Pienellä pääomalla on vaikea rakentaa ha-jautettua salkkua, jossa on tarpeeksi eri yhtiöiden osakkeita.

Arvopaperimarkkinoilla riskejä voi ha-jauttamisen lisäksi hallita myös niin sano-tuilla pääomaturvatuilla indeksilainoilla eli osakeobligaatioilla. Niissä sijoitettu pääoma on turvattu nimellisarvostaan. Toisin sanoen niihin sijoitetun summan saa obligaation erääntyessä – vaikkapa vii-

den vuoden päästä – sellaisenaan takaisin. Lisäksi sijoittaja saa osan kertyneestä arvonnoususta, mikäli sitä on kertynyt, mutta ei kaikkea, koska riskiturva maksaa.

a SuntoSiJoittaminen on mYöS hyvä pitkän aikavälin sijoittamisen vaihtoehto. Verottaja tulee tässä ainakin toistai-seksi hyväksi avuksi. Sijoitusasuntoon otetun laina korot voi nimittäin vähentää täysimääräisesti verotuksessa, toisin kuin omaan asuntoon kohdistuvan lainan korot, joiden vähennys pieneni tämä vuonna 80 prosenttiin ja pienenee ensi vuonna edelleen. Asuntosijoittaja voi luonnollisesti myös vähentää ve-rotuksessa remonttikulut, välittäjänpalkkiot ja muut asunnon vuokraamisesta ja ylläpidosta koituvat kustannukset. Asun-

omatrahat TEKsTi kirsi poikol ainen KUviTUs jonna koski

hyvään vuOkRaTuOTTOOn

pääSEE kiinni piEnEmmällä

pääOmalla kuin pOmminvaRmaan myynTivOiTTOOn.

14 | ToiMi | 1-2013

omatrahat

metsäkin on sijoitusYkSi Suomal aiSten suosituimpia sijoituskohteita on metsä, vaikka sitä eivät kaikki metsänomistajatkaan sijoitukseksi miellä. Metsän tuotto on pitkällä aikavälillä ollut noin neljä prosenttia, mikä on nykyi-sellä korkotasolla ihan hyvä taso. Plussaa on myös, että metsästä on muutakin iloa kuin puhdas omistaminen. Toisaalta tuottava

metsänhoito vaatii omistajalta työtä. Metsä onkin siten ehkä ainoa sijoitusmuoto, jonka tuottoon voi itse suoraan vaikuttaa.

Verottaja suosii metsänomistamista erityisellä metsävähennyksellä, jonka voi tehdä puunmyyntitulosta. Jos metsän myy, metsävähennyksen verohyödyn kylläkin menettää takautuvasti. Myös sijoitus-

metsän ostamiseen otetun lainan korot voi vähentää verotuksessa, samoin kuin metsänhoidosta aiheutuneet kulut. Laina-rahalla metsään sijoittavan tulee kuitenkin varautua osoittamaan verottajalle, että kyseessä on oikeasti tulonhankkiminen eikä esimerkiksi vapaa-ajan asunnon yhteydessä sijaitseva virkistysmetsä.

tosijoittamisessakin on koulukuntia: toiset tavoittelevat mahdollisimman korkeaa vuokratuottoa ja toiset taas etsi-vät kohteita, joiden arvo todennäköisimmin nousee. Paras kohde on tietysti sellainen, jossa molemmat toteutuvat.

Nyrkkisääntö on, että hyvään vuokratuottoon pääsee kiinni pienemmällä pääomalla kuin pomminvarmaan myyntivoittoon. Parhailla paikoilla sijaitsevat asunnot tu-levat historian valossa nousemaan arvossaan yhä edelleen ja ne myös maksavat enemmän. Hyvän vuokratuoton voi sen sijaan saada vaikkapa pienemmästä yliopistokaupungista hyvien kulkuyhteyksien ääreltä.

Jutun asiantuntijana toimi johtaja risto kuoppamäki Nordean varallisuudenhoidosta.

ToiMi | 1-2013 | 15

Jaana alatalo teki myyntineuvottelijana huipputulosta, kunnes havahtui siihen, ettei työ voi olla koko elämä. nyt arvot ovat järjestyksessä. aikaa jää myös perheelle ja harrastuksille.

Työ naRkOmaaniSTa ElämänTaiTaJakSi

TEKsTi k atariina kr aBBe KUvaT juha myllymäki

16 | ToiMi | 1-2013

Työ naRkOmaaniSTa ElämänTaiTaJakSi

ToiMi | 1-2013 | 17

eravalainen jaana alatalo teki 20 vuotta uraa suuressa valmennuspalveluja tarjoavassa yrityksessä. 21-vuotiaana hän aloitti puhelinvaih-teenhoitajana, eteni muutaman vuoden jälkeen kampanja-as-sistentiksi ja edelleen myyntineuvottelijaksi. Seuraava urata-voite oli päästä valmentajaksi.

”En alun perin ajatellut, että minusta olisi myyjäksi. Kun huomasin, että myynnissä oli kyse vuorovaikutuksesta ja rat-kaisujen löytämisestä asiakkaalle, se alkoikin kiinnostaa.”

Myyntitiimissä oli tekemisen meininki. Alatalo sai kunnian-himoisen esimiehen ja kovat tavoitteet. Onnistumiset imaisi-vat mukaansa ja rimaa hilattiin aina vain korkeammalle.

Sinkulla oli aikaa omistautua työlle, ja Alatalo tuli työpaikal-le hyvissä ajoin ennen kahdeksaa. Usein työpäivä jatkui kellon ympäri.

”Vielä kotimatkallakin katselin ympärilleni ja bongailin yri-tyksiä, joihin voisin tarjota palveluitamme.”

Alatalo teki huipputulosta havahtuessaan: elämässä ei ollut mi-tään muuta kuin työ. Harrastuksille eikä ystäville jäänyt aikaa.

”Ystävät olivat perheellistyneet, ja tajusin, että itsekin ha-luaisin perheen. Tulin myös ajatelleeksi, että jos menettäisin työni, minulle ei jäisi mitään.”

Niinpä Alatalo painoi tietoisesti jarrua. Hän meni mukaan vapaaehtoistoimintaan, alkoi harrastaa laulua ja kävi ulkona ta-vatakseen ihmisiä. Myyntitulokset putosivat, ja haaveet päästä valmentajaksi kariutuivat siihen. Tavoitteiden saavuttaminen oli edellytys uralla etenemiselle.

”Tilanne oli turhauttava. Nautin työstäni, mutta tarvitsin muutakin. Niinpä päätin jatkaa työn ohessa opintojani.”

al atalo alkoi opiSkell a vuosituhannen vaihteessa eri-tyispedagogiikkaa. Sitten seurasi musiikkiterapian ja draama-kasvatuksen perusteita ja NLP:tä. Sinkkubileissä hän tapasi kouluajoilta tutun kaverin, josta tuli hänen aviomiehensä. Pa-rin vuoden päästä oli aika perustaa perhe. Esikoisen syntymän jälkeen alkoivat logoterapian opinnot.

”Opintopolkuni on syntynyt täysin intuitiivisesti. Olen koko ajan työstänyt omaa elämääni ja itseäni samalla.”

Työpaikalle palaaminen sujui esikoisen jälkeen hyvin, ja Ala-talo pääsi nopeasti kiinni töihinsä. Toisen äitiysloman jälkeen ti-lanne oli hankalampi. Paljon oli muuttunut: firma oli muuttanut, lähiesimiestä ei enää ollut ja työtapakin oli erilainen kuin ennen.

”En saanut enää aikaisempaa asiakaskantaani, vaan jouduin aloittamaan alusta. Pienten lasten äitinä en kyennyt satsaa-maan työhön niin paljon kuin siinä tilanteessa olisi pitänyt.”

Myynti putosi, ja Alatalo joutui puhutteluun. ”Menin siitä aivan lukkoon. Pariin kuukauteen en kyennyt

edes menemään juttelemaan työkavereille, sillä päässä takoi vain ’olen huono, olen huono’. Tein asiasta kuitenkin itselleni toipumisprosessin osana logoterapian opintoja, ja minua neu-vottiin ottamaan asia uudestaan puheeksi.”

Jälkipuinnissa oli mukana työsuojeluvaltuutettu, joka piti huolen, että keskustelu pysyi asiassa, eivätkä tunteet ryöpsäh-täneet yli. Keskustelussa käytiin läpi vaihtoehdot, ja sen jäl-keen oma ratkaisu oli helppo tehdä.

”Päätin, että alan hakea uutta työtä, sillä muuten edessä olisi seuraavat 20 vuotta samassa tehtävässä. Päätöksen myötä kyke-nin jatkamaan töitäni, kunnes löysin uuden työpaikan. Henki-nen irtiotto oli todella tärkeä. Otin silloin itse vastuun omasta elämästäni.”

uuSi t Yö löY t Yi pieneStä yrityksestä, jossa Alatalon piti vihdoin päästä valmentamaan. Toisin kävi.

”Sain hallinnollisia tehtäviä, joihin en ollut tottunut. Kaikki piti tehdä alusta PowerPoint-pohjista alkaen. Olin vahvuus-alueideni ulkopuolella, ja tuntui, etten pystynyt tekemään sitä, mitä odotettiin. Aloin tehdä virheitä, joita en muuten olisi teh-nyt. Tilanne näkyi jaksamisessa. Kotonakin oli pinna kireällä.”

Alatalo oli yhteydessä ERTOn työsuhdeneuvontaan ja otti selvää oikeuksistaan. Vaikka sekä työnantaja että Alatalo oli-vat samaa mieltä siitä, ettei hän ollut oikeassa paikassa, se ei ollut pätevä irtisanomisperuste.

”Irtaantuminen aiemmasta työpaikasta oli antanut selviy-tymiskeinoja, eikä koko maailmani enää romahtanut. Kerroin työnantajalle, millä ehdoin olisin valmis lähtemään, ja sain neu-voteltua itselleni puolen vuoden palkan.”

Jäätyään työttömäksi Alatalo alkoi miettiä vaihtoehtoja. Hänellä oli 20 vuoden kokemus valmennusalalta. Hän oli kou-luttautunut koko ajan lisää, ja elämänkoulu oli antanut rank-kojakin kokemuksia työelämästä. Oman valmennusyrityksen perustaminen alkoi tuntua hyvältä vaihtoehdolta.

”Yksi logoterapian menetelmistä on koostaa elämäntase, jon-ka tarkoitus on selkeyttää, mitä henkistä pääomaa on kertynyt. Eihän esimerkiksi työkokemus katoa mihinkään, vaikka työ-paikka menisikin. Siitä tuli yritykselleni nimi: Elämäntase Oy.”

vappuna 2012 Ja ana al atalo sai myönteisen starttiraha-päätöksen, ja yrityksestä tuli totta. Vaikka alku on vaatinut valtavasti pohjatyötä, hän on jo päässyt toteuttamaan omia val-mennuksia. Työterveyslaitoksen Työuran uurtaja -sertifioinnin yhteydessä hän työskenteli työparina kokeneemman yrittäjän kanssa.

”Siinä kasvoi varmuus siitä, että juuri tätä olen aina halunnut tehdä.”

”Ei OlE OlEmaSSa ERikSEEn TyöElämää.

Työ On OSa Elämää, Ja kOkO Elämä vaikuTTaa Työhön.”

18 | ToiMi | 1-2013

Yrittäjänä perheen ja työn yhteensovittaminen on helpom-paa kuin palkkatyössä. Kun toimisto on kotona, ei aikaa kulu enää päivittäisiin työmatkoihin.

”Ennen jouduimme viemään lapset aikaisin aamulla päiväko-tiin, ja pitkien työmatkojen takia haimme heidät viimeisenä. Yhdessäoloaika jäi lyhyeksi.”

Nyt perhe on selkeä ykkönen ja hyvinvoinnin lähde, mutta oman yrityksen kehittäminen ja yhteistyöverkoston luominen tuovat iloa myös. Ystävät ja tukiverkostot ovat tärkeitä, ja har-rastuksista keho ja sielu saavat virtaa.

”Minulle oli iso oivallus, että myös vastoinkäymisillä on tar-koitus, vaikkei sitä siinä tilanteessa ymmärrä. Jos olisin päässyt isossa yrityksessä valmentajaksi, olisin joutunut olemaan paljon iltoja ja öitäkin poissa kotoa, mutta yrittäjänä voin vaikuttaa itse myös aikatauluihini. Pienessä yrityksessä jouduin teke-mään paljon sellaista, mitä en osannut, mutta nyt yrittäjänä niistäkin taidoista on hyötyä.”

Kertyneistä opinnoistakin löytyy nyt punainen lanka: kaikki ovat antaneet keinoja ja menetelmiä, joita voi käyttää valmen-nuksessa, sparrauksessa ja työnohjauksessa, vaikka näkökulma onkin laajempi kuin pelkkä työ.

”Vaikka toiminkin työelämän valmentajana, ei ole olemassa erikseen työelämää. Työ on osa elämää, ja koko elämä vaikut-taa työhön.”

Jaana alatalo, 44työelämän valmentaja, toimitusjohtaja

3 etappia… matkalla elämäntaitajaksi

1. Pitää uskaltaa ottaa vastuu omasta elämästä. Aina on valinnanvaraa. Jos ei voi muuttaa olosuhteita, voi valita

ainakin sen, miten tilanteeseen suhtautuu.

2. Uskalla päästää irti vanhasta. Kyse voi olla ihmisistä, tilanteista, tunteista tai ajatusmalleista, joihin on jäänyt jumiin. Ajatus saattaa lähteä kiertämään samaa rataa,

jolloin ei näe muita vaihtoehtoja. Ensin pitää tunnistaa sekä tiedostaa jumitukset ja sitten päästää irti.

3. Vasta sen jälkeen voi alkaa luoda uutta.

ToiMi | 1-2013 | 19

ihminen tai työaika joustaa

TEKsTi sari alhava KUvaT juha myllymäki

valtakunnallisista työehtosopimuksissa kerrotuista työajoista on siirrytty yhä lähemmäs yksilöllistä, joustavaa työaikaa, mikäli työtehtävät sen sallivat. Tästä suuntauksesta hyötyvät niin työntekijät kuin työnantajatkin.

48 %m ieles tä li u ku va

t yöa ik a oli s i m ielu i s in .

TEKsTi sari alhava KUviTUs juha myllymäki

20 | ToiMi | 1-2013

ihminen tai työaika joustaa

71 %kertoo teke vä n sä

sä ä n nölli s tä t yöa ik a a .

ToiMi | 1-2013 | 21

Ei ole yhdentekevää, kuinka pal-jon teemme työtä. Työaika vai-kuttaa muun muassa työnteki-jän terveyteen, hyvinvointiin, työn ja muun elämän yhteen sovittamiseen sekä työn tulok-seen ja tuottavuuteen.

”Tästä syystä normaalityö-ajan tulisi olla maksimissaan 40 tuntia ja työpäivän pituut-ta pitäisi pystyä itse säätele-mään. Saman vuorokauden aikana ei pitäisi olla kahta vuoroa ja kolmivuorotyötä te-kevillä pitäisi vuorojen välissä

olla vähintään 11 tuntia vapaata, jotta työtekijä pystyy elpymään työn tekemisestä. On myös tärkeää, että viikon kaksi vapaapäi-vää ovat peräkkäin. Ihmisellä pitää olla aikaa myös nukkumi-selle ja vapaa-ajalle”, määrittelee Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija irja kandolin.

Ylipitkistä työajoista on ihmiselle haittaa. Kandolin kertoo, että ne lisäävät stressioireita sekä muisti- ja univaikeuksia. Ih-minen on ärtynyt ja hermostunut.

”Tutkimuksissa on todettu kuormittumisen korostuvan, jollei työaikoihin voi vaikuttaa itse. Erityisen paljon haittaa on siitä, jos työtä täytyy tehdä ilman korvausta: työn ilo heikkenee eikä työn tuloskaan ole enää hyvä”, hän painottaa.

Kahdessa Euroopan maassa tehdyn tutkimuksen mukaan työtapaturmien riski kaksinkertaistui 12 tunnin työskentelyn jälkeen ja kolminkertaistui 16 tunnin työskentelyn jälkeen.

Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kahteen ryh-mään. Heidän tehtävänään oli valita tiettyjä lukuja aina merk-kiäänen kuultuaan. Toista ryhmää valvotettiin ja toiselle tar-jottiin alkoholia. Kun verrattiin univajeen ja humaltumisen vaikutuksia, huomattiin että 24 tuntia valvoneiden työn tulos vastasi yhden promillen humalassa olevien tuloksia.

Väsyneenä keskittymis- ja reaktiokyky sekä muisti heik-kenevät merkittävästi. Tuskin kukaan työnantaja antaisi työn-tekijöidensä työskennellä humalassa, miksipä siis liian univel-kaisenakaan.

k andolin anta a eSimeRkin eräästä teollisuuslaitoksesta, jossa kysynnän kasvaessa alettiin tehdä ylitöitä. Ylityöt jatkui-vat ja jatkuivat, ja pian alettiin huomata roskakorin täyttyvän nopeasti virhekappaleista. Hävikin kalleus herätti työnantajat puuttumaan tilanteeseen. Työterveyslaitos kutsuttiin mukaan miettimään parannusideoita.

Haastatteluissa ilmeni, että työntekijät olivat hyvin väsynei-tä. He eivät jaksaneet tehdä kotona mitään työpäivän jälkeen. Päätettiin kokeilla puolen vuoden ajan työn tekemistä vuoro-työnä siten, että palkattiin lisää työntekijöitä ja tehtiin kaksi-vuorotyössä kuuden tunnin työvuoroja.

”Työnantaja päätti, ettei tuon kokeilun ajaksi alenneta palk-koja, vaikka työaika lyhenikin lähes kaksi tuntia päivässä. Ko-

toimi-lehden tYöaikakYSelY

Toimi-lehden tammikuiseen kyselyyn vastasi 612 ERTOn jäsentä, joista 63 % oli naisia ja 37 % miehiä. Vastanneista 37 % asuu pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 51 % oli alle 44-vuotiaita. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard.fi-lahjakortti. Voittaja löytyi tällä kertaa Helsingistä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ehdottanut, että samalla palkalla tehtäisi kaksi tuntia lisää työtä kuukaudessa. Kannatatko ehdotusta?

en, koSk a …

• TöiTäk ä än ei k aikeTi riiTTäisi Työa janpidennykseen.

• en ole k äynyT vuosia k alliiTa kouluja ja kursseja pä äsTäKsEni TaLKooväEKsi.

• Teen TyöTä palkk a a vasTa an, ja vapa aehToisTyöni on muuall a.

• yriTykseni palkk akehiTys on olluT niin heikko, eTTä en ole vaLMis osaLLisTUMa an TaLKoisiin.

• TarpeeTonTa, kosk a TyöTeho l askisi oleellisesTi.

• yhTeiskunnan sä äsTöT on sa aTava ensisijaisesTi suuriTuloisilTa EsiM. vEroTUKsELL a, Ei TavaLLisEn paLK ansa a jan KUKK arosTa .

• perheellekin piTä ä jä ädä aik a a .

• k ahdeksan TunTia päivässä on Tarpeeksi.

• siivoojan palk all a asianTunTija TyöTä . eiköhän Tässä ole jo TaLKoiLTU TarpEEKsi.

k Yll ä , koSk a ...

• jos se on ainoa keino, joll a Työpaikk a säilyy.

• 2 h/kk ei ole r ask as lisäTyö.

• jos sill ä säilyTeTä än Työpaikkoja ja k aikki siihen osallisTuvaT.

• se Tukisi yriTysToiminTa a, eriTyisesTi pieniä yriTyksiä .

• Tiukkoina aikoina on hyvä, eTTä k aikki puhalTavaT yhTeen hiileen.

• pä ällikköTasoll a Teen jo nyT TarviTTaessa kk-palkk a an sisäLTY viä YLiTöiTä .

• jos TyönanTa ja jousTa a, niin TyönTekijäkin voi jousTa a .

• iTsell ä ei kuiTenk a an norma ali Työaik a riiTä . sama, vaikk a vir aLLinEn TYöaiK a oLisi piTEMpi.

• jos TöiTä ei sa ada norma alin Työa jan puiTTeissa TehTyä . ToinEn vaihToEhTo oLisi TEhDä TöiTä TEhoKK a aMMin.

• mik ä eTTei.

• k aksi TunTia on melko pieni uhr aus yhTeisen hy vän eTeen!

• väliaik aisena r aTk aisuna Talouden TasapainoTTamiseksi.

• Teen jo nyT niin, muuTkin voisivaT.

24 %pitä ä k a h dek sa s ta n el jä ä n t yöa ik a a

sopi v im pa n a .

”TuTkimukSiSSa On TOdETTu kuORmiTTumiSEn kOROSTuvan,

JOllEi TyöaikOihin vOi vaikuTTaa iTSE.”

22 | ToiMi | 1-2013

24 %pitä ä k a h dek sa s ta n el jä ä n t yöa ik a a

sopi v im pa n a .

ToiMi | 1-2013 | 23

4 %on s itä m ieltä , et tä

a s i a kk a iden ta r peetm ä ä rit tele vät

t yöa ja n .

24 | ToiMi | 1-2013

keilujakson jälkeen työnantaja totesi, että lyhyempi työaika voidaan ottaa vakituiseksi käytännöksi alkuperäisellä palkalla, sillä virhekappaleita ei juuri enää syntynyt ja säästöllä pystyt-tiin kompensoimaan palkkaero”, Kandolin kertoo.

Työaikaan vaikuttamisella on myös vaikutusta työntekijöi-den jaksamiseen. Eräässä kaupan alan yrityksessä työntekijät alkoivat väsyä. Työterveyslaitos tuli mukaan käynnistämään työaikapalavereja. Niissä olivat mukana esimiehet työnteki-jöineen, ja kaikille annettiin mahdollisuus osallistua keskuste-luun työajoista ja -vuoroista. Näin tieto työaika-asioista kulki paremmin molempiin suuntiin.

Kun työntekijät saivat kertoa perusteluin, mikä olisi juuri hä-nelle sopivin työaika, ymmärrys toisten työtilanteita kohtaan kasvoi. Ei ollut enää kyräilyä ja selän takana ihmettelyä, miksi joku toinen tekee eri määrän tunteja tai saa jonkin tietyn vuoron.

Avoin keskustelu ja yhteinen päätöksenteko paransivat myös työilmapiiriä. Työaikapalaverikäytäntöä haluttiin jatkaa ko-keilujakson jälkeenkin.

Vaikuttaako työaika työtyytyväisyyteen?

• ToTTa k ai liukuma anTa a vapauTTa omiin juTTuihin.

• jousTavasTi järjesTeTTy Työaik a on k aikkien eTu.

• Työ piTäisi pysTyä Tekemä än ns. virk a-aik ana .

• jousTavuus k annusTa a .

• lisäTyöT Tuppa a väsyTTämä än ihmisen.

• jos jouTuu isTuma an ilToja Töissä, TyyTy väisyys ei lisä änny.

• vireysTason ja Työa jan piTäisi joTenkin osua yksiin.

• helpoTTa a el ämä ä.

• liukuva Työaik a anTa a mahdollisuuden valiTa . aina a amuT L asTEn K anssa Ei MEnE MinUUTiLLEEn.

• Työaik a an piTä ä iTse pysTyä vaikuTTama an.

Mikä ensisijaisesti vaikuttaa siihen, millainen työaika sinulle sopii?

pErhEEn TarpEET. 28%

oMaT ToTTUMUKsET ja TarpEET. 48%

TYönKUva . 16%

paLKK aUs (EsiM. viiKonLoppULisäT ). 2%

asiaKK aiDEn TarpEET. 4%

SuomeSSa on edett Y ylhäältä määrätystä työajasta kohti yksilöllisesti joustavaa työaikaa. Suomi on jo Euroopan kärkeä työntekijälähtöisesti joustavissa työajoissa, mutta kaikki työ ei suinkaan ole vielä tehty.

”Ensin tulivat valtakunnalliset työehtosopimukset, joissa on määritelty alakohtaiset työajat. Sen jälkeen on siirrytty mietti-mään työaikoja yritystasolla, eli miten juuri meillä on järkevää toteuttaa työaikoja. Seuraavaksi oli toimipisteittäisten työ-aikojen vuoro”, kertaa ERTOn puheenjohtaja juri aaltonen.

Ihan täysin työntekijä ei voi koskaan määrätä työaikaansa, sillä työnantajalla on työjohto-oikeus. Mutta aikamoisin harp-pauksin Suomessa on edetty kohti henkilökohtaista, joustavaa työaikaa.

”Niin kauan kehitys on hyvä, kun noudatetaan lain määräyk-siä ja tasa-arvoista kohtelua. Joustaviin työaikoihin siirtyminen niissä työtehtävissä, joissa se on mahdollista, on työntekijöiden ja työnantajien yhteinen intressi, koska se lisää sekä työhyvin-vointia että tuottavuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työehtosopimuksesta ja lainsäädännöstä jouduttaisiin luopu-maan. Henkilökohtaiset poikkeamat työajasta tulisi mahdol-listaa vain, jos ne lähtevät työntekijästä”, Aaltonen korostaa.

Työsuojelukysymyksiä ei myöskään saa unohtaa. ”Työaika-sääntelyn tehtävä on tuoda turvaa. Sillä pidetään huolta työn-tekijän jaksamisesta”, Aaltonen muistuttaa.

JouStavuuS t Yöa JoiSSa on Aaltosen mukaan esimerkik-si sitä, että jos joku haluaa tehdä viiden kahdeksantuntisen työ-päivän sijaan neljä kymmentuntista, se tulisi sallia.

”Jos se on työntekijän toive ja soveltuu hänen työtehtäviinsä, ei ole mitään syytä estää tällaista työaikojen järjestämistä.”

Aaltonen kertoo, kuinka työaikojen jousto vaikutti erään yrityksen puhelinasiakaspalvelussa. Kahdesta työntekijästä toinen halusi tulla töihin aamukuudelta ja toinen vasta kymme-neltä. Yrityksessä päätettiin kokeilla työntekijöiden toiveiden mukaisia työn aloitusaikoja.

”Lopputuloksena asiakaspalvelua saatiin pidennettyä lähes neljällä tunnilla ja kuitenkin pahimpaan ruuhka-aikaan kaksi asiakaspalvelijaa vastasi edelleen puheluihin. Näin saatiin pa-rannettua sekä asiakaspalvelua että työtyytyväisyyttä. Tämän-kaltaisia ratkaisuja ei tulisi pyrkiä estämään, vaan niihin tulisi päinvastoin kannustaa.”

Joissakin elämäntilanteissa voidaan haluta tehdä lyhyempää työaikaa. Opiskelu, lasten tai vanhempien hoito tai vaikka pe-rinnön tuoma parantunut taloudellinen tilanne voivat olla syitä tehdä normaalia vähemmän viikkotunteja. Järjestelmän tehtä-vä ei Aaltosen mukaan ole jokaisen ihmisen työajasta päättä-minen, vaan ihmisten tulisi itse päästä vaikuttamaan siihen. Tämä parantaa myös työilmapiiriä.

”Jos työntekijä puolestaan haluaa tehdä enemmän tunteja, tulisi etsiä juridinen keino järjestää se laillisesti. Riskinä on ylityökorvausten kiertäminen, mutta työajan jouston mahdol-lisuudet ovat kuitenkin riskejä suuremmat”, Aaltonen uskoo.

Hän lisää, että normaalista poikkeava työaika tulisi sopia aina määräajaksi, ja siinä on oltava irtisanomismahdollisuus puolin ja toisin. Kontrolli pitäisi olla paikallisella luottamus-miehellä.

Yhä uSeammall a kulkee t Yö mukana vapaa-ajallakin kännykässä tai kannettavalla tietokoneella. Asiantuntijatyö ei ole aikaan ja paikkaan sidottu. Irja Kandolinin mielestä raja työajan ja vapaan välillä on oltava selvä.

”Työaik aSäänTEly TuO TuRvaa

Ja huOlEhTii TyönTEkiJän

JakSamiSESTa.”

ToiMi | 1-2013 | 25

Jos teet ylitöitä, mikä on syy siihen?

En TEE YLiTöiTä . 14%

TYönanTa ja vELvoiTTa a . 5%

sa an Lisä ä paLKK a a . 9%

sa an var asToon TYöTUnTEja, joiTa voin K äYTTä ä vapaina . 24%

iLMan YLiTYön TEKEMisTä En sa a hoMMia vaLMiiKsi . 27%

viihDYn Töissäni, joTEn En oLE TarKK a TYöa joisTani. 10%

Oletko joutunut neuvottelemaan työajoistasi?

KYLL ä, TULLEssani TYöpaiKK a an TYösopiMUsTa TEhDEssäni. 12%

KYLL ä, YT-nEUvoTTELUiDEn YhTEYDEssä . 2%

KYLL ä, TYöpaiK an hEnKiLösTön vaihTUEssa . 2%

En, TYöa jaT ovaT K aiKiLL a saMaT TYöpaiK aLL aMME. 34%

En, TYöa jaT on KirjaTTU sopiMUKsEEn. 33%

KYLL ä . jossain MUUssa TiL anTEEssa . 10%

Miksi teet ylitöitä?

• joskus asiakk a an pyynnösTä, muuTen en Tee.

• Työn Tekeminen va aTii joskus yliTöiTä .

• jos esim. joTain TapahTuma a varTen on sa aTava asioiTa valmiiksi .

• k aikkia TyöTehTäviä ei voi ToTeuTTa a norma alin Työa jan pUiTTEissa .

• Tammi-huhTikuu on Tilinpä äTösaik a a.

• Tuur a an sair auspoissaolijoiTa .

• yliTöiTä en Tee, muTTa Työaik apankkia hyödynnän kyll ä, joTTa sa an YLiMä är äisiä vapaiTa ja piTKiä viiKonLoppUja .

• TarviTTaessa . onhan TyöT hoideTTava .

• Työ velvoiTTa a saTunnaiseT (k ausiluonTeiseT ) yliTyöT. asia on oLLUT sELvä TYösopiMUsTa TEhTäEssä .

”Työsähköpostien lukeminen ei kuulu työntekijälle vapaa-aikana. Jos pitää olla usein tai säännöllisesti tavoitettavissa vapaa-ajallakin, pitäisi se huomioida kokonaistyöajassa. Jos on jotakin todella tärkeää ja kiireellistä asiaa työajan ulkopuolella, on parempi soittaa ja kysyä, voiko työntekijä tehdä sen. Samalla pitäisi sopia, miten se korvataan työajassa tai palkkiossa”, Kan-dolin linjaa.

Mainostoimisto Raudan strategiajohtaja timo rantasen mie-lestä ihmisillä on oltava oikeus vapaa-aikaan.

”Emme ota työntekijöihimme yhteyttä illalla tai viikonlop-puna. Itsellänikin on tapana katkaista kännykän kautta tulevat sähköpostit viikonlopuksi. Sen sijaan asiakasrajapinnassa työs-kentelevät henkilöt seuraavat jonkin verran sähköpostiliiken-nettä myös varsinaisen työajan ulkopuolella, koska tuntevat vastuuta asiakkaistaan”, Rantanen sanoo.

Juri Aaltonen näkee työmatkojen muuttamisen työajaksi yh-tenä työajan jouston mahdollisuutena.

”Esimerkiksi junassa voi halutessaan hyvin tehdä monia töitä, vaikka vastata sähköposteihin. Miksei voisi sopia, että tällöin matkustusajan voisi laskea ainakin osittain työajaksi? Työpäivä lyhentyisi hieman ja työssäjaksaminen parantuisi”, Aaltonen visioi.

Kymmenen vuotta Lihastautiliitossa järjestösuunnittelija-na työskennellyt raija similä ottaisi Aaltosen vision ilomielin vastaan. Similä matkustaa työn puolesta keskimäärin kolmena päivänä viikossa. Hänen työalueensa käsittää yli puolet Suo-men pinta-alasta Kokkolasta Utsjoelle.

”Asiakkaita on ympäri Pohjois-Suomea. Eivät he tule Ou-luun, vaan minun on mentävä heidän luokseen. Lähden välillä aamuyöstä tai tulen kotiin iltayöllä.”

Julkisilla kulkuvälineillä liikkuvalle Similälle korvataan matka-ajasta TES:n mukainen 50 prosenttia.

”Laskin, että viime vuonna istuin junassa omalla ajallani yh-teensä kolmen työviikon verran. Pahin oli eräs vuosi, jolloin raideliikenne tökki. Istuin yhden vuoden aikana kolme kuu-kautta junassa. Tuo kaikki on pois vapaa-ajasta. Toivoisin, että matka-ajasta korvattaisiin 100 prosenttia. ”

t Yö- Ja elinkeinominiSteRiön Työolobarometri 2011 kertoo, että ylityöt ovat lisääntyneet lamavuoden 2009 jälkeen. Vuonna 2011 vain rahana tai vapaana korvattuja ylitöitä oli teh-nyt 37 prosenttia palkansaajista. Ilman mitään korvausta työtä oli tehnyt 7 prosenttia. Samoin 7 prosenttia oli tehnyt ylitöitä sekä korvauksella että ilman korvausta. Ilman korvausta työs-kentely oli yhtä yleistä miesten ja naisten keskuudessa. Ylem-mät toimihenkilöt tekevät ylitöitä ilman korvausta selvästi use-ammin kuin muut.

”Niin sanotut harmaat ylityöt kostautuvat jatkuessaan. Ne aiheuttavat ensin väsymystä, sitten stressiä ja alkavat heikentää myös työn tulosta”, Irja Kandolin mainitsee.

Myös Juri Aaltonen toteaa liian monen työnantajan määrää-vän ylityötä, josta ei makseta palkkaa.

”Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä ketään ylitöihin. Yli-töistä pitää aina sopia, ja korotettu palkka tai vapaa on annet-tava. Työpaikalla pitäisi toimia yhdessä, eikä kenenkään pidä tehdä palkatonta ylityötä.”

Suomi on euRooppal aiSittain kärkitasoa liukuvan työ-ajan käytössä. Tämän lisäksi etätyöt ja työaikapankki ovat kei-noja joustaa työajoissa. Työaikapankissa voidaan ottaa palkat-tomia vapaita, jos on tehty työtunteja sisään.

”Tulevaisuudessa kilpaillaan hyvistä työntekijöistä, ja silloin työntekijälähtöisesti joustavat työaikajärjestelyt ovat yrityk-selle kilpailuvaltti”, Aaltonen väläyttää.

Mainosala on syklinen, joten joskus työajat venyvät, mutta on myös aikoja, jolloin on mahdollista tehdä lyhyempiä päiviä.

30 %joutuu tekemä än ylitöitä ,

kosk a muuta vaihto-ehtoa ei anneta .

26 | ToiMi | 1-2013

ajasta työskennellään samassa tilassa: oli se sitten neuvottelu-huone tai lähipuisto.”

Oleellista on organisoida työ niin, etteivät ihmiset väsy. Vä-syneenä työn tekemiseen menee enemmän aikaa, mikä väsyt-tää lisää. Oravanpyörä on valmis.

”Tähän auttaa ajanhallinta: mitkä asiat tulee tehdä tänään ja mitkä voi siirtää”, Irja Kandolin sanoo.

Hän vinkkaa myös seuraamaan työaikaa ja kirjaamaan esi-merkiksi kaksi viikkoa kaiken työhön kuluvan ajan – myös ko-tona tehtävät työt. Monelle vasta se havahduttaa huomaamaan, kuinka paljon aikaa kuluukaan työn tekemiseen.

Juri Aaltonen kehottaa miettimään, miten pystyisimme uu-distamaan työaikakäytännöt niin, että ihmiset sekä jaksavat että haluavat olla töissä.

”Jos työtyytyväisyyttä pystytään lisäämään työaikajärjeste-lyin, niin totta kai se kannattaa tehdä.”

Mainostoimisto Raudassa on käytössä liukuva työaika ja työ-aikapankki. Työajan ylitys korvataan vapaa-aikana.

”Suurin osa haluaa ottaa ylityötunnit vapaana. He pitävät siitä, että voivat esimerkiksi lähteä perjantaisin aikaisemmin. Kuuluu toimialaan, että välillä on kiire, mutta pyrimme pitä-mään työajoista kiinni. Luovuus ei synny minuuteista, mutta meistä työaika on myös henkilöstöpoliittinen kysymys: tasa-arvoisen kohtelun kannalta on tärkeää, ettei joku tee paljon ja joku vähän”, Rantanen perustelee.

Voisi kuvitella, että mainostoimiston luovat työntekijät olisi-vat vapaita tekemään työtään missä ja milloin haluavat, kunhan työ tulee tehdyksi. Totuus on hieman toisenlainen.

”Työn suorittamisen kannalta ei ole tärkeää, missä työnsä tekee. Mutta koska työmme on pitkälti ryhmätyötä, auttaa muiden läsnäolo kaikkia parhaaseen lopputulokseen. Kukaan ei osaa yksin niin paljon kuin ryhmä yhteensä. Siksi suurin osa

elinkeinoel ämän keskusliiton (EK) mielestä nykyiseen, työehtosopimuksessa sovittuun työaikaan olisi syytä saada kah-den viikkotunnin pidennys palkan pysyessä samana.

”Lähtökohtana on Suomen kilpailukyvyn ja erityisesti viennin kehittäminen. Yksikkö-kustannukset ovat kasvaneet. On vain kaksi vaihtoehtoa muuttaa suuntaa: alennetaan ihmisten palkkoja tai tehdään enemmän samalla palkalla. Meistä jälkimmäinen olisi hyvä malli”, toteaa Elinkeinoelämän keskus-liiton lakiasiainjohtaja markus äimälä.

ERTOn puheenjohtaja juri aaltosen kanta EK:n esitykseen on selvä: työajan pidennys on yhtä kuin palkanalennus.

”Se ei ole yhteiskunnan, elinkeinoelämän tai työntekijöiden etu. Tuossa esityksessä ei ole järjen hiventäkään. Ihmetyttää jopa asian saama mediahuomio. Maamme työelämän ongelmia ovat muun muassa harmaat ylityöt, työttömyys ja työhyvin-vointiasiat, joita kahden tunnin työajan lisäys ei ainakaan vähentäisi.”

Äimälä on toista mieltä.”Työhyvinvointi ei ole siitä kiinni, teh-

däänkö kaksi tuntia enemmän tai vähem-män töitä viikoittain. Siihen vaikuttavat muut seikat, kuten työskentelytavat ja

johtaminen. Erilaisissa elämäntilanteissa voisi tehdä tarvittaessa lyhyempää päivää.”

EK:ssa uskotaan mallin tuovan myön-teisen kierteen: kun kustannuksia saadaan pienennettyä, etenkin vientiyritykset saavat myytyä tavaraa enemmän. Lisätilausten myötä tarvitaan lisää työntekijöitä.

”Meidän logiikkamme mukaan työn ko-konaismäärä kasvaa ja työttömyys pienenee tätä kautta. Kahden viikkotunnin lisäys ei siis vähentäisi tällä hetkellä työttömänä olevien asemaa, vaan päinvastoin lisäisi heidän työl-listymismahdollisuuksiaan”, Äimälä uskoo.

Harmaiden ylitöiden kitkeminenkään ei Äimälän mielestä ole pätevä argumentti.

”On väitetty monta vuotta etenkin ylem-pien toimihenkilöiden tekevän ylimääräistä työtä palkatta, mutta ei tällaisia valtavasti ole. Jos harmaan ylityön tekijöitä on, niin ei meidän mallimme sitä paitsi huononna heidän tilannettaan yhtään, jos he jo nyt tekevät ylimääräisiä tunteja”, Äimälä sanoo.

Juri Aaltonen sanoo EK:n käyttävän yleensä perusteenaan tilastoja, jotka kertovat toteutuneiden työaikojen sijasta vain tietoja teollisuuden työehtosopimus-ten mukaisista säännöllisistä työajoista tai vertaavan kustannuksissa EK:lle sopivilta aikajaksoilta Ruotsiin tai Saksaan.

”Markkinamme ovat globaalit, joten on järkevämpää tehdä vertailuja laajemmin. Esimerkiksi OECD-maiden vertailussa Suomen todelliset työajat tai yksikkökus-tannukset eivät ole poikkeavan huonoja”, Aaltonen huomauttaa.

Aaltonen muistuttaa, että OECD-vertailussa Suomi on 20 vuoden perspek-tiivillä katsottuna yksikkötyökustannuksil-taan kilpailukykyisempi nyt kuin koskaan. Vuosittaisia työtunteja tehdään vertailun mukaan Suomessa 1 684, kun esimerkiksi Saksassa niitä tehdään 1 413, Ruotsissa 1 644 ja Isossa-Britanniassa 1 325.

”Lisäksi työaikaa lyhennettäessä keskitty-miskyky paranee, jolloin tuottavuus voi olla jopa parempi kuin pidemmällä työajalla.”

Entä mitä sanoo työntekijä? Lihastauti-liiton järjestösuunnittelija raija similä on tyytyväinen nykyiseen hieman yli 36 tunnin viikkotyöaikaansa.

”Vaikka olenkin työorientoitunut, en haluaisi tehdä kaksi tuntia pidempää työviikkoa. Työ on nykyään niin hektistä, että se vaatii vastapainoksi riittävästi omaa aikaa. Jo nyt suurin osa valveillaoloajasta on töitä.”

pidennetäänkö työviikkoa kahdella tunnilla?

47 %on t y y t y vä in en

nyk yi s een jous toon t yöa ja ssa a n

Työ piTää ORganiSOida niin, ETTEi ihminEn väSy.

Työn TEkO väSynEEnä väSyTTää liSää.

ToiMi | 1-2013 | 27

lama pahenee ja ihmisiä irtisano-taan yhä enemmän. Työpaikoille jäljelle jäävät tekevät töitä ihan liikaa ja palavat loppuun. Tämä-kö on tulevaisuutemme?

Tulevaisuuden tutkimuksen professori sirkka heinonen Tu-run yliopistosta toivoo, että näin ei käy.

Jos yritykset ajattelevat tar-peeksi pitkään eteenpäin, ne eivät vastaa lisääntyviin tehokkuusvaatimuksiin lisäämällä työaikaa.

”Nyt tärkeintä olisi miettiä työoloja”, Heinonen huomauttaa.

Hänen mukaansa ihmiset hakevat yhä enemmän työltä mielekkyyttä. Pelkästään elannon hankkimi-seen työ ei yhä useammille riitä. Erityisesti tietotyön-tekijät toivovat jo nyt työltä joustavuutta ja työajan lyhentämistä.

Joustavuus onkin lisääntynyt. Viime vuosina esi-merkiksi liukuva työaika on yleistynyt ja ihmisillä on entistä useammin mahdollisuus vaikuttaa työ-aikoihinsa. Vuonna 1984 vajaat 40 prosenttia palkan-saajista pystyi vaikuttamaan työnsä aloitus- ja loppu-misaikoihin vähintään puoli tuntia. Vuonna 2008 jo yli 60 prosenttia sai sanoa sanansa työajastaan.

Esimerkiksi etätyöt eivät kuitenkaan ole mahdol-lisia läheskään kaikkialla. Yleensä etätyö täydentää varsinaista työtä: ihmisillä on etätyöpäiviä tai he teke-vät osan työpäivästä kotona.

Tämä on Heinosen mielestä hyvä suunta, ja hänestä etätyöhön pitäisi ehdottomasti olla mahdollisuus aina, kun se sopii työn kuvaan.

Myös työajan lyhentämiseen moni työnantaja suh-tautuu vielä nihkeästi. Tilastokeskuksen mukaan osapäivätyö on yleistä etenkin palvelualoilla ja osa-aikatyö on yleistynyt – mutta ei kuitenkaan kovin paljon. Noin joka kymmenes on tehnyt osa-aikatyötä 1980-luvulta alkaen, ja nyt lukumäärä on 11–14 prosen-tin luokkaa.

Tulevaisuuden Työaik a TEKsTi elina venesmäki KUvaT juha myllymäki

”Jos osaavasta työvoimasta tulee pulaa, työehdot ovat tärkeä kilpailuvaltti”, Heinonen toteaa.

Työajan ja vapaa-ajan raja on tietotyön yleistyttyä liudentunut, ja Heinonen uskoo, että tämä kehitys jatkuu. Tilastokeskuksen mukaan jo neljä viidestä pal-kansaajasta käyttää työssään tietotekniikkaa. Jokai-sen oletetaan olevan helposti tavoitettavissa työajan ulkopuolellakin. Työ on liukunut työpaikoilta myös koteihin ja vapaa-ajalle.

Uudeksi ansaintatavaksi Heinonen nostaa ama-tööriyden luomat työurat. Työ löytyy yhä useammin harrastuksen parista esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Tällaisissa tilanteissa tietenkin yksityiselämä ja työ ovat tiiviisti yhdessä.

Osaavasta työvoimasta kilpaillaan tulevaisuudessa parhailla työoloilla. mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaan kertoo työn joustavuudesta.

Työaika muuttuu hitaastitutkiJa pa Si pYöRiä Tampereen yliopistosta kertoo, että työajat ovat kyllä muuttuneet ja muuttuvat vielä lisää, mutta kovin hitaasti.

”Suurin osa työssä käyvistä tekee edelleen töitä päivätyönään”, Pyöriä sanoo.Esimerkiksi ylemmistä toimihenkilöistä 90 prosenttia tekee töitä noin

kahdeksasta neljään.”Kovin radikaaleihin muutoksiin en usko. Ajan ja perinteisen työtilan merkitys

eivät ole kadonneet.”Emme voi muuttaa esimerkiksi sitä, että ihmiset pystyvät kommunikoimaan

parhaiten kasvokkain ja jotkin asiat on vain helpoin hoitaa tapaamisissa. Työtilaa tarvitaan muuhunkin kuin varsinaiseen työn tekemiseen: on hyvä nähdä ihmisiä. Jotkut viihtyisivät töissä hyvin yksin kotonaan, mutta monille sosiaalinen ympäristö on tärkeä.

Myös asiakaskontaktit ovat tärkeitä, ja esimerkiksi it-alalta kuntien tai vastaavien palvelua ei vain voi ulkoistaa Intiaan.

Ylitöistä vajaa kolmannes on nykyään palkattomia. Riski on, että irtisanomiset lisäävät etenkin palkattomia ylitöitä entisestään.

28 | ToiMi | 1-2013

ToiMi | 1-2013 | 29

ETUSI JÄSENKORTILLA:

-2 snt/l bensiinistä*-2 snt/l dieselistä*

LISÄKSI:-10 % voiteluaineista**-5 % pesuista-5 % autokemikaaleista-5 % nestekaasusta***

* Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia.*** Koskee täyttöä.

lisäetuja

1.1.2013 alkaen!

korotettu alennus

1.1.2013 alkaen!

tiina torppa TYösKEnTELEE vapa ana ToiMiTTa jana ja KirjoiTTaMisEn KoULUTTa jana .

Työpaineita kokevan pitää silti edes koto-na saada morkata firmaa tai esimiestä.

Satunnaisesti työstään nurisevien lap-set eivät kai heti lopeta kauppaleikke-jään, lintsaa koulusta tai syrjäydy.

Suhtautuminen työhön näkyy paitsi puheissa myös vanhempien teoissa. Minä itse haen aa-muisin sukkahousuja tai työpapereita kuin kohtaloni riippuisi aanelosen tai nailonin varassa.

Jo pieninä lapseni näkivät, että äidin pitää ehtiä ja sukkikset liittyvät työhön.

En muista, milloin viimeksi juttelin työni valoisis-ta puolista. Kotikäyttäytymiseni perusteella kukaan ei valitse minua työn ilon lähettilääksi, vaikka pidän työstäni toimittajana ja kouluttajana.

t YökeSkeiSet vanhemmat voivat lohduttautua sillä, että lapset saavat heiltä jotain tietoa aikamme työelämästä. Kaikilla vanhemmilla ei valitettavasti ole kerrottavaa työpäivistään.

Syrjäkylällä eräs peruskoulun oppilas sanoi, ettei hänen aikuisena tarvitse mennä töihin. Lapsen opet-taja vastasi, että kyllä sinun pitää. Tutkijakielellä op-pilaan asenne kertoo syrjäytymisestä sukupolvesta toiseen. Surullista.

Ruuhka-Suomessakin työelämä jää monille nuorille vieraaksi. Joidenkin tulevaisuuden toivojen mielikuva työelämästä lepää liikaa telkkarin ja viihteen

harteilla: nuori kuvittelee, että julkkis on ammatti

ja ilmiö nimeltä julki-suus pulittaa kuukau-

sipalkkaa.Työpaikoilla monet päivittelevät,

että töihin tuleville, jopa täysi-ikäi-sille nuorille, täytyy kädestä pitäen opettaa niin sanotut työelämän tai-dot – että ajoissa työpaikalle ja sen sellaista.

Kesätyöpaikatkin ovat kiven alla, joten harva nuori pääsee imemään työelämän taitoja. Eivätkä nuoret pysty päättelemään, pitävätkö van-hempien mahdolliset kauhukerto-mukset työelämästä paikkansa.

Pankkivirkailijana työskennellyt äitini sai sisareni ja minut rokotettua niin, ettemme koskaan edes hake-neet töihin pankkiin. Mikään yrityskuvakampanja ei ikinä päihitä äitiäni. Kuulin pienestä pitäen niin pal-jon jo pelkästään pankinjohtajista. Olen aina kuvitel-lut näkeväni Björn Wahlroosin kalliiden kulissien läpi. Enkä kerro mitä!

monet vanhemmat tuskailevat, jos perheen yhtei-nen aika on kortilla työkiireiden vuoksi. Olen itsekin pitänyt pahana, kun lapsi on joutunut notkumaan työ-huoneellani tai työasiani ovat kiilanneet keskelle per-heen lomapäivää.

Olen myös kantanut syyllisyyttä siitä, että vapaa-ajallani päässäni pyörivät työasiat enkä ole edes aja-tuksissani läsnä. Mindfulness-jutut, erilaiset läsnäolo-teoriat teroittavat nykyvanhemmille, että pitää jopa ajatuksineen pysyä läsnä lapsen luona.

Vielä vuosikymmen sitten äiti tai isä sai sentään rau-hassa ajatella työasioita, jos hiekkalaatikolla tylsistyt-ti. george orwell kääntyisi haudassa, jos saisi tietää, kuinka me tosissamme yritämme välttää ajatusrikok-sia.

entä JoS t YöSkentelen niin ylenpalttisesti, että lapsi aikuisena haistattaa pitkät työelämälle?

Tunnen vanhempia, joiden nuo-ret eivät tunnu löytävän omaa paikkaansa työelämässä. Jotkut väittävät, että vapaaehtoisesti työ-elämästä ulos jäävä nuori kapinoi vanhempiensa työkeskeistä elä-mäntapaa. Tuntemani vanhemmat eivät minusta ole työhulluja, vaan

he ovat taitavasti yhdistäneet työn ja perhe-elämän. En ole varma, auttaako nuoria tai vanhempia – joilla

tuntuu aina olevan joko liikaa tai ei yhtään työtä – se, että presidentti levittää työelämän velvoitteiden ilosa-nomaa.

Siitä olen varma, että lasten kanssa kannattaa pu-hua työelämästä. Alan kuitenkin itse kiemurrella, kun lapsi kysyy ammateista. En haluaisi tyrkyttää mitään alaa, ammattia, sosiaaliluokkaa tai elämäntapaa.

Ehkä minun ei pidä ajatella vastaavani viisaasti tai kattavasti lapselle. Yhtä totuutta työelämästä ei ole, ja työn maailma muuttuu koko ajan.

kuka tahansa tuo joskus työt kotiin, puhuu vapaalla pomostaan tai kiireestään. Seinillä ei ole korvia. lapsilla on.

Työelämän välittäjä kyökissä

työhuoneelta

ETUSI JÄSENKORTILLA:

-2 snt/l bensiinistä*-2 snt/l dieselistä*

LISÄKSI:-10 % voiteluaineista**-5 % pesuista-5 % autokemikaaleista-5 % nestekaasusta***

* Edun saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.** Koskee 10-litraisia ja sitä pienempiä pakkauksia.*** Koskee täyttöä.

lisäetuja

1.1.2013 alkaen!

korotettu alennus

1.1.2013 alkaen!

äidin piTää EhTiä Ja SukkikSET

liiTTyväT Työhön

ToiMi | 1-2013 | 31

Tommi Saaren polte liikuntaan alkoi, kun hänet nos-tettiin alle kouluikäisenä ensimmäisen kerran suksille seisomaan. Sen jälkeen hän on kokeillut kaikkea jalkapallosta frisbeegolfiin ja nyrkkeilystä pilatekseen.

”Liikunta on minulle henkireikä. Parasta on, kun saavuttaa jotain uutta: jaksaa juosta pidempään tai nostaa enemmän painoja kuin aiemmin.”

Nykyään Saari työskentelee logistiikka-alalla, mutta hän on alun perin kouluttautunut urheiluhierojaksi ja personal traineriksi. ”Sain itse vanhaan selkävammaani niin paljon apua hieronnasta, että halusin auttaa muitakin.”

Personal traineriksi hän kouluttautui vuoden mittaisessa kou-lutuksessa, kun ammatti yleistyi Suomessa. ”Ihmiset ottavat aika vähän tietoa asioista eivätkä mieti, mistä tieto on peräisin. Ammat-tilaisena voin neuvoa heitä laihtumaan, elämään terveellisemmin, pysymään hyvässä kunnossa tai löytämään uuden liikuntalajin.”

Nyt Saari on liikuntakiellossa salilla tulleen lihaskalvon repeämän takia. ”Tämä on kovaa aikaa minulle. Lenkillä saan käydä ja tehdä kevyitä lihasharjoituksia.”

Jos Saarelle on rankkaa olla liikkumatta, on liikunnan aloittami-nen sitä monelle.

”Kannattaa hakea tukea vaikka kaverista, naapurista tai sukulai-sesta. Ihminen on laumaeläin, ja seura lisää tervettä kilpailuhen-kisyyttä. Lenkkikin menee mukavammin, kun saa jutella kaverin kanssa.”

”Terveys on arvokasta, ja se pitää ansaita liikkumalla.”

vaPaata aikaa TEKsTi miina poikol ainen KUva juha myllymäki

kuka tommi saarityöpaikkatransvallammatti

personal trainer, urheiluhierojaikä25

harrastus liikunta

32 | ToiMi | 1-2013

Pärjää & PädeKoonnUT helinä hirvikorpi KUviTUs jonna koski

Työaika tarkoittaa aikaa, jona ihminen on työnantajan käy-tettävissä. Työaikajärjestely on säädetty aika tarkkaan ERTOn työehtosopimuk-sissa ja työaikalaissa, joten sitä harvoin onnistuu sös-simään. Jos kovasti aletaan

puhua työajoista työsopimusta solmittaessa, kannattaa tietysti ihmetellä, miksi. Onko tarkoitus jotenkin poi-keta tes:in työajoista?

Työajasta sopiminen omalla työsopimuksella on to-della harvinaista. Työ on joko kokopäivätyötä tai osa-päivätyötä. Jos se on osapäivätyötä ja työn tuntimäärä vaihtelee, työsopimukseen täytyy saada merkityksi vähin ja enin tuntimäärä.

aika töissäTyöajasta puhutaan yleensä ensimmäisen kerran, kun istutaan työhaastattelussa naamatusten mahdollisen tulevan pomon kanssa. Silloin ei tule ajatelleeksi sudenkuoppia.

ToiMi | 1-2013 | 33

Pärjää & Päde

piEnEllä pRänTäTTyäliukuva työaika. Työntekijä voi päättää päivittäisen työn alkamis- ja päättymisajan sovituissa rajoissa itse. Samalla sovitaan, milloin on vähintään oltava työpaikalla, esimerkiksi klo 10–15. Liukumarajat ovat aamuin ja iltapäivisin.

työaikapankki. Työaikaa voi kerätä pankkiin, ja saldo mahdollistaa ylimääräisten työtuntien käytön vapaa-aikana. Työajanseurantajärjestelmä kirjaa työn alkamis- ja päättymisajat, joista lasketaan työssäoloaika ja verrataan sitä perustyöaikaan. Tästä saadaan päivän plus- tai miinussaldo. Työaikapankki mahdollistaa liukuvaa työaikaa pidempien palkallisten vapaiden pitämisen.

säästövapaa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

koeaika. Työsuhteen alussa voidaan sopia enintään 4 kuukauden jakso koeaikaa, jonka aikana sekä työntekijä että työnantaja voi päättää työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa.

Nollasopimusta ei pidä tehdä. Nollasopimuksia kuitenkin on: siinä työajaksi on merkitty esimerkik-si 0–40 tuntia viikossa. Sinänsä tuntimäärän vaihtelu on ymmärrettävää joillakin aloilla, mutta nollatunteja ei pitäisi olla. Jos työnantaja ja työntekijä eivät pysty sopimaan, paljonko on päivässä tai viikossa työtä, niin on pienempi paha sopia vaikka kolmen viikon jakso, jossa on esimerkiksi 10–15 tuntia. Tällöin kuukausi-palkkaan on taattu ainakin 10 tuntia.

Jaksottaisia ja periodityöaikoja on esimerkiksi ter-veys- ja sosiaalipalveluissa, mutta jonkin verran myös tietoalalla. Tällaisia työaikoja tekee tuhannet ihmiset.

t Yöaik apankin k ä Site ja käyttö hämmentää mo-nia. Kasvaako työ pankissa korkoa, kun se on siellä säästössä? Tuskin.

Työaikapankista puhutaan kovasti, mutta se ei ole käytössä juuri missään. Työmarkkinamies arvioi, että työaikapankki on käytössä 0,000001 prosentissa työ-paikoista!

Entä millainen on talletussuoja, jos jää vapaalle tai sairastuu? Työaikapankkien sisältö vaihtelee aloit-tain. Joissakin ilmoittamalla sairastumisestaan saa pankkivapaan siirretyksi jo heti seuraavasta päivästä, osassa taas on muutaman päivän karenssi. Kovin yh-tenäistä käytäntöä ei ole, koska soveltaminen on niin harvinaista.

Liukuva työaika täytyy puolestaan mieltää eri ta-valla kuin ylityö. Jos työntekijä itse säätelee työaikaa ja päättää, että teenpä tuon homman nyt tänään val-miiksi, se on liukuvaa aikaa. Jos työnantaja käskee, pyytää tai maanittelee jäämään ylitöihin, työntekijä vastaa ”kyllä” tai ”ei” sen mukaan, onko menoa kunto-salille tai hakemaan lasta tarhasta. Tällöin on kyseessä ylityö.

Joskus epäselvyyksiä on myös viikonlopputyöstä. Jos työtä aletaan siirtää entistä enemmän iltoihin ja viikonloppuihin, senkin pitää olla jossakin suhteessa muihin. Joku voi huomata olevansa jatkuvasti viikon-lopputöissä.

liukuvaSSa TyöaJaSSa

TyönTEkiJä iTSE pääTTää, ETTä TEEnpä TuOn

hOmman Tänään valmiikSi.

k aSvaakO Työ pankiSSa kORkOa?

EnTä millainEn On TallETuSSuOJa,

JOS TyönTEkiJä Jää vapaallE Tai

SaiRaSTuu?

Entäs työmatka ja matka-aika? Matka-aika on se, mitä säännöllisen työajan ulkopuolella käyttää työmat-kan tekemiseen vaikkapa asiakkaan luo. Jos päivällä työaikana vaihtaa paikkaa, se ei ole matka-aikaa. Mat-ka-aikaa kaikki työehtosopimukset korvaavat vähän eri tavalla: on talokohtaisia käytäntöjä, tes-käytäntöjä ja valtion matkustussääntöjä.

34 | ToiMi | 1-2013

1 heR ä ä! Jos työstressi vie yöunet tai tekee niistä epämääräistä pyörimistä, työt ovat tulleet kotiin pahimmalla mahdollisella tavalla.

Tiedosta ongelmasi viimeistään nyt. Ilman rauhallista yöunta et palaudu, ja kamala kierre on valmis.

2 puhu! Kerro ongelmastasi työpaikalla esimiehellesi ja kollegoillesi. Kerro, että aiot muuttaa tapaasi ja lopettaa työasioiden märehtimisen

vapaalla. Tehtäväsi pitää mitoittaa niin, että ehdit tehdä ne useimmiten työaikanasi. Myönnä myös puolisollesi, että olet tuonut liikaa töitä kotiin.

3 aloita aSennemuutoS! Ihannoidaanko työpaikallasi sitä, että työt viedään kotiin? Tee loppu sellaiselle kulttuurille: ihminen

tarvitsee lepoa voidakseen olla hyvä työssään. Aloita muutos itsestäsi ja näytä esimerkkiä muille. Kun stressi karsiutuu, olet töissä rennompi, iloisempi – ja tuotteliaampi.

4 iRRottaudu! Kun lähdet työpaikalta, jätä työt oikeasti taaksesi siltä päivältä. Kieltäydy kantamasta työasioita päässäsi kotiin (äläkä

missään nimessä ota mappia tai läppäriä mukaan). Mieti, mikä auttaa sinua henkisesti irrottautumaan töistä. Liikuntaharrastus tai muu mieluisa toiminta vapaa-ajalla nollaa ajatukset.

5 Rentoudu! Salli itsellesi rentoutumisen hetki kerran vuorokaudessa, mutta älä ota paineita ajankohdasta. Tutki, mikä

auttaa sinua rentoutumaan: rentoutuskasetti, meditatiivinen harrastus, television saippuaooppera tai vaikka lasten kanssa puuhailu.

6 vapaudu kontRolliSta! Työaika on useimmalla kellotettua määräaikoineen, kokousaikoineen, työaikoineen, tapaamisaikoineen

ja jopa lounasaikoineen. Elä vapaa-ajallasi ilman tiukkaa aikataulua niin paljon kuin se on mahdollista. Jos yhtenä päivänä harrastus määrää aikataulun, valitse seuraavana päivänä ajasta vapaa tekeminen.

7 onniStu! Moni peilaa elämänsä huippuja työn kautta, mutta huolehdi, että saat onnistumisen tuntemuksia myös vapaa-aikanasi.

Uskalla kehittyä ja iloita siitä, mitä upeaa saavutat työajan ulkopuolella.

juttuun haastateltiin työpsykologian dosentti Taru Feldtiä jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.

TEKsTi susanna cygnel

7 ta pa a va paUtUa töistä va pa a-a ik a naSuuri osa toimihenkilöistä kantaa töitä kotiin joko ihan

konkreettisesti tai ainakin pääkopassaan. Ei kannata!

seitsemän taPaa

ToiMi | 1-2013 | 35

Palkitsemme ykköskuskit

Turvan Liittokasko on vain liittojen jäsenille rää-tälöity autovakuutus. Se sisältää paljon maini-oita ominaisuuksia, mutta yksi on ylitse muiden - ainutlaatuinen bonusetu. Bonusetu syntyy, kun olet ajanut kolme vuotta ilman törttöilyjä. Bonus

Parasta

autollesi

- Turvan

Liittokasko.

Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä keskinäinen va-kuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

Liittosi

jäsenenä saat

huomattavia

etuja. Katso

turva.fi/erto

Turva on reilu autovakuuttaja ja palkitsee parhaat kuskit.ei putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Ykkösjuttu, eikö totta? Hoide-taan yhdessä vakuutuksesi Turvaan. Tule käymään tai jätä yhteydenottopyyntö nettisivuillamme.

Elämme pidempään kuin omat vanhempamme. Elinajanodotteen kasvaessa eläkkeellä vietettä-vä aika lisääntyy. Eläkeläisten määrä kasvaa, jul-kinen talous joutuu ongelmiin ja yhä suurempi osuus työvoimasta tarvitaan ikääntyneiden pal-velemiseen. Työuria pitää pidentää, mutta elä-keiän nostaminen ei ongelmaa ratkaise. Ilman työelämän parantamista eivät työurat pitene.

Työuria pitää pidentää opiskeluaikoja tiivis-tämällä, työttömyyttä vähentämällä ja eläköity-mistä viivästyttämällä. Em. asioista ollaan yksi-mielisiä, mutta erityisesti eläkkeelle siirtymisen

lykkäämisen keinoista ollaan erimielisiä.Yhteisesti on sovittu työurien pidentämisestä kolmella vuodella. Julki-

suudessa näyttää ainoa ratkaisu olevan eläkeiän nostaminen. Selvitysten mukaan yhden vuoden nosto eläkeiässä pidentää työuria neljä kuukautta. Kolmen vuoden tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi siis eläkeiän nosta-mista 9 vuodella 72 ikävuoteen. Kolmen vuoden tavoitetta ei saavuteta elä-keikää nostamalla.

Vuonna 2011 alkoi 22 983 työkyvyttömyyseläkettä. Se on noin puolet alkaneiden vanhuuseläkkeiden määrästä. Vanhuuseläkkeet alkoivat keski-määrin 63,5 vuoden ja työkyvyttömyyseläkkeet 52,1 vuoden iässä. Meidän on pakko parantaa työelämää niin paljon, että ihmiset jaksavat ja pystyvät tekemään työtä edes nykyiseen 63 vuoden eläkeikään.

Vuoden 2013 aikana selvitetään työeläkejärjestelmän taloudellista ja so-siaalista kestävyyttä. Tämän selvityksen jälkeen käynnistyy neuvottelut 1.1.2017 voimaan tulevasta eläkejärjestelmän uudistuksesta. Uudistuvan eläkejärjestelmän pitää kohdella eri sukupuolia, sukupolvia ja tulotasoja tasa-arvoisesti.

Naisen euro on työuran aikana 82 senttiä. Palkkaerojen syitä on selvi-tetty laajasti. Ns. selittämätöntä, eli syrjivää, palkkaeroa on noin viisi pro-senttiyksikköä. Tätä syrjivää palkkaeroa ei ole hyvistä puheista huolimatta saatu korjattua. Yksittäisten työsuhteiden ongelmaa ei kuulemma voida kollektiivisesti korjata.

Naisen kokonaiseläke on keskimäärin 78 prosenttia miehen eläkkees-tä. Eläkejärjestelmä ei siis pelkästään vakiinnuta, vaan jopa lisää epätasa-arvoa. Tilanne on täysin kestämätön. Naisten eläkkeitä voitaisiin helposti korjata vaikkapa parantamalla perhevapailta kertyvän eläkkeen määrää.

Hyvätuloisten elinajanodotteet ovat nousseet massiivisesti nopeammin kuin pienituloisten elinajanodotteet. Hyvätuloisten pitkä elämä ei saa joh-taa pienituloisten eläkkeiden heikentämiseen. Eläkeuudistuksen pitää olla solidaarisesti kestävä ja parantaa alle keskitulon ansaitsevien suhteellista asemaa eläkejärjestelmässä.

juri aaltonen

myöhemmin eläkkeelle

ILMAN TyöeLäMäN

PAr ANTAMISTA TyöUr AT eIVäT

PITeNe.

ToiMi | 1-2013 | 37

ERTO

ERTOn aluejärjestöt järjestävät kyseisen alueen ertolaisille ta-pahtumia ja toimintaa, esimer-kiksi virkistystä, koulutusta, teatterikäyntejä, shoppailureis-suja, kokouksia, seminaareja ym. Aluejärjestöt ovat aktiivi-sia myös jäsenhankinnassa ja järjestävät erilaisia ERTO tu-tuksi -tempauksia.

Aluejärjestöjen tehtävänä on huolehtia maakuntata-son vaikuttamisesta ja alueen ertolaisten yhteenkuu-luvuudesta. Aluejärjestöt toimivat ERTOlta saatavalla

tuella. Jokainen ERTOn jäsen kuuluu automaattisesti asuinpaikkakuntansa perusteella johonkin aluejär-jestöön. Aluejärjestöissä toimii siis jokaisen kuuden jäsenyhdistyksemme väkeä.

Aluejärjestöt valitsevat itselleen hallituksen, toimi-henkilöt ja tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä. Toimivia aluejärjestöjä on tällä hetkellä 16. Niiden yh-teystiedot löydät nettisivuiltamme www.erto.fi -> Tie-toa ERTOsta -> Aluejärjestöt. Jos olet kiinnostunut aluejärjestötoiminnasta ja/tai haluat päästä mukaan järjestämään alueellesi ertolaista toimintaa, niin ota yhteyttä aluejärjestösi puheenjohtajaan tai ERTOon Pia Saunavaaraan, pia.saunavaara@erto.fi

Sinäkin kuulut ERTOn aluejärjestöön Jokainen ERTOn jäsen kuuluu aluejärjestöön asuinpaikkakuntansa perusteella.

YHTEYSTIEDOT KUNTOON

alueJäR JeStöt hoitavat tiedotuksensa pääsääntöisesti sähköisesti. Jotta saisit kaiken tiedon alueesi tapahtumista, niin huolehdi, että jäsenrekisterissä on sinulle toimiva sähköpostiosoite. Tietosi voit tarkistaa ja päivittää sähköisessä asiointipalvelussamme Web-Lyytissä www.erto.fi/kirjaudu. Jäsenrekisteri auttaa tarvittaessa: jasenpalvelu@erto.fi

JÄSENPÄIVÄT VUOSITTAIN

Jokin alueJäR JeStö järjestää vuosittain ERTOn Jäsenpäivät. Jäsenpäivät on alueellinen tapahtuma, jonne kaikki ertolaiset ovat tervetulleita. Matkat jokainen kustantaa itse, mutta monet aluejärjestöt järjestävät Jäsenpäivään yhteiskuljetuksen.

Tänä vuonna Jäsenpäivät pidetään Jyväskylässä 10.8. Keski-Suomen aluejärjestön organisoimina. Viime vuonna Jäsenpäiviä vietettiin Oulussa Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön vetämänä, vuonna 2011 oltiin Kuopiossa Pohjois-Savon aluejärjestön junailemana ja vuonna 2010 kyläiltiin Suomenlinnassa Helsinki-Uusimaa aluejärjestön vieraina.

ERTO

linnanmäelle!aluejärjestöissä

suunnitellaan yhteiskuljetuksia erton

synttäreille 8.6.2013 linnanmäelle. varaa

oma erto-rannekkeesi osoitteessa www.erto.fi/

ajankohtaista/lintsi

38 | ToiMi | 1-2013

ALUEJÄRJESTÖT erto kouluttaalisätietoa kaikista koulutuksista ja täydellisen koulutuskalenterin löydät osoitteesta www.erto.fi/palvelut/koulutus

koulutuksiin ilmoittautuminenIlmoittaudu viimeistään kolme viikkoa ennen tilaisuutta nettilomakkeella: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen

kOuluTukSET k aikillE JäSEnillEonnistu kehityskeskustelussaHelsinki 9.4.Tampere 24.9.Jyväskylä 12.11.Koulutukset klo 17-20.00.Koulutus antaa valmiuksia kehityskeskustelui-hin. Miten tunnistat vahvuutesi ja kehittä-miskohdat? Miten tuot esille osaamisesi ja vuosien varrella hankitut taidot? Miten valmistaudut omaan kehityskeskusteluun?

tunne etusi ja oikeutesi työelämässäTurku 21.3. ja 18.4.Helsinki 25.4. ja 14.5.Koulutukset klo 17-20.00 jakautuen kahdelle illalle. Koulutuksesta saat tietoa ja valmiuksia toimia työpaikan pulmatilanteissa. Koulutuksessa tu-tustutaan mm. keskeiseen työlainsäädäntöön.

uralla eteenpäin!Rovaniemi 16.5.Oulu 19.9.Helsinki 29.10.Koulutukset klo 17–20.00. Sopii kaikille, jotka haluavat kehittää urasuun-nittelu- ja työnhakutaitojaan. Koulutuksessa tehdään urasuunnitelma ja opitaan tunnis-tamaan ja tuomaan esiin omia vahvuuksia ja osaamista.

miten huolehdin työhyvinvoinnista muutostilanteessa?Tampere 16.4. klo 17–20.00Vuorovaikutteinen luento tarjoaa kurkistuk-sen työelämän muutostilanteisiin työhyvin-voinnin näkökulmasta. Osallistujat saavat työkaluja pohtia omaa suhtautumistapaansa muutokseen sekä rooliaan muutoksessa elävän työyhteisön jäsenenä. Luento tarjoaa vinkkejä siihen, miten jokainen voi edistää sekä omaa että toisten työhyvinvointia raken-tavan vuorovaikutuksen avulla.

puhutko somea? – sosiaalinen media apuna työnhaussaHelsinki 10.9.Turku 22.10.Koulutukset klo 17–20.00. Sosiaalinen media tarjoaa työnhakijoille ja

työnantajille uusia tapoja verkostoitua ja kohdata. Puhutko somea? -koulutuksessa osallistujat saavat eväitä sosiaalisen median parhaisiin käytäntöihin ja hyvin käytännön-läheisiä vinkkejä somen hyödyntämiseen urasuunnittelussa ja työnhaussa.

kOuluTukSET hEnkilöSTön EduSTaJillEtervetuloa ykkösketjuun! -perehdytys vastavalitulle henkilöstön edustajalle1. jakso 3.-4.9. ja 2. jakso 26.–27.11., HelsinkiSopii ensisijaisesti vasta valituille luotta-musmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Myös pidempään tehtävässään toimineet henkilöstön edustajat ovat tervetulleita päivittämään osaamistaan. Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, työ-elämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Perehdytys koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetus-jaksosta ja etäopiskelusta.

yt-menettelypäiväOulu 24.4.Jyväskylä 24.10.Tampere 20.11.Koulutuksessa käydään läpi yt-menettelylain tarjoamia mahdollisuuksia ja opitaan luke-maan yrityksen tilinpäätöstietoja.

tsn:n luottamusmiesten koulutusSuosittelemme, että TSN:n luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet osallistuvat Aktiivi-Instituutin järjestämään luottamusmieskou-lutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin sivuilta www.aktiivi-instituutti.fi

luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskoulutusLuottamusmiehet, varaluottamusmiehet, luottamusvaltuutetut, varaluottamusvaltuu-tetut ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua Aktiivi-Instituutin täydennyskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin sivuilta www.aktiivi-instituutti.fi

työturvallisuuskeskuksen koulutusTyöturvallisuuskeskus järjestää koulutuksia työsuojeluvaltuutetuille. Nämä koulutukset ovat pääsääntöisesti työnantajien maksamia ja niistä on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Lisätietoa Työturvallisuuskeskuksen sivuilta www.tyoturva.fi/koulutus

ERTO

Keski­Suomen aluejärjestötakaisin 70-luvulle10.8. ERTOn jäsenpäivä, Könkkölän juhlatalo, Jyväskylä. Päivän teemana on 70-luku. Tarkempia tietoja, aikataulut sekä ilmoittautumisohjeet seuraavassa Toimi-lehdessä ja ERTOn nettisivuilla.

Pohjois­Pohjanmaan aluejärjestöBongaa erto rotuaarilta!1.5. (klo 11 - 13) ERTOn Pohjois-Poh-janmaan aluejärjestön vappu, keskustan kadut & Rotuaari, Oulu. Ohjelmassa simaa, munkkeja ja vapputoivotuksia. Nappaa vapustamme kuva ja lähetä se sirkka.inkila@erto.fi. Kolme osuvinta otosta napannutta voittaa Finnkinon elokuvaliput. Tapaamisiin!

Länsirannikon aluejärjestö16.3. (klo 16–17) hohtokeilailutilaisuusWasa Cinema Bowlingissa, Kauppapuis-tikko 18, Vaasa.

25.3 (klo 18) kevätkokousRavintola Fransmanni, Hovioikeuden-puistikko 18, Vaasa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään yhdistyksen nimenmuutos ja sääntömuutos.

13.4 kylpyläpäiväKylpylä Tropiclandia, Kesäpolku 1, Vaasa. Ilmoittautumiset pj. Marjo Luoma, p. 050 581 8485, marjo.luomanen@hotmail.com tai vpj. Inga Lassfolk-Herler, p.0500 665 110, inga.l-h@hotmail.comLisää tapahtumia: www.facebook.com/pages/ERTOn-Länsirannikon-paikallis-järjestö-ry/306971462754657

Pohjois­Savon aluejärjestö25.4. (klo 18) pohjois-savon aluejärjestö ry:n kevätkokousPohjois-Savon Osuuspankki, Tullipor-tinkatu 38 A-rappu, 3.kerros, KUOPIO. Ilm. 22.4. mennessä: kpo.kortelainen@luukku.com tai p. 040 8234 105.

ToiMi | 1-2013 | 39

kaen klo 12.00 Sokos Hotel Vantaassa, osoite: Hertaksentie 2, 01300 Vantaa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokouskutsu ja esityslista ovat viikolla 11 ilmestyvässä tETra-lehdessä. Yhdistyksen sääntöjen 12 §:n mukaan yhdistyksen jäsenet voivat tehdä aloitteita yhdistyksen kokoukselle. Kirjallinen aloite päätösehdotuksineen tulee jättää hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@uudenmaanliitto.fiwww.etry.fi

YSTEAtapahtumia keväällä 2013

25.5. klo 10.30 ystean kevätkokous, turku

25.-26.5. jäsenristeily (lähtö Turusta) Kevätkokouksen jälkeen lähdemme jäsenristeilylle uudella M/S Gracella ja palaamme takaisin Turkuun 26.5. illalla. Kutsu sekä tarkemmat ilmoittautumis-, matkustus- ja maksuohjeet löytyvät www.ystea.fi ja YSTEA-lehdestä.

25.–26.5. maailma kylässä -tapahtuma helsinki. Maailman kulttuurit kohtaavat jälleen Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla. Tarjolla on maailmankuvia ja mahdollisuuksia sekä musiikkia, tanssia, teatteria, taidetta ja toimintaa ilmaiseksi.

8.6. erton 45-vuotisjuhlat, linnanmäki, helsinki. YSTEA on mukana juhlistamassa ERTOa Lintsillä, tervetuloa mukaan rientoihin!

vapaaehtoisia maailma kylässä -tapahtumaanYSTEA kaipaa Maailma kylässä -tapah-tuman esittelypisteelleen vapaaehtoisia 25.–26.5.2013. Tule mukaan ja ota yhteyttä Pekka Laukkaseen, pekka.laukkanen@erto.fi tai p. 0400 931 033.

peukuta facebookissaPysy ajan tasalla ja etsi YSTEA facebookista. Käy tykkäämässä ja ja voita leffaliput!

pj. Matti Ojamop. 040 737 1720matti.ojamo@erto.fiwww.ystea.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RYtapahtumia keväällä 2013

15.3. cirque du soleil: alegria, helsinki, hartwall-areena22.3. cirque du soleil: alegria, turku, hk-areena 4.4. armi, helsingin kaupunginteatteri, helsinki 13.–14.4. uusien jäsenien tilaisuus, naantali27.4. et ry kevätkokous, vantaa 27.–30.4. jäsenmatka, unkari, Budapest18.5. likkojen lenkki, tampere

yhteisöllisyyttä kasvattaenErityistoimihenkilöt ET ry toimii jo 45. vuotta. Yhdistyksen toiminnan alusta asti ET ry on koonnut pienten, järjestäytymättömien toimi-alojen työntekijöitä yhteen ja pyrkinyt kasvat-tamaan yhteisöllisyyttä jäsenistönsä kesken. Koko toiminnan ajan erilaiset tapahtumat ovat keränneet suuren joukon jäseniä – usein yksin työpaikallaan työskenteleviä – yhteen.

45. vuotta juhlistetaan toimimallaTämän erityisen juhlavuoden aikana pyrimme järjestämään tapahtumia ja koulutusta niin monipuolisesti, että kaikki jäsenet pääsisivät osalliseksi toiminnasta. Tarjolla on teatteri- ja konsertti-iltoja, erilaisia kulttuuritapahtumia, rokkikonsertteja sekä liikuntatapahtumia. Syksyinen Jäsenfoorumimme keskittyy kouluttamaan jäsenistöä monipuolisesti eri alat huomioiden. Juhlavuoden lopuksi juhlistamme yhdistystä ja jäsenistöä Juhlase-minaarissa, joka järjestetään syyskokouksen yhteydessä Helsingissä.

seuraa kotisivujaET ry 45 -juhlavuoden kokouksissa ja tilai-suuksissa on kuukausittain jäsentoimintaa. Seuraa yhdistyksen www.etry.fi -sivuja, joille tiedot ja ilmoittautumisohjeet päivittyvät.

jäikö jotain mieleen?Mikäli sinulla on hyviä muistoja vuosien var-relta tai kuva-aarteita tilaisuuksista, kerääm-me niitä mielellämme syksyllä ilmestyvään tETra-lehden juhlanumeroon. Osa juhla-vuoden tarjonnasta löytyykin tältä palstalta, vuoden kuluessa on tulossa vielä paljon uutta.

kutsu kevätkokoukseenErityistoimihenkilöt ET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 27.4.2013 al-

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RYtapahtumia keväällä 2013

13.–14.4.2013 hed-seminaari, Flamingo spa, tasetie 8, vantaa. Valmistautumista syksyn TES-neuvotteluihin ja käymme läpi jäsenkyselyn satoa. Tuija Piepposen esiintymistaitokoulutusta.

18.–19.5.2013 kevätkokous ja koulutuspäivä, holiday club, tampere. Ohjelmassa ammatillista koulutusta, TES-asioita ja kevyempää ohjelmaa. Ilmoittaudu 15.4. mennessä.

osallistu aslak-kurssilleJäsenillemme suunnattu Aslak-kurssi toteu-tetaan neljässä jaksossa, joista ensimmäinen alkaa 20.5.2013 Päiväkummussa Lohjalla. Kuntoutushakemus tulee olla Kelassa viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäi-sen jakson alkua, joten muista toimia ajoissa! Lisätietoja kotisivuiltamme ja Tosite-lehden numerosta 2/2012.

esiintymistaitoa piepposen opeillaMaaliskuun HED-seminaarissa Vantaalla on TES- ja jäsenkyselyteemojen lisäksi mah-dollisuus kehittyä esiintymisessä. Kokenut esiintymistaidon kouluttaja Tuija Piepponen tutustuttaa seminaarissa vuorovaikutustilan-teiden sanattomaan viestintään. Seminaariin ovat tervetulleita henkilöstön edustajien lisäk-si jäsenistämme kaikki muutkin kiinnostuneet.

pj. Teemu Miettinenp. 040 484 1406teemu.miettinen@erto.fiwww.taloushallinnonammattilaiset.fi

MAMA RYtapahtumia keväällä 2013

11.5. maman sääntömääräinen kevätkokous ja 40 -vuotisjuhla helsingissä. Laita päivämäärä muistiin. Lisää tietoja tulee nettisivuille ja jäsenkirjeeseen.

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

ERTO

erton jäsenyhdistykset

40 | ToiMi | 1-2013

LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖTkyselyyn vastanneet palkittuLogistiikka-alojen palkkaus- ja työehtokyse-lyn palkinnot on arvottu. Voittajille on ilmoi-tettu voitosta henkilökohtaisesti. Voittajat julkaistaan LOG ON 1/2013 lehdessä, joka ilmestyy 1.3.2013. Kiitos kyselyyn vastanneille!

löydä työpaikka kotisivuiltaYhdistyksen nettisivuille on lisätty banneri, joka kerää alamme vapaita työpaikkoja mm. mol:n sivuilta. Kotisivut aukeavat osoitteesta www.logistiikantoimihenkilot.fiFacebookissa on ryhmä, jota tykkäämällä saat tiedon uusista työpaikoista uutisvirtaasi. www.facebook.com/Logistiikantoimihenkilot.tyopaikat

edullinen yösija helsingissäLogistiikan toimihenkilöt ry on vuokrannut kolmen huoneen asunnon jäsentensä ja hallinnon käyttöä varten Helsingin Pasilasta Jarrumiehenkadulta Messukeskuksen läheltä. Asunto on ensisijaisesti hallinnon kokouskäy-tössä, mutta muuten sitä vuokrataan jäsenille. Asuntoon majoittuu kuusi henkilöä kerrallaan.Vuorokausivuokra on 60 e/koko huoneisto tai 30 e/petipaikka. Tiedustelut ja varaukset: Leena Wickström, p.040 560 8430 tai (09) 6132 3221.

pj. Marko Nurmip. 044 514 5691marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

TIETOALAN AMMATTILAISETtapahtumia keväällä 201318.5. vuosikokous, Helsinki. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Muu ohjelma selviää Facebook-sivuiltamme kevään mittaan: www.facebook.com/TietoalanAmmattilaiset

leffaan!Kerää työkavereista leffaporukka ja ilmoita meille, niin saat paluupostissa liput (ilmoituk-set jari.koivula@erto.fi).

mökki ensi kesänäKesäksi on suunnitelmissa mökkiviikkojen han-kinta jäsenten käyttöön (viikot arvotaan). Kerro meille, missä haluaisit mökkeillä ensi kesänä.

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi www.facebook.com/TietoalanAmmattilaiset

yRiTTäJäJäSEn – muiSTa vaRmiSTaa TyöTTömyySTuRvaSiYrittäjille ja palkansaajille on erilliset työttömyyskassat. Palkan-saajakassan jäsen ei voi kerryttää työssäoloehtoaan yritystoimin-nalla eikä yrittäjäkassan jäsen palkkatyöllä.

Työttömyysturvalaissa on kuitenkin ns. jälkisuojasäännöksiä, joiden perusteella etuutta voidaan maksaa aiemmin ansaittujen va-kuutuskausien perusteella. Nämä säännöksen huomioiden yrittäjäksi ryhtyvän on hyvä itse pohtia, siir-tääkö hän jäsenyytensä yrittäjäkas-saan vai pysyykö edelleen ERTOn työttömyyskassan jäsenenä. Vaikka liiton jäsenyys voi jatkua, yrittäjyydellä on merkittävä vaiku-tus työttömyysturvaoikeuteen.

palk anSaaJak aSSan JäSEn alOiTTaa yRiTySTOiminnan Mikäli ERTOn työttömyyskassan jäsen aloittaa yritystoiminnan ja jää ERTOn kassan jäseneksi, voidaan hänelle maksaa aiempaan palkkatyöhön perustuvaa päivära-haa, mikäli hän lopettaa yritystoi-minnan 18 kuukauden kuluessa sen aloittamisesta.

Jos henkilö on ollut työtön ennen yritystoimintaa ja saanut työttömyyskassasta päivärahaa, jatketaan päivärahan maksua siitä mihin oli jääty ennen yritystoi-mintaa, edellyttäen että hakijan 500-päivän työttömyysetuuden enimmäisaikaa ei ole maksettu täyteen. Päiväraha on samansuu-ruista ja 500-päivän laskurissa on aiemmin maksetut päivät.

Jos yritystoiminta kestää yli 18 kuukautta, ei palkansaajan työt-

tömyyskassa maksa päivärahaa ennen kuin hakija on uudelleen täyttänyt 34 kalenteriviikon työs-säoloehdon palkkatyöllä.

SiiRTyminEn yRiTTäJäk aSSaanHenkilö voi siirtyä yritystoimin-nan aloittaessaan yrittäjäkassan jäseneksi. Jos hän siirtyy sinne kuukauden kuluessa yritystoimin-nan aloittamisestaan ja palkansaa-jakassasta eroamisestaan, voi hän viedä mukanaan enintään kuusi kuukautta vakuutettunaolo- ja työssäoloaikaansa. Yrittäjäkassas-sa päivärahaoikeus edellyttää 18 kuukauden yritystoimintaa, pal-kansaajakassasta hyväksiluettava vakuutuskausi huomioiden 18 – 6 = 12 kuukautta.

SivuTOiminEn yRiTTäJä palk anSaaJak aSSaSSaSivutoimista yritystoimintaa harjoitetaan pääsääntöisesti palkkatyön rinnalla. Jos henkilö jää työttömäksi päätoimisestaan palkkatyöstään, niin työ- ja elin-keinotoimisto tutkii, onko hänen harjoittamansa yritystoiminta sivutoimista vai päätoimista. Jos se on päätoimista, ei hakijalla ole oikeutta päivärahaan.

Jos yritystoiminta todetaan sivutoimiseksi, työttömyyskassa maksaa palkkatyöhön perustuvaa työttömyyspäivärahaa, mutta sivutoimisesta yritystulosta ansai-tut tulot vähennetään sovitellun päivärahan sääntöjen mukaan. Yritystulo arvioidaan ensisijaisesti viimeisen vahvistetun verotuksen tulojen mukaan, mutta mikäli yritystoimintaa on harjoitettu vasta lyhyen aikaa, arvioidaan tulot muulla luotettavalla selvityksellä.

ERTO

työttömyyskassa tiedottaa

Uutta henkilökuntaa ERTOonHelmikuun alkupuolella aloitti ERTOssa hallintoassistenttina tuula seppälä-koski. Hän on aiemmin työskennellyt Duodecimissa ja sosiaalialan järjestöissä. Hänen edeltäjänsä pirkkoliisa meincke jäi eläkkeelle. Työttömyyskassassa aloitti etuuskäsittelijänä helmikuussa heidi vlasoff. Hän on ollut aiemmin töissä muissa työttömyyskassoissa. Hänen edeltäjänsä inger rask jäi eläkkeelle.

ToiMi | 1-2013 | 41

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fiSähköinen asiointiwww.erto.fi/kirjauduTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

puheenJohTaJa

Juri Aaltonen040 553 8536

hallinTo

Seppälä-Koski Tuula hallintopäällikkö, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267Saunavaara Piatoimialapäällikkö09 6132 3243Reunanen Piiaviestintäasiantuntija09 6132 3262Aho Mirkka viestintäasiantuntijaperhevapaalla

palveluykSikkö

Fagerlund Sarijäsensihteeri09 6132 3214Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268

TyömarkkinaykSikkö

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Bruun Leilaasiamies09 6132 3231Dahlström Kristinaasiantuntija09 6132 3263Kokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Pohja Jamilakimies09 6132 3273Tykkä Johannalakimies 09 6132 3234Ahtola Kaisulakimies, perhevapaallaLaihorinne Minnaasiantuntija, perhevapaalla

TalouS- Ja henkilöSTö-

hallinToykSikkö

Koskinen Reija talous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3210Miettinen Maijataloussihteeri09 6132 3265Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221

TyöTTömyySkaSSa

Puhelinpalvelu p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fiSähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Hedman Virpitaloudenhoitaja09 6132 3251Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256

EtuuskäsittelijätHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaMamia ToniNumminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi

eTelä-karJala

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972mirja.sipponen@emaili.fi

eTelä-Savo

vpj. Katri Pystynenp. 040 557 6390kati.pystynen@gmail.com

helSinki-uuSimaa

pj. Sirkku Mutrup. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

iTä-Savo

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

kanTa-häme

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

keSki-Suomi

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

lahden SeuTu

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

lappi

pj. Johannes Ekholm p. 0400 694 607johannes.ekholm@luukku.com

erTon ToimiSTo alueJärJeSTöT

länSirannikko

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

pirkanmaa

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi

pohJoiS-karJala

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

pohJoiS-pohJanmaa

pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 8708sirkka.inkila@erto.fi

pohJoiS-Savo

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

SaTakunTa

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

SeinäJoen SeuTu

pj. Ulla Muurimäkip. 050 328 5264ulla.muurimaki@gmail.com

varSinaiS-Suomi

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

ERTON UUTISIA

PALKKA- JA TYÖEHTO-KYSELYITÄ TULOSSA

kevä än aik ana tehdä än useim-milla ertolaisilla toimialoilla palkka- ja työehtokyselyt. Vastausten perusteella määritellään tavoitteita työehtosopimus-neuvotteluihin. Vastaaminen on erittäin tärkeää, jotta saamme mahdollisimman ajantasaista tietoa jäsentemme työehdois-ta ja saamme sitä kautta neuvotteluihin vipuvoimaa.

HAE HYVINVOINTI -LOMALLE

eRton Jä Senenä voit hakea Palkan-saajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n järjestämille lomille. Näitä 1. askel -hyvin-vointijaksoja voit selata PHT:n nettisivuilla osoitteessa www.pht.fi. Haku on käynnissä ympäri vuoden ja kulloinkin on näkyvissä haettavissa olevat lomat. Ensimmäinen askel hyvinvointijaksoja järjestetään sekä työikäisille että koko perheelle.

TULE ERTON SYNTTÄREILLE

eRton 45 -vuotiSSYnt Ymäpäiviä juhlitaan Linnanmäellä 8.6.2013. Kaikki jä-senet perheenjäsenineen ovat tervetulleita mukaan. Sisäänpääsyyn ja kaikkiin laitteisiin oikeuttavat ERTO-rannekkeet saat koko porukalle 10 eurolla per henkilö. Varaa rannekkeesi pian: www.erto.fi/ajankohtaista/lintsi

ERTO

erton yhteystiedot

42 | ToiMi | 1-2013

veRoneuvoJa antaa neuvoja työntekijälle. Se kertoo, paljon-ko rahaa laitetaan lääkäreihin ja sellaisiin. Eli se opettaa raha-asioissa. Veroneuvojalla täytyy olla hyvä matikkapää, ja sen täy-tyy tykätä olla ihmisten kanssa tekemisissä. Siihen ammattiin ei varmaan tarvitse opiskella, vaan voi vaan mennä, jos osaa laskea hyvin. Jotakin täytyy tietää rahasta etukäteen, ja siksi on hyvä olla ensin sellaisessa ammatissa, jossa käytetään rahaa. Minä en haluaisi olla veroneuvoja, koska en tykkää laskea.

Minun unelma-ammatti on kampaaja. Tykkään näpräillä omia ja toisten hiuksia. Teen itselleni esimerkiksi letit itse. Kerran lai-toin hiukset ponnarille ja leikkasin lyhyemmäksi, mutta silloin

piti käydä kampaajalla tasoittamassa hiukset. Kavereillekin olen tehnyt kampauksia. Pikkusisko ei anna minun koskea hiuksiinsa, joten se onkin pienen peikon näköinen.

Kampaajaksi pääsee, jos on aikaisemmin kokeillut. Mummi on kyllä puhunut jostain linjasta, niin ehkä sitä voi myös opiskella. Haluaisin ihan oman kampaamon. Se olisi iso ja siellä olisi paljon hyviä työntekijöitä. Me tekisimme ihan perusjuttuja. En minä ehkä Linnan juhliin kampauksia osaisi tehdä. Kampaamossani olisi mukavia asiakkaita ja rauhallista. Taustalla soisi hiljainen tunnelmamusiikki. jeninan äiti on henkilöstöpäällikkö ja isä operaattori.

TEKsTi sari alhava KUva juha myllymäki uusi alku

ToiMi | 1-2013 | 43

Jenina Mattsson, 9 vuotta

Tervetuloa juhlimaan 45-vuotiasta ERTOa Linnanmäelle!

Linnanmäki on varattuna ertolaisten yksityiskäyttöön lauantaina 8.6.2013 klo 10–13.00. Portit aukeavat klo 9.30.

Ota mukaan perheesi ja muut tärkeät henkilöt! Juhlan kunniaksi saat ERTO-rannekkeet koko porukalle 10 eurolla per henkilö. ERTO-rannekkeella Linnanmäen

Pohjoismaiden suurin laitevalikoima on vapaasti käytössänne.

ERTOn omaa juhlaohjelmaa, puheenvuoroja, ay-asiaa ja erilaisia esittely- ja toimintapisteitä on sekä ohjelmalavalla että ympäri puistoa.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: www.erto.fi/ajankohtaista/lintsiTilaisuuden osallistujamäärä on reilu, mutta rajattu.

ERTO 45 – ILOISTEN YLLÄTYSTEN JUHLAVUOSI

45vuotta_mainos_final.indd 1 29.10.2012 16.50