Trendit 2/2014

P o h j o i s - K a r j a l a n

trenditmarraskuu 20142Talouskatsaus

Teollisuuden vienti kovassa kasvussa

SuuntanaVenäjä

Pohjois-Karjala ei enää ole maan heikointa työttömyysaluetta

Kärkisijoillamonella mittarilla

2

KÄRKISIJOILLA MONELLA MITTARILLA

Pohjois-Karjalan aluetalous on ainakin suhteelli-sesti tarkastellen oivassa vireessä. Tuskinpa kos-kaan maakunta on nähty taloustilastojen kärki-sijoilla näin monipuolisesti ja monella mittarilla kuin juuri tällä hetkellä.

Maakunnan kaikkien alojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puolis-kolla lähes kaksi prosenttia edellisvuodesta, kun koko maassa kasvu oli vain 0,6 %. Seutukunnista liikevaihdon kasvu oli ripeintä Pielisen Karjalas-sa, peräti 7,1 %. Joensuun seutukunnassa kas-vua oli 1,7 %. Keski-Karjalassa yritysten liikevaih-to sen sijaan laski 3,5 %.

Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti kasvoi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa peräti 8,6 % verrattuna vuotta aiempaan, kun samaan ai-kaan koko valtakunnan luku oli pakkasen puo-lella, -0,1 %. Maakunnan vienti onkin noussut jo taantumaa edeltäneelle vuoden 2007 tasol-le, vaikka muualla maassa ollaan siitä selvästi jäljessä.

Pohjois-Karjala on viime kuukausina ollut ai-noa maakunta, jossa työttömien määrä on las-kenut. Osaksi kohentunut tilanne selittyy sillä, että 90-luvun laman perua olevat pitkäaikais-työttömät ovat nyt siirtymässä hyvää vauhtia

eläkkeelle. Työttömien osuus työvoimasta on toki edelleen lähes 15 prosenttia, mikä on valta-kunnassa neljänneksi suurin, mutta nousu pah-nan pohjilta on kuitenkin tosiasia.

Elinkeinoelämämme vireydestä kertoo myös Joensuun lentoaseman hyvä kehitys. Tänä vuonna matkustajamäärä on ollut yli 7 % kasvus-sa kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Suorituksen arvoa nostaa se, että matkustaja-määrät ovat kasvaneet maassamme vain nel-jällä maamme yhteensä 25 lentoasemasta. Sa-mankaltainen ilmiö on Niiralan rajanylityspaikal-la: vaikka rajaliikenne on kokonaisuutena hiipu-nut Suomen itärajalla alkuvuonna yli 8 %, on se Niiralassa kasvanut 1 % verrattuna viime vuo-den vastaavaan ajankohtaan.

Positiivisen kehityksen pitkäjänteisyyttä puolestaan kuvaa se, että Pohjois-Karjala on ol-lut nyt jo viisi vuotta peräkkäin muuttovoitto-maakunta. Muuttoliikkeen dynamiikka yllättää: maakuntaan on viime aikoina muuttanut vuo-sittain noin 4 500 uutta asukasta. Eli joka vuosi meille tulee melkein Tohmajärven asukasluvun verran uusia ihmisiä.

Pohjois-Karjalassa vallitsee varsin hyvä teke-misen meininki elinkeinojen kehittämisessä. Kil-pailukykyämme kuvaa esimerkiksi Joptekin saa-ma jättitilaus Ranskasta.

Maakunnan myönteinen kehitysvire näyttää jatkuvan lähitulevaisuudessakin. Yksistään ELY-keskuksen tukemia yrityshankkeita on yhteen-sä 100 miljoonan euron edestä. Niiden arvioi-

daan tuovan parin vuoden kuluessa noin 600 uutta työpaikkaa ja vastaavan määrän välillisiä palvelualan työpaikkoja.

Tummia pilviä taivaanrantaan tuovat EU:n ja Venäjän väliset pakotteet ja vastapakotteet. Selvää on myös, että euroalueen taloustaantu-man pitkittyminen vaikuttaa kielteisesti myös Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kehitykseen.

Pohjois-Karjalalla on ensi vuonna ainutlaatuinen kunnia toimia monen mittavan suurtapahtu-man isäntämaakuntana. Supervuosi starttaa käyntiin maaliskuussa, jolloin järjestetään am-pumahiihdon MM-kisat Kontiolahdella. Kysees-sä on peräti merkittävin huippu-urheilutapah-tuma Suomessa vuonna 2015.

Heinäkuun alussa Farmari 2015 -maatalous-näyttely tuo aidon maaseudun kolmeksi päiväk-si kaupunkiin Mehtimäen alueelle Joensuuhun.

Sen jälkeen Laulurinteen valtaa perinteiseen ta-paan rokkikansa. Ilosaarirockin jälkeen viimeise-nä helmenä suurtapahtumien nauhassa on vie-lä Kuninkuusravit elokuun alussa.

Suurtapahtumat tuovat maakuntaan run-saasti matkailutuloja ja avaavat uusia portteja maakuntamme yrityksille. Näkyvyyttä ja moni-puolisia kontakteja voidaan hyödyntää tulevai-suudessa lukuisin tavoin.

”Pohjois-Karjala on ollut nyt jo viisi vuotta peräkkäin

muuttovoittomaakunta”

Pentti Hyttinenmaakuntajohtaja

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan Trendit –julkaisun tässä numerossa kerrotaan maakun-nan talouden kehityksestä vuoden 2014 alkupuolikkaalla. Vertailuajan-kohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta.

Tämän numeron teemana on Venäjä.

Seuraava julkaisu ilmestyy ensi keväänä. Voit ehdottaa ajankohtaisia teemoja tuleviin julkaisuihin osoit-teessa www.poketti.fi.

Suurtapahtumista työtä ja tuloa maakuntaan

3

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Henkilöstö-määrä

Liikevaihto 1 000 € Muutos

Muutos % 1.-6.2014 1.-6.2013 1 000 € %

Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) -0,9 183 847 155 414 28 432 18,3Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) 1,5 182 759 165 255 17 504 10,6Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 8,4 98 761 89 302 9 459 10,6Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) 65 017 59 301 5 716 9,6Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) -4,1 398 674 370 473 28 201 7,6Metallituotteiden valmistus (TOL 25) -7,9 130 945 122 554 8 392 6,8Teollisuus (TOL C) -2,1 1 155 755 1 098 888 56 867 5,2Rakentaminen (TOL F) -1,5 294 768 282 844 11 924 4,2Televiestintä, Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (TOL 61–63) -3,2 68 964 66 195 2 769 4,2Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) -1,6 39 817 38 298 1 519 4,0Jalostus (TOL BC+DF) -1,9 1 575 021 1 515 334 59 688 3,9Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) -2,1 1 276 758 1 228 775 47 982 3,9Elintarviketeollisuus (TOL 10–12) -1,4 98 426 96 353 2 073 2,2Kaikki toimialat yhteensä (TOL A–X) -3,5 3 043 894 2 990 145 53 749 1,8Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) -3,8 50 741 50 259 481 1,0Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) -4,8 861 086 856 772 4 314 0,5Palvelut (TOL G–U) -4,0 1 347 561 1 344 204 3 357 0,2Kuljetus ja varastointi (TOL H) -2,1 125 936 127 519 -1 584 -1,2Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) 20 526 20 809 -283 -1,4Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) -3,1 61 216 62 101 -884 -1,4Puutavaran valmistus (TOL 162+310) -9,1 53 525 54 403 -879 -1,6Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (TOL 72, 712) -6,0 4 078 4 271 -193 -4,5Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) -1,7 104 301 109 338 -5 037 -4,6Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) -0,2 16 413 18 070 -1 657 -9,2

Liikevaihdon kehitys seutukunnittain

70

80

90

100

110

120

130

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala

Inde

ksi (

2010

= 1

00)

Viennin kehitys seutukunnittain

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014


Inde

ksi (

2010

= 1

00)

Henkilöstön kehitys seutukunnittain

85

90

95

100

105

110

115

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014


Inde

ksi (

2010

= 1

00)

k_päätoimialat

70

80

90

100

110

120

130

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Rakentaminen (F)

Toimialat yhteensä (A-X)

Tukku- ja vähittäiskauppa (G)

Teollisuus (C)

inde

ksi (

2010

= 1

00)

Pohjois-Karjalan liikevaihto päätoimialoilla

Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2014 tiedot tarkentuvat vuoden 2015 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.

4

Vahva alkuvuosi Pielisen Karjalassa

Muutokset maltillisia Keski-Karjalassa

Joensuun seudun teollisuuden vienti kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla reilusti muu-hun maahan verrattuna. Kasvua oli viime vuo-den vastaavasta ajanjaksosta 7,7 %, kun koko maassa vienti pieneni 0,1 %.

Puunkorjuusektorilla tilauskannat säilyivät hyvinä koko ensimmäisen vuosipuoliskon. Met-säkonekaupan uuden nousun myötä muun mu-

Minna HeikkinentoimitusjohtajaPielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Pekka NuutinentoimitusjohtajaJoensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Risto HiltunentoimitusjohtajaKeski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Viime vuoden lopussa alkanut myönteinen käänne loi positiivisia odotuksia kuluvalle vuo-delle Pielisen Karjalassa. Kaikkien toimialojen lii-kevaihdon nousu yli 7 %:lla täytti kasvuodotuk-set. Kasvu tuli pääosin teollisuudesta, jonka lii-kevaihto kasvoi yli 23 miljoonalla eurolla (+16,5 %). Teollisuuden menestystä vauhditti viennin

Yritysten liikevaihdot muuttuivat maltillisesti al-kuvuonna vuoden 2013 hyvän kehityksen jäl-keen. Kaikkien toimialojen liikevaihto laski 3,5 %. Pieni alavire näkyy erityisesti teollisuudes-sa, rakentamisessa ja palveluissa, mutta muu-tokset näillä toimialoilla ovat suhteellisen pie-niä. Teollisuuden maltilliset muutokset näkyvät myös viennin kehityksessä: viennin arvo on vä-hentynyt vain 0,2 % edellisvuoteen verrattuna.

Vienti vetää taas

positiivinen kehitys. Vienti kasvoi alkuvuonna noin 18 %, lähes 14 miljoonaa euroa. Teollisuuden hyvä vire on heijastunut jo tä-män syksyn aikana työllisyyteen.

Toimialoittain vaihtelu oli suurta. Puun sahaus, höyläys ja kyllästys –toimialan yri-tykset kasvoivat vientimarkkinoilla. Viime vuo-den lopulla alkanut metalliteollisuuden myön-teinen kehitys jatkui alkuvuonna, kasvua oli eri-tyisesti koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Pielisen Karjalan metalliyritykset ovat lisänneet myyntiään ja osa yrityksistä on toiminut jopa kapasiteetin ylärajoilla. Osittain myönteisen ke-hityksen ovat mahdollistaneet metalliyritysten aiemmin toteuttamat oikeanlaiset investoinnit. Rakentamisen toimiala oli kasvussa muutamien

teollisuustilainvestointien ja julkisten rakennus-hankkeiden ansiosta.

Elintarviketeollisuudessa pitkään jatkunut liikevaihdon kasvu taittui alkuvuonna mm. ku-luttajien ostokäyttäytymisen muutoksen vuok-si. Pielisen Karjalan elintarvikealan yrityksissä on kuitenkin edelleen kova investointitahti ja use-at yritykset kehittävät uusia tuotteita tarkkaan valituille kohderyhmille.

Palvelualojen liikevaihdon kehitys pysyi lä-hes samalla tasolla kuin viime vuonna. Palvelu-aloilla myönteisintä kehitys oli majoitus- ja ra-vitsemistoiminnassa, sillä toimialan liikevaihto kasvoi 1,3 %. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyi-vät seutukunnan majoitusliikkeissä hieman al-kuvuoden aikana, mikä oli poikkeuksellista muu-hun maahan verrattuna.

assa John Deere Forestry Oy rekrytoi Joensuun tehtaalle kuluvana syksynä viitisenkymmentä uutta työntekijää. Ensi vuonna tehdas saa val-mistettavakseen metsätraktoreiden kuormati-lat. Se tietää kymmenen henkilön lisätarvetta.

Liikevaihdollisesti vahvin kasvu Joensuun seudulla oli muovituotteiden valmistuksessa (+13,5 %). Kasvu näkyy myös muoviteollisuu-dessa toimivassa Medisize Oy:ssä, joka valmis-taa muun muassa erilaisia lääkeannostelijoita, terveydenhuolto- ja laboratoriolaitteita. Medi-size palkkaa kuluvan syksyn mittaan useita kym-meniä uusia työntekijöitä Joensuun seudulle.

Venäjän talouskriisi, ruplan arvon alenemi-nen ja ostovoiman hiipuminen ovat pienentä-mässä kävijöiden määrää Joensuun seudulla kuluvana vuonna. Se heijastunee alueellamme sekä kauppaan että matkailuun. Onneksemme

vuoden 2015 suurtapahtumat urheilun ja kulttuurin puolel-la vetävät väkeä Joensuun seu-dulle. Ampumahiihdon MM-kisat, Ilosaarirock, Farmari 2015 ja Kunin-kuusravit jättänevät alueelle matkailutuloa va-rovaisestikin arvioituna yli 50 miljoonaa euroa.

Venäjällä kysyntä on useilla toimialoilla las-kemassa. EU:n ja USA:n asettamat vientipakot-teet vaikuttavat entisestään alenevaan kysyn-tään. Josekissa vientimahdollisuuksia alueen yri-tyksille haetaan nyt Barentskeskus Finland Oy:n kanssa. Barentskeskus toimittaa kuukausittain tarjouspyyntötiedot Luoteis-Venäjän lisäksi Poh-jois-Norjasta ja Pohjois-Ruotsista. Raportti si-sältää tarjouspyynnön tekijän tiedot, projektin budjetin, aikataulut ja laatukriteerit. Saamansa tiedot Josek jalostaa ja jakaa alueen yrityksille.

Venäläisten matkailijoiden väheneminen nä-kyy matkailun ja kaupan liikevaihdoissa. Ylityk-set Niiralan raja-asemalla ovat kasvaneet tänä-kin vuonna, mutta viisumillisten ylittäjien määrä on vähentynyt melkein kymmenen prosenttia. Kaupan liikevaihto piti edellisvuoteen pin-tansa ja kasvoi hieman. Majoitus- ja ravit-semusyritysten liikevaihto sen sijaan vä-heni lähes 7 %. Venäläiset ovat tehneet alkuvuonna taxfree-ostoksia noin neljän-neksen vähemmän kuin edellisenä vuon-na. Muutosta selittää osin myös lisääntynyt in-voice-kauppa. Vaikka venäläisten ostokset ovat vähentyneet, lisääntyivät ulkomaalaiset yöpyjät Keski-Karjalassa alkuvuonna melkein 9 %.

Vaikka venäläisten matkailu on vähentynyt, panostetaan Niiralan raja-aseman ylittävän lii-kenteen pysäyttämiseen 9-tien varressa. Rajan

tuntumassa sijaitseviin Nurminen Logistics Oy:n entisiin halleihin ollaan perustamassa ensi vuo-den alussa popup-myymäläkokonaisuutta, jo-hon parhaillaan etsitään yrityksiä ja palveluja. Raja-asemalla rakennetaan jälleen uusia kaisto-

ja kasvavan rajaliikenteen sujuvoittamiseksi. Keski-Karjalaan perustetaan pieniä yri-

tyksiä ahkerasti. Alkuvuonna yritysten nettomäärä kasvoi 33:lla, kun yrityk-siä perustettiin 37 ja niitä lakkautui vain

neljä. 80 % uusista yrityksestä perustetaan KETIn yritysneuvonnan kautta, joten neuvonta-palveluja selvästi tarvitaan. Uutta tänä vuonna on Barentskeskus Finland Oy:n kautta saatavat palvelut. Ensimmäinen seudun yritys on pilotti-vaiheessa mukana. Erityisesti rakennus- ja teol-lisuusalan yrityksiä odotetaan mukaan Barent-sin alueen hankkeisiin.

–3,5%

+1,7%

+7,1%

5

JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS Liikevaihto 1 000 € Muutos

1.-6.2014 1.-6.2013 1 000 € %Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 83 267 73 372 9 895 13,5Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) 162 198 145 759 16 439 11,3Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) 54 031 48 891 5 140 10,5

Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) 358 768 332 961 25 806 7,8Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 121 178 113 307 7 871 6,9Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) 71 146 67 890 3 256 4,8Rakentaminen (TOL F) 231 699 221 470 10 228 4,6Elintarviketeollisuus (TOL 10–12) 81 412 77 884 3 529 4,5Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) 35 702 34 204 1 498 4,4Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (TOL 61–63) 68 463 65 737 2 727 4,1Teollisuus (TOL C) 860 551 828 484 32 066 3,9Jalostus (TOL BC+DF) 1 208 933 1 172 249 36 684 3,1Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) 978 081 950 883 27 198 2,9

Kaikki toimialat (TOL A-X) 2 354 069 2 315 217 38 853 1,7Kuljetus ja varastointi (TOL H) 94 721 93 825 896 1,0Palvelualat yhteensä (TOL G–U) 1 103 473 1 095 903 7 570 0,7Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) 679 984 676 696 3 288 0,5Sähköteknisten tuotteiden valmistus (TOL 26–27) 48 055 48 297 -242 -0,5Puutavaran valmistus (TOL 162+310) 42 918 43 249 -331 -0,8Majoitus ja ravitsemustoiminta (TOL I) 49 212 49 881 -669 -1,3Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) 14 937 15 398 -461 -3,0

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ym.(TOL M+N) 86 442 89 244 -2 802 -3,1Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (TOL 72, 712) 3 564 3 745 -181 -4,8

Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23) 29 718 32 497 -2 779 -8,6

PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNANKEHITYS

Liikevaihto 1 000 € Muutos1.-6.2014 1.-6.2013 1 000 € %

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) 78 967 55 077 23 890 43,4Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26–27, 28) 3 361 2 719 642 23,6Rakentaminen (TOL F) 17 865 15 168 2 697 17,8Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 5 770 4 935 835 16,9Teollisuus (TOL C) 167 408 143 701 23 707 16,5Metalliteollisuus (tol 24–30+33) 12 345 10 777 1 568 14,6Jalostus (TOL BC+DF) 200 884 175 541 25 343 14,4Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) 182 868 160 182 22 687 14,2

Kaikki toimialat yhteensä (TOL A–X) 360 471 336 429 24 043 7,1Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 8 167 8 066 101 1,3Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) 94 569 94 022 547 0,6Palvelualat yhteensä (TOL G–U) 138 901 138 820 82 0,1Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) 8 658 8 690 -32 -0,4

Elintarviketeollisuus (TOL 10–12) 12 132 12 363 -231 -1,9Kuljetus ja varastointi (TOL H) 14 065 14 556 -492 -3,4Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipal-velut (TOL P+Q) 5 715 6 188 -473 -7,6

Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (TOL 162+310) 3 831 4 215 -384 -9,1

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS

Liikevaihto 1 000 € Muutos1.-6.2014 1.-6.2013 1 000 € %

Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) 3 972 3 416 556 16,3

Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26–27, 28) 19 284 18 470 814 4,4Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) 26 890 26 257 633 2,4Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) 32 923 32 340 583 1,8Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) 65 967 65 669 298 0,5Teollisuus (TOL C) 103 796 103 930 -134 -0,1Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) 114 815 115 834 -1 019 -0,9

Jalostus (TOL BC+DF) 163 509 165 853 -2 344 -1,4Rakentaminen (TOL F) 50 445 51 985 -1 540 -3,0Puutavaran valmistus (TOL 162+310) 6 233 6 427 -193 -3,0Kaikki toimialat yhteensä (TOL A–X) 302 895 313 971 -11 076 -3,5Palvelualat yhteensä (TOL G–U) 105 841 110 156 -4 315 -3,9Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 3 889 4 177 -288 -6,9Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 3 925 4 230 -305 -7,2Kuljetus ja varastointi (TOL H) 17 012 18 932 -1 920 -10,1Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) 9 044 11 275 -2 231 -19,8

Työvoima vähenee edelleen: alkuvuonna yri-tysten henkilöstö väheni lähes 4 %. Sen sijaan kaikkien alojen palkkasumma kasvoi 1,1 %, mikä on enemmän kuin koko maassa keski-määrin. Työvoiman saatavuuteen panoste-taan, kun KETI käynnistää tänä syksynä hank-keen Osaava Keski-Karjala, jonka tavoitteena on saada yrityksiin osaavaa työvoimaa uusin koulutuksellisin keinoin.

Yhteistyössä mukana olevat Pikes ja Keti toi-mittavat tiedot oman alueensa yrityksille.

Josek tekee päivittäin työtä elinkeino-elämän kehittämiseksi. Lokakuussa isän-nöimme yli 20 yritysedustajan vierailua Ve-näjän tullissa. Neuvotteluun osallistuivat Värtsilän ja Karjalan tullin johtajat sekä Kar-jalan tasavallan taloudellisen kehityksen mi-nisteri.

Eri toimialojen liikevaihdon kasvun voima-kas painottuminen vuoden ensimmäiselle neljännekselle luo epävarmuutta loppuvuo-delle 2014. Toisaalta myönteisiä uutisia sekä yritysten investoinneista että julkisen sekto-rin suunnittelemista rakennushankkeista on tiedossa ensi vuodelle.

Pielisen Karjalassa on yhdessä muun maakunnan toimijoiden kanssa alettu kar-toittaa systemaattisesti Barentsin alueella avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Ver-kottamalla yrityksiä maakunnan sisällä ja osin myös maakunnan ulkopuolella ja pitkäjän-teistä työtä tekemällä on mahdollista hakea Barentsin alueelta lisää työtä ja tuloa maa-kunnan yrityksille.

6

Teollisuuden vienti kovassa kasvussa

24-30+33

0

25

50

75

100

125

150

175

200

0

10

20

30

40

50

60

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 in

deks

i (20

10 =

100

)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: vienti (TOL 24-30+33)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Metalliteollisuuden vienti

Jarno Turunenaluekehityspäällikkö


Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti kasvoi pe-räti 8,6 % kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa. Samaan aikaan koko maan luku oli -0,1 %. Poh-jois-Karjalassa viennin kasvua vauhdittivat eri-tyisesti metalliteollisuus, puutavaran valmistus ja muoviteollisuus.

Näyttää siltä, että Pohjois-Karjalassa valmis-tetut koneet, muovi- ja metallituotteet sekä sa-hatavara ovat tehneet kauppansa maailmalla.

Koko 2010-luvun ajan Pohjois-Karjalan vien-nin kehitys on ollut selvästi parempaa kuin koko maassa. Tämä kertoo vahvasta tulevaisuuden-uskosta Pohjois-Karjalan yrityksissä ja siitä, että pitkäjänteiset vientiponnistelut alkavat tuottaa hedelmää.

Hyviä merkkejä on ilmassa poikkeuksellisen paljon. Joensuun lentoaseman liikenne on ollut yli 7 % kasvussa kahdeksan ensimmäisen kuu-kauden aikana, mikä kertoo siitä, että kauppa käy. Pohjois-Karjala oli elokuussa ainoa alue Suo-

POHJOIS-KARJALAN VIENTIVienti 1 000 € Muutos

1.-6.2014 1.-6.2013 1 000 € %Teollisuus (TOL C) 582 691 536 795 45 897 8,6Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) 221 951 183 935 38 016 20,7Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 44 975 38 305 6 670 17,4

Puutavaran valmistus (TOL 16+310) 125 230 113 127 12 103 10,7Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) 102 963 89 122 13 840 15,5

Puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (TOL 162+310) 22 437 24 078 -1 641 -6,8

Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 57 709 52 753 4 956 9,4Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) 8 666 8 825 -159 -1,8

messa, jolla työttömien määrä oli viime vuo-den elokuuta pienempi. Syksyn koronlasku Eu-roopassa ja euron kurssin halpeneminen voivat vauhdittaa vientiä edelleen.

Pohjois-Karjala talouskriisin voittajia

Pohjois-Karjalan talousmenestyksen taustalla on neljä syytä. Talouden graafeista voi lukea, että Suomen polkiessa paikallaan Pohjois-Karjalalla menee suhteellisesti paremmin. Pohjois-Karja-la on houkutteleva muuton kohde ja toisaal-ta viime vuosina myös Etelä-Suomen vetovoi-ma on ollut vaimeaa. Pohjois-Karjala on ollut jo viisi vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta.

Toinen tulkinta on, että Pohjois-Karjala koh-tasi rakennemuutoksen ennen muuta Suomea. Perloksen, Puhoksen ja Kontiorannan varuskun-nan aiheuttamaan rakennemuutosten hoitoon

on tartuttu alueen toimijoiden kanssa yhdessä.Pohjois-Karjalassa vallitsee vahva yhdessä

tekemisen kulttuuri elinkeinojen kehittämises-sä. Monipuolinen toimialarakenne on myös etu, kasvun mahdollisuuksia on haettu mm. biota-loudesta, teknologia- ja materiaaliosaamises-ta, matkailusta ja hoivasta – Venäjästäkin. Toi-saalta haasteenamme on edelleen alihankinta-painotteisuus.

Vallitsevalla ilmapiirillä on valtava merkitys aluekehitykseen. Täällä rukkaset eivät ole huo-nona aikana pudonneet maahan, vaan on kää-ritty hihat. Tässä on pakko kiitellä uutta yrittä-jäsukupolvea sekä kansainvälisiä veturiyrityksi-ämme kuten Abloyta ja John Deereä sekä mui-ta vahvoja brändejä.

Näyttää vahvasti siltä, että Pohjois-Karjala kuuluu talouskriisin voittajiin.

7

Muoviteollisuus jatkaa vahvalla kasvu-uralla. Muovi-tuotteiden valmistuksen (222) liikevaihto nousi vuo-den ensimmäisellä vuosipuoliskolla 10,6 %. Toimialojen vertailussa ala oli siis maakunnan toiseksi kovin kasvaja.

Näyttää todennäköiseltä, että alan vuotuinen liike-vaihto saavuttaa tänä vuonna maagisen 200 miljoonan euron ra-jan. Viime vuonna päästiin jo n. 190 miljoonaan, mikä sekin oli 2000-luvun ennätys.

Myös vienti kasvoi lähes kymmenen prosenttia edellisvuodes-ta. Liikevaihdon ja viennin kasvu on ollut vahvaa jo kesästä 2013 lähtien. Hyvien kasvulukujen triangelin täydentää henkilöstön mää-rän ilahduttava 8,4 % nousu, missä taustalla lienevät mm. Medisize Oy:n mittavat rekrytoinnit.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

24-30+33 Metalliteollisuus

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

25 Metallituotteiden valmistus

26-27 Tietokoneiden ym. valmistus

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa

Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto

Muovituotteiden valmistuksen liikevaihto ja vienti

k_222

0

5

10

15

20

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto ja vienti (TOL 222)

liikevaihto

vienti

Pohjois-Karjalan metalliteollisuus (24–30, 33) on piristynyt viennin vetämänä vuoden 2013 viimeisestä neljänneksestä lähtien. Tammi-ke-säkuussa alan liikevaihto kasvoi 7,6 %. Kasvu tuli kansainvälisiltä markkinoilta, sillä alan vientiliikevaihto nousi peräti viidennek-sen (20,7 %).

Metalliteollisuuden koneiden ja lait-teiden kauppa selittää valtaosan koko Pohjois-Karjalan teollisuuden viennin kasvus-ta. Ilahduttavaa on, että Pohjois-Karjalan me-talliteollisuuden kehitys on selvästi koko maa-ta parempaa.Toimialoittain tarkasteltuna kehitys on ollut eri-tyisen vahvaa koneiden ja laitteiden valmistuk-sessa ja hyvää metallituotteiden valmistuksessa. Tietokoneiden ja muiden sähkölaitteiden val-mistuksen toimiala ylsi vielä niukasti plussalle, kun taas koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus supistui.

Suhdannevaihtelut ovat viime vuosina ol-leet rajuja. Nämä rajut kysynnän vaihtelut ovat asettaneet isoja haasteita esimerkiksi pitkäjän-teiselle henkilöstöpolitiikalle. Toivottavasti nyt liikkeelle lähtenyt kasvu jatkuu.

Muovin kaikki mittarit plussalla

Metalliteollisuus edelleen pirteänä

7,6%

10,6%

8

Raja-alueohjelman hankkeisiin jopa 75 miljoonaaSuomen ja Venäjän välisen Karelia CBC –ohjel-man valmistelu on edennyt ja ohjelman arvi-oidaan käynnistyvän vuosien 2015–2016 vaih-teessa. Ohjelmalla tuetaan rajat ylittävää yhteis-työtä kaudella 2014–2020. Ohjelman rahoituk-seksi on varmistunut noin 43 miljoonaa euroa. Mikäli ohjelma saa lisärahoituksen kauden vii-meisille vuosille, saattaa ohjelman kokonaisra-hoitus nousta jopa 75 miljoonaan euroon.

Tulevan ohjelman ydinalue on sama kuin ai-emmilla ohjelmakausilla eli Pohjois-Karjala, Kai-nuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Karjalan tasavalta. Uusi käytäntö on, että ohjelma-alueen ulkopuo-lisiin toimijoihin sovelletaan ns. joustavuuspe-riaatetta. Ulkopuolinen toimija voi olla mukana

Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy ovat sopineet Ba-rentskeskus Finland Oy:n kanssa siitä, että ne saavat kuukausittain tiedot Pohjois-Norjan, Poh-jois-Ruotsin ja Luoteis-Venäjän avoimista tarjous-kilpailuista. Yhteistyö käynnistyi elokuun aikana.

Barentskeskus toimittaa elinkeinoyhtiöille kattavan, keskimäärin 20–30-sivuisen maakoh-taisen raportin, josta löytyvät tarjouspyyntöjen tekijöiden tiedot, projektien budjetit, aikatau-lut, jättöajat ja laatukriteerit.

Pekka Nuutinen, Joensuun Seudun Kehit-tämisyhtiö Josek Oy:n toimitusjohtaja kertoi päätöksestä; ”Olemme hakeneet oikeita vien-timahdollisuuksia alueemme yrityksille. Meille oli positiivinen yllätys, kun huomasimme, että Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan tarjouspyyn-nöt PK-sektorille ylittivät kahden miljardin eu-ron rajan vuoden 2014 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Esimerkiksi LKAB ilmoitti hei-näkuun lopussa aloittavansa jo tänä kesänä yli miljardin euron investointiohjelman kolmeen avolouhokseen Svappavaarassa. Työvoimaa tar-vitaan 500-700 ammattilaista lisää. Tämän lisäk-si LKAB:n ylläpitoinvestoinnit ovat yli 400 mil-joonaa euroa vuodessa. Pohjois-Norjassa tah-ti on vieläkin kovempi. Barentskeskus koostaa tämän tiedon jakelussaan oleville elinkeinoyh-tiöille ja soveltuvin osin ministeriöille ja suurlä-

Suuntana Venäjä

hetystöille. Meidän tehtävämme on jakaa ja ja-lostaa tieto alueemme yrityksille.”

Martti Hahl, Barentskeskuksen toimitusjoh-taja on erittäin tyytyväinen, että Pohjois-Karjala on tullut mukaan yhteistyöhön. ”Meille on ää-rimmäisen tärkeää, että tieto löytää tiensä suo-malaisille yrityksille ja yrittäjille. Siihen me tar-vitsemme elinkeinoyhtiöiden ammattitaitoa ja paikallistuntemusta. Sitä löytyy Josekilta, Ketil-tä ja Pikesiltä. Tuottamamme tieto on käytän-nössä reaaliaikaista, osin myös ennakoivaa. Oh-jaamme elinkeinoyhtiöitä ja yrityksiä hakemaan tarjouspyyntötietoa ja rekisteröitymään itsenäi-sesti suurimpien asiakkaiden alihankkija- ja ja-kelutietokantoihin. 15-vuotinen kokemukseni Ruotsista ja yli kaksikymmenvuotinen yrittäjä- ja johtotehtävätausta Venäjältä antavat käytän-nön työkalut, jotka voin antaa elinkeinoyhtiöi-den ja yrittäjien käyttöön”.

Barentskeskus Finland Oy:n omistavat Poh-jois-Suomen kaupungit, maakuntaliitot, am-matti- ja korkeakoulut. Barentskeskus hankkii strategista markkinatietoa Barentsin alueelta ja välittää sen osakkailleen, niiden elinkeinoyhti-öille ja valtiojohdolle. Se kommunikoi suoraan valtiojohdon ja aluehallinnon kanssa Barentsin alueella.

hankkeessa, jos sen toimenpiteet ja hyöty koh-distuvat ydinalueelle ja jos mukana on partnerit ydinalueelta Suomesta ja Venäjältä.

Maakuntaliitossa avoinna olleeseen yhteys-päällikön paikkaan valittiin Timo Leinonen. Yh-teyspäällikkö vastaa Venäjä-yhteistyön kehittä-misestä ja rajan ylittävän EU-ohjelman toteut-tamisesta Pohjois-Karjalan osalta. Paikka avau-tui kuin tehtävää pitkään hoitanut Sisko Kaarto jäi eläkkeelle. Leinosen työparina on maakunta-suunnittelija Tiina Moisala.

Nyt jo päättyneellä raja-alueohjelmakaudel-la on rahoitettu 66 hanketta, joista 36 hank-keessa on ollut mukana pohjoiskarjalainen toi-mija.

Barentskeskukselta kuukausittain markkinatietoa Pohjois-Karjalaan

9

Niiralassa parannetaan infraa ja yritysmahdollisuuksia

Joptek vaativilla raiteilla

Rajanylitykset lisääntyvät Niiralassa edelleen. Syyskuun loppuun mennessä rajan ylitti noin 1,23 miljoonaa kulkijaa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna on 0,8 %. Sen sijaan muilla itärajan rajanylityspaikoilla ylitykset ovat vähentyneet 8 %. Vaikka matkailijoiden määrä on hienoisessa kasvussa, on venäläisten ylittäjien osuus Niira-lassa vähentynyt lähes 10 %.

Venäläiset matkailijoiden määrä vähenee lä-hinnä ruplan heikon kurssin vuoksi. Silti Venä-jä on edelleen suuri mahdollisuus maakunnan ja Keski-Karjalan kaupan ja palvelualan yrityk-sille. Lisäpontta venäläisten matkailijoiden ta-voittamiseen toi lupapäätös, jonka mukaan Ki-teen, Tohmajärven ja Joensuun kaupat saavat olla avoinna vuoden jokaisena päivänä.

Rajavartioston ennusteiden mukaan Niira-lassa ylitetään raja vuonna 2018 jo 2,5 miljoo-naa kertaa. 9-tien yritystoiminnan kehittämis-hankkeessa on paneuduttu rajaliikenteen hyö-dyntämiseen ja sen edellytyksiin 9-tien tuntu-massa sijaitsevissa yrityksissä.

Yhä vilkastuvaa liikennettä – sekä venäläisiä että suomalaisia kulkijoita – varten ollaan rajan tuntumaan perustamassa popup-myymäläko-konaisuutta, joka olisi samalla näyteikkuna maa-kuntaan ja sen palveluihin. Nurminen Logistics

Lieksalaisen Joptekin liikevaihto oli viime vuon-na noin 10 miljoonaa euroa ja se nousee kak-sinkertaiseksi kuluvan vuoden aikana. Vienti Ve-näjälle tapahtuu yhteistyössä eurooppalaisten junanvalmistajien kanssa. Joptek vie Venäjälle pääasiassa junien wc- ja suihkumoduuleita, jot-ka asennetaan juniin Euroopan suurilla junateh-tailla tai Minskissä Valko-Venäjällä. Joptekin toi-mittamia moduuleja käytetään muun muassa Moskovan lentokenttäliikenteen junissa.

Venäjällä on edessä valtavat investoinnit uuteen tekniikkaan, joten markkina-alue on suuri mahdollisuus Joptekille. Tällä hetkellä in-vestointeja jarruttaa epävakaa tilanne. Isot pro-jektit käynnistyvät, kun taloustilanne selkiytyy.

Joptekin kasvumahdollisuudet ovat kan-sainvälistymisessä. Viennin viimeisimpiä alue-valtauksia ovat ranskalaiselle telakalle toimitet-tavat laivasektorin tuotteet, erityisesti kylpy-huoneiden lattiat ja kevytparvekkeet. Viennin osuus liikevaihdosta nousee noin 75 %:iin ku-luvan vuoden aikana.

- Luotettavat kumppanit, hyvät suhteet paikallisiin toimijoihin ja yhteistyö johtavien eurooppalaisten valmistajien kanssa takaavat menestymisen haasteellisilla vientimarkkinoilla, luonnehtii Joptekin toimitusjohtaja Aku Lam-pola yrityksen kasvunäkymiä.

Turvallisuus ja laatu edellä

Joptek kuuluu alan kansainvälisiin kärkiosaajiin. Yritys hyödyntää pohjoisissa oloissa hankittua yli 25 vuoden kokemusta ja osaamista, kun se suunnittelee uusia ratkaisuja vaativaan Euroo-pan ja Venäjän liikenteeseen. Raideliikenteessä on tärkeintä täyttää tiukat turvallisuus- ja laa-tuvaatimukset. Joptek on saanut junapuolen tuotteille, kuten wc- ja suihkumoduuleille, eu-rooppalaiset normit ja venäläiset GOST-normit täyttävät palo- ja hygienia- yms. sertifikaatit.

Joptek Oy Composites on voimakkaasti ke-hittyvä, kansainvälistyvä lieksalainen yritys, joka suunnittelee ja valmistaa räätälöityjä kevytra-kenne- ja komposiittirakennejärjestelmiä niin merelle, raiteille, tieliikenteeseen kuin tekno-logia- ja rakennusteollisuuden sovelluksiin Suo-messa ja ulkomailla. Yrityksessä työskentelee yli sata alan ammattilaista.

Kaija Turunenviestintäasiantuntija

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Oyj:n entisiin halleihin (ylin kuva) on syntymäs-sä ”Popup Raja”, johon on jo sitoutunut muuta-ma maakunnan yritys. Myyntiin etsitään päivit-täis-, kulutus- ja erikoiskaupan tuotteita. Poten-tiaalisia asiakkaita ovat venäläisten matkailijoi-den lisäksi myös suomalaiset rajanylittäjät sekä paikalliset ja kesäasukkaat. Popup avaa ovensa näillä näkymin alkuvuonna 2015.

Rajan tuntumassa on tyhjää tilaa monenlai-seen yritystoimintaan. Nurminen Logistics Oyj:n tyhjiksi jääneissä halleissa on vapaata tilaa kaik-kiaan 18 000 m2, joka soveltuu esimerkiksi tuo-tantoon, varastointiin ja kauppaan. Popup vie osan tiloista, mutta edelleen vuokrattavissa on tuhansia neliöitä tilaa, joka soveltuu erityises-ti Venäjälle suuntautuvaa liiketoimintaa teke-ville yrityksille.

Myös Niiralan rajanylityspaikkaa on kehitet-ty jatkuvasti. Parhaillaan on menossa raja-ase-man ajokaistojen parantaminen. Työt etenevät Niiralan rajanylityspaikan alueella suunnitellussa aikataulussa ENPI-rahoitteisen hankkeen turvin.

Suvi Spoofseutumarkkinoija

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

10

Alkuvuonna naulapyssyt paukkuivat maakun-nan rakennustyömailla entiseen malliin, sillä rakentamisalan (F) liikevaihto säilytti hyvän 4,2 % kasvuvauhdin. Viime vuodelta maakun-nan kasvuvauhdiksi summautui 7,1 % kun valta-kunnan tasolla päädyttiin -1,7 % laskuun.

Vuoden alkupuolikkaalla Joensuussa raken-nettiin n. 232 miljoonalla eurolla ja kasvua oli 4,6 %, mikä euroissa tarkoitti hieman yli 10 mil-joonaa. Keski-Karjalassa mentiin miinukselle 3 % ja liikevaihdoksi summautui n. 50 miljoonaa eu-roa. Pielisen Karjalassa rakennettiin n. 18 mil-

joonalla ja kasvua oli kiitettävät 17,8 %.Henkilöstön osalta toimialan kehi-

tys kääntyi vuodenvaihteessa huo-

Sahateollisuus ennätysvauhdissa

Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyk-sen toimialan (161) liikevaihto oli alkuvuon-na lähes 184 miljoonaa euroa. On hyvinkin mahdollista, että tänä vuonna tullaan ohit-tamaan ennätysvuoden 2007 liikevaihdon lu-kema 328 miljoonaa. Ala kääntyi ripeään nou-suun jo vuoden 2012 lopulla ja nyt alkuvuon-na kasvu oli 18,3 %, millä saavutettiin maa-kunnan toimialojen ykköstila.

Toimialan vientikysyntä alkoi kuumene-maan jo viime vuoden alkupuolella. Hyvä vire on jatkunut tänäkin vuonna, viennin kasvu oli erityisen nopeaa tammi-maaliskuussa (34,1 %).

Harmillista kyllä, mutta alan hyvät liike-vaihtolukemat eivät ole heijastuneet henki-löstön määrään positiivisesti. Alkuvuodesta henkilöstöä vähennettiin 0,9 %.

Metlan tuore Metsäsektorin suhdanne-katsaus 2014−2015 toteaa, että suomalai-sen metsäteollisuuden kannattavuus kohe-nee tänä vuonna. Suomen metsäteollisuu-den tuotanto, vienti ja vientihinnat kasvavat vuonna 2014 paperia lukuun ottamatta. Al-kuvuoden hyvän kehityksen ansiosta sahata-varan tuotannon arvioidaan tänä vuonna kasvavan 10,6 miljoo-naan kuutiometriin. Myös va-nerin tuotanto ja vienti kas-vavat.

Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalu-jen valmistuksen toimialojen (162+310) lii-kevaihto painui alkuvuonna lievään -1,6 % las-kuun. Viime vuoden kokonaisluvuksi summau-tui hieman yllättäen 1,1 % kasvu kahden alavi-reisen vuoden jälkeen.

Nyt alkuvuonna seutukun-nittainen suoritus oli yhtä molli-voittoinen; Joensuun seutu -0,8 %, Keski-Karjala -3 % ja Pielisen Karjala -9,1 %.

Erityisen heikkoa on ollut alan henkilöstön määrän kehitys. Kuluvalla 2000-lu-vulla vain kolmena vuonna henkilöstön mää-rä on lisääntynyt. Alkuvuonna vähennystä tuli 9,1 %.

Helpotusta alan tilanteeseen näytti jo tuo-van viime vuonna tapahtunut hyvä viennin pi-ristyminen, sillä koko vuoden kasvuksi summau-tui 10,5 %. Orastava positiivisuus kääntyi kuiten-kin heti kuluvan vuoden alkupuolikkaalla -6,8 % luisuksi.

k_F

0

50

100

150

200

250

300

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL F)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Rakentamisen liikevaihto

k_161

0

50

100

150

200

0

10

20

30

40

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 161)

1 000 000 �€ / kk

trendi

Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen liikevaihto

Puutavaran valmistus piirun verran miinuksella

Rakentamisessa 12 miljoonan kasvu

–1,6%

+4,2%

+18,3%

lestuttavasti laskuun. Viime vuoden tilanteeksi summautui 4,8 % lisäys, mutta alkuvuonna hen-kilöä jo vähennettiin 1,5 %.

Valtakunnantason tilanteesta on valtiova-rainministeriön nimeämä rakennusalan suhdan-neryhmä todennut raportissaan ”Rakentaminen 2014” mm. seuraavaa: ”Rakentamisessa jatkuu heikko suhdannetilanne kolmatta vuotta. Aloi-tettujen rakennuskuutioiden vuosisumma on supistunut lähes 30 milj. kuutioon, samalle ta-solle kuin vuonna 2009. Asuntorakentaminen vähenee syksyllä ennakoitua enemmän. Lupake-hitys on ollut hyvin heikkoa, mitä osoittaa asun-tolupien kappalemäärän vuosisumman lasku 25 000 asunnon tasolle.”

11

Rauno Jussilaviestintäpäällikkö


k_10-12

0

25

50

75

100

125

150

175

200

0

5

10

15

20

25

30

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 10-12)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Elintarviketeollisuuden liikevaihto

Pakotteet purevat siivun elintarvikealasta?

Maakunnan elintarviketeollisuus (10–12) kas-voi alkuvuodesta 2,2 %:n vauhdilla. Tuolloin pa-kotteet eivät vielä purreet muun muassa Jo-ensuussa valmistetun juuston vientilukuja. Va-litettavasti on odotettavissa, että lievä kasvu-luku kääntyy loppuvuonna miinuksen puolelle. Valtakunnan tasolla alan liikevaihto painui jo al-kuvuonna prosentin laskuun.

Tilastot paljastavat toisenkin harmillisen tiedon; koko vuosikymmenen ja vielä viimei-simmässä Trendit-julkaisussa todettu Pieli-sen Karjalan kasvukiihdytys (6 %) oli nyt kään-

Kivituotteiden valmistuksen toimialan (237) vaikeudet jatkuivat vuoden 2014 alkupuolis-kolla liikevaihdon laskiessa 9,2 %. Vuonna 2013 alan liikevaihto oli 38,5 miljoonaa euroa, joka on enää noin puolet vuoden 2006 huipputasosta (75 milj. €). Viime vuonna alan liikevaihto laski vuoden jokaisena neljänneksenä ja koko vuo-den tasolla liikevaihdosta hävisi 16,2 %.

Alan liikevaihdosta lähes puolet tulee vien-nistä. Viime vuoden aikana kivituotteiden vien-nin arvo laski lähes 10 % vuoden 2012 tasosta. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vientiliikevaihto laski 8,7 %:n vauhdilla, mutta toisella neljännekselle vienti kään-tyi 3,9 % kasvuun. Ensimmäisel-lä vuosipuolikkaalla viennin arvo laski 1,8 % ja oli 8,6 miljoonaa euroa.

Lisäpotkua alan yrityksille

Josek Oy on käynnistänyt maakunnan kaivan-naisalaa kehittävän uuden kaksivuotisen hank-keen. Sillä tuetaan maakunnassa kaivannaisa-lalla toimivien tai siihen liittyvien pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Yritysten liiketoi-mintamahdollisuuksien parannetaan mm. lisää-mällä alan yritysten tietoisuutta kaivannaisteol-lisuuden tarjoamista mahdollisuuksista. Uuden hankkeen myötä maakunnan yritykset pääsevät mukaan kaivannaisalan kansallisiin ja kansainvä-lisiin verkostoihin. Hanke on ajankohtainen, sil-lä uusia avauksia mm. malmietsinnän sekä lou-hinta- ja jalostustoiminnan osalta on käynnisty-mässä Suomessa. Näihin mukaan pääseminen on alueen yritysten kasvun kannalta tärkeää.

Kiviteollisuuden alamäki loiveni

tynyt yllättäen -1,9 % laskuksi. Joensuun seudun hyvä 4,5 % kasvu nosti alan koko maakunnan osalta positiivisen puolelle.

Pohjois-Karjalassa ala on ollut takuuvarma suorittaja kuluvalla vuosituhannella, sillä vain kahtena vuonna alan liikevaihto on supistunut. Valtakunnallinen kehitys on tänä aikana ollut hy-vin samansuuntaista.

Vielä viime vuonna alan henkilöstömäärä kasvoi 4,1 %, mutta kuluvan vuoden alkupuo-likkaalla väkeä jo vähennettiin 1,4 %.

+2,2%

–9,2%

Tuukka Arosaraprojektipäällikkö


12

Kiinteistöala (68) on ollut koko maan tasolla pitkään kasvuala. Taantuman pitkittymisen myö-tä kasvu on kuitenkin hidastunut ja viime vuo-den liikevaihdon kasvuprosentti (+2,6) oli vuo-situhannen pienin. Pohjois-Karjalassa alan kehi-tys on jäänyt jälkeen valtakunnallisesta, mutta nyt ero on pienenemään päin. Vielä viime vuon-na kiinteistöalan liikevaihto oli Pohjois-Karjalas-sa laskussa (-1,4 %). Tämän vuoden ensimmäi-sellä vuosipuoliskolla alan liikevaihto kasvoi en-simmäistä kertaa kolmeen vuoteen (+4,0 %). Koko maan tasolla kasvu oli vain hieman vah-vempaa eli 4,9 %.

Kiinteistöalan henkilöstömäärä kasvoi maakunnassa liikevaihdon laskusta huolimat-ta vuonna 2013 (+0,7 %). Tänä vuonna tilanne on kääntynyt toisinpäin: vuoden ensimmäisel-lä neljänneksellä henkilöstö väheni liikevaihdon kasvusta huolimatta 1,7 % ja toisella neljännek-sellä 1,5 %. Tilanne on tuttu monelta alalta: hen-kilöstömäärän kehitys seuraa liikevaihdon kehi-tystä viiveellä.

Jos taloustilanne ei helpotu ja esimerkiksi liikekiinteistöjä au-tioituu, ei myöskään kiinteistö-palveluja tuottavien siivouspal-velu-, kiinteistöhuolto- ja toimiti-lapalveluyritysten liikevaihdon kasvun edelleen vahvistumista ole odotettavissa.

Talouden pitkittynyt taantuma on näkynyt jo pi-demmän aikaa kaupan toimialan (G) valtakun-nallisessa kehityksessä. Kasvanut työttömyys, os-tovoiman pienentyminen ja jatkuva epävarmuus tulevasta ovat tekijöitä, jotka ovat painaneet alan luottamusindikaattoreita alaspäin. Samaiset tekijät ovat heijastuneet automaattises-ti myös toteutuneeseen kulutuskäyttäy-tymiseen ja sitä kautta edelleen kaupan liikevaihdon kehitykseen, alan kannatta-vuuteen ja työllistävyyteen. Valtakunnan tasolla kaupan liikevaihto onkin laskenut yh-täjaksoisesti jo lähes kahden vuoden ajan. Sa-malla alalta on kadonnut tuhansia työpaikkoja.

Pohjois-Karjalassa kaupan alan liikevaihdon kehitys kääntyi koko maan kehityksestä myön-teisesti poiketen kasvuun jo vuoden 2013 ke-väällä. Vuoden ensimmäisen neljänneksen heik-ko kehitys piti koko vuoden 2013 saldon kevy-esti miinuksella (-0,3 %), mutta kehitys oli kui-tenkin selvästi koko maata (-3,1 %) parempaa. Tämän vuoden alkupuoliskolla verkkainen kas-vu on saanut Pohjois-Karjalassa jatkoa. Kaupan liikevaihto nousi vuoden ensimmäisen neljän-neksen aikana 0,7 % ja toisella neljänneksellä 0,3 %. Koko maan tasolla liikevaihdon muutosluvut ovat edelleen pakkasella, tosin merkkejä parem-masta on saatu. Tammi-maaliskuussa kaupan lii-kevaihto supistui 0,4 %, mutta huhti-kesäkuussa jäätiin enää 0,1 % viime vuoden luvuista.

Maakunnan viime vuoden kaupan alan lukua vahvalla 5,9 %:n kasvullaan nostaneen Pielisen Karjalan kehitys (+0,6 %) oli tämän vuoden alku-puoliskolla lähes samalla tasolle kuin Joensuun seudulla ja Keski-Karjalassa, joissa molemmissa kaupan liikevaihdon kasvu oli 0,5 %.

Vaikka alan liikevaihto on tänä vuon-na hieman kasvanut, kasvu ei ole riittä-nyt estämään alan henkilöstömäärän las-kua. Henkilöstö väheni vuoden alkupuo-

liskolla 4,8 %.Yksi alan kehitykseen maakunnassa vai-

kuttava tekijä on venäläisten asiakkaiden kulu-tuskäyttäytyminen. Ruplan kurssin heikentymi-nen ja Venäjän talouskehitys ovat vähentäneet venäläisten asiakkaiden määrää ja pienentäneet ostoskoreja. Tämä on luettavissa mm. taxfree -kaupan jyrkkää laskua osoittavista tilastoista, joskin osittain tähän kehitykseen on vaikutta-nut myös ns. kuittikaupan merkityksen kasvu.

Talouspakotteiden vaikutukset eivät näy vie-lä tarkastelujakson luvuissa. Tulevankin kehityk-sen osalta ne ovat vaikeasti arvioitavissa. Vaikka kokonaisvaikutukset olisivat negatiivisia, kaupan ala voi myös hyötyä tilanteesta. Käytännössä esimerkiksi osa elintarviketeollisuuden viennis-tä Venäjälle on korvautunut sillä, että kaivatut tuotteet käydään hakemassa suoraan suoma-laisista kaupoista.

Kaupan alan liikevaihto

Kiinteistöala kääntyi kasvuun

Kauppa edelleen hienoisessa kasvussa

k_68

0

20

40

60

80

100

120

140

0

2,5

5

7,5

10

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 68)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Kiinteistöalan liikevaihto

k_G

0

50

100

150

0

50

100

150

200

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL G)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

4,0%

+0,5%

13

Jo edellisessä Trendit-katsauksessa nähtävissä ollut heikentynyt kehitys liike-elämän palve-luissa (M+N hallinto- ja tukipalvelutoiminta) kääntyi vuoden alussa liikevaihdon laskuksi. Vie-lä vuonna 2013 alan liikevaihto kasvoi jokaisella vuosineljänneksellä, joskin kasvuluvut pieneni-vät vuoden mittaan. Vuoden 2014 tammi-maa-liskuussa liikevaihto laski selvästi, peräti 7,0 % vuodentakaisesta. Tasaisen vahvan kasvualan lii-kevaihto oli edellisen kerran laskenut vuo-den 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämän vuoden huhti-kesäkuussa kehitys ei ollut aivan yhtä heikkoa kuin ensim-mäisellä neljänneksellä, mutta liikevaihto supistui edelleen. Laskuksi kirjautui 2,5 %.

Myös toimialan henkilöstömäärä on pienenty-nyt. Tammi-maaliskuussa henkilöstö väheni 2,0 % ja huhti-kesäkuussa 1,5 % vuoden takaisiin vas-taaviin ajanjaksoihin verrattuna.

k_M+N

0

50

100

150

200

0

5

10

15

20

25

30

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL M+N)

1 000 000 �€ / kk

trendi

Liike-elämän palvelujen liikevaihto

Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) lii-kevaihdon kehitys on Pohjois-Karjalassa heiken-tynyt. Vielä viime vuonna ala oli maakunnassa hienoisessa, joskin vuoden mittaan hiipuneessa kasvussa (+1,1 %) kun koko maan tasolla alal-la mentiin alaspäin (-1,6 %). Vuoden 2014 en-simmäisen neljänneksen aikana toimialan liike-vaihto kohosi maakunnassa 0,8 %, mutta kään-tyi huhti-kesäkuussa 3,1 % laskuun. Kaikkiaan kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto supistui vuoden alkupuoliskolla 1,2 %. Samaan aikaan koko maan tasolla kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto laski hieman nopeammin eli 1,4 %.

Kimmo Niiranenmaakunta-asiamies


k_H

0

50

100

150

0

5

10

15

20

25

30

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL H)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Kuljetusten liikevaihto

Valtakunnallisesti alaa ja sen kan-nattavuutta on painanut alaspäin sekä viennin takkuilu että koven-tunut hintakilpailu.

Toimialan henkilöstömäärä kasvoi maakunnassa viime vuonna (+2,1 %), mutta tämän vuoden alkupuolella henkilöstömäärä väheni. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä väheni 2,7 % vuoden takaises-ta ja huhti-kesäkuussa 1,6 % vuotta aiemmasta.

Kuljetus ja varastointi loivassa alamäessä

Liike-elämän palvelut ajautuivat laskuunLaaja toimialaryhmä M+N muodostuu hyvin erilailla taloustilanteen vaihteluihin reagoivis-ta aloista. Esimerkiksi työvoimaa rekrytoivien ja vuokraavien yritysten tilanne on suoraan kyt-köksissä yleiseen taloustilanteeseen. Toisaalta Pohjois-Karjalalle merkittävää taloushallintoalaa eivät suhdannevaihtelut juuri heiluttele.

Toimialaryhmään kuuluva, erikseen seurat-tava ala tieteellisen tutkimus ja tekninen tes-

taus (72, 712) kehittyi viime vuonna vaihte-levasti, vuositasolla liikevaihto pieneni 0,4

prosentilla. Vaihteleva kehitys jatkui tä-män vuoden alussa: tammi-maaliskuus-sa liikevaihto kohosi 6,0 % supistuakseen

kuitenkin toisen vuosineljänneksen aikana 12,3 %. Suuret suhdanneheilahtelut ovat tyy-pillisiä pienelle toimialalle. Toimialan liikevaih-don kehitystrendi on ollut laskeva vuoden 2012 alusta lähtien.

–4,6%

–1,2%

14

Televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelu-toiminnan toimialojen (61-63) liikevaihto ko-hosi alkuvuonna 4,2 % päätyen 68,9 miljoonaan euroon. Kaikkien toimialojen kasvu maakunnas-sa oli 1,8 % eli telealan kasvu oli yli kaksi kertaa sitä voimakkaampaa.

Vuosineljänneksiin purettuna kasvu jakau-tui etupainotteisesti siten, että tammi-maalis-kuussa liikevaihto kohosi 6,1 %, mutta vielä ke-vät-kesälläkin kasvua oli 2,3 %.

Vähän pitemmän ajan tarkastelu osoittaa, että alan suhdannekehitys on ollut tasaisen po-sitiivista jo vuodesta 2010. Viime vuoden 134 miljoonan euron liikevaihto on enää 12 miljoo-nan päässä huippuvuoden 2008 tasosta.

Henkilöstömäärän kehitys kääntyi laskuun vuoden 2014 alkupuolella muutaman hyvän vuoden jälkeen. Tammi-maaliskuussa vähennys-

tä oli 2,6 % ja huhti-kesäkuussa 3,8 %. Ensimmäisen vuosipuo-liskon kehitys noudatti maakun-nan keskimääräistä vähennystah-tia ollen 3,2 %.

ICT-toimialasta reilusti yli 95 % on edelleen keskittynyt Joensuun seudulle, mistä syystä lu-kuja ei volyymin vähäisyyden takia ole saatavil-la Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukun-tien osalta.

Yritysten lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan se on pysynyt suunnilleen edelliskausien tapaan noin sadas-sa yrityksessä.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liikevaih-don ja henkilöstön määrän myönteinen kehitys taittui alkuvuonna. Negatiiviset luvut ovat on-neksi pieniä; liikevaihdon lasku oli 1,4 % ja hen-kilöstön määrän väheneminen 3,1 %. Myös koko valtakunnan tasolla alan liikevaihto laski tammi-kesäkuussa 0,2 %.

Pohjois-Karjalan liikevaihdon yhteenlasket-tu määrä oli vuoden alkupuolikkaalla runsaat 61,2 miljoonaa euroa ja laskua on hieman va-jaa 0,9 miljoonaa euroa. Ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät kyseisenä aikana eli lasku koostuu kotimaisten yöpymisten vähentymisestä. Työ-

Jarmo Heiskanentietopalvelupäällikkö


Seija Varisyritysasiantuntija

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

k_61-63

0

50

100

150

0

5

10

15

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 61-63)

1 000 000 �€ / kk

trendi

Telealan liikevaihto k_I

0

50

100

150

200

0

4

8

12

16

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL I)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto

Majoituksella negatiivinen vire

Telealalla hyvä 69 miljoonan liikevaihto

–1,4%

4,2%

matkalla olleiden määrä lisääntyi ja va-paa-ajan matkalla olleiden osuus laski. Majoitusliikkeiden huonekäyttöaste on noussut ja samoin yöpymisen keskihin-ta. Kokonaisuutena voinee todeta, että toi-mialan kilpailukyky on vahvistunut. Siitä on to-disteena myös maakunnan markkinaosuuden hienoinen nousu.

Joensuun seudulla ensimmäisen vuosipuo-liskon liikevaihdon lasku oli 1,3 %. Pielisen Karja-lassa saavutettiin puolestaan kasvua 1,3 %. Kes-ki-Karjalan seudulla liikevaihto laski 6,9 %. Seu-dulla on runsaasti vuokramökkejä, mutta nii-

den tilastot eivät sisälly tässä esitettyihin majoituslukuihin.

Alkuvuosi oli Kolin matkailuyrityksille huono, sillä alueen liikevaihto putosi 33 %

ja henkilöstömäärän osaltakin laskua oli 18 %. Suurimpana vaikuttajana negatiivisten luku-jen taustalla on mitä todennäköisimmin matkai-lun kannalta liian lämmin talvi ja kevät.

15

Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on vuoden 2012 loppupuolelta lähtien kehittynyt suhteelli-sesti koko maahan ja moniin maakuntiin nähden suotuisasti. Työttömien määrän muutos on ollut jatkuvasti koko maata myönteisempi ja esimer-kiksi elokuun lopussa 2014 työttömien määrä on maakunnassa hieman vähentynyt, kun koko maassa kasvua on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna noin 10 %. Suhteellisen hyvä kehi-tys on merkinnyt myös sitä, että Pohjois-Karja-la on sivuuttanut pitkään jatkuneen tilanteen, missä työttömyys on ollut maan korkeinta. Taak-se ovat jääneet ensin Lappi sitten Kainuu ja nyt jo vakiintuneesti myös Keski-Suomi.

Elokuun lopun tietojen mukaan maakun-nan työttömyysaste oli 14,8 %, kun vastaavasti heikoimman alueen Lapin 16,1 % ja koko maan 12,2 %. Viimeisen vuoden aikana Pohjois-Karjala on ollut ainoa alue, missä työttömien määrä on laskenut. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ke-hitys on ollut eriytyvä, viimeisen vuoden aikana vähennystä on ollut maakunnassa 7 %, kun koko maassa kasvua oli peräti 21 %. Sen sijaan nuo-risotyöttömyydessä Pohjois-Karjalan kehitys ei ole ollut suhteessa yhtä suotuisa koko maahan nähden, vaikka kasvu on ollutkin vähäisempää. Nimenomaan nuorisotyöttömyyden kolmatta vuotta jatkunut valitettava kasvu Pohjois-Kar-jalassakin on se osa-alue työttömyyden sisäl-lä, mitä ei voida jättää muuten suotuisan kehi-tyksen varjoon.

Suotuisan työttömyyskehityksen taustalla on monia tekijöitä. Merkittävin niistä on talous-katsauksessakin ilmi tuleva koko maata parempi aluetalouden kehitys, esimerkiksi mitään mer-kittäviä yksittäisiä tuotannollisten toimipaikko-jen lakkauttamisia ei onneksi ole viime aikoina ollut. Pelkästään elinkeinoelämän suhteellisen hyvään kehitykseen työttömyyden muutos ei kuitenkaan ole yksin perustunut. Jatkuvasti kas-vava eläkkeelle jääminen on myös huomioitava. Pohjois-Karjalan työllisten ikärakenne on koko maata vanhempi ja eläkepoistumat sen myötä korkeammat. Esimerkiksi Pielisen Karjalassa elä-köitymistaso on tutkimuksen mukaan 1,5-ker-

Pohjois-Karjala ei enää ole maan heikointa työttömyysaluetta

tainen koko maahan nähden. Alueen työllisistä jää eläkkeelle jo nyt yli 4 % vuosittain. Kolman-tena tekijänä on nähtävä myös työvoimapoliitti-set toimet, missä maakunnan aktivointiaste on ollut tänä vuonna maan korkein ja aikaisempi-na vuosina korkeimpien joukossa. Muun muassa tukityöllistettyjen määrä on kasvanut vuodessa 15 % eli noin 200 hengellä.

Vuoden 2014 tammi-elokuun aikana työt-tömiä on maakunnassa ollut kuukausitasolla keskimäärin reilut 11 600, mikä on lähes sama määrä kuin vuotta aiemmin. Kokonaismääräs-tä pitkäaikaistyöttömiä on noin 3 000, joista 70 % on yli 50-vuotiaita ja 44 % vailla ammatil-lista koulutusta. Työttömyysaste on ollut vas-taavasti keskimäärin 15,7 %, kun koko maassa se on ollut 12,3 %.

Maakunnan sisäisessä kehityksessä työttö-mien määrä on pysynyt lähes ennallaan Joen-suun ja Keski-Karjalan seutukunnissa viimeksi kuluneen vuoden aikana, mutta on vähentynyt varsin selvästi (-8,6 %) Pielisen Karjalassa. Alu-eella liikevaihtojen kehitys on ollut varsin myön-teistä, mutta osaltaan on vaikuttanut varmasti myös em. työllisten ikärakenne.

Kuntatasolla työttömyystilanne on vai-kein Tohmajärvellä ja Rääkkylässä, paras tilan-ne on Kontiolahdella ja Liperissä. Erot kuntien kesken ovat varsin suuria, muun muassa Jo-ensuun tilanne on selvästi työssäkäyntialueen heikoin. Ammattiryhmittäin työttömyys on kas-vanut korkeammin koulutetuissa ns. asiantun-tijatyöntekijäryhmässä, selvää laskua on puo-lestaan tapahtunut ammattiryhmissä ”ammat-tia vailla olevat” sekä ”muut työntekijät”, missä on avustavaa työtä tekeviä muun muassa teolli-suuden sekä maa- ja metsätalouden tehtävissä.

Seppo Tiainen kuntakehityspäällikkö


(Lähde: Pohjois-Karjalan ELY-keskus)

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/POKETTI-hankePäätoimittaja: Rauno JussilaTilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalveluAineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, POKETTI-hankeGraafinen suunnittelu ja taitto: Laura JussilaKuvat: Jarno Artika (s.1, 13), freeimage (s. 6, 11, 12, 14, 15), Jouko Parviainen (s. 7), Keti (s. 8-9), Pekka Turtiainen (s. 8-9), Iivari Mononen Oy (s. 8-9, 10), Joptek Oy (s.8-9), Eija Hiltunen (s. 11, 15), Photl.com (s. 13, 15), Karelia Expert Matkailupalvelut (s. 15), Jukka Möhönen/Imagepark.biz (s. 15)Painatus: LaserMedia OyPainosmäärä: 1 400 kplIlmestyminen: kaksi kertaa vuodessa

Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti:www.poketti.fi/trendit,www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto, www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala, www.josek.fi, www.keti.fi, www.pikes.fi

www.poketti.fi/anna-palautetta

ANNA PALAUTETTA

ANNA PALA

UTET

TA

Maakuntaliiton löydät myös Facebookistawww.facebook.com/pkmaakuntaliitto

Pohjois-Karjalalla komea sarja sijoituksiaLiikevaihdon kehityksellä mitaten Pohjois-Karjala on menestynyt vii-me vuosina erinomaisesti. Maa-kuntavertailussa saavutuksena vuosilta 2010–2013 on peräti kolme mitalisijoitusta. Vuon-na 2010 Pohjois-Karjala nou-si poikkeuksellisen kovatasoi-sessa kisassa komealla tulok-sella (+18,4 %) hopeasijalle ja seuraavana vuonna hyvällä lu-kemalla (+9,2 %) irtosi pronssia. Vuonna 2012 ote lipsui pahem-man kerran, ja tuloksella -3,1 % jäätiin maakuntavertailun viimeiselle sijalle. Vuoden 2013 taantumassa vain seitsemän maakuntaa ylsi plusmerkkiseen tu-lokseen, ja Pohjois-Kar-jalan +3,0 % riitti tasai-sessa mittelössä vihdoin paalupaikalle.

Pienestä kompastelusta-kin huolimatta maakunnan ko-mealla sarjalla saavutettiin vuosi-en 2010–2013 kokonaisvertailussa kol-mas sija. Tämän julkaisun tiedot kertovat, että tuloskun-to on vuonna 2014 ollut edelleen hyvä.

Documents

Trendit 2/2014