Embed Size (px)
DESCRIPTION
Presis 7.2.2012 Sitran Elinvoimaa -foorumille
Citation preview
Osallistumisympäristö kokoaa verkkovälineitä kevytaktivismista lakialoitteiden tekemiseen.
Vuorovaikutus kansalaisten, virkamiesten ja poliitikkojen kesken lisääntyy valtion- ja kunnallishallinnossa.
SITRA 7.2.2011Osallistumisympäristö-briiffi
Teemu Ropponen, Projektipäälikkö[email protected], 040 525 5153
Taustaa• Projektipäällikkö OM/Demokratia- ja kieliasioiden
yksikkö/Osallistumisympäristö-hanke – Sidosryhmien & käyttäjien huomioiminen– Kansalaisaloitepalvelun määrittely ja toteutus
• Aiemmin mm.– Aalto-yliopistossa, tutki sosiaalista mediaa ja avointa yhteistyötä
kansalaisten ja hallinnon vuorovaikutuksessa (SOMUS)– 10+ vuotta ICT-yrittäjänä/-yrityksissä
=> Näkökulmani on ihmisläheiseninsinöörin
3
Osallistumisympäristö-hanke (OSY)
Syventää vuorovaikutusta kansalaisten, virkamiesten ja poliitikkojen kesken ja parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia – valtion- ja kunnallishallinnossa.
Luo uusia verkko-osallistumisen työkaluja ja –toimintamalleja, jotka ovat kansalaisille, järjestöille ja viranomaisille miellyttäviä käyttää ja helppo ottaa mukaan osaksi omaa toimintaa.
Toteutettavat palvelut
• Perustoiminnallisuus (”alusta”)• Kysely- ja lausuntopalvelu• Kansalais- ja kuntalaisaloite• Osallistumisviestintäpalvelu• Luotauspalvelu• Päättäjäpalvelut• Kansanedustajien ja valtuutettujen
seurantapalvelu
Käytännössä mm.
• Työkalut osallisuuden ja vuorovaikutuksen suunnitteluun• Verkkokeskustelut• Dokumenttien työstö yhdessä• Viralliset verkkokyselyt, epäviralliset gallupit• Lausuntopyynnöt, lausuntojen antaminen, lausuntojen
koostaminen verkossa• Kansalais- ja kuntalaisaloitteiden tekeminen ja seuranta• Tietoa julkisista hankkeista, omista osallistumisoikeuksista ja -
mahdollisuuksista• Kansanedustajien ja valtuutettujen
seurantapalvelu
Osallistumisympäristö-hanke (OSY)
• Osa VM:n Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma)
• Oikeusministeriöllä vetovastuu Osallistumisympäristöstä
• Ohjausryhmässä mm. Eduskunta, Kuntaliitto, kuntia ja ministeriöitä
• I vaihe ulottuu 2012 asti, II vaihe 2013 asti• Ensimmäiset palvelut käyttöön Q1/2012 aikana• Budjetti n. 2,6 miljoonaa (2010-2013)
Osallistumisympäristö-hanke (OSY)
Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Perustuslaki2 Luku Perusoikeudet – 14§ Vaali- ja osallistumisoikeudet – 3 mom.
Avoimen, käyttäjälähtöisen toimintamallin taustalla ovat sekä kovat, että pehmeät asiat
• ”Eat your own dogfood” –asenne erityisen tärkeää muutoshankkeessa
• Tavoitteena saavuttaa parempaa laatua yhteistyöllä – ja näyttää, että näin muidenkin organisaatioiden kannattaa toimia hallinnon hankkeissa
• Toisaalta, hankkeessa tavoitteena ekosysteemin luonti – ei ”vain” järjestelmä tai palvelu
Paljon menetelmiä ja työkalut – osa toimii, osa ei…• Menetelmiä, mm.
– Prototyypit (ja videot) tulevista palveluista (yhteensä 3 tehty)– Kansalaisraati, kehittäjäyhteisö– Avoimet määrittely - erittäin paljon organisaatiorajat ylittävää
määrittelytyöpajoja– Käyttäjälähtöiset pilotit (palvelu-/ekosysteemilaajennukset)
• Työkaluja, mm.– FB & blogit – tiedotus – Owela – käyttäjäkeskustelut – GoogleDocs – verkkoyhteistyö (esim. määrittelyt)
Osallistumisympäristö-hanke (OSY): videot viestinnän välineenä
Kansalaisaloite-video 2012http://bit.ly/kansalaisaloite-video
Osallistumisympäristön proto vuodelta 2010http://bit.ly/OSY-protovideo
Videot auttavat jo mm. Määrittelyssä, hankinnassa jne. – eivät ”vain” viestinnässä.
Protot ymmärryksen luojana, muutosviestinnän välineinä – ja riskienhallinnan työkaluina.
Ks. esim. 2012 protot• www.aloitepalvelu.fi• www.lausuntopalvelu.fi (myös lähdekoodit julkaistu)
Prototyypit ohjaavat myös hankintaa. Hyvässä ja pahassa. Pehmeästi ja kovasti.
Käyttäjäyhteisöt
• 31-henkinen Kansalaisraati kokoontuu n. 2 kertaa vuodessa, toimii lisäksi toiminut verkossa aktiivisesti (Owela: n. 100 artikkelia, yli 100 avainsanaa, n. 700 kommenttia)– Aiheina esim. tavallisen tallaajan näkökulma
• 100+ eri tahoa kattava Kehittäjäyhteisö on kokoontunut kaksi kertaa kertaa ja ollut useimmissa kevään OSY työpajoissa, – Aiheina esim. Avoin data ja palveluekosysteemin luominen
Hankkeen tavoitteena eräänlainen ”open innovation” -sovellutus
• ”not all smart people work for us” – joukkoäly mukaan
• Kansalaisraati• Kehittäjäyhteisö• ”markkinat mukaan”• Kansalaislähtöiset pilotit(kärkikäyttäjähankkeita)
Sources: Chesbrough 2003, www.provenmodels.com
Kansalaisraati 7.11.
Muutosjohtamista ja ihmisystävällisyyttä
”pitää järkätä vertaistukijoukko jossa ne avoimet uudet tyypit tsemppaa kaavoihin kangistuneita ja hommaansa leipääntyneitä virkamiehiä ja -naisia.”
- Kansalaisraatilainen onnistumisen edellytyksistä
Haasteista ja ratkaisuista • Yleisesti
– Kärkikäyttäjät vs. kaikkien huomioiminen?– Miten käyttäjät aidosti huomioidaan ja lunastetaan
odotukset?
• Vaiheittain– Mitä tehdä eri vaiheissa?– Käyttäjälähtöisyys hankinnassa?– Käyttäjälähtöisyys varsinaisen verkkopalvelun
toteutuksessa?
• Miten olemme hyötyneet?
20
ErityisryhmätYritykset
Media
Kansalaiset
Järjestöt
Virkamiehet
Tutkijat Ongelmat
Tieto
RatkaisutPäätökset
Poliitikot
Mahdollista?
Miten muutetaan vakiintuneita hallinnon toimintatapoja!? Miten ihmeessä tuotetaan ihmisystävällistä hallintoa!?
Kansalaisraatilaiset, meidän muutosjohtajamme.
Miten voi osallistua OSY:n kehittämiseen?
• Kerro näkemyksiäsi Facebookissa– Kehittäjäyhteisö www.facebook.com/groups/
osallistumisymparisto/ – Hankkeen fanisivu www.facebook.com/
Osallistumisymparistohanke
• Kirjoittamaan/kommentoimaan hankeblogiimme (http://www.osallistumisymparisto.fi)
• Kansalaisyhteiskuntalähtöiset pilotit– Haku tammikuun loppuun asti
VANHAA TAUSTAMATERIAALIA
Oppeja, ja joitain erityiskysymyksiä”Mitä olen oppinut viimeisen vuoden aikana”?
Haasteista ja ratkaisuista • Yleisesti
– Kärkikäyttäjät vs. kaikkien huomioiminen– Miten käyttäjät aidosti huomioidaan ja lunastetaan
odotukset?
• Vaiheittain– Eri määrittelyvaiheet– Hankinta– Varsinainen verkkopalvelun toteutus
• Miten olemme hyötyneet?
25
Kärkikäyttäjät vs. kaikki mukaan?Meidän tapauksessamme kehittäjäyhteisö on
enemmän kärkikäyttäjähenkinen– avoin data, omien sovellusten teko– toimintatavat, esim. Avoin ministeriö
Voi olla vaikeaa viestiä päätöksentekijöille, • miksi kärkikäyttäjiin pitäisi panostaa (“tavallisten käyttäjien
kustannuksella”)? Suositaanko joitain?• Miksi pitäisi menettää kontrolli? (Fail fast)
26
Miten käyttäjät aidosti huomioidaan?• Ylivoimaisesti vaikein osuus!
• Muutamia oppeja– Käyttäjät työpajoihin tekijöiden kanssa – ei erilleen?– Käyttäjille oikeudet esim. Määrittelydokumentteihin?– Kulttuurien kohtaamiset (ei kaikki tunne työpajoja!)
Jokainen toteuttajaorganisaatio saatava mukaan toimimaan käyttäjien ja käyttäjälähtöisen ajattelun kanssa
27
Kvalitatiivinen vs. kvantitatiivinen lähestyminen
• Palvelumuotoilu lähtee kvalitatiivisesta analyysistä…
– Hankkeiden rahoitus taasen kvantitatiivisesta kustannus-hyöty yms. Ajattelusta, tai ainakin odotetuista, määritellyistä tavoitteista
– Onko kaikki käyttäjäryhmät huomioitu riittävästi?
Ei välttämättä ristiriidassa, mutta voi hankaloittaa?
28
Projektin/hankinnan luonteesta• Onko verkkopalveluiden hankinta IT-projekti?• Mielletäänkö toteutettava kokonaisuus
”tietojärjestelmänä” vai ”verkkopalveluna”– Vrt. esim. termit ja konsultit joita käytetään
• Palvelupolut vs. prosessimallit • Roolit vs. käyttäjäpersoonat• Yms.
Valtava merkitys jo alkumetreillä.29
Määrittelyt
Esiselvitykset, protot, määrittelyt, toteutus…toimittajat eri vaiheissa vaihtuvat.
Miten ihmeessä tieto ja asenteet siirtyvät eri vaiheiden toimittajien kesken?
30
Protot määrittely- ja alkuvaiheissaProtot ymmärryksen luojana,
(muutos)viestinnän välineinä – RISKIENHALLINNASSA.
Mielestäni prototyypit ohjaavat hankintaa. Hyvässä ja pahassa. Pehmeästi ja kovasti.
Ks. www.aloitepalvelu.fi, www.lausuntopalvelu.fi
31
Esimerkiksi; miksi prototyyppi aloitepalvelulle?
• Aloitepalvelulle kannattaa toteuttaa prototyyppi– Teknisesti aloitepalvelun ajatellaan olevan helpohko– Silti, prosessina tämä on uusi, lisäksi integroituu useisiin järjestelmiin,
joiden yhteistoiminnasta on syytä varmistua
• Kolme vaihtoehtoista skenaariota proton toteuttamisen ”seurauksista”– vaihtoehto 1: homma on aivan selvä, ei kun menoksi! – vaihtoehto 2: huomataan ISOJA puutteita toimintojen määrittelyssä,
prosessissa– vaihtoehto 3: huomataan pieniä tai keskisuuria ongelmia
määrittelyssä, prosessissa, voidaan tarkentaa ”helposti”
• ”Boundary object”
Hankinnasta – käyttäjälähtöisyys tarjouksen osana
• Käyttäjälähtöisten roolien vaatiminen/pisteyttäminen
• ”Vuorovaikutus käyttäjien kanssa” –suunnitelma liitteeksi tarjoukseen
– Vaaditaan myös toimittajalta ensin prototyyppiä– Vaaditaan toimittajalta osallistumista
33
HankintatavoistaMeillä ollut tyypillisesti avoimet hankinnat (vs. esim.
Neuvottelut), kiinteähintaiset, määritellyt “avaimet käteen” -palveluhankinnat.
Kiinteähintaiset IT-hankinnat vs. iteratiivisemmat hankinnat?
Miten kypsä tilaaja on esim. ketteriin tai käyttäjälähtöisiin menetelmiin?
34
Toimintamallista toteutuksen aikana (vrt. tarjouspyyntö)
– iteraatiot kommentoitavissa avoimesti vähintään 7 päivää
– aikaa myös keskustella käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa verkkoympäristössä, sekä mahdollisesti yhteistapaamisissa, väh. 1 htp/kk projektin keston ajan.
– Virallinen päätäntävalta asioista, kuten päätöksenteosta ko. vuorovaikutuksen perusteella, on OM:llä.
Toteutus ja ongelmat sen aikana? Korjaustoimenpiteet.
Käyttäjävuorovaikutuksesta ollaan usein valmiita tinkimään ensimmäisenä kun asiat eivät luistakaan – miten varmistetaan, että näin ei käy?!
Keinoja motivoida, sitoa toimittajaa?
36
POSITIIVISUUS
YHTEISÖLLISYYS
YHDENVERTAISUUS
HELPPOKÄYTTÖISYYS
AVULIAISUUS
Suunnitteluperiaatteet (toimittajan tekemä)
Mitä olemme hyötyneet?
Mitä olemme hyötyneet?!• Raati & yhteisö vapaaehtoistyötä => ei voida olettaa, että
osallistujat ovat perehtyneitä hankkeeseen tai prosesseihin jne.– Toiminnan luonne ei ole välttämättä tuottaa eksaktia hyödynnettävää
tekstiä tms. vaan aineistoa josta voi tehdä poimintoja• Tuottanut näkökulmia teknisen ja toiminnallisen määrittelyn
lisäksi esim. prosesseihin (= konseptointiin)• Auttaa myös esim. käyttöohjeiden, viestinnän,
laadunvarmistuksen yms. suunnittelemisessa, ei pelkästään määrittelytyössä
• Molemmat foorumit vielä luonteeltaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia tuottavia – joskin muuttumassa!
Osallistumispanokset vaihtelevat – ideat pääosin melko odotettuja• Osallistumispanokset vaihtelevat suuresti, esim.
– seuraaminen– kotitehtävät/keskustelu– Linkit/best practices tms. vinkit– vaatimusten tai jopa isompien kokonaisuuksien tuottaminen– osallistuminen työpajoihin
• Suuri osa kysymyksistä ja ideoista jossain määrin ”arvattavia”– Varmistus sille, että oikeista asioista on keskusteltu– Varmistus sille, että (tietenkin!) järkevää sisältöä tuotetaan muutenkin
kuin virkamiesvoimin – ”täysin turhia toiveita” melko vähän – suoraan hyödynnettävän
aineiston lisäksi on noussut muutamia hyviä ajatuksia mahdollisesti hankkeen ulkopuolella toteutettavaksi
Muita esimerkkinäkökulmia
• Virkamiesroolit– Virkamiehet omalla nimellä (& kasvoillaan)– Virkamiesten tulee saada luoda erillinen profiili ”siviiliminälle”
• Käyttökokemus & käytettävyys, esim.– ”millä käyttökokemuksillisilla keinoilla luodaan positiivinen tunneside
OSY:yn ja saadaan käyttäjä palaamaan yhä uudelleen”?– Tärkein informaatio täytyy olla löydettävissä 3 klikkauksen päässä– Pitkän latauksen aikana jotain näytettävä, odotus minimiin– Visualisointi ja haut (kuten aiemminkin olleet esillä)
• Pelillisyys– Pelilliset elementit, kuten pisteet, kunniamerkit, avatarit, tms. voivat
olla erittäinkin tärkeitä!
Ehdotukset eivät koske vain vaatimuksia
• Vaatimusmäärittelyn osana oleva OSY-sanasto viedään Wikipediaan– Vrt. TEKESin oppimisympäristö-hanke
• Osallistumisen formaatit – esim. esitetyt idea-aihiot koskien mm. vuorovaikutteista
valmistelua, ideakilpailuita jne. • Muut projektit toimintamallit best practice –
esimerkkeinä– Esim. SITRA– Tuntitili.fi,
• Jalkauttamiseen: OSY osana MindTrek 2011:tä?– Mahdollisesti oma seminaari tms. tässä yhteydessä (10/2011)
Joitain poimintoja kansalaisraadista
• Protovideo erittäin hyvä havainnollistaja• Helppokäyttöisyyys:
– Tunnistautuminen tärkeää, mutta oltava helppoa– Keskustelukulttuuri– Ylipäätään saavutettavuus –tekninen & ymmärrettävyys– Tavoitteena asioiden ”tupshtaminen” sähköpostiin tms.– Neuvonta yms. – myös puhelimitse!– Henkilökohtaiset räätälöintimahdollisuudet oltava hyvät
• Prosessien, vaikutusmahdollisuuksien ja kiteytysten visualisointi tärkeää
• Keinot digitaalisen eriarvoistamisen välttämiseksi ja passiivisten aktivointiin?
Raatilaiset/kehittäjät tulevaisuudessa?
Yhteisöistä tulee kärkikäyttäjiä?
”Evankelistoja”, parhaita myyjiämme?
Puolustajiamme kun ajaudumme vaikeuksiin?
Verkkovaikuttaminen & hallinto
Ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa ja vapaata älykapasiteettia kuin koskaan.
Verkkotekniikka ja sitä kautta organisoituminen on liki ilmaista. *
Miten saadaan hallinto innostumaan aktiiviseen dialogiin ja yhdessä tekemiseen (ei ”vain” osallistumiseen”)?
* Mm. Benkler 2006
Käytettävyys ei ole vain kivaa.
Se on edellytys sille, että saavutamme kovat tavoitteet (kuten säästöt) pehmät tavoitteet (esim. avoimuus, osallisuus)
.
Perustoiminnallisuudet (1/7)
• Kokoaa osallistumisen järjestämiseen tarvittavat peruspalvelut yhteen ”Toimiva palvelupaketti, ver 1.0.”
• Osallistumisen suunnittelu ja järjestäminen• Monipuoliset keskustelut ja kommentointityökalut, myös
reaaliajaassa (vrt. esim. OtaKantaa, chat)• Dokumenttien yhteistyöstö (vrt. wiki)• Verkottumistyökaluja
48
Luonnoksia
Ks. http://bit.ly/PETO-proto-leiska-arviointi
What’s it like?Muuttuvia luonnoksia
Some things to note:
- Bringing interesting content to front page
- random comments, images- participation opportunties that are just about to end
- Integrating with social media- content as well as e.g. login
- Integrating with external feeds-
Kysely- ja lausuntopalvelu (2/7)
Verkkokyselyiden toteuttaminen monikanavaisesti• Kohderyhmien rajaus, esimerkiksi erilaisiin
perusrekistereihin ja karttatietoihin perustuen• Mahdollistaa lausuntomenettelyn ja lausuntojen antamisen
sähköisesti• Palautteen automaattisen koostamisen
Pelkästään tämän osapalvelun toteuttamisella sekä tehostetaan, että laadullisesti parannetaan osallistumista valtavasti.
51
Kansalais- ja kuntalaisaloite (3/7)
http://www.youtube.com/watch?v=aBzMY4Itob4&feature=youtu.be
Osallistumisviestintäpalvelut (4/7)
Osallistumiseen liittyvän tiedon julkaisemisen, koostamisen ja viestintä monikanavaisesti ja personoidusti kansalaisille ja yhteisöille
”Ois kiva, jos minua kiinnostavat asiat tupsahtaisivat vaikka sähköpostiin kerran viikossa” kansalaisraatilaisen kommentti OSY:n tavoitteista ja toiminnoista työpajoissa/verkkotyössä.
53
Luotauspalvelu (5/7)
Etsii ja analysoi verkkokeskusteluja ja –toimintaa. OSY:ssä ja erityisesti sen ulkopuolella
Visualisointeja, ”porautuvia hakuja” ja automaattisia etsintäagentteja.
54
Päättäjäpalvelut (6/7)
• Luottamushenkilöille (edustajat, valtuutetut) työkalut joilla nämä voivat viestiä työstään kansalaisille ja yhteisöille.
• Vrt. esim.– verkkosivut – blogit – chatit – ääni ja videoyhteydet – kytkennät sosiaaliseen mediaan
55
Edustajien ja valtuutettujen seuranta (7/7)
Eräänlainen esikuva: Iso-Britannia, www.Theyworkforyou.com
Hankkeen hyödyt• Kansalaisille ja kansalaisjärjestöille, mm.
– Sujuva osallistumisen suunnitteilla tai valmistelussa oleviin asioihin– Aktiivista tekemistä, tieto päätöksistä– Monipuolisia keskusteluja ja kuulemisia, aloitteita, verkostoituminen– Välineet lausuntojen antamiseen– Yhteisten vaikuttamiskampanjoiden valmistelu.– Myös järjestöt ja kansalaiset voivat olla valmistelijoita
• Virkamiehille ja hallinnolle, mm.– Kuullaan nykyistä paremmin– Työmäärä & kulut pienenevät – yhdenmukaistetaan toimintapoja– Paremmat päätökset, tyytyväisemmät sidosryhmät.
57
Vuosi eteenpäin
58
SYKSY 2011
Perustoimin-nallisuuksienrakentaminen
Perustoimin-nallisuuksienkäyttöönotto
kysely- ja lausu-mispalvelun rakentaminen
TALVI 2012 KEVÄT 2012 KESÄ 2012Aloitepalvelun käyttöönotto
kysely- ja lausu-mispalvelun käyttöönotto
Tulevana talvena käytössä jo toimiva perustoiminnallisuus
Ensi kesänä tehtäneen jo kansalais- ja kuntalaisaloitteita, kyselyitä ja lausuntoja.
aloitepalvelun rakentaminen
Avoimuus – odotukset, hype, pettymys
Onko verkkovaikuttaminen (tai osallistuminen) hypeä?
Malli: Gartner
Lyhyellä aikavälillä teknologian ja innovaatioiden merkitystä yliarvioidaanPitkällä aikavälillä aliarvioidaan
Vuorovaikutus? Vuorovaikutus verkossa?Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa!?
Osallistumisen haasteista • Access - pääsy• Interaction - vuorovaikutus• Culture/political culture - kulttuuri• Technical/management – hallinta
(N. Carpentier)
62
Onko kaikilla pääsy? Teknologiaa, tietoon, ymmärrykseen …?
Yhdenvertaisuus verkossa? Kaikki mukaan?
Huom.AHJO on Helsingin kaupungin sähköinen kokousjärjestelmä
Kuinka päästä ihmisten mediamaisemiin?
65
senslesss.blogspot.commeriim.blogspot.comjuliasdf.wordpress.com
ErityisryhmätYritykset
Media
Kansalaiset
Järjestöt
Virkamiehet
Tutkijat Ongelmat
Tieto
Ratkaisut
Päätökset
Poliitikot
”Some-kulttuuri”
• Avoimuus – oma nimi, oma identiteetti• Nopeus• Yksilöllisyys vs. tasapäisyys• Kieli
Kulttuuri?Poliittinen kulttuuri?
69
70
Sosiaalinen media
Socialmedia
Content
Communitiesand networks
Web 2.0technologies
Fun FreeEasy
Sosiaalisen median luokittelua
71
Openness, inclusion, sharing, agility, flexibility
Interaction, deliberation, engagement, participatory design
Real-time collaborative planning, brainstorming, documenting, project management
Ei vain hallinto - järjestötoiminta muutoksissa?
Miten järjestöt suhtautuvat esimerkiksi spontaanien liikkeiden (vrt. Porkkanamafia) aiheuttamaan ”paineeseen”?
Toimintakertomukset ja jäsenmäärät alkavat olla yhä huonompia indikaattoreita järjestön vaikuttavuuden arviointiin.
Mitä tilalle? Mitataanko nettimainetta, klikkauksia, yhteyksiä, ystäviä?
Tekninen?Hallinnollinen?
Asiantuntijuus murroksessa?
Mikä muuttuu?
Source:OECD
Verkkovaikuttaminen & hallinto
Ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa ja vapaata älykapasiteettia kuin koskaan.
Verkkotekniikka ja sitä kautta organisoituminen on liki ilmaista. *
Miten saadaan hallinto innostumaan aktiiviseen dialogiin ja yhdessä tekemiseen (ei ”vain” osallistumiseen”)?
* Mm. Benkler 2006
Muutoksia ja paradokseja?
Tiedon omistaminen ja ”asiantuntijuus” ei ole enää valtaa, vaan keskusteleminen ja toimeenpano.
”1-9-90”
Itserganisoituvatkin projektit pitää suunnitella hyvin, ketteryyttä unohtamatta.
Miten toteuttaa ”avoin innovaatio”
• ”not all smart people work for us” – joukkoäly mukaan
• Kansalaisraati• Kehittäjäyhteisö• ”markkinat mukaan”• Kansalaislähtöiset pilotit
Sources: Chesbrough 2003, www.provenmodels.com
Lopuksi…Miten lunastamme lupaukset?
Avoimuus – odotukset, hype, pettymys
Onko verkkovaikuttaminen hypeä?
Malli: Gartner
Lyhyellä aikavälillä teknologian ja innovaatioiden merkitystä yliarvioidaanPitkällä aikavälillä aliarvioidaan
Verkovaikuttamisen tulevaisuus?
Tietoyhteiskunta?Verkkovaikuttaminen?
vai
Yhteiskunta?Vaikuttaminen?
Ts. miten juurrutetaan verkko yhtä normaaliksikuin puhelin tai paperi?
