sopu syntyy neuvotellen

Jaana Monto:

paremm an t yöpäivän puolesta 3-13

IhmIsyys ahtaalla töIssäsäästä arjen menoIssa

Hyödy keHitys-keskustelusta!vapaa-ajalla rokkimimmiHaamujoHtaja näkyväksiaktiivinen työparieläimen asialla

JÄSENLEHTI

TES & HYVINVOINTISamassa paketissa?

7 tapaa kesyttää kaaos töIssä

TOIMIN J U T U T16 Neuvottelijan

muotokuva Jaana Monto pitää tes-neuvotteluja äärettömän jännittävinä ja pitkinä. Hän aloittaa valmistautumisen jo vuotta ennen kuin voimassa oleva työehtosopimus umpeutuu.

28 Inhimillisyys takaisin!Töissäkin ihmisen perustarve on tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Tommy Hellsten väittää, että ihmisyys on kadonnut työpaikoilta.

33 Rohkeasti kehityskeskusteluunPomo käyttää kehitys-keskustelua työkaluna esimiestyössään. Työntekijän taas kannattaa hyödyntää keskustelu niin, että osallistuu päätöksiin omasta työstään.

Hyvinvointi kätkeytyy tessiinMonet työehto-sopimuksiin sorvatuista asioista vaikuttavat työhyvinvointiin: esimerkiksi työajat, tauot, vuosilomat ja irtisanomisajat. Pohjimmiltaan tes on rauhansopimus.

TOIMIN VA K IOT3 pääkirjoitus & jurin juttu

8 työ & pari

Riitta ja Sanna ovat kumppaneita järjestötyössä.

12 parasta työssäni

Marika Mahlapuu hoitaa eläimiä.

13 kotiläksyt

Antti Isokangas luki kirjan This Town.

14 omat raHat

Nappaa säästöä arjesta.

31 kolumnisti

Kolumnisti Tiina Torppa kiittää päiväkotia.

32 vapaata aikaa

Helena Haaparanta rokkaa.

35 7 tapaa

pistää kaaos kuriin.

43 uusi alku

Eeva Sillanpää, 7, tietää, että luottamusmies auttaa.

TOIMIN PA LSTAT4 toimi oikein

Asiantuntijat vastaavat.

5 ura & iHmiset

Haamujohtaja tutuksi. Paras työpaikka. Kuinka tes etenee?

6 työ & terveys

Työspykologi auttaa työyhteisöä. Stressi ja ahdistus valvottavat. Tehokas liikunta.

9 myös naisille

Kilpavarustelua.

10 trendi & törmäys

Pariskunnan onnellisuus piilee taidossa sopia. Madventures & matkakohteen turvallisuus. Naura itsesi terveeksi! Kimppakyyti kannattaa.

37 erton järjestösivut

20

toimiHenkilöliitto

erton jä senleHti

pä ätoimitta ja

KRIstIINa ahoNeN

toimituspä ällikkö

sUsaNNa CYGNeL /

FoNDaMeNta MeDIa oY

ulkoa su

MaRKo voN KoNow

kir joitta jat

saRI aLhava,

teRhI haUtaK aNGas,

MIa heMMING,

heLINä hIRvIKoRpI,

aNttI IsoK aNGas,

vIRve JäRvINeN, NooR a

K a asINeN, K ataRIINa

KR abbe, vIRpI MeLLeRI,

JaRI peLtoR aNta,

KIRsI poIKoL aINeN,

MIINa poIKoL aINeN Ja

tIINa toRppa

kuva a jat ja kuvitta jat

JoNNa KosKI Ja

JUha MYLLYMäKI

toimituksen

yHteystiedot

FoNDaMeNta MeDIa oY

taRKK ´aMpUJaNKatU 4 a 3900140 heLsINKI

p. 040 554 7780

sUsaNNa .CYGNeL@

FoNDaMeNta .FI

w w w.toIMILehtI.FI

http://IssUU.CoM/ toIMI

säHköposti

toIMI@eRto.FI

julk aisija

eRItYIsaLoJeN

toIMIheNKILöLIItto

eRto RY

mediamy ynti

KRIstIINa ahoNeN,

p. (09) 6132 3267

paINopaIKK a

FoRssa pRINt 2013

aIK aK aUsLehtIeN

LIItoN JäseN

IssN 0783-9693

JUha MYLLYMäKI

KUvasI K aNteeN

Ja aNa MoNtoN.

sisältö 3-2013

2 | toIMI | 3-2013

sosIa alIpummIa etsImä ssä . Suomalaisten ja saksalaisten suhtautuminen yhteiskunnan tukiin on erilaista. Saksassa ihmisiä ja yrityksiä pidetään lähtökohtaisesti rehellisinä. Lähtökohta johtaa kevyeen ja halpaan hallintoon. Esimerkiksi osalomautetun oikeus soviteltuun päivärahaan näyttää sisältävän mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Saksassa tätä ei kuitenkaan pidetä ongelmana.

Suomalaisten järjettömänä lähtökohtana on edunsaajien vilpillisyys. Kaikin käytettävissä olevin keinoin varmistetaan, ettei kukaan koskaan pysty saamaan itselleen jotakin, johon hänellä ei muiden mielestä ole sataprosenttisella varmuudella oikeutta. Tavoitetta metsästetään käsittämättömillä lakiviidakoilla ja massiivisilla hallintojärjestelmillä. Rakenneuudistuksia tehtäessä pitää yksinkertaistaa niin kansalaisten kuin yritystenkin saamien tukien sääntelyä. Kuinka paljon pilkuntarkat määräykset aiheuttavat turhia hallinnollisia kustannuksia, vaivaa ja ajankulua? Hallintoviidakkoa yksinkertaistamalla voidaan parantaa tuottavuutta ja säästää rahaa.

erton puHeenjoHta ja juri a altonen kertoo, mitä on miettinyt viime aikoina.Jurin Juttu

ERTOn lakimiehet ja asiantuntijat ovat valmistautuneet huolellisesti työehto-sopimusneuvotteluihin. Kullanarvoi-sena ohjenuorana valmistautumises sa ja neuvotteluissa toimivat jäsenistöl-le tehtyjen työehto-

ja palkkakyselyjen tulokset. Vasta-uksenne ovat äärimmäisen tärkeitä ja niiden pohjalta olemme muotoil-leet sopimustavoitteet esiteltäväksi työnantajapuolelle.

Työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK on väläytellyt jul-kisuudessa haluavansa erilaisia heikennyksiä työehtosopimuksiin. ERTO tekee kaik-kensa edistääkseen jäsentensä ostovoimaa, etuja ja työolojen kehittymistä.

Työehtosopimusten kirjauksilla vaikutetaan myös työhyvinvointiin ja työn kehittämiseen. Asiasta ker-rotaan tarkemmin teemajutussa sivulta 20 alkaen. Samalla selvitämme muutamien ay-slangin sanojen merkityksiä, kuten esimerkiksi keskitetty ratkaisu, liittokierros ja yleissitovuus.

ERTOn jäsenistä vajaa kolmasosa työskentelee aloilla, joilla ei ole joko lainkaan työehtosopimusta tai tessiä noudatetaan vain osassa työpaikkoja. Suomessa

näillä sopimuksettomilla aloilla on töissä yli 200 000 palkansaajaa eli noin 10 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä. Sopimuksettomien alojen ansiokehi-tyksen turvaamiseksi ERTO antaa tutkimustietoon

perustuvia palkkasuosituksia. Työ-ehtojen pohjaksi neuvottelemme Runkosopimuksen.

Työehdoista neuvotteleminen on kiemurainen prosessi. Joskus neu-votellaan siitä, että aloitetaanko neuvottelut. Joskus osa asioista rat-kaistaan varsinaisten neuvottelujen jälkeen työryhmissä. Joskus taas työnantajien neuvottelijat yrittä-vät tyrmätä vaatimuksemme väit-

tämällä, että haluamme etuja ”naapurin koirallekin”. Nähtäväksi jää, millainen neuvottelukierroksesta tu-lee ja ilmaantuuko tutuksi tullut koira jälleen mukaan kiistämisrepertuaariin.

ERTOn jäsenenä saat tietoa neuvottelujen tuloksis-ta ja tarvittaessa tulkinta-apua. Lähetämme jokaiselle työehtosopimuksen piiriin kuuluvalle ERTOn jäse-nelle oman alan sopimuksen painotuoreena kotiin.

Aktiivista syksyä!

kristiina ahonen päätoimittaja

ERTOn jäsenet vaikuttavat alansa työehtosopimuksen

sisältöön.

NEuvOTTElu-kiEmuROiTa ja

TyöhyviNvOiNTia

JOSKUS NeUVOTeLLAAN

SIITä, eTTä ALOITeTAANKO NeUVOTTeLUT.

pääkirjoitus

toIMI | 3-2013 | 3

Kuka jaksaa ja kuinka?

?Nyt puhutaan kaikkialla siitä, että ihmisen pitäisi jatkaa töissä yhä pidempään. Miten voi jaksaa tehdä töitä esimerkiksi 65-vuotiaana?

nimim. eläkeikää odottaessa, 55 v.

Työkyky, koettu työhyvinvointi ja työssä jaksaminen muodostuvat monesta tekijästä. Oma terveys ja toi-mintakyky luovat pohjan työssä jaksamiselle. Ikään-tyminen vaikuttaa fyysisen toimintakyvyn vähenemi-seen ja fyysisesti raskas työ asettaa omat haasteensa jaksamiselle.

Tästä huolimatta huolehdi aktiivisesti omasta ter-veydestäsi, vireydestäsi ja fyysisestä kunnostasi. Tätä ei kukaan muu tee puolestasi.

Työntekijän omiin voimavaroihin vaikuttavat am-matillinen osaaminen sekä arvot, asenteet ja motivaa-tio. Huolehdi siitä, että ammatillinen ja teknologinen osaamisesi ovat ajan tasalla. Säilytä työn tekemisen

ilo, osallistu aktiivisesti työpaikan ke-hittämishankkeisiin ja pyri suhtautu-maan muutoksiin myönteisesti.

Pyri vaikuttamaan myös itse työ-hön ja työyhteisön toimivuuteen. Keskustele esimiehesi kanssa mahdol-lisuudesta vaikuttaa työjärjestelyihin, työvuorojen suunnitteluun, työpäivän pituuteen ja tauotukseen. Huolehdi sii-

tä, että perustehtäväsi on selkeä ja pyydä esimieheltä palautetta. Ota vastuu oman työsi kehittämisestä ja tuo omat kehittämisehdotuksesi rakentavasti ja aktii-visesti esille.

marjukka mikola

Vallitseeko lakkopakko?

? Onko minun pakko lakkoilla, jos niin päätetään, vaikka se tuo epämukavuutta ja rahanpuutetta perheelle?

nimim. ei tahtoa eturintamaan

Pakko lakkoiluun on aika suhteellinen käsite. Lak-koon aseena tartutaan meidän aloillamme vain äärim-

mäisessä tilanteessa ja viimeisenä keinona. Työtais-telu on aina joukkovoimaa, jolla yritetään pakottaa työnantaja suostumaan kohtuulliseksi katsomaamme ratkaisuun. Se osoittaa, ettei neuvotteluissa ole onnis-tuttu.

ERTOn aloilla ei onneksi ole aikoihin tarvinnut turvautua lakkoon, vaikka Logistiikassa jouduttiin-kin keväällä 2010 antamaan lakkovaroitus. Onneksi ratkaisuun päästiin ennen lakon alkua. Tulos oli kui-tenkin paljon parempi, kuin mitä tarjottiin ennen lak-kovaroituksen antamista.

Suomessa ei ketään voi suoraan pakottaa osallistu-maan lakkoon, mutta käytännössä juuri tuon joukko-voiman takia lakot ovat yleensä hyvin pitäneet. Toisin sanoen lakkoon on osallistunut niin laaja joukko työn-tekijöitä, että vastapuoli on taipunut kohtuulliseen ratkaisuun. Lähes aina lakot ovat loppuneet varsin lyhyeen – onneksi.

matti orkovaara

Mikä on taloudessa reilua?

?Taloudessa puhutaan paljon sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Mitä sillä tarkoitetaan?

nimim. rahaa kaikille

Eri ihmiset antavat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden käsitteelle hieman eri sisällön. Oikeudenmukaisuus on hyvin arvovärittynyt käsite. Sosiaalinen-sana ulot-taa käsitteen taloutta laajemmaksi.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus pitää sisällään aja-tuksen siitä, että eri yksilöillä tulisi olla mahdollisim-man yhtäläiset mahdollisuudet onnelliseen ja täyspai-noiseen elämään.

Puhtaan markkinatalouden tuottama varallisuuden ja tulojen jako ei täysin vastaa käsitystämme oikeasta. Siksi tarvitaan politiikalla korjausliikkeitä.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuus -käsitteen yhtey-dessä ollaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion sy-vimmässä ytimessä. Progressiivinen verotus perustuu osittain maksukykyyn. Sosiaalisesti oikeudenmukais-ta on tarjota maksuton koulutus ja terveydenhuolto.

ralf sund

Marjukka MikolaKtK, Careerstorm Urapalveluiden uravalmentaja

Ralf Sund vtM, sttK:n talouspoliittinen asiantuntija

Matti Orkovaaravaratuomari, eRton edunvalvonta johtaja

toimi oikeinkysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

SuOmESSa Ei kETääN vOi SuORaaN pakOTTaa lakkOiluuN.

ura&ihminen

4 | toIMI | 3-2013

Testaa, tykkäävätkö aivosi työstäsiViihtyvätkö aivosi töissä? Leikkimielinen testi paljastaa muun muassa, virittääkö työpaikkasi ilmapiiri aivosi parhaimmilleen. Tee testi: www.ttl.fi

suomal aInen IT-alan yritys Futurice Oy valittiin jo toistamiseen Euroopan par-haaksi työpaikaksi pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa.

Parhaassa työpaikassa on ainakin mah-dollisuus vaikuttaa omiin työtehtäviin, työtapoihin ja vastuun määrään.

– Kaiken perustana on maalaisjärki. Pa-rempi tehdä asiat fiksusti sen sijaan, että seurataan prosesseja tai päätöksiä, joita joku johtaja on joskus keksinyt, sanoo Senior Consultant aki kolehmainen Futuricesta.

– Avain on luottamus, jota rakennetaan läpinäkyvyydellä. Esimerkiksi toimiston seinillä on koko ajan kaikkien nähtävillä erilaisia yrityksen ajankohtaisia tietoja, kuten asiakastyytyväisyyslukuja tai firman taloutta ja toimintaa kuvaavia numeroita, kertoo Futurice Oy:n toimitusjohtaja tuo-mas syrjänen.

Myös sitä on toimitusjohtajan mukaan pohdittu paljon, miten ihmiset saadaan työpaikalla kerääntymään yhteen, kohtaa-maan ja tutustumaan toisiinsa.

luottamuksella voittoon

er ä ä ssä suuressa teknologiayritykses-sä aloitti kerran uusi johtaja. Hän oli jo ole-massa, ennen kuin tuli virallisesti taloon, sillä joku oli lukenut hänestä jutun, joku oli tavannut hänet ohi mennen ja joku kuullut juorun.

– Uusi johtaja kiinnostaa työpaikalla kaikkia. Jos ei ole faktaa, niin hänestä sepi-tetään totuuksia, kertoo johtamisen tutkija tommi auvinen Jyväskylän yliopistosta.

Hän törmäsi haamujohtajuuteen väitöskir-jaa tehdessään.

Ennakko-odotus voi olla niin vahva, että johtajan todellinen viesti kaikuu kuu-roille korville. Esimerkiksi tällä uudella johtajalla oli tervetuliaispuheessaan selkeä myönteinen viesti, jonka alaiset tulkitsivat ristiriitaisesti eli yksi myönteisenä, mutta toinen kielteisenä kuulemiensa tarinoiden mukaan.

Auvinen tapasi vuoden kuluttua kyseisen johtajan, joka kertoi muuttaneensa johta-mistyyliään huomattavasti tutustuttuaan organisaatioon paremmin. Työntekijöiden mukaan mikään ei ollut muuttunut.

– Johtajan luonne hahmottuu kertomuk-sista, huhuista, juoruista ja uskomuksista. Se, millaisena johtaja kokee itsensä juuri tässä hetkessä, ei useinkaan heijastu – aina-kaan reaaliajassa – organisaation sosiaali-seen todellisuuteen, Auvinen selittää.

Kun johtaja oli lopettanut työnsä orga-nisaatioissa muutaman vuoden jälkeen, työntekijät peilasivat toimintaansa vielä myöhemminkin hänen tavoitteisiinsa ja johtajuuteensa.

– Eli uudesta johtajasta oli tullut uusi vanha haamujohtaja, jonka persoona jatkoi elämäänsä yrityksessä.

haamujohtaja on aina töissä

KooNNUt susanna cygnel KUva sHutterstock ura&ihminen

Kuinka…t yö e H to s o p i m u s -

n e u vot t e l u t e t e n e vät

tIedätkö, mItä tes-kIerroksella tapahtuu?

1. alkuvuoden jäsenkyselyis-sä kysytään, mitä tavoitteita

jäsenet pitävät tärkeänä. Esimerkiksi koulutuksen ja

työaikakysymysten merkitys on kasvanut.

2. neuvottelutavoitteet vahvistetaan ennen kesää. Työnantajien kanssa neuvo-teltavat tavoitteet laaditaan jäsenkyselyjen perusteella.

3. keskusjärjestöt neuvotte-levat keskitetyn ratkaisun. Sen jälkeen liittokierroksella

sovitaan alakohtaisesta sovelta-misesta määräaikaan mennessä.

TAIkeskitettyä ratkaisua ei tule,

jolloin mennään liittokier-rokselle. Kaikki työehtoso-pimusmääräykset voivat olla

neuvottelujen kohteena. Liitot neuvottelevat itsenäisesti ilman keskusjärjestöjä myös palkan-

korotuksista.

4. jäseniltä kysytään, miten neuvotteluissa edetään.

Jos eteen tulee selkeä valinta-tilanne, jäsenien mielipidettä

kysytään vaikka kesken neuvot-telujen. Mikäli neuvottelut pää-tyvät riitatilanteeseen, jäsenien mielipidettä kysytään, ennen

kuin mihinkään painostustoimiin ryhdytään.

5. laihakin sopu on parempi kuin lihava riita. Jäsenien

tahto ratkaisee, miten pitkälle tavoitteista pidetään kiinni. Mo-

lemmat neuvotteluosapuolet ovat kuitenkin epäonnistuneet,

jos sopimusta ei synny.

teKstI katariina krabbe

toIMI | 3-2013 | 5

oskus esimiehellä, työntekijällä, työkaverilla tai työter-veyshuollolla herää huoli työyhteisön hyvinvoinnista.

Silloin työterveyspsykologin vierailu voi sysätä asioita parem-paan suuntaan.

– Jos työpaikalla on kireä ilmapiiri ja toistuvasti epäselvyyk-siä työtehtävien hoitamisessa, työterveyspsykologi voi ehkä auttaa, kertoo työterveyspsykologi airi Hietakangas Tampereen Työterveys ry:stä.

Yhdessä työyhteisön kanssa aletaan miettiä, miten työtä voisi muuttaa sujuvammaksi.

– Työntekijät ja esimiehet ovat parhaita asiantuntijoita työyh-teisön pulmien ratkaisijoina. Työyhteisön kehittämisen apuvä-lineeksi meillä on tarjolla esimerkiksi Työterveyslaitoksen ke-hittämä Parempi työyhteisö -työhyvinvointimittari.

Työterveyspsykologin palvelut yksittäisen työntekijän jaksa-misen tueksi tunnetaan vielä toistaiseksi paremmin kuin työ-yhteisölle suunnatut palvelut. Yksittäinen työntekijä hakeutuu vastaanotolle työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan kautta.

– Työterveyspsykologin luona saa käydä yleensä yhdestä kol-meen kertaan. Jos on pitkän terapian tarvetta, asiakas ohjataan eteenpäin.

Työterveyspsykologilla käynnit voi järjestää tapahtuvaksi työajalla. Hietakangas kuitenkin tietää, että asiakkaat usein haluavat tulla vastaanotolle työajan ulkopuolella.

Niin työyhteisön kuin yksittäisen työntekijän ongelmiin kan-nattaa hakea apua varhaisessa vaiheessa, jolloin ehditään vielä kääntää sairauspoissaolot laskuun ja ennaltaehkäistä työnteki-jöiden ennenaikaista eläköitymistä. teKstI mia Hemming

Työyhteisön parantaja

työ&terveys

MAAnTIEn MITTAILIJAsanota an, että juokseminen kannattaa aloittaa rauhassa ja omaa kehoa kuunnellen. Saman ohjeen antaa samuli vasala, kestävyysjuoksumme huippunimi reilun kymmenen vuoden takaa. Ihan keltanokille hän suosittelee juoksukoulua. Lenkillä kannattaa mestarin mukaan edetä välillä rauhallises-ti ja välillä hieman tiukempaa tahtia, sillä vaihtelu kehittää kehoa. Lenkille voi keksiä tylsistymisen vält-tämiseksi oheispuuhaa: ”Mitä jos valitsisit seuraavalla palauttavalle lenkille maisemareitin ja katsoisit syksyistä kaupunkia juoksun lomassa? Tai laita napit korviin ja kuuntele uutta soittolistaa.”

6 | toIMI | 3-2013

Kuinka…a r v i o i da l i i k u n n a n

t e H o k k u u s

jotta lIIkunta edistäisi terveyttä, sen pitäisi olla sään-nöllistä ja riittävän tehokasta. Omaksu muutama ohjenuora

tehokkuuteen.

1. yksi kerta viikossa hidastaa kunnon huononemista, kaksi kertaa ylläpitää kuntoasi ja kol-

me kertaa tai useammin viikossa parantaa suorituskykyäsi.

2. alussa treenin pitäisi kes-tää puoli tuntia: aloittelijoille sopii esimerkiksi puolen tunnin kävelyä joka päivä. Kun kunto kehittyy, harjoitus voi kestää

useita tunteja kerrallaan.

3. liikunnan rasitustaso ja liikuntaan käytetty aika ovat

toisilleen käänteisiä. Yleis-sääntönä voidaan pitää, että

mitä kovempi on liikuntasuori-tuksen teho on, sitä lyhyempi

kesto riittää ja päinvastoin.

4. liikunnan tehon voi määri-tellä omia tuntemuksiaan kuun-nellen tai sykettä mittaamalla.

5. valitse sopiva harjoitussyke näistä kahdesta: kuntoliikunta (50–60 % maksimisykkeestä)

sekä kohtuullisesti kuormittava liikunta

(60–70% maksimisykkeestä). Maksimisykkeen voi laskea

suurin piirten näin: 220 – ikä.

6. tehokkuustavoitteita voi kuvata myös sanalli-

sesti: PPPP eli pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta

(50%–60% maksimisykkeestä). Hikoillen ja hengästyen, mutta

hyvällä fiiliksellä (60–70 % maksimisykkeestä)

Lähde: www.sla-ry.fi

auts! pohjelIha s kr amppa a treenin aikana. ”Muista ottaa magnesiumia sään-nöllisesti, niin krampit loppuvat”, treeni-kaveri ehättää sanomaan. Näinhän monesti neuvotaan, mutta mistä magnesiumin mai-ne kramppeja ehkäisevänä aineena oikein kumpuaa?

maagiNEN magNESium

kaiherrus varastaa unenkeIttIöpsykologIn diagnostiikkaa: stressi pitää hereillä alkuyöstä ja ahdistus aamuyöstä. Oireita on toki monenlaisia, mutta unettomuus on jo aika selvä merkki pään ylikuormittumisesta.

Stressi syntyy siitä, että ihmiseen koh-distuu enemmän vaatimuksia kuin mihin voimavarat riittävät. Lyhytaikainen stressi voi patistaa yltämään parhaimpaansa, mut-ta pitkään jatkuvaa stressiä ei pidä sietää. Työstressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi kohtuuttomat vaatimukset, epäoikeuden-mukaisuus työpaikalla, epämääräinen työnjako ja arvostuksen puute. Ihmistä voi stressata mikä tahansa muutos, myöntei-nenkin, tai arjen hankaluus. Selvitä siis syy ja puutu siihen, niin uni tulee.

Ahdistus on jo vähän isompi vyyhti. Se saattaa tuntua jännitykseltä ja pelolta eten-

kin aamuyön hiljaisina tunteina. Oireetkin voivat olla samankaltaisia kuin pelossa, ku-ten hikoilua ja sykkeen nousua.

Ahdistus-sana juontuu suoraan ahtaus-käsitteestä: ihminen kokee kärsivänsä ti-lan puutteesta, tässä tapauksessa henkises-ti. Kaikki ei ole hyvin, mutta jos uskaltaa kuunnella omaa ahdistustaan ja miettiä sen syitä, voi keksiä ratkaisuja. Jos taas ahdis-tus kasvaa suhteettomaksi peloksi ilman todellista uhkaa, kannattaa hakea ammat-tiapua. Tällaista on esimerkiksi jatkuva kuoleman tai sairastumisen pelko täysin terveellä ihmisellä.

Jos taas ihmistä on kohdannut todelli-nen kriisi, kuten avioero, läheisen kuolema tai vaikka työpaikan menetys, ahdistus on täysin luonnollinen ja terve reaktio. Lähteet: Terveyskirjasto, Suomen Mieleterveysseura

KooNNUt susanna cygnel KUvat sHutterstock Ja valmista ja työ&terveys

Tutkimuksissa on todettu, että magne-siumlisä ehkäisee lihaskramppeja liikuntaa harrastamattomilla henkilöillä. Urheilijoi-ta tutkittaessa ei ole kuitenkaan saatu vas-taavaa tulosta. Magnesium on elimistössä monessa mukana, joten lienee perää siinä, että sen puute voi aiheuttaa kramppeja. Mutta ei ole näyttöä, että lisämagnesium auttaisi kovissa urheilusuorituksessa niillä-kin, joilla ei ole sen vajetta elimistössä.

Kun ihminen hikoilee liikuntasuorituk-sen aikana, hän menettää jonkin verran magnesiumia, mutta ei välttämättä lisä-ravinnetarpeen verran. Magnesiumia saa ainakin kuitupitoisista viljatuotteista, jo-ten niiden nauttimisen luulisi ehkäisevän kramppeja ja lisäravinteen tarvetta. Lähde: Liikkujan ravitsemus

68 %ertolaisista edistää työhyvinvointiaan pitämällä itsensä kunnossa työn ulkopuolellaLähde: Toimi-lehden elokuinen työterveys & tes -kysely

toIMI | 3-2013 | 7

sanna koIVusa arI: En ole koskaan hakeutunut aktiivisesti järjestötoimintaan. Minua pyydettiin mu-kaan muutama vuosi sitten ERTOn Varsinais-Suomen aluejärjestön teatteri-illassa. Minä houkuttelin mu-kaan Ritvan, joka on ollut työkaverini jo 13 vuotta.

Järjestämme ERTOn aluejärjestön jäsenille esimer-kiksi teatteri-iltoja omakustannus-hintaan, ja suunnitteilla on muun muassa frisbeegolfia sekä geokät-kentää. Ihmiset lähtevät huonosti kokeilemaan yksin, mutta ryhmäs-sä harrastuksia testataan helpom-min.

Olen hyvin kiinnostunut erilai-sista asioista, ja monessa tulee oltua mukana. Järjestötoiminta on laajentanut sosiaalista ver-kostoani tutustuessani uusiin ihmisiin.

rIt Va r ähmönen: Käymme Sannan kanssa yhdessä sekä aluejärjestön kokouksissa että MaMan sääntömää-räisissä vuosikokouksissa ja hallituksen kokouksissa.

Sanna on loistava kollega. Hän tarttuu nopeasti ja tehokkaasti tehtäviin. Häneen voi aina luottaa, ja yh-teistyömme on mutkatonta.

Pidän ammattijärjestön toimintaa tärkeänä. Ar-vostan MaMan järjestämiä koulutuksia ja ERTOn tarjoa mia etuja. Työhyvinvoinnin asiat ovat kaikille

tärkeitä, ja niihin on kiva pereh-tyä yhdessä. Yhteiskunnallisetkin asiat kiinnostavat minua.

Jos johonkin lähtee vähänkin aktiivisesti mukaan, tulee kyselyi-tä sieltä ja täältä. Menot on vaan sovitettava vapaa-aikaan. Vielä minulle ei ole suurempaa stressiä muodostunut. MaMan hallituk-

sen ja ERTOn aluejärjestön kokouksia on noin kerran kuukaudessa. Kyllähän ne ovat toistaiseksi kalenteriin mahtuneet!

Aika ajoin pitää muistaa ladata akkuja. Talvikausina haen mielenrauhaa joogasta, jota olen harrastanut jo parisenkymmentä vuotta.

aktiiveiksi bongatutSanna innostui järjestöaktiiviksi teatteri-illassa ja houkutteli Ritvan mukaan.

työ&pari teKstI sari alHava KUva juHa myllymäki

sanna koivusaari, 44ad, Hed-vastaava, Zeeland

ritva rähmönen, 56ad, Hed-vastaava, Zeeland

”hyödyNNämmE kOkOuSmaTk aT

kESkuSTElEmalla ja idEOimalla.”

8 | toIMI | 3-2013

kilpavaRuSTEluajoissakin harrastuksissa varusteet ovat koko homman ydin.

mikä onkaan sinun lempiharrastusvälineesi?

KooNNUt jari peltor anta KUvat valmista jat myösnaisille

teknistä tekstiiliä erämaahanVaellukselle tarvitaan juuri sinne viritetyt vaatteet ja jalkineet. Kantovälineissä on paljon valinnanvaraa kevyestä retkirepusta laadukkaaseen vaellusrinkkaan. Telttava-rusteet, makuupussit ja alustat sekä Trangia muine ruo-kailuvirityksineen suo hurjasti iloa tarvikehamstraajalle. Varusteiden pitää olla keveät, mutta jokainen pudotettu gramma varusteissa maksaa. Nykyretkeilijä tarvitsee tietys-ti elektroniikkaa, kuten gps-laitteen ja korvessa toimivan, aurinkovoimalla ladattavan älykännykän reittisuunnitte-luohjelmistoineen.

sukellus tavarapaljouden mereenSukellus on välinelaji, ellei tyydy snorklailuun perusvälineil-lä eli maskilla, snorkkelilla ja räpylöillä. Suomen viileissä vesissä tarvitaan useimmiten märkä- tai kuivapukua. Lisäk-si pitää olla aluspuku ja paljon lämmintä vaatetta (mieluiten tietysti viimeisintä teknistä vermettä) sukellusinstrumentit, sukellustietokone, parinaru, paineilmasäiliöt, tasapaino-tusliivit, valaisimet, veitsi ja muita erikoisapuvälineitä, kuten vesitiivis kamera tai vedessä käytettävä radiopuhelin umpimaskissa. Yleensä sukeltaja tarvitsee myös veneen – ja sukellusparin.

ei kahta ilman kolmatta tai neljättäGolfvälineet melkein hirvittävät aloittelijaa, ennen kuin ymmärtää innostua loputtomasta välinearsenaalista. Eri tilanteisiin tarvitaan aina erilainen maila: draivereita, väy-läpuita, puttereita, rautasettejä, wedgejä ja hybridejä. Maila kuljetetaan kantobägissä, pencil-bägissä tai kärrybägissä kärryineen. GPS:t ja etäisyysmittarit kuuluvat tähänkin lajiin. Entäpä ne viimeisen päälle olevat golfkuteet!

musa soi välineistäSkeboja voi olla tosiharrastajan nurkissa mielin määrin erilaisille musiikkityyleille. Kitaroihin syntyy helposti ke-räilyhimo, ja niiden kaveriksi tarvitaan tietysti kevyempää ja raskaampaa vahvistinlaitteistoa. Vahvistimen ja kitaran väliin kytkettyjä efektipedaaleja riittää loputtomasti perus-säröstä multiefektipedaaliin ja moniraitaiseen luupperiin.

Hifistelijän otosKamerat lisävarusteineen tarjoavat loistavat näkymät tavarafriikille. Pitkälle edistynyt kuvaaja tarvitsee kame-rarungot, linssit, suotimet, salamavarusteet, jalustat ja stu-diovarusteet. Mitä valovoimaisemmat linssit saa hankittua, sitä hulppeammin pääsee rahaa kuluttamaan. Kamerat ovat lisäksi siitä kiitollisia, että laitteiden elektroniikka kehit-tyy joka vuosi aimo askelin: laitteisto ei ole koskaan täysin viimeistä huutoa ja hankittavaa riittää.

toIMI | 3-2013 | 9

trendi&törmäys

HYVÄÄ MATKAA!

älä leiki tyhmänrohkeaa k aIkkIalle ma aIlma ssa ei kannata hurjapäisimmänkään kulkea. Jopa teeveestä tuttu Madventures välttää matkusta-mista kriisialueille. ”Elleivät journalistiset tehtävät sitä vält-tämättä vaadi”, Riku Rantala tarkentaa. ”Tämä koskee yhtä lailla sotia, poliittisia levottomuuksia tai luonnonmullistuksia – avustusjärjestöt eivät kaipaa yhtään ylimääräistä riippakiveä jalkoihinsa pyörimään.”

Rantala suosittelee perehtymään aina ennen matkaa ulkomi-nisteriön nettisivuilla oleviin matkustustiedotteisiin. ”Niissä kerrotaan päivitetyt tiedot maan turvallisuustilanteesta ja annetaan muutakin hyödyllistä tietoa reis-saajalle!” Lähde: http://formin.finland.fi/ (Maat ja alueet)

Pinnalla nyt… nousussa on tietenkin ysärimuoti. Tätä ei sitten kannata jättää puolitiehen. Heittisotsatukka tai puoli päätä siiliksi, purkkarit jalkaan ja benetton-henkinen neule harteille. Silkkipaidan helmat sitten housuihin, kiitos. Älykköversioon mallia voi ottaa katselemalla Villin Pohjolan jaksoja. Inkkarikoru on silti turhan halpa trikki.

…ja sukelta a Kekkosrillit, kekkosrillit, kekkosrillit...

YMPÄRISTÖ KIITTÄÄ

Kimpassa duuniinKimppakyyti työpaikalle säästää luontoa ja rahaa, vaikka myönnettävä se on: yksin autoilussakin on etunsa. Jotta yhteiskuljetus tuntuu houkuttelevalta, solmitaan pelisäännöt ja noudatetaan niitä. Näin se tapahtuu:

1. Harkitse yhteiskuljetusta etenkin silloin, jos työmatka on pitkä.

2. Hanki yhteiskyytiläiset mahdollisimman läheltä kotiasi tai matkan varrelta.

3. Etsi oikeat kaverit kimppaan. Henkilökemioiden pitäisi täsmätä, sillä jos yksi haluaa olla automatkan aikana hiljaa ja toinen kuunnella rokkia, joltakin menee ennen pitkään hermot.

4. Jos muut työntekijät työpaikallasi eivät ole halukkaita yhteiskuljetuksiin, etsi kanssamatkustajia internetin palveluista.

5. Ota puheeksi kustannusten jako, sillä edullisuus on yleensä kimppakyytien kriteeri. Varo vapaamatkustajaa, joka haluaa maksattaa kulut kuskilla.

6. Helpointa on, jos kaikilla matkustajilla on käytössä auto – voitte sopia tasapuoliset ajovuorot.

7. noudata aikatauluja. Aamuvirkkuja ei naurata, mikäli iltavirkku nukkuu vielä muiden odottaessa.

8. Tiedota kanssamatkustajia hyvissä ajoin esimerkiksi sairastumisesta.

9. Mikäli jokin asia ei toimi tai yksi myöhästelee, ota asia rohkeasti esille, niin vältät turhautumisen.

10. Yhteiskuljetuksessa et matkusta yksin, joten muista olla joustava..

teKstI noor a k a a sinen

KooNNUt susanna cygnel KUvat sHutterstock

aI mIten helppoa olIsI olla aina samaa mieltä kump-panin kanssa! Tyytyväisen hyrinän ryydittämää ”joojoo” kaikuisi kodin seinistä, eikä mistään tarvitsisi vääntää ja vängätä. Tämä ei ole kuitenkaan oikeassa elämässä mah-dollista – ja tylsäksikin se kävisi, sillä luonnetta pitää omal-la rakkaalla olla, sopivasti.

Tutkimusten mukaan onnellisessa parisuhteessa riidel-lään, eikä tarvitse pelätä ilmaista voimakkaitakaan suut-tumuksen tunteita. Myös huonoissa parisuhteissa riidel-lään, mutta ero piilee sopimisessa: Onnellisessa suhteessa osataan rauhoittua ja rauhoittaa kumppania ja tehdä so-vintoa. Toisen mollaamista vältetään ja mököttämistäkin kartetaan, koska se on puolustuskannalla oloa. Hyvässä parisuhteessa on enemmän hyviä kohtaamisia kuin riitoja. Kaikkein paras osoitus riidan laantumisesta on sovinto-seksi, jos molemmat sitä aidosti haluavat.

Joka tapauksessa parisuhteen pitäisi olla niin turvalli-nen, että omia tunteitaan voisi ilmaista ilman pelkoa hyl-käämisestä. Kaikkein karmein tilanne syntyy, jos erimie-lisyydestä seuraa henkisen tai, vielä pahempaa, fyysisen väkivallan uhka. Silloin kannattaa nostaa kytkintä. Jatku-va alistuminen toisen tahtoon ei ole tervettä elämää.

Tutkimukset puhuvat myös niin sanotuista ikuisista on-gelmista, jotka eivät koskaan ratkea mutta joiden kanssa opitaan elämään. Tyypillisesti tällaiset tilanteet kumpua-vat erilaisesta suhtautumisesta rahan käyttöön tai siistey-teen. Näistäkin olisi voitava puhua, vaikka se ei välttämät-tä vie asiaa ratkaisuun. Pahinta on lukkiutunut tilanne, jossa asiat haudataan eikä niistä puhuta. Pattitilanteessa kannattaa hankkia ammattiapua ja palauttaa parisuhde ihanasti raiteilleen.Lähde: Väestöliitto

IHMISSUHTEET

ONNElliSET OSaavaT SOpia

10 | toIMI | 3-2013

N auraminen rentouttaa ja tuo hyvän mie-len, mutta harva käyttää sitä tietoisesti terveyden edistämiseen. Naurulla on kuitenkin paljon terveysvaikutuksia, joista on myös tieteellistä näyttöä.

Nauru vahvistaa immuunijärjestel-mää, laskee verenpainetta ja vähentää sydänkohtauksen riskiä, koska se ren-

touttaa valtimoiden seinämiä. Nauraminen tekee myös viisaak-si, sillä se pumppaa happea verenkiertoon. Mitä enemmän aivot saavat happea, sitä luovempaan ja monimutkaisempaan ajatte-luun ne pystyvät.

Naurun avulla pystyy säätelemään kehon hormonitasapainoa, sillä nauraessa stressihormonien, kuten kortisolin, tuotanto vä-henee ja mielihyvähormonien, kuten endorfiinin ja oksitosiinin, tuotanto kasvaa. Endorfiini on kehon oma kipulääke ja oksito-siini lisää ihmisen kykyä tuntea empatiaa ja seksuaalista mieli-

hyvää. Itse asiassa nauru vaikuttaa ihmisen elimistöön pitkälti samalla tavoin kuin rakastelu.

Mutta mikä neuvoksi jos ei naurata? Naurujoogaohjaaja anu ylikoskella on hyviä uutisia:

– Keho ei tunnista, onko nauru tekonaurua vai oikeaa nau-rua. Tekonaurusta on myös hyvin lyhyt matka aitoon iloon. Kun päästää irti kontrollista ja alkaa päästellä erilaisia hörähdyksiä, touhu alkaa jossain vaiheessa huvittaa.

Naurujoogaohjaajalla on hyviä vinkkejä, miten naurua voi houkutella esiin: Voi maata selällään ja heilutella jalkoja ilmassa tai nojata seisoma-asennossa taaksepäin, nostaa kädet ilmaan ja alkaa hohottaa.

Valitettavasti satunnainen vitseille hörähtely ei riitä. Naurun terveysvaikutukset saa, kun nauraa 10–15 minuuttia yhteen soit-toon. Siksi kannattaakin harkita naurujoogatunnille osallistu-mista tai nauruklubiin liittymistä. teKstI virpi melleri

Nyhjäise nauru vaikka tyhjästä

LOMALLA AIKAMATKALLEheI me eI lennetä enä ä! On aika ottaa vastuu muutenkin kuin jätteitä lajittelemalla. Minne eivät kiskot vie, sinne ei ehkä tarvitse mennäkään. Mökkiloma ilman sähköjä on nyt

se juttu. Kotonakin voi pysyä. Etelänmatkan sijasta kumisaappaat tai sukset jalkaan ja lap-suusmuistoja verestämään. Mummon kutoma

villapaita on ehdoton.

trendi&törmäystiesitkö, että nauraminen laihduttaa? se kiihdyttää aineenvaihduntaa noin 20 prosenttia normaalista ja polttaa noin 140 kaloria tunnissa.

toIMI | 3-2013 | 11

el äImet tekeVät työstäni hienon. Valtaosa potilaistani on kissoja ja koiria, mutta pieneläinhoitajana olen hoitanut matelijoita, lintuja, minisikoja ja lammastakin.

Eläimet ovat haastavia hoidettavia: koska yhteinen puhekieli puuttuu, syytä vaivaan joudutaan hakemaan joskus pitkäänkin. Se palkitsee, jos antamamme hoito tehoaa ja eläin paranee. Aina hoitoa ei ole ja eläimen kärsimykset on lopettava. Työpaikassani Hakametsän Eläinlääkäripalvelussa asiakassuhteet ovat pitkiä. Tutuksi tulleen eläimen lopetus on kamala paikka minullekin.

Teemme työtä eläinlääkäri–hoitaja-parina. Oma työpisteeni on useimmiten leikkaussalissa. Valmistelen salin ja eläinpotilaan toimenpiteeseen ja valvon potilasta toimenpiteen ajan. Kun omistaja saapuu noutamaan lemmikkiään, kerron toimenpiteestä ja annan kotihoito-ohjeet.

Työni on kasvattanut kärsivällisyyttäni ja vahvistanut uskoani maalaisjärjen käyttöön – sillä pärjää eläimen kanssa pitkälle. Tarvitsen molempia ominai-suuksia myös vapaalla, sillä kotona minulla on kissa, 3 käärmettä ja 12 koiraa. Kasvatan kotikennelissä irlanninsusikoiria.

Marika Mahlapuu, 39

Parasta työssäni on…

1991–1996kalamyyjä, kalaliike p. nygren, tampereen kauppahalli

1996–2000 siistijä, eri rakennuksilla

2000–2001pieneläinhoitajaopinnot, karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos

2001–2002pieneläinhoitajan harjoittelu, Valkeakosken eläinsairaala

2003– pieneläinhoitaja, hakametsän Eläinlääkäripalvelu, Tampere

2023Työskentelen edelleen pieneläinhoitajana.

hoidot edistyvät: tulee uusia leikkausmenetelmiä ja uutta laitteistoa.

perustyö ihmisten ja eläinten kohtaamisissa säilyy

toivottavasti ennallaan.

teKstI virve järvinen KUva juHa myllymäkiparastatyössäni

12 | toIMI | 3-2013

vIestINtäKoNsULttI antti isok anga s LUKee aMMattIKIRJaLLIsUUtta pUoLestasI.

lehtiä ja televisiota seuraamalla saa helpos-ti sellaisen kuvan, että Suomessa on maa-ilman huonoimmat poliitikot. Valtame-dian luoma käsitys poliittisista päättäjistä on silti aurinkoinen verrattuna sosiaali-sen median synnyttämään mielikuvaan.

Verkkokeskusteluista oppii nopeasti, että poliitikot ovat huijareita, joiden ainoa tavoite on tehdä tavallis-ten kansalaisten elämästä mahdollisimman kurjaa. Vaikka maan talous on kuralla, poliitikot lentelevät verorahoilla tutustumassa Thaimaan golfkenttiin ja kieriskelevät Arkadianmäelle lahjusrahoista rakenta-massaan setelikasassa pettämässä sekä puolisoaan että äänestäjiään.

Keskustelun luomat mieliku-vat ovat oikeastaan yllättäviä, sillä kaikki faktat kertovat täy-sin päinvastaista. Suomi sijoit-tuu toistuvasti kansainvälisissä vertailuissa maailman vähiten korruptoituneiden maiden jouk-koon. Yhteiskunnallista luot-tamusta mittaavien vertailujen mukaan suomalaiset ovat puoles-taan yksi maailman luottavaisimmista kansoista. Me luotamme toisiimme, yhteiskuntaan ja sen päättäjiin. Jopa niihin poliitikkoihin.

suomal aIset polIItIkot alkavat vaikuttaa erityi-sen rehellisiltä ja hienoilta ihmisiltä, kun lukee mark leibovichin kirjaa This Town, joka kertoo siitä, miten politiikka ja poliitikot toimivat Yhdysvaltain pää-kaupungissa Washington D.C.:ssä. Kirjan nimi viit-taa Washingtonin eliitin kaupungistaan käyttämään nimeen. Sisäpiiriläisten puheessa Washington ei ole ikinä ”Washington” tai ”pääkaupunki”, vaan ”tämä kaupunki” – niin kuin esimerkiksi ilmaisussa ”pidän huolen, ettet enää ikinä saa töitä tässä kaupungissa”.

Washingtonia ei pyöritä ainoastaan politiikka, vaan koko sen päätös- ja virkakoneiston ympärillä kukois-tava ”mediateollinen kompleksi”: suuret mediayhtiöt, jatkuvasti voimakkaampi viestintä- ja lobbausala sekä kaikkea rahoittavat etujärjestöt ja suuryritysten edun-valvojat.

Kaikki tietävät, että Washingtonin poliitikot aja-vat äänestäjiensä lisäksi vaalirahoittajiensa etua, mut-ta entistä enemmän tavoitteena on myös oma hinku lobbaushommiin tai tv-julkisuuteen todella isojen

ansioitten pariin. Valtavien panoksien ja valtavan kil-pailun lopputuloksena on kulttuuri, jota pyörittävät sekä raha että juorut, jossa takin kääntäminen on tai-teenlaji, ja jossa kaikilla ihmissuhteilla on pelkästään vaihdannallista arvoa.

leIboVIch on päIVät yöltä än the New York Timesin politiikan toimittaja ja siten itsekin sisäpiirin jäsen. Siitä huolimatta hän kuvaa Washingtonia ulko-puolisen silmin ja luo yksityiskohtaisen sekä absurdin hauskan kuvan paikasta, jossa yksikään sielulla ja sel-kärangalla varustettu ihminen ei haluaisi olla töissä.

This Town on ennen kaikkea surkuhupaisa kerto-mus siitä, miten raha, julkisuus ja poliittinen valta kietoutuvat toisiinsa. Suomessa rahaa, jul-kisuutta ja valtaa on paljon vä-hemmän kuin Washingtonissa, eikä Suomen ja Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää voi muu-tenkaan verrata toisiinsa. Oman edun tavoittelu, juonittelu ja tur-hamaisuus ovat kuitenkin yleis-inhimillisiä piirteitä, joten kirja

auttaa tavallaan ymmärtämään myös sitä, miten poli-tiikka täällä toimii.

Vielä kiintoisampaa on kuitenkin se, mitä This Town opettaa arkipäivän työelämästä. Oman edun tavoittelua, juonittelua ja turhamaisuutta esiintyy ni-mittäin lähes jokaisella työpaikalla, onneksi yleensä sentään lievemmässä muodossa kuin Washingtonissa ja Arkadianmäellä. Katsopa vaik-ka ympärillesi: todennäköisesti sinunkin toimistossasi on omat riikinkukkonsa, juoruilijansa ja selkäänpuukottajansa.

Washingtonia kutsutaan osu-vasti rumien ihmisten Hollywoo-diksi. Sellaisena se todennäköi-sesti pysyykin, sillä yritykset uudistaa politiikan kulttuuria ovat epäonnistuneet toisensa jälkeen. Onneksi jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnal-laan siihen, millaisessa Holly-woodissa itse on töissä.

jokainen työpaikka on pieni arkadianmäki.

Rumien ihmisten hollywood

kotiläksyt

SiEllä ykSik ääN SiElulla ja

SElk äRaNgalla vaRuSTETTu

ihmiNEN Ei haluaiSi Olla TöiSSä.

toIMI | 3-2013 | 13

piENiSTä puROiSTa SuuRi SääSTö

lapsiperheen rahat ovat usein tiukalla. mutta kun merkkaa menot ylös, voi keksiä keinot pennin venytykseen.

On neuvo, jonka kaikki tietävät, mutta jota harva noudattaa: kirjaa ylös per-heen menot ja seuraa niitä.

Sitä ei vain tahdo saada aikaiseksi. Ehkä tämä herättää:

Nordea-pankki tutki suomalaisten ”arjen taskuvarkaita” eli pieniä ylimääräisiä menoja. Keskiverto suomalainen käyttää viikossa 30 euroa heräteostoksiin, kuten suklaapatukoihin, kalliisiin välipaloihin, take away -kahveihin ja iltapäivälehtiin.

Jos perheen kaksi aikuista käyttelee rahaa tätä tah-tia, vuodessa kuluu 3 120 euroa pelkkiin pikkuostok-siin. Olisiko tälle summalle muutakin käyttöä?

”Tämä on se salaisuus monella. Paljonko saa me-nemään vaikka cafe latteen, jonka nappaa mukaansa joka päivä rituaalinomaisesti”, sanoo toiminnanjohta-ja juha a. pantzar Takuu-Säätiöstä, joka neuvoo ihmi-siä talousongelmissa.

Kaikista elämän nautinnoista ei tietenkään tarvitse luopua. Kannattaa pitää itselle tärkeät ilot, mutta tun-nistaa ne arjen taskuvarkaat, joihin sortuu kiireessä, stressaantuneena tai verensokerin heitellessä.

tärkeIn kustannus, joka perheen taloutta sane-lee, on tietysti asuminen. Kun koti on jo valittu, eikä lainanlyhennyksistä tai vuokrista voi nipistää. Sen si-jaan asunnon valinnan ja vaihdon hetkellä kannattaa olla realistinen.

”Nykyään kolme-nelikymppiset ajattelevat, että heidän pitää omistaa heti asunto, jossa on oma huone jokaiselle perheenjäsenelle. Moni elää juuri maksuky-vyn rajoilla niin, ettei mitään ylimääräistä menoa saa tulla”, Pantzar sanoo.

Kodin säästöprojektin voi aloittaa sähkön ja ve-den käytöstä. Asiantuntijayritykset Motiva ja Adato Energia ovat laskeneet, että nelihenkisen omakotita-lossa asuvan perheen viikoittaiset energiakulut voivat vaihdella talviaikaan 57 ja 133 euron välillä. Energia-tuhlareiden olisi mahdollista säästää enimmillään 300 euroa kuussa. Kerros- ja rivitaloasujilla ja järke-västi energiaa käyttävillä kulut ovat toki jo valmiiksi pienemmät.

Seuraavaksi voi kääntää katseen liikkumiseen.Monelle oma auto on pakollinen, mutta sillä su-

hataan paljon turhaan. Liikenneviraston henkilölii-kennetutkimus paljastaa, että suomalaisten yleisin automatka on yksi–kolme kilometriä, ja lähes puolet ajoista on alle viisi kilometriä. Moni näistä reissuista taittuisi pyörällä tai kävellen.

Hyvien julkisten yhteyksien varrella asuvan perheen

omatrahat teKstI terHi Hautamäki KUvItUs jonna koski

14 | toIMI | 3-2013

ei luultavasti kannata omistaa autoa lainkaan. Esi-merkiksi Helsingissä kaksi aikuista maksaa julkisen liikenteen vuoden kausilipuista hieman päälle 1 000 euroa. Jos perheessä on lisäksi kaksi koululaista, per-heen yhteismenot ovat reilut 1 500 euroa.

Julkisilla kulkeva perhe voi säästää monta tuhatta euroa vuodessa, vaikka tekisi kesäloma- ja viikonlop-pumatkat junalla tai vuokra-autolla.

ta a s VIl ahtI satanen markettiin? Nordean tut-kimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista tekee ruokakaupassa heräteostoksia.

Kolmen euron ylimääräiset her-kut kolme kertaa viikossa tekevät vuodessa 468 euroa.

Keskivertoperheen ruokahävikki maksaa vuodessa noin 280 euroa. Maa- ja elintarviketalouden tutki-muskeskuksen johtaman Ecopaf-tutkimuksen mukaan suomalaiset heittävät roskiin lähes joka kymmenennen leipäpalan, perunan tai hedelmän. Ostosten suunnittelu, ylijäävän ruuan pakastaminen ja oikea annostelu lasten lautasil-le säästävät selvää rahaa.

Esimerkiksi Marttojen nettisivuilta löytyy resepte-jä, joiden avulla voi hyödyntää tähteeksi jääneet peru-nat, kasvikset tai kuivahtaneet leivät.

monIlle perheIlle on itsestään selvää, että osa vaatteista, lastentarvikkeista, kalusteista tai harras-tusvälineistä kelpaa kierrätettynä. Hyödynnä net-tihuutokauppoja ja netin vaihtorinkejä tai järjestä

tavaranvaihtobileet ystävien kanssa. Osta harkiten vaatteita, joista todella pidät ja jotka kestävät pesua.

Harvoin tarvittavia tavaroita, kuten retkeilytarvik-keita ja työkaluja, voi lainata kavereilta tai vuokrata vaikkapa kuinoma.fi-palvelusta.

Takuu-Säätiön Pantzarin mukaan olisi tärkeää kiin-nittää huomio koko kulutusajatteluunsa, jota verkko-ostokset ja luottokortilla maksaminen helposti hä-märtävät.

”Tarvitsenko välttämättä sitä uutta kännykkää tai iPadia, jos siihen ei ole varaa? Luotolla hankkiminen

on melkein aina epäedullista”, hän huomauttaa.

Suhteessa eniten rahanhukkaa koituu useista pienistä veloista, joiden maksuajat ovat pitkiä. Kuu-kausittaiset käsittely- ja korkokulut saattavat olla enemmän kuin velan lyhennys.

Osamaksutilistä kertyy jopa 30–35 prosentin todellinen vuosikorko. Tuhannen euron ostoksista maksat siis vuoden aikana satoja euroja yli-määräistä.

Joskus velat paisuvat ongelmaksi asti työssäkäyväl-läkin.

”Tärkeintä on tarttua asiaan ajoissa”, Pantzar sanoo.Hänen mukaansa yritykset ja jopa perintätoimistot

ovat usein auliita sopimaan maksujärjestelyistä ja erä-päivien siirroista, jos rahat ovat väliaikaisesti tiukalla.

Jos laskut alkavat kasaantua, ilmaista neuvontaa ja apua saa kuntien talous- ja velkaneuvonnasta tai Ta-kuu-Säätiöstä.

omatrahat

vuOdESSa kuluu 3 120 EuROa

pElkkiiN pikkuOSTOkSiiN.

pihin vinkitsä ä stä Vettä . Kiinteää vesilaskua maksavalle kerrostaloasujalle veden tuhlaus ei paljastu, mutta omakotiasujalle kyse on isoista rahoista. Motivan ja Adato Energian esimerkkilaskelman mukaan nelihenkinen perhe voi säästää enimmillään 1 560 euroa vuodessa pihillä vedenkäytöllä ja huolehti-malla hanojen ja suihkujen tiiviydestä.

hoIda kotIa oikein. Käytä energia-pihejä kodinkoneita ja käytä niitä oikein. Motivan ja Adato Energian mukaan neli-henkisen perheen ruuanlaitosta, tiskeistä, pyykeistä ja kylmäsäilytyksestä voi löytyä säästön varaa jopa 400 euroa vuodessa. Laske myös huonelämpötilaa, jos se on yli 20 - 22 astetta. nyrkkisääntönä jokainen aste säästää 5 prosenttia lämmityskuluissa.

a ja taloudellIsestI. Autoliiton mukaan taloudellisella ajotavalla voi vä-hentää bensankulutusta noin 12 prosenttia. 20 000 kilometriä vuodessa ajava säästää lähes 280 euroa. Pari sataa euroa lisää voi nipistää myös tyhjentämällä auto turhasta roinasta ja sammuttamalla ilmastointi silloin, kun sitä ei tarvitse.

pIdä etäpäIVä . Kun auton kiinteitä ku-luja ei lasketa, ajomäärän mukana kasvavat polttoaine- huolto- ja rengaskulut voivat olla vaikkapa 20 senttiä kilometriltä. Jos korvaat joka arkipäivä yhden 3 kilometrin päähän suuntautuvan ajon pyöräilyllä tai kävelyllä, säästät vuodessa yli 300 euroa.

Jos kuljet 46 viikkoa vuodessa töihin 13 kilometrin päähän, kuten suomalaiset kes-kimäärin, säästät viikoittaisella etäpäivällä noin 240 euroa vuodessa.

tee eVä ät töihin. Jos perheen kaksi työssäkäyvää aterioi työpäivinä lounassete-leillä, arkilounaisiin saattaa kulua vuodessa yli 3 000 euroa. Jos kumpikin vaihtaa ulkona syömisen kahden euron kotiruoka-eväisiin parina päivänä viikossa, vuodessa jää muuhun käyttöön lähes 1 000 euroa.

kIlpaIluta lIItt ymät ja vakuutuk-set. Taloussanomien Suomen Rahatiedolla teettämässä tutkimuksessa selvisi, että kalleimman ja halvimman kännykkäliitty-män ero oli vuodessa 453 euroa. Vastaa-vassa kotivakuutusten vertailussa kävi ilmi, että omakotitalossa asuva nelihenkinen perhe voi säästää kilpailutuksella jopa 173 euroa. Hintojen lisäksi täytyy toki vertailla palvelun sisältöä, ehtoja ja vakuutusten antamaa turvaa.

toIMI | 3-2013 | 15

16 | toIMI | 3-2013

huolellinen valmistautuminen auttaa suotuisaan lopputulokseen työehtosopimusneuvotteluissa. Niinpä jaana montolla on tallessa lähes jokaisen alan työehtosopimus.

TäRkEäN TauSTaTyöN TaiTajateKstI sari alHava KUvat juHa myllymäki

toIMI | 3-2013 | 17

m atkaa jaana monton ko-toa Imatralta neuvotte-lupaikalle Helsinkiin on kulunut yli kolme tun-tia. Takana on tiukka valmistautuminen tes-neuvotteluihin. Puolen tunnin keskustelun jäl-

keen osapuolet toteavat, että tämä oli tältä päivältä tässä. Sovi-taan uusi tapaamisaika. Taloushallinnon ammattilaisten vara-puheenjohtaja Monto lähtee takaisin Imatralle.

”Totta kai on välillä turhauttavaa, kun asiat eivät etene neu-votteluissa niin vauhdikkaasti kuin toivoisin. Tähän on alka-nut kuitenkin jo tottua”, kertoo Monto. Hän edustaa tämän syksyn tes-neuvotteluissa neljättä kertaa Taloushallinnon am-mattilaisia.

Monton hyppy järjestötoiminnan polulle ei ollut pitkän suun-nittelun tulos. Hän osallistui Taloushallinnon ammattilaisten syyskokoukseen ja huomasi, että siellä oli kivaa porukkaa. Siltä istumalta hän päätti lähteä mukaan ja pääsi jäsenvastaavaksi.

”Haluan vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kun hallituspaikka

vapautui, ilmoittauduin vapaaehtoiseksi siihenkin. Jos on kiin-nostusta edustajistopaikkaan, niihin pääsyä ei tarvitse kauan odottaa.”

Tes-neuvotteluja hän kuvaa äärettömän jännittäviksi ja pit-käkestoisiksi. Valmistautuminen alkaa jo vuotta ennen voi-massa olevan työehtosopimuksen umpeutumista.

”Me emme päätä neuvotteluiden tavoitteista, vaan kysymme niitä jäsenistöltämme. Tes-työryhmä kirjaa tavoitteet ja laittaa ne tärkeysjärjestykseen. Palkankorotus nousee aina kyselyissä tärkeimmäksi tavoitteeksi.”

Neuvotteluihin valmistaudutaan keräämällä tilastotietoa tilastokeskuksesta ja työnantajilta. Työryhmä tekee tarkkoja laskelmia siitä, mitä muutokset kustantavat työnantajalle: pal-jonko maksaa vaikkapa yksi sairauspäivä tai äitiyslomaviikko lisää. Lopuksi liiton lakimies kirjoittaa tavoitteet ja perustelut oikeaan sanamuotoon.

”Neuvottelut etenevät nopeammin meille hyvään lopputu-lokseen, kun meillä on esittää alusta alkaen mielipiteiden ja arveluiden sijaan silkkaa faktaa”, Monto perustelee valmistau-tumisen tärkeyttä.

Montolla on työryhmässä asiantuntijarooli: 30 vuoden työ-

18 | toIMI | 3-2013

kokemus taloushallinnon alalta on tuonut rautaisen ammatti-taidon.

”Olen nykyisin pääasiassa palkanlaskija, mutta teen myös kirjanpitoa. Kaappini on täynnä eri alojen työehtosopimuksia, joten tavoitteista keskusteltaessa voin peilata niitä muiden alo-jen sopimuksiin. Huomaan herkästi myös epäkohdat palkka-uksessa.”

Hänen ja liiton lakimiehen lisäksi työntekijöitä edustaa tes-neuvotteluissa Taloushallinnon ammattilaisten puheenjohtaja. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla he esittävät työntekijä-puolen tavoitteet. Työnantajan edustajat esittävät vastineensa vasta seuraavalla kerralla.

neuVottelutIl anteessa lakimiehet keskustelevat pää-osin keskenään. ”Me muut olemme siinä vaiheessa tukijoukkoi-na. Neuvottelut kestävät puolesta tunnista muutamaan tuntiin, emmekä istu yömyöhään. Yleensä muut asiat, kuten lomat, kä-sitellään neuvottelujen alkuvaiheessa ja palkankorotukset jää-vät viime tippaan, jopa viimeiseen mahdolliseen päivään.”

Kerta kerralta osapuolet pyrkivät lähestymään toistensa näkemyksiä. Montolle oli yllätys, kuinka kaukana osapuolten mielipiteet aluksi ovat, kuinka monia tapaamisia neuvottelu-kierroksella on sekä kuinka moneen kertaan osapuolet poistu-vat neuvotteluhuoneesta keskustelemaan tahoilleen ja palaavat takaisin huoneeseen.

Aluksi myös vastapuolen käytös saattoi hätkähdyttää. ”Kerran eräs neuvottelija sanoi meille tavoitteiden esittelyn

jälkeen, että paperin voisi ampua tykillä, minkä jälkeen hän poistui huoneesta. Joukkoon mahtuu hyvin erilaisia persoonia. Mutta tuolloinkin saatiin lopulta tulos aikaiseksi.”

Monton mielestä hyvä neuvottelija on rauhallinen ja kärsiväl-linen, pysyy asiassa eikä provosoidu.

”Olen oppinut hillitsemään itseni neuvotteluissa, vaikka si-sällä kuohuisi. Asiat siinä ovat vastakkain eivätkä ihmiset. Kun päästään kadulle oman porukan kanssa, tulee kovempiakin sa-noja”, hän kertoo nauraen.

Jäsenistöltä ei ole tullut kuraa neuvottelijoiden niskaan. Ta-voitekyselyiden vapaa sana -osiossa lähetetään tsemppiä neu-votteluihin ja toiveita palkankorotustavoitteiden läpimenosta. Monto kertoo miettivänsä toisinaan, luulevatko jäsenet, että neuvottelijat antavat liian helposti periksi, jos tavoitteet eivät mene läpi sellaisenaan.

”Neuvottelukierros ei ole läpihuutojuttu. On selvää, että kummallakin on omat näkemyksensä. On tärkeää päästä jo-honkin tulokseen. Kauhean mielellään ei lakkoonkaan mennä. On vain opittava hyväksymään, ettei kaikkia vaatimuksia saa alkuperäisinä läpi.”

Montolle pääsy neuvottelemaan työehtosopimuksesta on huipennus ay-työlle. Tärkeimpänä tavoitteena hän näkee työ-ehtosopimuksen saamisen yleissitovaksi.

”Sen pitäisi sitoa kaikkia työnantajia: myös niitä, jotka eivät

”OlEN OppiNuT hilliTSEmääN iTSENi NEuvOTTEluiSSa, vaikk a SiSällä kuOhuiSi.

aSiaT OvaT vaSTakk aiN, EiväTk ä ihmiSET.”

jaana monto, 49palkanlaskija, kirjanpitäjä

3 syytä… ryHtyä neuvottelijaksi

1. Pääsee käymään välillä Helsingissä.

2. On älyttömän mielenkiintoista olla aitiopaikalla juristien taistossa.

3. Saattaa päästä jopa ravintolaan syömään.

kuulu työnantajaliittoon. Jotta se olisi mahdollista, meidän pitäisi saada lisää jäseniä ja työnantajapuolenkin olisi järjestäy-dyttävä nykyistä paremmin.”

Myös yhdenjaksoisen loman, liukumien ja vapaitten pidon mahdollisuus olisivat alan työntekijöiden kannalta oleellisia parannuksia.

”Työmme on verottajan määräyksestä aikatauluun sidottua. Keväisin tilinpäätösaikaan voi tulla useita satoja ylityötunteja. Väsyminen on todellinen riski. Virheiden määräkin kasvaa vä-syneenä.”

Monto on mukana myös palkkaustyöryhmässä, jossa neu-votellaan palkkauksen kehittämisestä nykyistä kannustavam-paan suuntaan. Taloushallinnon alalla ei ikälisiä tunneta, vaik-ka ammattitaito kasvaa vuosi vuodelta.

”Ihan hyvässä hengessä on neuvoteltu. Työnantajapuoli ei ole täysin torpannut ajatuksia, joten toivottavasti asia etenee mah-dollisimman pikaisesti.”

jos t yö VIe toIsen puolen Monton hereilläoloajasta, niin toisen nappaa rottweiler Remu. Heti kun jäät lähtevät, Jaana ja Remu suuntaavat pieneen saareen päivittäin. Siellä ei ole säh-köä, mutta kaikki ne mukavuudet löytyvät, joita neuvottelija tarvitsee rentoutuakseen.

”Saari on Remun ja minun juttu. Isäntä on sen verran reissu-töissä, että voisi olla yksinäistä ilman Remua. Saaressa voin ka-lastaa ja nikkaroida esimerkiksi pieniä ulkorakennuksia. Yksi hauskimmista harrastuksistani on vesijuoksu saaren ympäri”, Monto kertoo.

Lomansa hän pitää talvella ja käy silloin kaukomailla sukelta-massa. Kesällä Montolla ei ole lomia.

”Kuljen keväästä syksyyn töihin saaresta. En tarvitse silloin lomia. Työt kaikkoavat mielestä sillä hetkellä, kun vene irtoaa satamasta ja saan katsella Saimaata.”

toIMI | 3-2013 | 19

Tessiin kätkeytyy hyvinvointiavaikka työehtosopimuksissa ei suoraan puhuta työhyvinvoinnista, sovitut pelisäännöt takaavat hyvinvoinnin perustan. parantamisen varaakin olisi.

80 %pitä ä oikeu den m u k a i s ta

es im ies t yötä t yöHy v in voin n in

perus ta n a .

teKstI k atariina kr abbe KUvItUs juHa myllymäki

20 | toIMI | 3-2013

51 %tu ntee t yöeHto -

sopim u k s en t yöHy v in vointi -

s i sä llön .

toIMI | 3-2013 | 21

Työelämän pelisääntöjä säädellään sekä lainsäädännöllä että työehto-sopimuksilla. Keskitetyssä valta-kunnallisessa ratkaisussa on yleen-sä työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen kesken sovittu-jen asioiden lisäksi valtion ratkai-suja lainsäädännöstä, verotuksesta tai sosiaaliturvasta. Toimialakoh-taisista työehtosopimuksista sopi-vat ammattiliitot ja työnantajalii-tot keskenään liittokierroksella.

”Työehtosopimusten tärkein tehtävä on ollut ja on edelleen-kin estää kilpailu alenevin työehdoin. Tes lyö kiinni sen mi-nimitason, jonka alle ei voi mennä. Ilman työehtosopimuksia työnteon todellisuus olisi paljon huonompi”, selostaa ERTOn puheenjohtaja juri aaltonen.

Pohjimmiltaan työehtosopimus on rauhansopimus. Tes-pöy-dän äärellä työntekijät myyvät työpanostaan sekä oikeutta olla pois töistä, ja työnantajat ostavat nämä asiat.

”Vaikka neuvottelut liian usein pelkistyvät pelkkään rahaan, työehdot sisältävät paljon muutakin, esimerkiksi työsuojelua, työaikasäännöksiä, lomia ja oikeudenmukaisuutta. Esimerkik-si työturvallisuutta tai työaikasuojelua ei olisi olemassa ilman ay-liikettä.”

Työmarkkinajärjestöt tekevät edelleen paljon töitä esimer-kiksi tasa-arvon sekä työttömien ja osa-aikaisten aseman pa-rantamiseksi.

”Yritetty on, mutta saavutukset ovat vielä liian pieniä. Ta-voitteita on vaikea saada sataprosenttisesti läpi, jos kaikki muut ovat vastaan.”

monet t yöehtosopImuksIssa määritellyistä asioista liit-tyvät hyvinvointiin. Tällaisia ovat esimerkiksi työajat, tauot, vuosilomat ja irtisanomisajat.

”Työhyvinvointi kumpuaa mielekkäästä työstä sekä suu-resta määrästä muita työhön liittyviä tekijöitä. Suomalainen sopimuskäytäntö takaa nykyisellään jo melko hyvät puitteet työhyvinvoinnille, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ylilääkäri jan schugk.

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, sosiaalipsykologian dosentti jari Hakanenkin pitää työehtosopimusta hyvänä run-kona työhyvinvoinnille. Hän kuitenkin muistuttaa, että viime kädessä työyhteisöt luovat hyvinvoinnin itse.

”Selkeät sopimukset ja käytännöt ovat arvokkaita, mutta se miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa on kiinni työpaikasta. Sel-laisillakin aloilla, joilla resurssit ja toimintaedellytykset ovat niukkoja, voi olla hyvä tekemisen meininki ja kannustava il-mapiiri. Toisaalta vaikka resurssit olisivat kunnossa, huonossa kilpailevassa ilmapiirissä voi olla vaikea hengittää ja olla oma itsensä. ”

toImI-lehden kysely työhyVInVoInnIsta tessIssä

Toimi-lehden elokuiseen kyselyyn vastasi 278 ERTOn jäsentä, joista 85 % oli naisia ja 16 % miehiä. Vastanneista 37 % asuu pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 30 % oli alle 44-vuotiaita. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard.fi-lahjakortti. Voittaja löytyi tällä kertaa Saarenkylästä.

Millaisia asioita toivoisit työehtosopimukseen työhyvinvoinnista?

• TyönTekijän l ä äk ärissä, l abor aToriossa ja teRveYDeNhoIta JaLL a K äYNtIeN tULIsI sIsäLtYä tYöaIK a aN, KUN KYse oN saIR aUDeN hoItaMIsesta taI tUtKIMIsesta .

• TyöTil an ilmeisTen puuTTeiden väliTön korjaus, kun niiTä ILMeNee. aIK aR a JaN sä ätäMINeN sIItä, MIssä a Jassa tYöNteKIJäN teRveYttä UhK a avIIN asIoIhIN pItäIsI pUUttUa esIM. tYötIL aN eRGoNoMIsteN pUUtteIDeN KoRJa aMIsessa .

• Työa jan jousToT, asiallinen kohTelu esimiehelTä ja muilTa tYöYhteIsööN KUULUvILta, MahDoLLIsUUs Itse vaIKUtta a oMa aN tYöhöNsä .

• Työn kuormiTus olisi TasapuolisTa, eik ä esimies siirTelisi tYöNteKIJöItä MUK a heLpoMpIIN tehtävIIN toIsteN KUstaNNUKseLL a .

• Toivoisin jousTavuuTTa Työaikoihin iän ja kunnon muk a an.

• esimiehen Tekemä Työpaikk akiusa aminen piTäisi sa ada joTenkin LoppUMa aN. LUottaMUsMIeheLL ä/ tYösUoJeLUvaLtUUtetULL a eI oLe KeINoJa pUUttUa tYöpaIKK aKIUsa aMIseeN. toIMIvat MIteN esIMIes haLUa a, vaIKK a heNKILöKUNta K äRsII .

• l akisä äTeisiä Tyhy-päiviä, joTTa niiden järjesTäminen ja sisällön sUUNNItteLeMINeN otettaIsIIN hUoMIooN vaK avaMMIN.

• k aipaisin selkeän oTsikon Työhy vinvoinnille tYöehtosopIMUKseeN.

• k aikenk aTTava TyöTerveyshuolTo pakolliseksi, poisTeTa an K äYtäNNöstä ”MINIMItYöteRveYshUoLto”, JoK a K atta a vaIN tYötapatURMat.

62 %ei tiedä , m itä t yöHy v in -voin n in m ä ä r äyk s i ä on

t yöeHto - sopim u k s essa .

”piTää vaROa, ETTEi palkk auSjäRjESTElmiiN RakENNETa kOhTuuTTOmuuSaNSaa,

jOk a Saa ihmiSET pOlTTamaaN iTSENSä lOppuuN.”

22 | toIMI | 3-2013

toIMI | 3-2013 | 23

47 %tote a a , et tä t yön a nta ja n

pitä i s i oll a a k tii v in en t yöHy v in voin n in

edi s tä jä t yöpa ik a ll a .

24 | toIMI | 3-2013

palkk akIn on hy VInVoIntIkysymys, sillä tulotaso määrittelee, millaiset taloudelliset edellytykset on elää.

”Palkalla pitää tulla toimeen, oli elämäntilanne tai asuinkun-ta mikä tahansa”, Juri Aaltonen sanoo.

Palkkaan liittyy myös kokemus oikeudenmukaisuudesta. 80 prosenttia Toimi-lehden kyselyyn vastanneista ERTOn jä-senistä valitsi oikeudenmukaisuuden kolmen tärkeimmän työ-hyvinvoinnin osatekijän joukkoon.

”Tunne, että palkka ei vastaa sitä panosta, jonka työlleni an-nan, aiheuttaa epäreiluuden kokemuksen ja nakertaa työhyvin-vointia”, Hakanen sanoo.

”Jos palkka on riittävän iso, joustaminen vaikkapa työajoissa tuntuu itsestäkin oikeutetummalta kuin silloin, jos tuntuu, et-tei palkka ole kaksinen.”

Oikeudenmukaisuus on tärkeää työhyvinvoinnin kannalta myös Jan Schugkin mielestä.

”Se ei silti tarkoita sitä, että kaikkiin pyyntöihin pitäisi suos-tua. Todellinen taitolaji on pystyä perustelemaan kielteisetkin päätökset niin, että prosessi koetaan oikeudenmukaisena”, hän sanoo.

Työnantajat ja palkansaajat ovat pitkälti samaa mieltä siitä, että palkkausjärjestelmien pitää olla kannustavia ja alan kan-nalta oleelliseen tulokseen ohjaavia.

”Sama palkka työsuorituksesta riippumatta latistaa ja ohjaa keskinkertaisuuteen. Se on ongelma sekä oikeudenmukaisuu-den että kilpailukyvyn kannalta, Schugk sanoo.

”On helppoa olla yhtä mieltä siitä, että sille, joka on hyvä työssään, pitää maksaa parempaa palkkaa kuin vain keskin-kertaisesti suoriutuvalle. Mutta sille, miten palkka muodostuu, pitää olla läpinäkyvät kriteerit, jotka on parasta määritellä työ-ehtosopimuksessa. Luottamusmiesten tehtävänä on valvoa kri-teerien noudattamista työpaikoilla”, Aaltonen painottaa.

”On erittäin tärkeää, että kriteerit perustuvat sovittuihin asioihin ja niitä myös noudatetaan. Vain silloin ne ohjaavat oi-keaan toimintaan, eivätkä synnytä pahaa verta”, Hakanen sa-noo.

Tulokseen perustuvassa palkkausjärjestelmässä piilee myös kohtuuttomuuden riski.

”Jos suoriutuminen arvioidaan vain sen mukaan, kuinka monta yksikköä on tuottanut, kyse on urakkapalkasta eikä palkkausjärjestelmästä. Palkkausjärjestelmä ei voi pakottaa esimerkiksi palkattomaan ylityöhön tavoitteiden saavuttami-seksi”, Aaltonen sanoo.

”Pitää varoa, ettei palkkausjärjestelmiin rakenneta kohtuut-tomuusansaa, joka saa ihmiset polttamaan itsensä loppuun”, Schugk täydentää.

”Voi tosin käydä niinkin, että ihmiset eivät tarkoituksellises-ti tee töitä aivan täydellä teholla, jotta säilyisi pieni tehostamis-vara ilman, että menee kohtuuttomaksi. Silloin jotain on men-nyt luottamuksen ja työn merkityksen ymmärtämisen suhteen pahasti pieleen”, hän jatkaa.

Tulospalkkaus voi lisäksi olla aidosti kannustava vain, jos kyse on summasta, jolla on merkitystä.

”Jos henkilökohtainen palkanosa on kovin pieni ja sen jakau-tuminen koetaan työyhteisössä epäreiluksi, voi syntyä käytän-nössä enemmän mielipahaa kuin, että sitä ei olisi lainkaan. Jos jaettavaa on kovin vähän, voisi olla hedelmällisempää käyttää rahat vaikka johonkin henkilökunnan yhteiseen tekemiseen”, Hakanen sanoo.

”Sekin pitää muistaa, että vaikka palkankorotukset tuntuvat aina mukavilta, niiden vaikutukset työhyvinvointiin ovat ly-hytkestoisia. Paljon tärkeämpää työhyvinvoinnin kannalta on, arvostetaanko työtä ja koetaanko siinä onnistumisia.”

t yöhy VInVoIntI lIsä ä tuottaVuutta , joten luulisi, että työelämän laatukysymyksistä olisi helppo sopia tes-pöy-dässä. Näin ei kuitenkaan ole.

”Työnantajat eivät näe tarpeellisiksi kollektiivisia työhy-vinvoinnin kehittämismääräyksiä, ja jos työntekijät eivät ole valmiita menemään niiden takia lakkoon, tavoitteita on vaikea saada läpi. Keskitetyissä sopimuksissa on toki aina määräyksiä työhyvinvoinnista”, Aaltonen sanoo.

Monet työnantajat huolehtivat työhyvinvoinnista paremmin kuin työehtosopimus määrää. Mitä haittaa siis olisi, jos jo ylei-sesti käytössä olevista hyväksi havaituista prosesseista tehtäi-siin pakollisia?

”Työnantajat haluavat säilyttää sekä vapaan päätösvallan että onnistuneesta työhyvinvointijohtamisesta saatavan suh-

”liukuva Työaik a Ei Saa Olla

yliTyökORvauSTEN välTTämiSkEiNO, vaaN liukumiSEN piTää lähTEä TyöNTEkijäSTä

iTSESTääN.”

Kuka työpaikallasi on aktiivisin työhyvinvoinnin edistäjä?

heNKILöstöN eDUsta Ja 13 %

L ähIesIMIes 12 %

tYöNaNta Ja 10 %

KUK a aN eI eDIstä tYöhY vINvoINtIa tYöpaIK aLL aNI 19 %

tYöteRveYshUoLto 14 %

tYöNteKIJät 29 %

tYöpaIKK aosasto 0 %

Mistä työhyvinvointi koostuu? (valitse kolme)

MIeLLYttävästä tYöNKUvasta . 58 %

MUK avIsta tYöK aveReIsta . 68 %

eRGoNoMIsesta tYöYMpäRIstöstä . 28 %

oIKeUDeNMUK aIsesta esIMIestYöstä . 80 %

RIIttävästä paLK asta . 46 %

vapa a-a JaN eDUIsta (esIM. LIIKUNtaMahDoLLIsUUDet ) 9 %

JoUstavasta tYöa Jasta 35 %

toIMI | 3-2013 | 25

Oletko itse tehnyt jotain työhyvinvoinnin edistämiseksi?

pIDäN hUoLta ItsestäNI tYöN ULKopUoLeLL a . 68 %

oLeN MUoK aNNUt tYöNKUva aNI ItseLLeNI sopIvaKsI. 23 %

oLeN tehNYt aLoItteeN esIMIeheLLe. 23 %

YRItäN vaIKUtta a tYöhY vINvoINtIIN heNKILöstöN eDUsta JaNa . 11 %

oLeN KesKUsteLLUt asIasta tYöK aveReIDeN K aNssa . 51 %

oLeN osaLLIstUNUt tYöhYvINvoINtIa KäsItteLevIIN NeUvotteLUIhIN. 26 %

oLeN osaLLIstUNUt tYöhY vINvoINtIa KehIttävIIN toIMIIN. 24 %

Onko työpaikallasi tehty työhyvinvointitutkimusta?

KYLL ä . 48 %

eI. 32 %

eN tIeDä . 20 %

Mitä parannuksia työpaikallasi seurasi työhyvinvointitutkimuksesta?

• TyöTerveyshuolTo k ävi keskusTelemassa.

• ergonomia a par anneTTiin.

• omia ToiveiTa oTeTa an huomioon enTisTä paremmin.

• TyönanTa ja Tarjosi mahdollisuuden piTä ä kehiTTämispäiviä .

• TehTiin hy vinvoinnin kehiTTämissuunniTelma .

• TehTiin sisäilmaTuTkimus.

• olemme sa aneeT osasTollemme ilmal ämpöl aiTTeeT sisäilman paR aNtaMIseKsI.

• Tuli pal jon par annuksia ilmapiirin avoimuuTeen.

• sa an Tehdä pelkk ä ä yövuoroa, kuTen olen ToivonuT.

• TyöjärjesTelyill ä yriTeTTiin helpoTTa a ihmisTen kiireTTä .

teellisen kilpailuedun. Määräyksistä seuraa usein ylimääräis-tä hallinnollista työtä hyville työnantajille, joilla asiat jo ovat kunnossa. Huonot työnantajat tuskin noudattaisivat säädöksiä kuitenkaan”, Schugk sanoo.

Kyse on Schugkin mukaan myös siitä, uskovatko työnantajat aidosti siihen, että kaikki työhyvinvoinnin nimissä tapahtuva todella lisää tuottavuutta. Jari Hakanen ihmettelee, kuinka esimerkiksi sairauslomakustannusten kanssa ollaan tarkkana, mutta huonoa johtamista suvaitaan.

”Koska huolestutaan lannistavasta, kyttäävästä ja kontrolloi-vasta johtamisesta? Eikö työehtosopimuksessa voitaisi sopia, että työnantaja varmistaa, että johtaminen on inhimillistä ja innostavaa, ja työntekijät ottavat sen myötä vastuun ja johtavat itseään?”

perInteIsestI t yöntekIjäpuolI on halunnut työehtoso-pimuksiin keskitettyä sääntelyä, kun taas työnantajapuoli ha-luaa mahdollisimman paljon paikallista sopimista.

Laki velvoittaa työnantajaliiton valvomaan, että työehtoso-pimusta noudatetaan. Lisäksi ammattiliitoilla on kanneoikeus

työehtosopimusrikkomuksista, joten käytännössä työehtoso-pimusten noudattamista valvotaan paremmin kuin sitä, nou-dattavatko työnantajat lakia.

”Lain rikkomisesta voi kanteen nostaa vain yksityinen työn-tekijä, joka on harvoin sellaisessa asemassa, että siihen pystyy”, Juri Aaltonen muistuttaa.

Työehtosopimus määrittelee myös paikallisen sopimisen osapuolet. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat oleellinen osa järjestelmää, sillä he käyvät paikallisesti sovitta-vat asiat työpaikoilla läpi.

”Työehtosopimus antaa raamit, mutta aina on työpaikka-kohtaisia tai pahimmillaan esimieskohtaisia eroja siinä, miten asioita käytännössä tulkitaan”, Jari Hakanen huomauttaa.

Työehtosopimuksissa voidaan toisaalta sopia alakohtaisesti vaikkapa työaikalakia joustavammista käytännöistä, kunhan työntekijän asemaa ei heikennetä.

”Jos työntekijä haluaa tehdä pidempää työpäivää, tes voi sen sallia, jos se soveltuu alan kulttuuriin. Liukuva työaika ei kui-tenkaan saa olla ylityökorvausten välttämiskeino, vaan liuku-misen pitää olla työntekijälähtöistä”, Aaltonen sanoo.

”Joustavuuden lisääminen ja jäykkyyksien poistaminen on erittäin hyvä asia, mutta sen pitää olla kaksipuolista: voidaan tehdä enemmän, mutta myös ottaa vapaita ja joustaa elämän-tilanteen mukaan. Myös etätyön tekemistä kannattaa tukea ja kannustaa niillä aloilla, joilla se on mahdollista”, Hakanen kommentoi.

t yömarkkInat on suomessa rakennettu työehtosopi-mustoiminnan varaan. Se on jättänyt varjoonsa sen, että on myös sopimuksettomia aloja, joilla asiat eivät ole kunnossa.

Noin kolmasosa ERTOn jäsenkunnasta työskentelee aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta. Kaikkiaan yksityisellä sektorilla työskentelevistä noin kymmenen prosenttia työskentelee sopi-muksettomilla aloilla. Näillä aloilla ei ole minimipalkkamäärä-yksiä eikä tietoa siitä, paljonko palkkoja olisi korotettava. Sopi-muksettomien alojen ansiokehitys onkin jäänyt jälkeen niiden alojen ansiokehityksestä, joilla työehtosopimus on.

”Tämä on yhteiskunnallinen ja rakenteellinen ongelma. STTK onkin hyväksynyt aloitteemme sopimuksettomien alo-jen ansiokehityksen turvaamisesta”, Aaltonen sanoo.

Työehtosopimus puuttuu esimerkiksi markkinoinnista, mai-nonnasta sekä kasvavalta pelialalta.

”Luovilla aloilla on perinne, että ihmiset ovat individualisti-sia oman onnensa seppiä. Kun esimerkiksi mainostoimistois-sa palkat ja työehdot ovat olleet hyvät, työehtosopimukset on nähty tarpeettomina, totetaa markkinointiviestinnän, -tutki-muksen ja digimedia-alan ammattijärjestö MaMa ry:n puheen-johtaja kaarina pehkonen.

”Nyt työehtosopimus jo kiinnostaisi, kun väkeä on vähen-netty ja löysät on otettu pois. Alan ongelma on kuitenkin se, että työnantajat ovat heikosti järjestäytyneitä, jolloin neuvot-teluille ei ole vastapuolta.”

51 %on keskustellut

työHy vinvoinnista kollegoidensa

k anssa .

26 | toIMI | 3-2013

Erityistoimihenkilöt ET ry puolestaan huolehtii monilla pie-nillä aloilla työskentelevien toimihenkilöiden edusta. Esimer-kiksi asianajotoimistojen sihteerit ja pieneläinhoitajat työsken-televät ilman työehtosopimusta. Myös näiltä aloilta puuttuu neuvottelujen vastapuoli, sillä eläinlääkärit ja asianajajat eivät yleensä kuulu työnantajaliittoihin.

”Jäsentemme tilannetta vaikeuttaa, että he ovat usein ainoita alansa edustajia työpaikallaan”, ET:n puheenjohtaja tarja Haili sanoo.

Ammattiliitosta he saavat sekä apua ongelmatilanteisiin että ammatillisen vertaisryhmän, jota ei omalla työpaikalla ole.

”Järjestämme myös vuorovaikutus- ja hyvinvointitaitoihin liittyvää koulutusta, jotta jäsenemme oppisivat pitämään ra-kentavasti puolensa työpaikoillaan.”

Parantaakseen sopimuksettomilla aloilla työskentelevien neuvotteluasemaa ERTO on neuvotellut Palvelualojen työn-antajien kanssa yleisen runkosopimuksen, jota suositellaan noudatettavaksi sopimuksettomilla aloilla. Lisäksi se julkaisee alakohtaisia palkkasuosituksia.

Ne perustuvat kyselyihin, joissa selvitetään alalla toimivien todelliset palkat. Palkkasuosituksia uusitaan siten, että pal-kankorotukset olisivat samantasoisia kuin muillakin.

”Palkkasuositukset auttavat ainakin työnhakijoita asetta-maan palkkatoiveensa oikealle tasolle. Lisäksi palkankorotus-ta on helpompi pyytää, jos sitä pystyy perustelemaan yleisellä ansiokehityksellä”, Aaltonen sanoo.

Palkkasuositusten tekeminen on ERTOn oleellista ydintoi-mintaa, ja niitä noudatetaan jo melko hyvin ainakin MaMan edustamilla aloilla.

”Myös työnantajat soittavat meille ja kysyvät palkkasuosi-tuksista, Pehkonen kertoo.

Palkkasuosituksia voidaankin pitää ensimmäisenä askeleena kohti työehtosopimusta.

Seurasiko työhyvinvointitutkimuksesta joitain parannuksia?

eI. 24 %

eN oLe hUoMaNNUt. 47 %

KYLL ä . 29 %

Mikä on työpaikallasi suurin pulma työhyvinvoinnissa?

• TyönTekijöiden kuuleminen Työn sisällösTä ja tYöoLosUhteIsta . tYö oN osaLL a osastoILL a vaIKea taUotta a.

• Työpaikk aruok al an puuTe (kovin l ähell ä ei ole k auppa a, josTa saIsI evästä)

• esimiesTen ja TyönTekijöiden välinen kuilu. kunnioiTus ja LUottaMUs pUUttUU MoLeMMIN pUoLIN.

• resurssoinnin ongelmaT, pirsTaleiseT TyöviikoT: liian MoNta pRoJeKtIa tYöN aLL a, eIK ä KUK a aN KoNtRoLLoI KoKoNaIstYöMä äR ä ä .

• epäsopu TyönTekijöiden kesken, mihin TyönanTa ja ei puuTu RIIttävästI.

• a janTarpeen arvioinTi usein niin vä är ä, eTTä yliTöiTTen Teko ei oLe eNä ä poIKKeUs va aN vaKIo.

• kiire ja piTk äT TyöpäiväT.

• uusi esimies, joll a ei viel ä puolen vuoden Työssäolon jälkeen oLe KoKoNaIsUUtta haLLINNassa . epäseLvät vastUUt Ja tehtävät. häNeeN eI voI LUotta a MIssä äN asIassa . aL aIset JoUtUvat vahtIMa aN esIMIeheN teKeMIsIä .

• TyöTehTävien epäTasainen jak auTuminen.

keskitetty ratkaisu: Työmarkkinakes-kusjärjestöjen (STTK:n, SAK:n ja Akavan) tekemä valtakunnallinen sopimus palkoista ja muista työehdoista.

liittokierros: Alakohtaiset ammatti- ja työnantajaliitot neuvottelevat työehdoista itsenäisesti ilman keskusjärjestöjä.

yleissitovuus: Kaikkien sopimusalalla toimivien työnantajien pitää noudattaa

yleissitovaa työehtosopimusta. Työehto-sopimuksesta tulee yleissitova, jos sopi-muksen joko itse tai työnantajaliiton kautta allekirjoittavien työnantajien palveluksessa on yli puolet alan palkansaajista.

normaalisitovuus: normaalisitova työ-ehto sopimus sitoo vain niitä työnantajia, jotka kuuluvat sopimuksen allekirjoittanee-seen työnantajaliittoon tai ovat allekirjoitta-neet sen itse.

runkosopimus: ERTOn tekemä yleinen työehtosopimus, jota suositellaan nou-datettavaksi sopimuksettomilla aloilla. Runkosopimusta on noudatettava, jos siitä on työsopimuksessa palkansaajan ja työnantajan kesken sovittu.

talokohtainen työehtosopimus: Yksittäi-sen työnantajan kanssa erikseen neuvoteltu työehtosopimus.

Termit tutuiksi

48 %kertoo, et tä

t yöpa ik a ll a on teHt y t yöHy v in vointi -

tutkim us .

SOpimukSETTOmilla alOilla Ei OlE NEuvOTTEluillE

vaSTapuOlTa, kOSk aTyöNaNTajaT OvaT hEikOSTi

jäRjESTäyTyNEiTä.

toIMI | 3-2013 | 27

uomalaisissa työyhteisöissä voidaan kovin huonosti. Terapeutti, kirjaili-ja ja kouluttaja tommy Hellsten on seurannut ihmisten toimintaa työyh-teisöissä jo 30 vuoden ajan ja tehnyt selkeän johtopäätöksen: ihmisyys on joutunut ahtaalle.

Toki ihmisyydestä puhutaan aina kauniisti. Tiedetään, että “ihminen

on tärkein voimavaramme”, kuten vuosikertomukses-sakin lukee. Mutta kun kysytään, mitä ihmisyys tar-koittaa käytännössä, meneekin sormi suuhun.

”Olen huomannut, että esimiehillä on suuria vaikeuk sia johtaa ihmisiä, koska tehokkuusmantra ohjaa kaikkea toimintaa. Väitän, että ihmisiä ei voi johtaa, jollei heitä näe. Ja heitä ei voi nähdä, jos ei näe ihmisyyttä itsessään.”

Tommy Hellstenin mukaan jokaisen ihmisen syvin tarve on tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Se, että joku kohtaa minut ja näkee minut ihmisenä. Jos se ei toteudu työssä, esimiestyössä ja työyhteisön arvois-sa, ihmisen syvin tarve jää tyydyttymättä. Tällaisessa yhteisössä pystyy elämään jonkin aikaa, mutta ajan mittaan tyytymättömyys alkaa nakertaa ja oireilu kas-vaa. Ihmiset jäävät sankoin joukoin sairauslomalle tai

Pysy ihmisenä– myös töissä

teKstI virpi melleri KUvat juHa myllymäki

varhaiselle sairauseläkkeelle mielenterveysongelmien ja uupumusperäisen masennuksen takia.

”Tämä on suoraa seurausta siitä, että ihmiset vie-raantuvat työstä, jota tekevät. Ei masennus synny siitä, että tekee paljon, vaan siitä, ettei ihminen tule kohdatuksi.”

Kun ihmisyys ohitetaan työpaikalla, kadotetaan myös menestyvän työyhteisön arvokkain voimavara: hyväntahtoisuus.

”Syntyy kierre, jossa työntekijä ei kestä toisen me-nestystä, koska jonkun toisen hyvä on itseltä pois. Kaikki muut koetaan kilpailijoiksi ja uhkiksi, mistä seuraa kateutta, selän takana puhumista, kiusaamista ja huonoa johtamista. Tällainen pahantahtoinen kult-tuuri on yleistä työpaikoilla.

IhmIsten kohta amInen käytännössä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että esimiehellä on aikaa pysäh-tyä, kuulla alaistaan ja olla läsnä. Jos ei ole läsnä, ei voi myöskään kuulla, mitä toinen todella sanoo.

Esimerkiksi kännykkäkaupassa hyvä myyjä ei heti käynnistä myyntipuhettaan, vaan pysähtyy, kohtaa asiakkaan ja kuuntelee tarkasti selvittääkseen, mitä tämä haluaa. Asiakas tuntee tulleensa kuulluksi, hä-net on nähty ja häneen tarpeensa on täytetty.

Työpaikoilla voidaan niin huonosti, koska ihmisyys on ahtaalla ja hyväntahtoisuus vähissä, väittää Tommy hellsten.

28 | toIMI | 3-2013

toIMI | 3-2013 | 29

”Näin syntyy yhteys kahden ihmisen välille, erään-lainen kanava, jossa asioita on hyvä toimittaa. Tämän ihmisten välisen yhteyden avaaminen ja aktivoiminen on kaiken a ja o, koska me nyt satumme olemaan ih-misiä ja se on ihmisen perustarve. Kohtaaminen on yksinkertaista, mutta kaikkea muuta kuin helppoa, koska suurin osa meistä elää jatkuvassa paineessa, kii-reessä ja tehokkuusvimmassa. Ei ole aikaa pysähtyä ja olla läsnä.”

Läsnäolo – siinäpä onkin toinen trendikäs käsite, jota viljellään paljon, mutta jonka sisältö saattaa jäädä hämäräksi.

Tommy Hellstenin mukaan läsnäolon tärkein ele-mentti on se, ettei juokse itseään pakoon. Ei tarvitse ajaa mitään takaa, koska tietää, että kaikki on tässä.

”Läsnäolo on kykyä hyväksyä nykyhetki sellaisena kuin se on, vastustamatta sitä. Läsnäolo on myös levol-lisuutta. Sinulla on yhteys itseesi eli tiedät kuka olet ja tunnistat omat tunteesi ja tarpeesi”, hän kuvailee.

”Ihminen joka ei ole yhteydessä itseensä, tuntee kyllä, että jotain puuttuu, mutta ajaa takaa ulkoisia asioita. Tästä jatkuvasta tarvitsemisesta ja tavoittelus-ta syntyy kiireen tunne: pitää saada tämä ja tuo, pitää ehtiä tuo ja vielä tuokin. Silloin astuu henkisesti ulos itsestään. Tällaista ihmistä ei voi kohdata eikä hän itse pysty kohtaamaan ketään, ja sen kyllä aistii. Alainen tuntee kyllä, onko esimies läsnä vai ei.”

jos IhmIsy ys on ahta all a , syyttävä sormi kään-tyy työpaikalla helposti esimiestä kohti. Mutta ihmi-syyden tai kohtaamisen puute töissä ei ole pelkästään johtamisen ongelma. Myös alaisen täytyy kantaa oma vastuunsa eli johtaa itseään. Ei voi vain odottaa lam-masmaisesti, että esimies tekee ratkaisut ja tuo kaiken hyvän – ja jos ei tuo, katkeroidutaan ja aletaan sabotoi-da työtä tavalla tai toisella.

”Jos työntekijällä on jokin tarve, ongelma tai idea, on hänen vastuullaan nostaa asia esille. Hänen tehtä-vänsä on ilmaista asia niille, joiden vastuulla asia on.”

Tämä itsensä johtamisen vastuu kuuluu kaikille työntekijöille rivimiehistä johtajiin. Kun vastuu ym-märretään ja sisäistetään, syntyy selkeää kommuni-kaatiota, mikä on juuri sitä ihmisyyden vaalimista. Syntyy jotain, mikä saattaa kuulostaa naiivilta mutta on Tommy Hellstenin mukaan äärimmäisen tärkeää: hyväntahtoinen organisaatio.

”Hyväntahtoisessa organisaatiossa toiselle menevä hyvä ei ole minulle uhka. Kun se ei ole uhka, saatan jopa iloita toisen onnistumisesta tai ruveta toimimaan niin, että yhteinen menestys on jopa tärkeämpää kuin oma menestys. Kun ihminen kokee tulevansa kohda-tuksi ja arvostetuksi, hän sitoutuu työpaikkaansa sy-västi.”

Ihmisyyden vaaliminen ei ole pelkästään esimies-ten vastuulla, mutta se on asia, johon voidaan vaikut-taa oikeanlaisella johtamisella. Siksi Tommy Hellsten kehottaa kaikkia esimiesasemassa olevia syventämään omaa itsetuntemustaan. Vain sitä kautta voi ymmär-

tää alaisiaan paremmin ja luoda hyväntahtoisen, me-nestyvän organisaation. Tommy Hellsten itse vetää johtajille, esimiehille ja yrittäjille johtajuusvalmen-nusta, jossa opetellaan läsnäoloa sekä itsetuntemus- ja ihmissuhdetaitoja.

Työelämässä tapahtuu nyt suuria murroksia. Yksi muutos on se, että vahvat osaajat ja nuoret kilpailut-tavat osaamistaan. Heillä on taitoa ja omanarvontun-toa, eikä heitä voi enää johtaa hierarkkisesti, kuten ai-emmin on ehkä totuttu. Edes raha ei riitä motiiviksi. Tommy Hellsten uskoo, että johtajien ihmisosaami-nen on tulevaisuudessa yhä suurempi meriitti. Vahvat osaajat valitsevat työpaikkansa sellaisesta yritykses-tä, jossa vallitsee hyväntahtoinen, ihmisyyttä tukeva kulttuuri.

Ollaan ihmisiksiIhmIsy yden Va alImInen ja hyväntahtoisen ilmapiirin luominen työpaikal-le on sekä esimiesten että alaisten vastuulla. Miten päästä alkuun?

• Varmista, että kalenterisi on riittävän huokoinen. Jos kalenteri on jatkuvasti liian täynnä, sinulla ei ole tilaa palautumiseen ja elämiseen. Suorittajalla ei ole aikaa ihmisyydelle.

• suosi työkiertoa. On tärkeää, ettei kukaan jää tekemään samoja rutiinihom-mia vuodesta tai vuosikymmenestä toiseen. Vaihtelu aktivoi ja työn näkeminen eri näkökulmista auttaa näkemään kokonaisuuden paremmin. Työkierto lisää ymmärrystä ja yhteistyötä.

• Hyväntahtoisessa työyhteisössä ei pantata, vaan jaetaan tietoa ja osaamista muiden käyttöön. Luota toisiin.

• uskalla olla heikko ja pyytää apua. Älä ole tekevinäsi ja osaavinasi, vaan uskalla tulla näkyväksi myös keskeneräisenä ihmisenä. Ei kukaan osaa kaikkea.

• uskalla tehdä virheitä. Ei ole mahdollista olla luova ja innovatiivinen, jos pelkää virheitä.

• Työntekijä: Jos sinulla on paha olo töissä ja tunne, että sinulta vaaditaan enemmän kuin mihin pystyt, älä päätä “Ei se pomo kuitenkaan ymmärrä.” Puhu asiasta ja anna esimiehelle mahdollisuus tehdä päätös itse. Silloin olet tehnyt oman osuutesi asiassa.

• esimies: Älä jää ongelmiesi kanssa yksin tai yritä piilottaa asioita, jotka tun-tuvat hankalilta. Puhu ja pyydä apua sekä lisäkoulutusta. Käytä mentoria apuna ihmisyyteen liittyvien paineiden purkukanavana.

”hyväNTahTOiSESSa ORgaNiSaaTiOSSa

TOiSEllE mENEvä hyvä Ei OlE iTSEllE uhk a.”

30 | toIMI | 3-2013

tiina torppa tYösKeNteLee vapa aNa toIMItta JaNa Ja KIRJoIttaMIseN KoULUtta JaNa .

päiväkoti on parasta, mitä minulle on lap-sena tapahtunut. Näin sanoo aikuinen tyttäreni. Olen siihen yrittänyt yskäh-dellä, että tuota minä. Ja isäsi. Perheesi.

Tytär jatkaa päiväkodin kehumista. Hän ei halua ärsyttää. Hän on vain va-

kuuttunut. Lukioikäisenä hän hoiti monia pikkulapsia. Kun

näiden lasten vanhemmat miettivät hoitopaikkojen vaihtoehtoja, arvatkaa, mitä lapsenlikka suositteli.

Tytär taitaa tietää, mistä puhuu. Hän kävi kolmea eri päiväkotia Helsingissä ja yläas-teikäisenä työskenteli yhdessä näistä tet-työharjoittelussa. Lisäksi tytär seurasi 2000-lu-vun alussa päiväkotia käyvän pikkuveljensä kasvua, ja tyt-tären hyvä kaveri työskentelee nykyään lastentarhan-opettajana.

l apsIperheItä ja l apsIa eri näkökulmista tarkas-tellut ja hoitanut psykologi sanoo, ettei se hoitotapa ole se ratkaiseva asia lapsen hyvinvoinnille, vaan koko paketti, eli perhe, arki ja olosuhteet.

Vuosikymmenestä toiseen suomalaiset vanhemmat, yleensä äidit, kiistelevät silti kotihoidosta, päivähoi-dosta ja siitä, mikä on oikea aika laittaa lapsi hoitoon. Jos mikään.

Tyttären talutin parivuotiaana päiväkotiin. Oikeas-taan hassua, että hänestä tuli päiväkotien puolestapu-huja. Hän nimittäin aloitti päiväkotinsa ummikkona.

Hän ei osannut suomea, vaan puhui kieltä, jota henkilökunta ja muut lapset eivät ym-

märtäneet. Olimme asuneet viisi vuotta ulkomailla. Siellä hänellä oli kotona osa-

päiväinen, vieraskielinen hoitaja. Tytär kysyi hoitajaansa, kun astuim-

me päiväkotiin, lasten maailmaan, ryhmään nimeltä untuvaiset. Lapsia leikki pitkin suurta, korkeaa huonet-ta, jonka henkilökunta oli sisustanut utuisen kauniiksi.

Eräs ystävätär, johon tutustuin viime vuosina, työskenteli aikoi-naan tuossa tyttäreni ensimmäises-sä päiväkodissa. Ystävätär kuvaili sitä mukavaksi työpaikaksi ja ke-hui lastenhoitoa. Heillä oli myös

loistava esimies. Niin sanottu työn laatu, asiakastyy-tyväisyys ja työntekijöiden viihtyvyys usein korreloi-vat.

jouluun mennessä t y tär osasi ulkoa laululeik-kejä. Suomeksi. Puhe seurasi perässä. Keväämmällä tytär kertoi päiväkodissa leikkineensä ystävänsä, toi-sen pienen pellavapäätyttösen kera, Annastiinaa ja Kerttulia. Kysyin, keitä he ovat.

Tuhkimon sisarpuolet. Lei-kin loppu sai minut höriste-lemään korviani. Kirkkaalla, iloisella äänellä tytär sanoi, että lopuksi ne Annastiina ja Kerttuli söivät sen Tuhkimon. Jaaha.

Tekeekö kotihoidon ja päi-vähoidon vastakkainasettelu annastiinat ja kerttulit, syö

suomalaisen yhteiskunnan suuren saavutuksen, sub-jektiivisen oikeuden päivähoitoon.

Eihän subjektiivinen oikeus tarkoita päiväkotipak-koa, vaan mahdollisuutta saada hoitopaikka vaikkapa perhepäivähoidosta. Eikä kenenkään ole pakko käyt-tää oikeuttaan.

lontoossa opIskellut, pienen lapsen suoma-laisäiti, kertoo, etteivät hänen opiskelukavereistaan äideiksi tulleet voi enää harjoittaa ammattiaan. Ei ole pohjoismaisen kaltaista päivähoitojärjestelmää. Yksi-tyinen hoitajan palkkioon Isossa-Britanniassa keski-luokkaisella on varaa noin yhtenä päivänä viikossa, ja mies ehkä hoitaa toisen päivän viikossa. Ehkä.

Äidin tai isän osapäivätyön pitäisi olla vapaaehtoi-nen valinta, eikä kenenkään pitäisi joutua siihen siksi, ettei ole hoitopaikkaa.

Kun tyttäreni oli pieni, lapsen oikeus hoitopaik-kaan ei ollut subjektiivinen. Jaossa oli niukkuutta. Joku sai, toinen ei. Poikani kasvaessa, kirjoitin anovan kirjeen alueen päiväkodin johtajalle, joka sitten soit-ti minulle. Turha kirje. Päivähoitopaikkaa ei tarvitse naukua. Tätä tarkoittaa subjektiivinen päivähoito-oikeus. Kaikki haluavat saavat hoitopaikan. Eivät aina toivomaansa tai heti läheltä koti. Saavat silti.

Lapset syövät päivähoidossa joka päivä ja pari - kol-me ateriaa. Kun tahdon hämmästyttää ulkomaalaisia, kerron tämän Suomesta.

Toki työpaikkakin vaikuttaa työn ja perheen yhdis-tämiseen, mutta pohjan luo yhteiskunta. Subjektiivi-nen päivähoito. Ihana innovaatio.

vein tyttäreni parivuotiaana päiväkotiin, ja nykyään, aikuisena, hän puhuu päiväkotien puolesta.

vein ummikon päiväkotiin

työhuoneelta

TyöN laaTu, aSiak aSTyyTyväiSyyS

ja TyöNTEkijöidEN viihTyvyyS

kORRElOivaT.

toIMI | 3-2013 | 31

Helena Haaparannalle musiikki ei ole pelkästään harrastus, vaan myös sivutyö. taksikeskustyönsä ohella hän laulaa kolmessa eri bändissä, soittaa pianoa ja antaa laulutunteja.

”kaikki vapaa-aikani menee musiikin parissa. joskus joudun ottamaan töistä keikkojen takia vapaata, mutta ilmoitin tilanteeni työpaikalla heti alussa.”

Haaparanta on opiskellut vuosia pianonsoittoa ja laulua, käynyt sibelius-lukion ja valmistunut muusikoksi Helsingin pop & jazz konservato-riosta.

”lauloin jo lapsena innokkaasti. pianotunnit aloitin heti ensimmäisellä luokalla, kun koulun kautta tarjoutui mahdollisuus.”

Haaparannan ykkösbändi on kolmatta levyään tekevä, eurooppaa kiertänyt crimfall. ”soitamme melodista ja isoa leffamusiikkia, jossa on vaikut-teita black metallista ja suomalaisesta kansan-musiikista. isoäitinikin tykkää musiikistamme.”

Haaparanta on iloinen, että karaoke on nykyään suosittu harrastus, ja hän tehnyt myös karaoke-emännän hommia.

”suomalainen ei helposti puhu, mutta ka-raokessa jokainen saa maistaa laulamisen iloa. karaokessa tunnelma on tärkeintä. ”

Haaparanta kehuu myös suomen kuorokult-tuuria, josta löytyy kaikkea ammattikuorosta lauluryhmiin, yhteislaulutilaisuuksiin ja kirkko-kuoroihin.

”kehotan kaikkia aloittamaan lauluharrastuk-sen. laulaminen on terapeuttista, ja siitä tulee hyvä olo. oma suihku on paras ja turvallinen paikka harjoitella!”

vapaata aikaa teKstI miina poikol ainen KUva juHa myllymäki

kukaHelena Haaparanta

työpaikkataksikeskus

ammattitilausvälittäjä ja muusikko

Ikä 29

harrastusmusiikki

32 | toIMI | 3-2013

pärjää & pädeKooNNUt Helinä Hirvikorpi KUvItUs jonna koski

kehityskeskustelun onnistumi-seen vaikuttavat niin työnte-kijän kuin pomonkin asenne ja tahtotila. Pomon kanssa pärjää parhaiten, kun on rehel-linen ja rohkea.

Kehityskeskustelu on avoin keskustelutilanne, vaikka se onkin etukäteen suunniteltu.

Monissa työpaikoissa keskustelut käydään kerran tai kaksi vuodessa. Oleellista on, että niitä käydään sään-

Eteenpäin katsomisen taitokehityskeskustelu on mahdollisuus. käytä se hyväksesi.

piENEllä pRäNTäTTyäsuoritusarviointi. Työsuorituksen arviointi perustuu mitattaviin työn tuloksiin, ja mittaustapa on sovittu etukäteen. Arviointi perustuu asioi-hin, joihin henkilö voi itse vaikuttaa.

toimintasuunnitelma. Organisaa-tiolla on vuodeksi eteenpäin suun-nitelma, miten toteuttaa tavoitteet. Yksilötasolla suunnitelma tukee tätä isoa kokonaistavoitetta. Kukin työ

liittyy jollakin tavalla aina toiminta-suunnitelman toteuttamiseen.

osaamisen kehittäminen. Tätä on sanottu ennen kouluttamiseksi. Opitaan uusia asioita, jotka liittyvät omien työtehtävien tekemiseen ja siinä kehittymiseen. Sen pitäisi olla henkilökohtaisestikin myönteinen asia, jolla saattaa olla vaikutusta palkkaukseen.

nöllisesti, tulokset kirjataan ylös ja sovittujen asioiden toteutumista myös seurataan.

Pomolle kehityskeskustelu on työkalu esimiestyös-sä. Työntekijän kannattaa käyttää tilaisuutta hyväksi ja osallistua päätöksentekoon omasta työstään: mitä korjattavaa työssään näkee, miten suhtautuu palk-kaansa (jos se on sopimuspohjainen) ja millaisia huo-mioita on tehnyt vuoden mittaan työyhteisössä.

Pääasiassa pomo haluaa arvioida työsuorituksia ja asettaa tavoitteita, mutta ne linkittyvät myös aina työntekijän kehittämiseen ja siihen, mitä häneltä odo-tetaan.

Työhön liittyviä uusia ideoita kannattaa nostaa esiin tai niitä pulmia, jotka hiertävät työssä. Alaisella on mahdollisuus kuulla näissä istunnoissa työpaikan ja organisaation tavoitteista, joihin hänen työnsä linkit-tyy. Omat vahvuudet, ehdotukset, toiveet ja kehittä-mistarpeet kannattaa nostaa esille.

Työntekijä saa ainakin näissä keskusteluissa palau-tetta, vaikka palaute olisi muulloinkin välttämätöntä. Alaisen kannattaa myös antaa itse palautetta esimie-helleen. Toimivat suhteet vaikuttavat suoraan työil-mapiiriin.

jos eI ValmIstaudu etukäteen, vaan hypähtää vain suoraan työtehtävistä keskusteluun, istunto jää vajaaksi, eikä siitä ole niin paljon hyötyä kuin voisi

toIMI | 3-2013 | 33

pärjää & päde

olla. Kiireen ei pitäisi pilata tapaamista, ja aikaa pitäi-si varata ainakin tunti. Omat mielipiteet ja vaikeatkin asiat kannattaa nostaa rohkeasti pöydälle nyt, kun sii-hen on mahdollisuus. Takanapäin vaikerointi ei auta, eikä huonosta kehityskeskustelusta ole hyötyä kenel-lekään.

Itse keskustelussa katsotaan taaksepäin, mutta pai-non täytyy olla tulevaisuudessa. Työsuorituksia arvi-oivat molemmat osapuolet, ja työntekijä esittää ensin oman näkemyksensä. Ei pidä sulkea korviaan, vaan kuunnella palautetta ja vastata sitten ”selityksillä”.

Kehityskeskustelusta täytetään yhteenvetolomake, ja työntekijänkin kannattaa merkitä muistiin päätök-set ja lupaukset. Kannattaa myös sopia aikataulusta, eli siitä, mihin mennessä jokin asia selvitetään tai pan-naan toimeen. Lupauksista täytyy kummankin osa-puolen pitää kiinni.

Näissä keskusteluissa nousee esiin myös oma rooli työyhteisössä; oletko asioiden jarru vai toisiakin mo-tivoiva työtoveri? Tämä oma rooli siinä työilmapiirin melskeessä jää usein huomiotta.

kehIt yskeskustelu on myös oiva tilaisuus pu-hua niin sanotusta hiljaisesta tiedosta. Sillä tarkoite-taan tietoa ja osaamista, joka on kertynyt työntekijäl-le, mutta se ei ole missään kirjoissa ja kansissa. Jos on jäämässä eläkkeelle, tämä tieto on hyvä siirtää seuraa-jalle tai organisaatioon yleensä.

Näinä vuosina suuria ikäluokkia on eläköitymäs-sä ja moni työpaikka menettää asiantuntemusta. On huomattava myös, ettei kaikki tieto ja osaaminen kenties enää ole käyttökelpoista toimintaympäristön muuttuessa, mutta se osa tiedosta, joka ei ole vanhen-tunutta, kannattaa luovuttaa ja nostaa esiin keskuste-lussa. Kehityskeskustelussa muutoinkin on luontevaa puhua eläkkeelle jäämisen ajankohdasta ja suunnitel-mista, silloin kun ikää on työntekijälle kertynyt yli 60 vuotta.

VuoroVaIkutuksessa toIsen kanssa, tässä ta-pauksessa sen pomon, on muistettava kuulla, ei vain kuunnella. Ole tarkkana, että ymmärrät sanoman samalla tavalla, kuin sen esittäjä. Samoin, kun itse muotoilet sanomaasi, tee sekin harkiten. Joskus jotkin asiat tuntuvat itsestään selviltä, mutta toinen voi kui-tenkin ymmärtää sanoman eri tavalla. Puutteellinen kommunikointi aiheuttaa monia riitoja. Se kuinka vastaanottaja ymmärtää sanoman, on paljolti sanojas-

ta kiinni. Ennakkokäsitykset häiritsevät, sillä moni alkaa vastata ja puolustella jo ennen kuin toinen on sanonut lauseensa loppuun.

Sanallisessa vuorovaikutuksessa paljastuu helposti ylimalkainen asenne. Tilanteessa täytyy olla tosis-saan, eikä vain puolella korvalla. Kommunikointi on samalla myös luottamuksen rakentamista. Sanotaan, että vain alle kymmenen prosenttia kommunikoin-nista on sanoja. Loput on äänenpainoa, kehon kieltä ja muuta ei-kielellistä viestintää.

No, kehityskeskustelussa nyt kuitenkin keskity-tään siihen, mitä sanotaan, puheen sisältöön, vaikka oheisviestintäkin kertoo asioita. Asenne ilmaisee pal-jon: oletko tyytyväinen työhösi vai puretko hammas-ta, että kestät työpäivän. Kummassakin tapauksessa kannattaa avata sanainen arkkunsa ja kakistaa ulos tuntemuksensa.

Kaikkihan ottavat mieluusti vastaan kehuja, mut-ta kielteinenkin palaute kuuluu työelämään. Sitä sa-notaan korjaavaksi palautteeksi, mutta se voi tuntua henkilökohtaiselta. Asiat täytyy kuitenkin erottaa vuorovaikutuksessa ihmisistä. Lähde: Satu Tiitta, JS Partners

pOmON k aNSSa päRjää

paRhaiTEN, kuN ON REhElliNEN ja

ROhkEa.

kiElTEiNENkiN palauTE kuuluu

TyöElämääN. SiTä SaNOTaaN kORjaavakSi

palauTTEEkSi

Summa Summarumt yöntekIjälle kehityskes-kustelu on tilaisuus, jossa voi ottaa puheeksi kaikki omaan työnte-koon, jaksamiseen, muutoksiin sekä tiimin työkäytäntöihin liittyvät asiat.

Jos vaikka kokee, ettei saa samasta työstä samaa palkkaa kuin joku toinen, kannattaa kysyä pe-rusteluja palkkaukselle ja tiedustel-la, mitä itse voi tehdä sen hyväksi.

Parhaimmillaan kehityskeskuste-lusta sukeutuu avoin ja luottamuk-

sellinen kanssakäymistilanne. Siinä syvennytään • työntekijän sillä hetkellä tärkeiksi

kokemiin asioihin, tuntoihin ja kysymyksiin

• niihin esimiehen tärkeiksi koke-miin asioihin, jotka hän haluaa käydä juuri kyseisen työntekijän kanssa läpi, sekä

• organisaation yleisiin ja yhteisiin asioihin, jotka jokaisessa kes-kustelussa käydään läpi kaikkien kanssa.

34 | toIMI | 3-2013

1 r aIVa a työpIsteesI. Luovu turhista papereista, tavaroista ja tiedostoista. Todennäköisesti 80 prosenttia aanelosista kuuluisi

paperinkeräykseen. Mieti, mikä on pahin seuraus, jos luovut tästä lappusesta? Jos se ei ole korvaamaton (oikeasti), nakkaa se silppuriin.

2 järjestä jäljelle jä äneet. Laita paperit ja tavarat mappeihin, pinoihin, kansioihin, laatikoihin ja muovitaskuihin

oman maun mukaan. Nimeä paikat: saapuneet, lähtevät, arkisto, muiden reagointia odottavat, luettavat, työn alla olevat ja eri projektit.

3 k äsIttele työpIsteellesI sa apuVa postI hetI. Lue se saman tien – muuten joudut palaamaan siihen yhä uudestaan. Heitä

tarpeeton paperi pois. Toimita toisen vastuuseen kuuluva paperi oikeaan osoitteeseen. Jos asia vaatii sinulta toimia, tee se mahdollisuuksien mukaan heti tai merkitse paperiin, että tähän pitää palata myöhemmin.

4 organIsoI sähköpostI kuten paperIpostI. Deletoi turhat, delegoi muille kuuluvat ja reagoi, jos mahdollista. Siirrä ne,

joihin joudut vielä palaamaan, omaan kansioonsa. Inboxia ei kannata pitää tehtävälistana. Järjestä myös puhelimestasi lukemasi meilit samalla tavalla.

5 kIrjoIta lukujärjestys ja työlIstoja . Kirjoita illalla tai työpäivän päätteeksi ylös kolme tärkeintä seuraavan päivän

työtä. Paperilla olevat asiat eivät enää häiritse mieltäsi, mutta kypsyvät alitajunnassasi. Tee myös koko viikolle tehtävälista. Se ei tee sinusta pikunviilaajaa, mutta saattaa vähentää stressiä.

6 tee a amull a ensImmäIsenä päIVän tärkeIn työ. Älä edes lue sähköposteja, ennen kuin olet hoitanut sen pois

päiväjärjestyksestä.

7 mInImoI keskeytykset. Ilmoita, että sinua ei saa häiritä esimerkiksi seuraavaan tuntiin. Älä anna omien ajatusten tai

facebookin keskeyttää työtäsi – lupaa itsellesi erillinen aika surfata netissä tai pohtia omia asioitasi työrupeaman jälkeen. Tunti keskeytymätöntä työtä vastaa neljää tuntia keskeytysten rikkomaa työtä.

Jutun asiantuntija on professional organizer elina alasentie, joka työskentelee Minimalla. hän auttaa ihmisiä saamaan kaaoksen kuriin toimistossa, vetää työpajoja ja luennoi aiheesta.

teKstI susanna cygnel

7 ta pa a k esy ttä ä k a aos töissä

Työpöytä on sekaisin ja sähköposti aina tukossa. Et pysty rauhoittumaan työhön, ja stressi kasvaa. Pistä nyt stoppi kaaokselle ammattilaisen neuvoin!

seitsemän tapaa

toIMI | 3-2013 | 35

Liittosi jäsenenä saat huomattavia etuja. Katso turva.fi/erto

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammatti-liittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

Pistä säästöt tekemään töitä lapsellesi.

Korko-Omavara -vakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Kaikki vakuutuksen hoitoon liittyvät asiat voit hoitaa meillä Turvassa.

Matka vauvasta aikuiseksi edellyttää monenlaista hankintaa. Kun lapsi kasvaa, kasvavat myös kulut. Säännöllisesti syrjään laitetut pienetkin säästöt kart-tuvat vuosien myötä huomattaviksi summiksi. Lap-sen säästövakuutus on järkevä ja riskitön ratkaisu.

Lahjan antaja voi lahjoittaa samalle saajalle ilman lahjaveroa kolmen vuoden aikana 3 999 € (yleinen lahjaverovapaa osa). Se on hyvä lahjaidea niin kum-milapselle, lapsenlapselle kuin omalle jälkikasvulle-kin. Ennakoi tulevaa ja tule Turvaan.

kuten huomattu, Suomen ja Euroopan talous on harvi-naisen alamaissa. Vastaavassa tilanteessa on aiemmin ollut käytettävissä kaksi parannuskeinoa, devalvaatio ja/tai tulopoliittinen ratkaisu. Nyt enää jälkimmäinen. Nyt jos koskaan on ammattiyhdistysliikkeen näytet-tävä yhtenäisyytensä, mutta myös kannettava vastuun-sa Suomen tulevaisuudesta.

Merikarhut tietävät tasan tarkkaan, että isokaan ankkuri ei pidä, vaikka se kuinka olisi paksun ketjun päässä, jos ankkuri on kiinnitetty ketjuun onkisiimalla. Järjestöt ovat myös juuri niin vahvoja, kuin niiden heikoin lenkki. Meidän ei parane huhuilla pelkästään työnan-tajapuolen vastuuta yhtenäiseen sopimukseen, vaan myös palkansaajapuo-len kesken on oltava yhtenäisiä.

Suomessa on vielä paljon yrityksiä, joilla menee varsin hyvin ja palkan-korotusvaraa oikeastikin olisi. Toisaalta on myönnettävä työnantajapuolen kovasti esille tuoma huonosti kannattavien ja tuottamattomien yritysten asema. Suomea ei saada tästä nousuun, ellei yhdessä löydetä kultaista keski-tietä, jolla hyvin menevien yritysten työntekijät voivat saada osansa, mutta heikkojen yritysten huolta kuunnellaan. Tämä tarkoittaa maltillista palk-karatkaisua, mutta ei nollalinjaa. Inflaatio kuitenkin meille jää laskukaute-nakin, eikä ilman ostovoimaa tavaraa myydä.

Yhtenäisyyden tarvetta on myös kunkin palkansaajajärjestön sisällä. ERTOssa on monia erityyppisiä aloja ja niillä erityyppisiä tarpeita. Jos val-takunnallisesti päästään johonkin kokonaisratkaisuun, näiden alakohtais-ten tarpeiden hoitaminen on tällä kierroksella vaikeampaa. Se on vastuun hinta.

Perinteisesti keskitetyissä ratkaisuissa raha on jäänyt vähemmälle, mut-ta samalla on saatu toteutettua monia meille jo itsestään selviksi tulleita etuja. On saatu lomaltapaluurahoja, pekkasia, tasa-arvoeriä ja isyyslomia. Jos työnantajilla ei ole rahaa, asiaa hoidetaan parantamalla muutoin työn-tekijöiden asemaa.

Jokaisen jäsenen tulisi nyt voida seistä oman luottamusmiehensä ja oman järjestönsä takana. Vain yhtenäinen järjestö pystyy saavuttamaan niin työpaikalla kuin valtakunnallisesti jotain. Sama siis koskee edelleen koko palkansaajakuntaa ja vielä työnantajapuoltakin. Suomi tarvitsee nyt sopi-muksia.

Aina aiemmin laskua on seurannut nousu, joten elleivät maailmankirjat ole täysin sekaisin, pian taas mennään lujaa. Tämän vuoksi palkansaajille on turvattava mahdollisuus saada nousun hedelmistä osansa. Olisiko tässä mahdollisuus nyt meidänkin kannaltamme positiiviseen paikalliseen sopi-miseen. Onhan jo nyt paremmin meneviä yrityksiä ja nousukauden alkaes-sa entistä enemmän.

matti orkovaaraEdunvalvontajohtaja, ERTO

järjestövoimaa

JärJeSTöT OVAT MyöS JUUrI NIIN

VAhVOJA, KUIN NIIdeN heIKOIN

LeNKKI.

toIMI | 3-2013 | 37

ERTO

ERTOn UUTISIA

ERTOon kuulutaan oman toimi-alan jäsenyhdistyksen kautta. Jäsenyhdistykset toimivat alan-sa ammattilaisten yhdyssiteenä ja etujen valvojina. Yhdistykset järjestävät jäsentapahtumia ja monipuolista toimintaa amma-tillisesta koulutuksesta virkis-tykseen. Yhdistyksillä on myös useita omia jäsenetuja.

ERTOn jäsenenä et jää yksin työelämän pulmati-lanteissa. ERTOn päätehtävänä on jäsentensä etujen valvonta ja parantaminen työelämässä. Olet oikeu-tettu muun muassa ilmaiseen asiantuntija-apuun ja ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Neuvot-telemme työehtosopimukset, palkankorotukset ja palkkasuositukset. Lisäksi saat matkavakuutuksen ja paljon hyviä alennuksia. ERTOn jäsenmaksun saa vä-hentää verotuksessa.

ERTO on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jä-sen. STTK solmii työelämän sopimuksia, osallistuu lainsäädäntöön ja työelämän kehittämiseen. Niillä vaikutetaan suoraan työolosuhteisiin ja koko yhteis-kuntaan.

kuusi valtakunnallista jäsenyhdistystäErityistoimihenkilöt ET:n jäseninä on muun muassa asianajotoimistojen sihteereitä, matkailupalveluissa, aatteellisissa järjestöissä ja pienyrityksissä työskente-leviä, kuntosalien, pieneläinklinikoiden, kiinteistö-alan, konsultti- ja arkkitehtitoimistojen työntekijöitä.

Logistiikan toimihenkilöiden jäsenet työskente-levät muun muassa ajojärjestelijöinä ja konttoritoi-mihenkilöinä huolinta- ja kuljetusliikkeissä sekä kuriiri- ja lähettipalveluissa, varustamoissa, linja-au-toliikkeissä ja taksikeskuksissa.

MaMaan kuuluvat laajasti markkinointiviestin-nän-, tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset.

Taloushallinnon ammattilaisiin kuuluu taloushal-lintoalan koulutuksen saaneita, esimerkiksi kirjanpi-täjiä, laskenta-assistentteja, veroneuvojia, palkanlaski-joita ja reskontranhoitajia.

Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset YSTEAn jäsenet ovat yksityisellä sosiaali- ja terveys-palvelualalla sekä sosiaalialan järjestöissä työskente-leviä.

Tietoalan Ammattilaiset ERTO kokoaa yhteen tie-totekniikan, tietoturvan, tietoliikenteen ja ohjelmoin-nin parissa työskentelevät.

monta jäsenyyttä kerrallaERTOn jäsen saa yhdellä jäsenmaksulla kolmen eri tahon palvelut, edut ja asiantuntijat käyttöönsä: jäsenyhdistyksen, ERTOn ja STTk:n.

ERTO

erton jäsenellä on turvanaan tehokkaat taustavoimat.

ERTOn KOULUTUSSTIPEndIT HAETTAVAnA

erton koulutusstIpendIä voivat hakea kaikki vähin-tään vuoden varsinaisena maksavana jäsenenä olleet. Vuoden 2013 stipendit ovat haettavissa syyskuun loppuun saakka.

Yhden koulutusstipendin suuruus on 200–300 euroa. Etusijalla ovat ne, jotka eivät ole saaneet stipendiä aikaisemmin. Katso tarkemmat myöntämisperusteet ja hakuohjeet sekä täytä hakemus nettisivulla www.erto.fi/palvelut/koulutus/koulutusstipendit

ERTO On KUIn VIInI -KIERTUE

erto jär jestä ä yhteistyössä aluejärjestöjensä kanssa 45-vuotis-juhlavuoden kunniaksi viinikiertueen loka–marraskuussa. Viinikiertueella maistellaan Alkon ammattitaitoisella opastuksella erilaisia viinejä. Viini-illat pyritään järjestämään paikkakunnilla, joilla Alkolla on omat maistelutilat.

Viini-ilta maksaa jäseniltä on 10 euroa ja ei-jäseniltä 50 euroa/tilaisuus. Viini-illoista tiedotetaan kunkin alueen jäsenille sähköpostitse, joten huolehdithan, että ERTOn jäsenrekisterissä on oikea sähköpostiosoitteesi.

Viini-iltoja on tiedossa ainakin Tampereelle, Turkuun, Vaasaan, Kuopioon, Jyväskylään, Ouluun ja Helsinkiin.

38 | toIMI | 3-2013

ALUEJÄRJESTÖT erto kouluttaa

koulutuskalenteri

Kalenterin löydät lisätietoineen osoitteesta www.erto.fi/palve-lut/koulutus

ilmoittautuminenKoulutuksiin ilmoittaudutaan viimeistään kolme viikkoa en-nen tilaisuutta nettilomakkeella: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen

kOuluTukSET k aikillE jäSENillEonnistu kehityskeskustelussaJyväskylä 12.11.Koulutukset klo 17-20.00.Koulutus antaa valmiuk-sia kehityskeskusteluihin. Miten tunnistat vahvuutesi ja kehittämiskohdat? Miten tuot esille osaamisesi ja vuosien varrella hankitut taidot? Miten valmistaudut omaan kehitys-keskusteluun?

uralla eteenpäin!Helsinki 29.10.Koulutukset klo 17–20.00. Sopii kaikille, jotka haluavat kehittää urasuunnittelu- ja työnhakutaitojaan. Koulutuk-sessa tehdään urasuunnitelma ja opitaan tunnistamaan ja tuomaan esiin omia vahvuuksia ja osaamista.

miten huolehdin työhyvinvoinnista muutostilanteessa?Helsinki 10.10. klo 17–20.00Koulutuksesta saa vinkkejä työ-hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen rakentavan vuo-rovaikutuksen avulla erityisesti työpaikan muutostilanteissa.

puhutko somea? – sosiaali-nen media apuna työnhaussaTurku 22.10.Koulutukset klo 17–20.00. Sosiaalinen media tarjoaa työn-hakijoille ja työnantajille uusia tapoja verkostoitua ja kohdata. Puhutko somea? -koulutuk-sessa osallistujat saavat eväitä sosiaalisen median parhaisiin käytäntöihin ja hyvin käytän-

nönläheisiä vinkkejä somen hyödyntämiseen urasuunnitte-lussa ja työnhaussa.

sparrauspäivä arjen loistopomoilleHelsinki 14.11.Koulutukset klo 10–16.00. Koulutus on tarkoitettu kaikille esimiestehtävissä työskentele-ville. Huippupuhujat virittelevät esimiestyön parhaisiin käytän-töihin ja testattuihin toiminta-tapoihin. Mukana mm. mikael jungner ja jone nikula. Koulutuksen hinta on ERTOn jäsenille 25 € ja ei-jäsenille 185 €. ERTO maksaa jäsenten matkakulut koulutukseen.

kOuluTukSET hENkilöSTöN EduSTajillEyt-menettelypäiväJyväskylä 24.10.Tampere 20.11.Koulutuksessa käydään läpi yt-menettelylain tarjoamia mahdollisuuksia ja opitaan lukemaan yrityksen tilinpäätös-tietoja.

tsn:n luottamusmiesten koulutusSuosittelemme, että TSn:n luottamusmiehet ja vara-luottamusmiehet osallistuvat Aktiivi-Instituutin järjestä-mään luottamusmieskoulu-tukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin sivuilta www.aktiivi-instituutti.fi

luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskoulutusLuottamusmiehet, varaluotta-musmiehet, luottamusvaltuu-tetut, varaluottamusvaltuutetut ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua Aktiivi-Instituutin täy-dennyskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisä-tietoa Aktiivi-Instituutin sivuilta www.aktiivi-instituutti.fi

ERTO

Pohjois-Savon aluejärjestösyyskokous28.11. klo 18, Ravintola Cu-mulus, Puijonkatu 32, 70100 Kuopio. Pyydämme ruokailun järjestämiseksi sitovat ilmoit-tautumiset 22.11. mennessä: kpo.kortelainen@luukku.com tai p. 040 8234 105. Kerro samalla mahdolliset ruokara-joitukset. Matkat kotipaikka-kunnalta kokoukseen korvataan ERTOn matkustussäännön mukaan aina halvinta kulkuneu-voa käyttäen. Tule mukaan!

Länsirannikon aluejärjestösyyskokous21.10. klo 18 Radisson Blu, Hovioikeudenpuistikko 18, Vaasa. Vieraanamme ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen. Ilmoittautuminen ruokailun takia suotavaa.

erton viini-ilta31.10. Vaasa. Omavastuu 10 €/jäsen. Ilmoittautuminen Mar-jolle 16.10. mennessä.

keilailua 4.11. klo 18 Vaasan keilahalli. Ruutikellarintie 2, Omavastuu 5 €/jäsen. Ilmoittautuminen 31.10. mennessä.

pohjanmaa-näytelmä13.12. klo 19 Vaasan kaupungin-teatterissa (teatteri.vaasa.fi). Omavastuu ei-jäsenelle 22 € ja jäsenelle 11 €. Kuohuviinitarjoi-lu väliajalla. Ilmoittautuminen 21.11 mennessä.

Ilmoittautumiset tilaisuuksiin joko pj Marjo Luomaselle, p. 050 581 8485, marjo.luoma-nen@hotmail.com tai vpj Inga Lassfolk-Herlerille, p. 0500 665 110, inga.l-h@hotmail.com.

sähköposti jäsenrekisteriin!Ilmoittamalla sähköpostisi ERTOn jäsenrekisteriin saat sähköpostilla tietoa alueemme tilaisuuksista. Seuraa meitä myös Facebookissa: ERTOn Länsirannikon paikallisjärjestö.

Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestöerton viini-ilta31.10. klo 17 Stockmannin yläker-ta Oulu, Kirkkokatu 14 A 4, 4. krs. Hinta jäseniltä 10 € ja ei-jäseniltä 50 €. Ilmoittautumiset ja varausmaksu 25.10. mennessä (ks. tiedot alla).

vuosikokous ja teatteri8.11. klo 17 Ravintola Rauhala, Mannenkatu 4, 90130 Oulu. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen on mahdollisuus jatkaa iltaa teatterin merkeissä klo 19 alkavaan Oulun Työväen näyttämön esitykseen, osoite Upseerinkatu 4, 90130 Oulu. Teatterin hinta on ertolaisilta 7 €/hlö. Teatteriin mahtuu 30 ensimmäistä ilmoittautujaa ja teatteriin osallistuminen edel-lyttää vuosikokoukseen osal-listumista. Tarjoilujen vuoksi il-moittautumiset toivotaan myös vain kokoukseen osallistuvilta. Teatteriin ilmoittautumisen vahvistat maksamalla 25.10. mennessä hinnan aluejärjestön tilille (ks. tiedot alla).

Ilmoittautumis- ja maksutiedot aluejärjestön tilaisuuksiin:Annikki Holma, annikki.holma@gmail.com, p. 040 506 2911,aluejärjestön Osuuspankin tili: FI15 5741 3620 4698 30

Lahden Seudun aluejärjestövuosikokous ja teatteri-ilta31.10. klo 17 Ravintola Wanha Herran Paavola-kabinetti, Laaksokatu 15. Tarjolla kevyt ruoka. Kokouksen jälkeen musi-kaali West Side Story kaupun-ginteatterissa klo 19. Omavas-tuu jäsenille 20 €, maksetaan tilille FI02 8000 2504 6341 39. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruokarajoitteet 9.10. mennes-sä: sanna.jokinen@hsyp.fi tai p. 044 546 2642.

toIMI | 3-2013 | 39

16.11. klo 10.30 sääntömääräinen syyskokous Hotelli Helka, Helsinki, Pohjoinen rauta-tienkatu 23. Tule keskustelemaan MaMan asioista sääntömääräiseen syyskokoukseen. Kokouksen jälkeen on joko ajankohtainen kulttuurikäynti, taidenäyttely tai myös koulutus mahdollinen. MaMa tarjoaa matkat kokoukseen osallistujille sekä lounaan. Lisää tietoa MaMan nettisivuilta.

myös fimug kouluttaa MaMan jäsenet saavat osallistua fiMUGin koulutuksiin fimugilaisten jäsenhinnalla. Kurssit ja yhteystiedot yhteistyökumppaneista sivulta www.fimug.fi. Kerro olevasi MaMan jäsen. MaMa järjestää jäsenilleen koulutusta sekä yksin että yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kurssit osoitteessa www.mamary.fi.

oletko yrittäjä tai freelancer? MaMan jäsenenä saat alennuksella yhteis-työkumppanimme FinBrandsin palveluja eli voit markkinoida tuotteitasi tai palveluitasi ja verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Tiedot yhteistyökumppaneista löytyvät MaMan sivuilta. Kerro MaMan jäsenyydestä. www.finbrands.fi

printtiäkin tuleeLokakuun puolenvälin paikkeilla kopsahtaa postiluukusta mamalaisten oma jäsenlehti nonSordino tarjoten taas monipuolisen kattauksen asiaa, vinkkejä ja ajankohtaista MaMasta ja maailmalta. Toki voit lukea lehden myös nettiversiona.

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

ERITYISTOIMIHEnKILÖT ET RYtapahtumia syksyllä 20134.10. Johanna Kurkelan konsertti, Savonlinna

5.- 6.10. ET ry:n jäsenforum Tampereella

30.10. Hyvä työyhteisö-ilta Työterveyslaitok-sen kanssa, Helsinki

19.11. Tutustumiskierros Fazerilaan, Vantaa

30.11. et ry:n syyskokous Helsingissä Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuoren-katu 5 A, lauantaina 30.11.2013 klo 15.30. Tilai-

suus alkaa klo 12 buffetlounaalla. Osallistuval-le maksetaan matkakulut kotipaikkakunnalta Helsinkiin matkustusohjesäännön mukaisesti. Ilmoittautumiset syyskokoukseen 20.10. men-nessä paivi.kuosmanen@erto.fi. Lisätiedot www.etry.fi ja tETra-lehdestä.

vastaa ja voita!ET ry:n täysin uudistetut kotisivut on avattu. Sivuilta löydät paljon uusia toimintoja ja kiinnostavia henkilökuvia, joissa jäsenemme kertovat oman tarinansa. Kerro meille mielipi-teesi uusista sivuistamme ja voita leffalippuja.

työnantaja – mainosta tetra-lehdessä Jäsenlehtemme 45-vuotisjuhlanumero on valmisteilla. Avaamme poikkeuksellisesti leh-den sivuja onnittelutervehdyksiä ja ilmoituksia varten. Toivomme sinulta apua, että välität tiedon mahdollisuudesta näkyä lehdessämme työnantajallesi. Työnantajaperinnässä oleviin työpaikkoihin otamme suoraan yhteyttä. Me-diakortti löytyy kotisivuiltamme www.etry.fi.

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@uudenmaanliitto.fiwww.etry.fi

YSTEA RY5.10. klo 9.30 ystean tp-koulutus Hotelli Helka Pohjoinen Rautatiekatu 23 Hel-sinki. Teema: Jaksaminen YT-neuvottelujen ja säästötoimenpiteiden puristuksessa.

30.11. klo 11.00 syyskokous Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenka-tu 5 A. Tilaisuus alkaa luennolla ja lounaalla. Varsinainen kokous alkaa klo 13.

oma aslak sosiaalialalleYSTEA ry on saanut sosiaalialan järjestöissä työskenteleville oman ASLAK-kurssin vuo-delle 2014 Karjalohjan Kuntoutumiskeskuk-seen. Tarkemmat ajankohdat ja hakuohjeet löydät nettisivuiltamme.

käy kotisivuillaTarkemmat tiedot tapahtumista ja lisää muita ajankohtaisia tietoja, kuten HUMAK-kier tueen aikatauluja ja uutisia löydät nettisivuiltamme

pj. Matti Ojamo

p. 040 737 1720matti.ojamo@erto.fiwww.ystea.fi

TALOUSHALLInnOn AMMATTILAISET RY15.–16.11.2013 ajankohtaisseminaari ja syyskokous Radisson Blu Seaside Hotel, Helsinki. Sääntö-määräisten kokousasioiden lisäksi on koulutus-päivä aiheina verotuksen ajankohtaiskatsaus ja konsernitilinpäätös. Tarkemmista yksityiskoh-dista tiedotamme lähempänä tapahtumaa

syyskokous valitsee uusia hallituksen jäseniä Lauantain 16.11. kokouksessa valitsemme jälleen uusia hallituksen jäseniä erovuoroisten tilalle. nyt sinulla on tilaisuus tulla mukaan yhdistystoimintaan toimialamme työehtojen ja olosuhteiden kehittäjäksi. Toimintamme sallii avoimesti uusia ideoita ja sisältöjä.

virkistäytymistä aleksanterin teatterissa Perjantai-iltaa 15.11. vietämme koko viikonlo-pun ohjelmaan osallistuvien voimin Aleksan-terin teatterissa vauhdikkaassa joulushow’ssa.

työehtosopimus katkolla Taloushallintoalan työehtosopimus on kat-kolla 1. marraskuuta. neuvottelut alkoivat 5. syyskuuta. Taloushallinnon ammattilaiset ry on yhdessä ERTOn ja Ammattiliitto PROn kanssa tehnyt aikana aktiivisesti töitä tes-tavoitteiden rakentamiseksi ja vahvan työ-markkinanäkemyksen luomiseksi. Pyrimme neuvottelemaan työnantajajärjestön kanssa toimialan nykytilaa tukevan neuvotteluratkai-sun, joka pyrkii huomioimaan sekä vallitsevan ahtaan taloudellisen kokonaistilanteen että toimialamme kehitysnäkymät.

pj. Teemu Miettinenp. 040 484 1406teemu.miettinen@erto.fiwww.taloushallinnonammattilaiset.fi

MAMA RY28.9. adobe cs6-kurssiTampere. Adoben CS6 tehokoulutuksen hinta jäsenille 45 € ja ei jäsenille 85 €. Yhteistyössä TAKK:n kanssa järjestettävän koulutuksen lisä-tietoja ja ilmoittautuminen TAKK:in ilmoittau-tumislomakkeella. TAKK järjestää myös muita jäsenille sopivia kursseja. Katso TAKK.fi.

ERTO

erton jäsenyhdistykset

40 | toIMI | 3-2013

LOGISTIIKAn TOIMIHEnKILÖT RYedullinen yösija HelsingissäLogistiikan toimihenkilöt ry on vuokrannut kol-men huoneen asunnon jäsentensä ja hallinnon käyttöön Helsingin Pasilasta Messkukeskuksen läheltä (Jarrumiehenkatu). Asunto on ensisijai-sesti hallinnon kokouskäytössä, mutta muuten sitä vuokrataan jäsenille. Kalustettuun asuntoon mahtuu majoittumaan kuusi henkilöä kerrallaan. Vuorokausivuokra on 60 €/ koko huoneisto tai 30 €/peti. Tiedustelut ja varaukset: Leena Wickström, p. 040 560 8430 tai (09) 6132 3221.

16.11. klo 13 syyskokousSokos hotelli Flamingo, Tasetie 8, 01510 Vantaa.Ennen kokousta kahvitarjoilu alkaen klo 12. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään hallituksen sääntömuutosesitys sekä kokouk-selle mahdollisesti jätettävät muut esitykset. Matkat korvataan halvimman matkustusmuo-don kustannusten mukaisesti, matkalaskua vastaan. Vaihtoehtoisesti voi tilata junaliput VR-yrityspalvelusta, puh. 0307 23702 yritysmyynti@vr.fi. Ilmoittautumiset 1.11.2013 mennessä, seppo.virtanen@dhl.com tai p. 0400 650 659

pj. Marko Nurmip. 044 514 5691marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

TIETOALAn AMMATTILAISET RYinnostu intiastaTietoalan Intia-iltaa vietetään alkutalvesta. Seuraa Facebook-sivuiltamme lisätietoja syksyn aikana.

ideoita toimintaanEnsi vuoden toimintasuunnitelma on raken-teilla, ja ehdotuksia sen sisällöstä otetaan vastaan. Ideoijat palkitaan elokuvalipuilla! Lisätietoa toimintasuunnitelman ideoimisesta nettisivuiltamme.

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi www.tietoalanammattilaiset.fi

jOS SiNuT lOmauTETaaN Tai jääT kOkONaaN TyöTTömäkSi • Ilmoittaudutyönhakijaksityö-ja

elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttö-myys- tai lomautuspäivänä. Ilmoit-tautumisen voi tehdä sähköisesti, ks. www.mol.fi. Toimita TE-toimistoon ehdotto-masti kopio työtodistuksesta.

• Lähetäpäivärahahakemuksesitäytettynä ja allekirjoitettuna liit-teineen työttömyyskassaan. Voit tehdä sen sähköisesti osoitteesta www.erto.fi

• Tutustuhakemuksentäyttöohjei-siin ja hanki alla mainitut liitteet.

hakemukseen tarvittavat liitteet Liitä mukaan palkkatodistus työt-tömyyttä tai lomautusta edeltävältä 34 kalenteriviikolta, josta ilmenee eriteltynä kaikki ajanjaksolle kohdis-tuvat veronalaiset tulot (myös esim. lomarahat ja lomakorvaukset). • Josolettyöttömänäjasaanut

päivärahaa edeltävän 34 kalenteri-viikon sisällä, palkkatodistus tulisi olla työttömyyden jälkeiseltä ajalta päivästä päivään uuden työttömyy-den alkuun.

• Jos34viikonjaksollesisältyypal-kattomia poissaoloja tai alennet-tuna maksettua palkkaa, palkka-todistus tulisi olla vastaavasti tätä aikaa pidemmältä ajalta.

• Palkkatodistuskannattaapyytääpalkanlaskijalta.

liitä hakemukseen muut tarpeelliset liitteet:

• kopiolomautusilmoituksesta,jossinut on lomautettu

• kopioirtisanomisilmoituksesta,jos sinut on irtisanottu

• kopiotyötodistuksesta,jostyösuh-teesi päättyy

• kopiomuustasosiaalietuudesta,jossaat esim. lasten kotihoidontukea

• kopioviimeksivahvistetustavero-tuksesta, jos harjoitat sivutoimista yritystoimintaa tai olet maa- tai metsätilan omistaja

• palkkalaskelmahakujaksollekohdis tuvista tuloista ja kopio työsopimuksestasi, jos teet esim. osa-aikatyötä

lisäksi lomautukseen tarvitaan seuraavat tarpeelliset liitteet:

• palkkalaskelmahakujaksollekoh-distuvista tuloista ja kopio työsopi-muksestasi, jos sinut on lomautettu lyhennetylle työpäivälle

• selvitysvuosilomasiajankohdasta,jos sellainen ajoittuu lomautusjak-solle

• kopiomuustasosiaalietuudesta,jossaat sellaista, esim. osa-aikaeläke

Kun toimitat hakemuksen oikein täytettynä ja liität mukaan kaikki tarvittavat liitteet ilman eri pyyntöä, on hakemuksen käsittely nopeampaa ja päiväraha nopeammin tililläsi. Työttömyyskassaan tulevat hake-mukset käsitellään saapumisjärjes-tyksessä.Lisätietoja saat osoitteesta:www.erto.fi/palvelut/tyottomyyskassa

ERTO

työttömyyskassa tiedottaa

Hauskanpitoa 70-luvun tapaanjä senpäIVä ä VIetettIIn 70-luvun teemalla Jyväskylässä 10. elokuuta. Mukana oli reilut sata iloista ja varsin värikästä juhlijaa. Jutun kuvineen voit lukea nettisivuiltamme kohdasta ”Tiedotteet”.

Jäsenpäivä on vuosittainen alueellinen tapahtuma kaikille ertolaisille. Tämän vuoden järjestelyistä vastasi Keski-Suomen aluejärjestö. Ensi vuonna tapahtuman nimi muuttuu Kesäpäiväksi, ja vetovastuussa on Varsinais-Suomen aluejärjestö. Voit merkitä kalenteriisi jo nyt Kesäpäivän 14.6.2014 ja paikaksi naantalin.

toIMI | 3-2013 | 41

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fiSähköinen asiointiwww.erto.fi/kirjauduTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

puheenJohTaJa

Juri Aaltonen040 553 8536

hallinTo

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267Saunavaara Piatoimialapäällikkö09 6132 3243Reunanen Piiaviestintäasiantuntija09 6132 3262Aho Mirkka viestintäasiantuntijaperhevapaalla

palveluykSikkö

Fagerlund Sarijäsensihteeri09 6132 3214Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268

TyömarkkinaykSikkö

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Ahtola Kaisulakimies09 6132 3266Bruun Leilaasiamies09 6132 3231Dahlström Kristinaasiantuntija09 6132 3263Kokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Pohja Jamilakimies09 6132 3273Tykkä Johannalakimies 09 6132 3234Laihorinne Minnaasiantuntija, perhevapaalla

TalouS- Ja henkilöSTö-

hallinToykSikkö

Koskinen Reija talous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3210Miettinen Maijataloussihteeri09 6132 3265Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221

TyöTTömyySkaSSa p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fiSähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Hedman Virpitaloudenhoitaja09 6132 3251Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256Mamia Tonijärjestelmäasiantuntija09 6132 3226

EtuuskäsittelijätHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaNumminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi

eTelä-karJala

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972mirja.sipponen@emaili.fi

eTelä-Savo

vpj. Katri Pystynenp. 040 557 6390kati.pystynen@gmail.com

helSinki-uuSimaa

pj. Sirkku Mutrup. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

iTä-Savo

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

kanTa-häme

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

keSki-Suomi

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

lahden SeuTu

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

lappi

pj. Johannes Ekholm p. 0400 694 607johannes.ekholm@luukku.com

erTon ToimiSTo alueJärJeSTöT

länSirannikko

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

pirkanmaa

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi

pohJoiS-karJala

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

pohJoiS-pohJanmaa

pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 8708sirkka.inkila@erto.fi

pohJoiS-Savo

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

SaTakunTa

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

SeinäJoen SeuTu

pj. Ulla Muurimäkip. 050 328 5264ulla.muurimaki@gmail.com

varSinaiS-Suomi

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

ERTOn UUTISIA

HAE HYVInVOInTI LOMALLE

erton jä senenä voit hakea Palkan-saajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n järjestämille lomille. näitä 1. askel -hyvin-vointijaksoja voit selata nettisivuilla www.pht.fi. Haku on käynnissä ympäri vuoden ja kulloinkin on näkyvissä haettavissa olevat lomat. Hyvinvointijaksoja järjestetään sekä työikäisille että koko perheelle.

PELAA TYÖSUHdEVISAA JA VOITA LEFFALIPPUJA

tunnetko t yöel ämän kiemurat? Pelaamalla hauskaa ERTOn Työsuhdevisaa voit voittaa leffalippuja ja yllätyspalkin-toja. Kaikki 2 000 pistettä saaneet voivat osallistua arvontaan. Peli löytyy ERTOn nettisivuilta osoitteesta www.erto.fi/ajan-kohtaista/tyosuhdevisa.

HOIdA ASIASI SÄHKÖISESTI

t yöttömy ysk a ssa ja jäsenrekisteri on käytössäsi sähköisesti 24 h. Voit mm. tehdä hakemuksen, seurata hakemuksesi etenemisen tilannetta, ilmoittaa yhteystietojen muutoksista ja tulostaa jäsenmaksutodistuksen. Palveluun pääset osoitteesta www.erto.fi/kirjaudu.

ERTO

erton yhteystiedot

42 | toIMI | 3-2013

luottamusmIes voi olla mies tai nainen, joka on muiden apuri. Se auttaa muita, varsinkin jos niillä on kiire. Jos vaikka minulla on paljon töitä, niin luot-tamusmies voi tehdä niistä osan. En haluaisi olla luottamusmies, koska minä haluan tehdä paljon töitä, ja luottamusmies tekee niitä vain vähän.

Minä aion tulla delfiinien ja kilpikonnien hoitajaksi, leipuriksi ja herkku-kaupan myyjäksi. Voin leipoa kaikenlaista, mitä pyydetään. Voisin tehdä hää-kakun. Alimman kakun päällä on suklaakastiketta, keskimmäisen valkosuk-laakastiketta ja ylimmässä on mansikkakuorrutus, jonka päällä on häämies ja häänainen. Apulainen jatkaa leipomista silloin, kun minä käyn hoitamassa delfiinejä.

Eniten olen aina halunnut hiuksien hoidottajaksi. Siinä laitetaan kone ihmi-sen päähän minuutiksi, ja niin ihminen saa uuden kampauksen. Voisin myös al-kaa vaatteiden valitsijaksi ihmisille. Ja jos joku haluaisi vaatteeseen timantteja, hakisin niitä korukaupastani.

Näihin minun ammatteihin ei tarvitse opiskella. Alan vain tehdä niitä. Olen sellainen, että pystyn tekemään monta asiaa yhtä aikaa, esimerkiksi syömään ja lukemaan. Teen paljon töitä siksi, että saisin niin paljon rahaa, että pääsen vä-lillä johonkin ihanaan kylpylään. Minä voin oikeastaan tulla ihan miksi vain!

eevan äiti on tiedottaja ja isä tutkija.

teKstI sari alHava KUva juHa myllymäki uusi alku

toIMI | 3-2013 | 43

Eeva Sillanpää, 7 vuotta

HEDeille ykkösluokan palveluaErtolaiset HEDit eli henkilöstön edustajat ovat ykkösketjuamme ja saavat arvonsa mukaista palvelua. Jokainen HED (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ym.) saa tunnukset HED-intraan. Sieltä löytyy ajankohtaista sisäpiirin tietoa, kaikki HEDin tarvitsema materiaali, keskustelupalsta ja linkkivinkkejä. HED-intraan kirjautuneet saavat lisäksi oman uutiskirjeen kuusi kertaa vuodessa.

Tutustu: www.hedit.fi